Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Transkriptio

1 Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1

2 Taustaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppimisen ja koulunkäynnin tuen osuudet uudistettiin vuonna 2010 (Opetushallituksen määräys 50/011/2010, annettu ). Uudistus perustui vuonna 2010 tehtyihin perusopetuslain muutoksiin(642/2010). Opetuksen järjestäjät ottivat muutettujen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset paikalliset opetussuunnitelmat käyttöön viimeistään elokuun alussa vuonna

3 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri, kodin ja koulun yhteistyö YLEINEN TUKI TUEN TASOT JA KESKEISET PROSESSIT Eriyttäminen Oppilaanohjaus Oppilashuollon tuki Oppimissuunnitelma Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Apuvälineet Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Ohjaus- ja tukipalvelut Pedagoginen arvio Oppilashuollon moniammatillinen käsittely TEHOSTET TU TUKI Oppimissuunnitelma TUKIMUODOT YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI Eriyttäminen Oppilaanohjaus Oppilashuollon tuki Oppimissuunnitelma (lakisäät.) Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Opiskelun erityiset painoalueet Apuvälineet Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Ohjaus- ja tukipalvelut Pedagoginen selvitys Erityisen tuen päätös ERITYINE N TUKI HOJKS Eriyttäminen Oppilaanohjaus Oppilashuollon tuki HOJKS Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Opiskelun erityiset painoalueet Kokoaikainen erityisopetus Oppimäärän yksilöllistäminen Apuvälineet Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Ohjaus- ja tukipalvelut

4 Erityisen tuen päätöksessä määrätään seuraavat asiat: - pääsääntöinen opetusryhmä - mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut - muut 31 :ssä tarkoitetut palvelut, kuten oppilaan tarvitsemat apuvälineet tai tukijaksot valtion erityiskouluissa - mahdolliset yksilöllistettävät oppiaineet, niiden lisääminen tai vähentäminen - opetuksen järjestäminen poiketen 11 :ssä määritellystä oppiainejaosta 4

5 Erityisen tuen päätöksessä määrätään seuraavat asiat: - oppilaan vapauttaminen oppiaineenaineen opiskelusta - muut perusopetuslain 18 :n perusteella päätettävät erityiset opetusjärjestelyt, kuten muut opetuksen sisältöjä tai järjestämistapaa koskevat järjestelyt - päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta - opiskelu toiminta-alueittain Jos oppilaan tuen tarve muuttuu edellä mainituissa asioissa, tehdään uusi tarpeelliselta osin tarkennettu pedagoginen selvitys ja uusi erityisen tuen päätös. 5

6 Perusopetuslaki 17 4 mom Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. 6

7 Pidennetty oppivelvollisuus 7

8 Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. 8

9 Opetussuunnitelman perusteet Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella oikeus esiopetukseen alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentymisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. 9

10 Pidennetystä oppivelvollisuudesta päättäminen Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapselle tehdään aina hallintopäätökset sekä pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin ottamisesta että erityisen tuen antamisesta. Nämä voidaan päättää samassa päätösasiakirjassa, mutta silloin on erikseen mainittava lakipykälät, joihin päätökset perustuvat (Pol 17 2 ja 4 mom. ja Pol 25 2 mom.) 10

11 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksen järjestämisen vaihtoehdot 17 v Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta 16 v edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää oppivelvollisuusaika viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden perusopetus (9 vuosiluokkaa) suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen 7 v perusopetuksen. 6 v 5 v esiopetus esiopetus oppivelvollisuutta edeltävä esiopetus 11

12 17 v Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. 16 v perusopetus (9 vuosiluokkaa) oppivelvollisuusaika 7 v 6 v esiopetus 12

13 Lapsi aloittaa pidennettyyn 17 v oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi perusopetus (9 vuosiluokkaa) oppivelvollisuusaika vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. 8 v 7 v 6 v esiopetus esiopetus päätös perusopetuksen aloittamisesta vuotta säädettyä myöhemmin (Pol 27 ) 13

14 Pidennetty oppivelvollisuus ja HOJKS Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan aina HOJKS esiopetuksen alkaessa (jo 5-vuotiaana, ensimmäisenä esiopetusvuonna) koska hän on erityisen tuen piirissä, vaikka oppivelvollisuus alkaakin vasta 6-vuotiaana. HOJKSin laatimisessa hyödynnetään huoltajan luvalla lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa, perusopetuksen aikana mm. pedagogista selvitystä ja aikaisempaa HOJKSia. 14

15 Voidaanko päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdä perusopetuksen aikana? Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Jos päätös on jäänyt tekemättä tai oppilaan tilanne muuttuu esi- tai perusopetuksen aikana, voidaan päätös tehdä myöhemminkin. Tällöin oppivelvollisuus ei voi enää pidentyä, mutta päätös vaikuttaa edellä mainituilla tavoilla oppilaan opetusryhmän kokoon ja se voi vaikuttaa myös opetettaviin oppiaineisiin. Se vaikuttaa myös opetuksen järjestäjän saamaan rahoitukseen, 15

16 Pidennetyn oppivelvollisuuden päättäminen Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä voidaan tehdä, vaikka oppilas saisi sen jälkeen edelleen erityistä tukea. Jos erityisen tuen antamisen lopettamisesta tehdään päätös, samalla tehdään päätös myös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä. 16

17 Linjauksia Kaikki näkö- tai kuulovammaiset, esimerkiksi kuulokojetta käyttävät eivät automaattisesti kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, vaan päätöstä tulee harkita opetussuunnitelman perusteissa annetun määritelmän pohjalta. Lievissä ja jopa keskivaikeissa kuulovammoissa, joissa koulunkäynti usein sujuu hyvin tukitoimilla tai joissakin tapauksissa jopa ilman tukitoimia ja oppilas tulee selviytymään perusopetuksen tavoitteista yhdeksässä vuodessa, ei päätös aina ole tarpeellinen. 17

18 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen 18

19 Ennen oppimäärän yksilöllistämistä tarjotaan koulun tukitoimenpiteitä opetuksen eriyttäminen: laajuus, syvyys, etenemisnopeus oppimissuunnitelma/hojks: - opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa/ niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä - yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki tukiopetus, myös ennakoiva tukiopetus osa-aikaisen erityisopetuksen tuki

20 Ennen oppimäärän yksilöllistämistä kokeillaan koulun tukitoimenpiteitä avustajapalveluiden käyttäminen erityisopettajan antama samanaikaisopetus pienryhmät, intensiiviryhmä oppilas apuopettajana, yhteistoiminnallinen oppiminen tilapäiset eri tasoiset ryhmät, esim. lukuryhmät oman opinto-ohjelman mukaan opiskelu Näiden toimenpiteiden vaikutusta seurataan ja arvioidaan.

21 5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Ennen erityisen tuen päätöstä tehdään pedagoginen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta.

22 5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt.

23 Erityiset opetusjärjestelyt (PoL 18 ) Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: 1) oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot; 2) perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai 3) se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. 23

24 8.1 Arviointi opintojen aikana Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa.

25

26 2012 Whole time in segregated settings, special school 12.6 % Whole time in mainstream class 19.4 % Whole time in segregated settings, special class 28.1 % 1 20 % of time in maintream class 11.7 % % of time in mainstream class 18.9 % % of time in maintream class 9.2%

27 Tehostettua tai erityistä tukea saaneet peruskoulun oppilaat 2012 Tehostettua tukea saaneet oppilaat Erityistä tukea saaneet oppilaat Tehostettua tai erityistä tukea saaneet oppilaat Vuosiluokat / sukupuoli Yhteensä Osuus peruskoulun oppilasmäärästä, % Yhteensä Osuus peruskoulun oppilasmääräst ä, % Yhteensä Osuus peruskoulun oppilasmäärästä, % Peruskoulun oppilasmäärä Esiopetus 219 1, , , Vuosiluokat 1 6 Vuosiluokat , , , , , , Lisäopetus 16 1, , , Yhteensä , , , Pojat , , , Tytöt , , ,

28 28

29 Luonnos oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perustetekstiksi Suunnitellut muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin ja kysymyksiin, joita on tullut kentältä vuodesta 2011 alkaen, sekä uusimpiin tutkimuksiin. Kolmiportaiseen tukeen liittyvät lakisääteiset prosessit eivät muutu. Luku on jäsennetty uudelleen. Tekstiä ja käsitteitä on selkiytetty ja tarkennettu. Työryhmä on kirjannut tarpeet ns. tukiaineistoon. 29

30 Luonnoksen uusia painotuksia Oppimisen ja koulunkäynnin tuen luvuissa korostetaan pyrkimystä koko kouluyhteisön hyvinvointiin. Yksittäisen oppilaan tuen ohella entistä tärkeämpää on koulun toiminnan yhteisöllinen kehittäminen ja vaikeuksien ennalta ehkäisy. Tekstissä korostetaan myös oppilaiden ja vanhempien osallisuutta sekä koulun aikuisten yhteistä vastuuta ja yhdessä tekemisen merkitystä. Tekstissä tuodaan entistä selkeämmin näkyviin laadukas perusopetus ja yleinen tuki, joka on jo vastaamista oppimisen tai koulunkäynnin tuen tarpeeseen. 30

31 Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet (esiopetuksen opetussuunnitelmaluonnos) Perusopetuslain mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla lapsella on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut sekä erityiset apuvälineet. Tarkoituksena on taata lapselle kasvun ja oppimisen perusedellytykset ja mahdollisimman esteettömät oppimisympäristöt. Tavoitteena on edistää lapsen kehitystä ja oppimista sekä mahdollistaa vuorovaikutus ja osallisuus kaikkina työpäivinä. 31

32 Apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai muuhun fyysiseen tarpeeseen. Se voi liittyä myös oppimisen erityistarpeisiin, joita tuetaan esimerkiksi havaintovälineillä ja opetusteknologialla. On tärkeää, että lapsen kanssa työskentelevät perehtyvät riittävästi apuvälineiden käyttöön ja ohjaavat lasta ja huoltajaa näiden käytössä yhteistyössä moniammatillisen henkilöstön kanssa. Apuvälineitä käytetään suunnitelmallisesti ja niiden käyttöä arvioidaan. 32

33 Kiitos!