Tampereen seudun Osaava Oppilaitosjohdon seminaari 1.-2.4.2014 Toimintakulttuurin kehittäminen osana laajaa pedagogista johtamista 4-2014 Rehtori-instituutti, Jyväskylän yliopisto Jukka Alava, PhD, johtaja emeritus
Rehtori-instituutti Perusopinnot (kelpoisuuskoulutus) Aineopinnot; 1) rehtoreille, 2) sivistysjohtajille Tohtoriohjelma (10 väitöstä) Koulu- ja kuntakohtaiset ohjelmat OSAAVA- hankkeet (Keski-Suomi Satakunta) Tutkimukset = OkM tutkimusohjelma = kansainväliset tutkimusverkostot Kansainvälinen maisteriohjelma Master s Degree Program of Educational Leadership Verkkototeutus Master in Educational Management and Leadership (MEd) Koulutusvienti
Koulutuksen DNA Teoria Käytäntö
Teemat ja aiheet Laaja pedagoginen johtaminen Kulttuurin olemus ja merkitys Toimintakulttuuri opetustoimessa Haaste: Minä pedagogisena johtajana
Jukka Alava, Leena Halttunen & Mika Risku Muuttuva oppilaitosjohtaminen Opetushallitus. Muistiot 2012:3 Raportin sisällöstä: Tietojohtaminen muutoksessa Rehtorin muodollisen aseman ja toimintaympäristön muutos Rehtoriuden muutos Uusi pedagoginen johtaminen
Rajat, rakenteet ja reunaehdot sekä niiden rikkominen Ohjauksen ja säätelyn mekanismit ovat muuttuneet merkittävästi Tulosohjauksen myötä olemme siirtyneet normiohjauksesta informaatio-ohjaukseen. Uudessa tilanteessa kaikilta opetustoimen toimijoilta vaaditaan yhä vahvempaa tulevaisuusorientaatiota perinteisten opetus- ja johtamistehtävien lisäksi.
RADIKAALIN MUUTOKSEN SILMÄSSÄ Perinteinen newtonilainen ajattelu on muuttumassa ennustamattomaksi, jopa kaoottiseksi maailmankuvaksi YKSISELITTEINEN SÄÄNTÖJÄ NOUDATTAVA HALLITTAVISSA OLEVA VARMUUS ENNUSTETTAVUUS HIERARKIA SIRPALEISUUS YLHÄÄLTÄ ALAS PASSIIVISET TYÖNTEKIJÄT YKSI PARAS TAPA KILPAILU JÄYKKÄ BYROKRATIA TEHOKKUUS REAKTIIVISUUS KOMPLEKSINEN KAOOTTINEN EPÄVARMA EPÄVARMUUS ENNUSTAMATTOMUUS EI HIERARKIAA HOLISTISUUS MONTA VALTAKESKUSTA YHTEISTYÖKUMPPANIT MONTA TAPAA YHTEISTYÖ JOUSTAVA LUOTTAMUS TARKOITUKSENMUKAISUUS KOKEELLISUUS (Zohar 2007)
Muutokset kunnan toimintatavoissa vuoteen 2015 mennessä 0,6 0,552 0,5 0,4 0,324 0,3 0,219 0,2 0,1 0,057 0,048 0 Kuntien välinen yhteistyö Kuntaliitos Kunnan sisäisten toimintatapojen muutos Ei muutosta Muu (Kanervio ja Risku, 2009, 101-103)
Tietojohtaminen, tiedolla johtaminen, tiedon johtaminen ja informaatio-ohjaus Opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmissa 2007 2012 ja 2013-18 todetaan, että poliittisen päätöksenteon tulee perustua hyvin analysoituun tietoon. Hyvin analysoidun tiedon tulee olla käytettävyydeltään sekä toimenpiteiden toteutumista arvioivaa että toimenpiteiden vaikutuksia ennakoivaa, ja sitä tulee tuottaa monipuolisesti niin yliopistoissa kuin erillisissä tutkimuslaitoksissa. Kansainvälistyvässä maailmassa tiedon arvioidaan olevan yhä globaalimpaa ja esimerkiksi koulutusjärjestelmien kansainvälisen tuloksellisuuden vertailun yhä helpompaa.
Rehtorin aseman ja rehtoriuden muutos Hallintovirkamiehestä johtajaksi Jaettu johtajuus korostuu Pedagoginen johtajuus vahvistuu Tulevaisuusorientaatio ja osaamisen johtaminen entistä tärkeämpiä Haasteena toimintakulttuurin kehittäminen Tärkeää myös oman johtamisidentiteetin kehittäminen Rehtorin ammatti on oma professionsa, johon myös tulee kouluttautua hyvin
Laaja pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen kehittämisprosessien verkostona Lahteron (2011) väitöskirja avaa uuden näkökulman johtamiskulttuuriin määrittelemällä sen merkitysten verkostona. Tämän lisäksi Lahteron työ piirtää havainnollisella tavalla esiin koulun kulttuurin merkityksen rehtorin jokapäiväisessä työssä.
Pedagoginen johtaminen kehittämisprosessien verkostona Opetussuunnitelman kehittämisprosessi korostaa sekä opettajien että rehtorin roolia oppijoina ja kehittyvinä yksilöinä. Siksi koulun sisäisen kehittämisen tavoite on nähtävä myös työnä oppijoiden yhteisön luomiselle - (community of learners) - (Moilanen 2001).
Pedagoginen johtaminen kehittämisprosessien verkostona Vesa Raasumaan (2010) väitöskirjassaan esittämä synteesi päätyy tulkitsemaan perusopetuksen rehtorin pedagogisena johtajana sen laajassa merkityksessä. Raasumaan mukaan rehtori toimiessaan laajan pedagogisen johtajuuden mukaan edistää myös laadullista osaamisen ja oppimisen kehittämistä ja johtamista.
Pedagoginen johtaminen kehittämisprosessien verkostona Taipale (2004) määrittelee pedagogisen johtajuuden esimiehen kykynä ohjata henkilökunta kohti yhteistä tavoitetta, tehdä visiot ja tavoitteet näkyviksi, opettaa henkilökunta ymmärtämään ja tunnistamaan sekä keskustelemaan asioista avoimesti ja positiivisessa hengessä.
Laaja pedagoginen johtaminen Oppijoiden yhteisö Koulun perustehtävä Visio, strategiat Arvojohtaminen Rehtori Kulttuuri Opetussuunnitelma Opettajat henkilöstö Muutosjohtaminen Jaettu johtaminen Oppiminen ja kasvu (Alava, Halttunen, Risku, 2012; Alava 2008; Andrews, Basom & Basom 1991; Hallinger & Heck 1998; Helakorpi 2001; Kleine & Kracht 1993; Lee & Dimmock; Mäkelä 2007; Raasumaa 2010; Risku 2012; Southworth; Stevenson 2000)
JOHTOPÄÄTÖS: Rehtorin tulee jatkuvasti ja Oppilaitosyhteisön kokonaisuus aidosti kehittää laajaa ammatillista osaamistaan olla todellinen jatkuva oppija Rehtorin pedagoginen johtaminen OKL Opettajien toiminta Opettajien kasvu ja kehitys Oppilaitoksen tulokset
Kaupungin strategiat/valtuusto// opetuslautakunta Oppilaitokset Oppilai- Oppilaitokset Oppilaitokset Oppilaitokset Oppilaitoksetokset Valtakunnalliset tavoitteet Rehtorit Opettajat Opiskelijat Vanhemmat Opetustoimen johtajan johtaminen Management Leadership Stateginen joht Pedagoginen j. Opetustoimen tulokset Oppilaitosten Oppilaitosten tulokset Oppilaitosten tulokset tulokset
Kehittämisprosessien johtaminen, johtamisalueet ja käytännön johtamistoimenpiteet Oppilaitoksen missio (PJ1) Arvojohtaminen (PJ7) Visio, strategiat (PJ2) Muutosjohtaminen (PJ6) Kulttuuri (PJ3) Opetussuunnitelma (PJ4) Jaettu johtaminen (PJ5) Laaja pedagoginen johtaminen (Alava 2008; Alava, Halttunen & Risku 2012; Andrews, Basom & Basom 1991; Hallinger & Heck 1998; Helakorpi 2001; Kleine & Kracht 1993; Lee & Dimmock; Mäkelä 2007; Raasumaa 2010; Risku 2012; Southworth 2008; Stevenson 2000)
OPETUSHALLITUS: LUONNOS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIKSI 2014 4. Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri - Toimintakulttuurin merkitys - Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat linjaukset o Oppiva yhteisö o Monipuolinen työskentely o Vuorovaikutus ja osallisuus o Hyvinvointi o Turvallinen arki o Kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus o Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen (OpH 11-2012)
OpH:n Ohjausryhmän linjaukset: Keinoja OPS:n tavoitteen toteuttamiseksi Määrittelemällä kasvatustyötä ja toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat arvot ja periaatteet lähtökohtana - eriarvoisuuden vähentäminen - oppilaiden monipuolisen kasvun tukeminen identiteetin ja onnistumisen kokemusten vahvistaminen - vuorovaikutteinen, toisia kunnioittava ja kestävää kehitystä edistävä toimintatapa (vastuullisuus) (Irmeli Halinen 9-2011)
Tapa toimia toimintakulttuuri ja sen kehittäminen Mitä on kulttuuri? Kulttuurin typologia Kulttuurin analyysi, ymmärtäminen ja kehittäminen
Organisaatiokulttuurin määrittelyä Organisaatiokulttuuri muodostuu sen jäsenten yhteisistä arvoista, uskomuksista, normeista ja käyttäytymisen periaatteista. Kulttuuri on kehittynyt pitkän ajan kuluessa, jolloin organisaatio on toisaalta mukautunut ulkoiseen toimintaympäristöön tai on toisaalta kehittänyt sisäistä toimintaansa
Johtamiskäyttäytymisen kehittäminen RISKI Perustoiminnan unohtaminen OPTIMAALINEN KEHITYS Leadershipjohtaminen KULTTURI ARVOT ETIIKKA VAARA Sisäisiin konflikteihin ja entropiaan Management- johtaminen
Organisaatiokulttuurin synty ja vaikutus 1/2 Kulttuurinäkemyksen mukaan organisatorinen käyttäytyminen ja päätöksenteko on paljolti ennalta määrätty perustuen organisaation jäsenten perusoletuksiin. Nämä olettamukset ovat historiassa johtaneet ratkaisuihin, mitkä ovat toimineet, minkä vuoksi toiminta rutinoituu ja kulttuuri muodostuu.
Organisaatiokulttuurin synty ja vaikutus 2/2 Vaikka olosuhteet muuttuvat ja ihmisten perusolettamuksen muuttuvat, niin kulttuuriksi muodostuneet rutiinit jatkavat elämäänsä organisaatiossa. Syntyy näin meillä toimitaan asenne ja kulttuuri.
NÄKYVÄ Toiminta, työ, järjestelmät, osaaminen MUUTOSVOIMA NÄKYMÄTÖN Arvot, asenteet, tunteet, kulttuuri, etiikka, motivaatio, vuorovaikuts SOSIAALISET DEFENSSIT Rituaalit, byrokratia, konsesnsusvaati mus, säännöt, lait, aikataulut
RITUAALIT, MYYTIT TARINAT SYMBOLIT VUOROVAIKUTUS JA YHTEISÖLLISYYS TOIMIALAN KULTTUURI OPPIMINEN JA KEHITTYMINEN TAVAT JA RUTIINIT TYÖSOPIMUKSET JA AMMATTI- JÄRJESTÖT ORGANISAATIOKULTTUURI JOHTAMISKULTTUURI MITEN ARKIPÄIVÄN RUTIINIT TOTEUTETAAN VALTA VASTUULLISUUS TYÖHYVIVONTI JOHTAMINEN SÄÄNNÖT JA NORMIT RAKENTEELLISET TEKIJÄT
Kulttuurin voima Vahva organisaatiokulttuuri säätelee ja määrää toimintaa. Kulttuuri saattaa estää tarvittavien muutosten toteuttamisen.
Kulttuurin voima STRATEGIAT ORGANISAATIO- KULTTUURIN KENTTÄ
Laaja pedagoginen johtaminen Koulun perustehtävä Visio, strategiat Kulttuuri Kulttuuri Oppijoiden yhteisö Rehtori Opetussuunnitelma Opettajat henkilöstö Oppiminen ja kasvu (Alava 2008; Alava, Halttunen & Risku 2012; Andrews, Basom & Basom 1991; Hallinger & Heck 1998; Helakorpi 2001; Kleine & Kracht 1993; Lee & Dimmock; Mäkelä 2007; Raasumaa 2010; Risku 2012; Southworth 2008; Stevenson 2000)
Kulttuurin kehittäminen Johtajan tehtävä on strategian ja kulttuurin yhteensovittaminen Johtamiskulttuuri luo organisaatiokulttuuria ja yksi rehtorien tärkeimmistä tehtävistä onkin organisaatiokulttuurin luominen ja kehittäminen
Organisaatiokulttuurin jäsennys Ulkoinen fokus Daft (1999) Kilpailukulttuuri Arvopohja: Luovuuskulttuuri Arvopohja: Vakaus - markkinaorientaatio - kilpailuhenkisyys - perfektionismi - aggressiivisuus - yksilön aloitteellisuus - luovuus - kokeilu - adhokratia - riskinotto - itsenäisyys - reagointikyky Joustavuus Byrokraattinen kulttuuri Arvopohja: - taloudellisuus - muodollisuus - rationaalisuus - järjestys - tottelevaisuus Sisäinen fokus Klaanikulttuuri Arvopohja: - yhteistyö - harkinta - yhteisymmärrys - tapapuolisuus - sosiaalinen tasa-arvo
Esimerkkejä organisaatiokulttuureista: Kasvukulttuuri Asiantuntijuuskulttuuri Autoritäärinen kulttuuri Kokouskulttuuri Sääntökulttuuri Ammattijärjestökulttuuri Konservatiivisuuskulttuuri Dynaaminen kulttuuri Tuotantokulttuuri Tuloksellisuuskulttuuri Tiimikulttuuri Kirjallisten ohjeiden kulttuuri Oppiainekulttuuri
Huippusuorituksiin pyrkivien organisaatioiden kulttuuripiirteitä Tulevaisuushakuisuus Luovuus ja joustavuus Tuloshakuisuus Asiakassuuntautuminen Yksikkörajat rikkova toimintakulttuuri Selkeän vastuun kulttuuri Tiimikulttuuri Korkean itsetunnon kulttuuri Avoimuuden ja luottamuksen kulttuuri Positiivisen ajattelun kulttuuri Palautteiden ja tuen annon kulttuuri Riskinoton kulttuuri Rohkea ongelmien kohtaamisen kulttuuri Avoimen vuorovaikutuksen kulttuuri
Nykyinen koulun organisaatiokulttuuri
Nykyinen kunnan opetus- ja sivistystoimen organisaatiokulttuuri
Kulttuuri, alakulttuuri ja professionalismi Vahvat professiot ammatit muodostavat usein tiiviin yhteisön, klaanin. Tällaisen klaanin sisällä sosiaaliset mekanismit yhdenmukaistavat yksilöiden ja organisaatioiden tavoitteet (syntyy orgaaninen solidaarisuus; Durkheim, 1933). Mikä tahansa työyhteisön ryhmä, jolle syntyy voimakas orgaaninen solidaarisuus, on klaani esimerkiksi ammattiryhmä, ammattijärjestö tai koko organisaatio.
Kulttuuri, alakulttuuri ja professionalismi Klaanin jäsenille syntyy suuri sisäinen riippuvuus, yhdenmukaiset tavoitteet ja suuri sisäinen kuri. Klaanin toiminta ilmenee alakulttuurina. Eri klaanien erot ovat suuret ja tavoitteet ristiriitaiset; syntyy alakulttuuri.
Sairaalan/sairaanhoitopiirin klaanit alakulttuurit johto, hallinto ja kuntakytkennät taloushallinto ja järjestelmät lääkärit = ylilääkärit = osastonlääkärit = kandit sairaanhoitajat = ylihoitaja = osastonhoitaja = perushoitaja tekninen henkilöstö
Oppilaitoksen klaanit
OPETUSHALLITUS: OPS2016 perusteet; - Kulttuurin kehittämisen johtaminen Kulttuurin kehittämistä ohjaavat linjaukset Miten kulttuuria voidaan kehittää? Mitä uudistaminen edellyttää minulta/meiltä? Mitkä ovat johtamistoimenpiteet? Oppiva yhteisö Monipuolinen työskentely
OPETUSHALLITUS: OPS2016 perusteet; - Kulttuurin kehittämisen johtaminen Kulttuurin kehittämistä ohjaavat linjaukset Miten kulttuuria voidaan kehittää? Mitä uudistaminen edellyttää minulta/meiltä? Mitkä ovat johtamistoimenpiteet? Vuorovaikutus ja osallisuus Hyvinvointi
OPETUSHALLITUS: OPS2016 perusteet; - Kulttuurin kehittämisen johtaminen Kulttuurin kehittämistä ohjaavat linjaukset Miten kulttuuria voidaan kehittää? Mitä uudistaminen edellyttää minulta/meiltä? Mitkä ovat johtamistoimenpiteet? Turvallinen arki Kulttuurin monimuotoisuus ja kielitietoisuus
OPETUSHALLITUS: OPS2016 perusteet; - Kulttuurin kehittämisen johtaminen Kulttuurin kehittämistä ohjaavat linjaukset Miten kulttuuria voidaan kehittää? Mitä uudistaminen edellyttää minulta/meiltä? Mitkä ovat johtamistoimenpiteet? Vastuu ympäristöstä Tulevaisuuteen suuntautuminen
LAAJA PEDAGOGINEN JOHTAMINEN; - Kulttuurin kehittämisen johtaminen Uudistusta ja kehitystä tukevat kulttuuripiirteet Miten kulttuuria voidaan hyödyntää kehittämisessä? Mitä uudistaminen edellyttää minulta/meiltä? Mitkä ovat johtamistoimenpiteet?
LAAJA PEDAGOGINEN JOHTAMINEN; - Kulttuurin kehittämisen johtaminen Uudistusta ja kehitystä tukevat kulttuuripiirteet Miten kulttuuria voidaan hyödyntää kehittämisessä? Mitä uudistaminen edellyttää minulta/meiltä? Mitkä ovat johtamistoimenpiteet?
LAAJA PEDAGOGINEN JOHTAMINEN; - Kulttuurin kehittämisen johtaminen Uudistusta ja kehitystä vastustavat kulttuuripiirteet Miten kulttuuria voidaan kehittää? Mitä uudistaminen edellyttää minulta/meiltä? Mitkä ovat johtamistoimenpiteet?
LAAJA PEDAGOGINEN JOHTAMINEN; - Kulttuurin kehittämisen johtaminen Uudistusta ja kehitystä vastustavat kulttuuripiirteet Miten kulttuuria voidaan kehittää? Mitä uudistaminen edellyttää minulta/meiltä? Mitkä ovat johtamistoimenpiteet?
Oppimista tukeva toimintakulttuuri:
Kulttuurimuutoksen työkalut Huomion kiinnittäminen Kriiseihin suhtautuminen Oma rooli Palkitseminen Rekrytointiperiaatteet/irtisanominen a. Suunnittelujärjestelmä b. Organisoituminen ja työn jako c. Tilojen käyttö d. (Uusien) kertomusten käynnistäminen e. Viralliset puheenvuorot
Kulttuurimuutoksen työkalut - konkretia Huomion kiinnittäminen Kriiseihin suhtautuminen
Kulttuurimuutoksen työkalut - konkretia Oma rooli Palkitseminen Rekrytointiperiaatteet/irtisanominen
Vaikeimpia tilanteita ovat eri kulttuurien yhteensovittaminen; esim. fuusiot. Peruskysymyksiä: - ymmärretäänkö kulttuurien merkitys kehittämisessä - osataanko analysoida oman organisaation kulttuurin piirteet - osataanko hyödyntää oman kulttuurin vahvuudet - osataanko ymmärtää toisen organisaation kulttuurin vahvuudet - osataanko luopua joistain oman kulttuurin piirteistä - olemmeko valmiita luomaan ja kehittämään uutta kulttuuria.
Kehittämisprosessien johtaminen, johtamisalueet ja käytännön johtamistoimenpiteet Oppilaitoksen missio (PJ1) Arvojohtaminen (PJ7) Visio, strategiat (PJ2) Muutosjohtaminen (PJ6) Kulttuuri (PJ3) Opetussuunnitelma (PJ4) Jaettu johtaminen (PJ5) Minä pedagogisena johtajana (Alava 2008; Alava, Halttunen & Risku 2012; Andrews, Basom & Basom 1991; Hallinger & Heck 1998; Helakorpi 2001; Kleine & Kracht 1993; Lee & Dimmock; Mäkelä 2007; Raasumaa 2010; Risku 2012; Southworth 2008; Stevenson 2000)