OPSIA KuntaKesuKuntoon Muutoksessa mahdollisuus Pedagogisen johtamisen teoria ja käytäntö Kytkentä paikallisiin kehittämisohjelmiin

Transkriptio

1

2 OPSIA KuntaKesuKuntoon Muutoksessa mahdollisuus Pedagogisen johtamisen teoria ja käytäntö Kytkentä paikallisiin kehittämisohjelmiin Rehtori-instituutti, Jyväskylän yliopisto Jukka Alava, PhD, professori - emeritus Mika Risku, johtaja

3 MUUTOKSESSA MAHDOLLISUUS - KuntaKesun tavoitteet ja tilanne - Opsian tutkimuksen 2013 tulokset - Pedagoginen johtaminen ENNAKOINNILLA TULOKSELLISEEN TOTEUTUKSEEN - KuntaKesun suunnittelu ja toteutus - Tulevaisuusorientaatio ja muutosjohtaminen YHTEISILLÄ RATKAISUILLA KOHTI TULEVAISUUTTA - KuntaKesun jalkauttamien - Osallistava johtaminen ja toimintakulttuurin muutos ENNAKKOTEHTÄVÄ 1. Oman kunnan opetustoimen strategian hahmottaminen 2. Muuttuva oppilaitos-johtaminen. OpH (2012:3) VÄLITEHTÄVÄ 1. Keskustelut, a) lautakunnan ja b) rehtorien kanssa 2. Verkottumisen mahdollisuudet ja käytänteet 3. Minä pedagogisena johtajana (1) VÄLITEHTÄVÄ 1. KuntaKesun kohteet ja käytännön toimet 2, Minä pedagogisena johtajana (2)

4 Rehtori-instituutti Perusopinnot (kelpoisuuskoulutus) Aineopinnot; 1) rehtoreille, 2) sivistysjohtajille Tohtoriohjelma (9 väitöstä) Koulu- ja kuntakohtaiset ohjelmat OSAAVA- hankkeet Tutkimukset = OkM tutkimusohjelma = kansainväliset tutkimusverkostot Kansainvälinen maisteriohjelma Master s Degree Program of Educational Leadership Verkkototeutus Master in Educational Management and Leadership (MEd) Koulutusvienti

5 Taustalla OKM:n tutkimusohjelma Kuntataso Kysymyslomake sivistysjohtajille ja lautakunnille Avainhenkilöiden haastattelut Koulutaso Kysymyslomake rehtoreille Avainhenkilöiden haastattelut Luokkataso Kysymyslomake opettajille ja opiskelijoille Avainhenkilöiden haastattelut Kansainväliset tutkimusverkostot

6 OKM-tutkimusohjelman tuloksia Kunnissa pyritään itsenäiseen pitkäjänteiseen ja johdonmukaiseen strategiseen kehittämiseen ottaen huomioon toimintaympäristö Kuntien opetustoimen johtamisen resurssien vähyys haittaa sekä arjen että strategian johtamista Kuntien tilanteet ovat hyvin erilaiset

7 Kuntastrategoiden pyrkimykset (Kanervio & Risku 2009, 64-65)

8 Kuntien strategioita ohjaavat tekijät 3,3 2,8 2,5 2,1 Toiminnalliset tarpeet Talouden tarpeet Kunnanvaltuuston päätökset Valtionhallinnon päätökset Mitä pienempi arvo sen keskeisempi. Vaihteluväli 1 5. (Kanervio & Risku 2009, 62-64)

9 Opetusviraston henkilöstö 30,0 % 26,7 % 25,0 % 21,9 % 20,0 % 15,0 % 15,2 % 11,0 % 10,0 % 5,0 % 4,8 % 5,7 % 2,4 % 3,3 % 1,0 % 2,4 % 5,7 % 0,0 % (Kanervio & Risku 2009, 27)

10 Mihin kunnan opetus- ja sivistystoimen kehittäminen perustuu KUNTALAISTEN MUUTTUVAT TARPEET LAIN SÄÄTÄMÄ TOIMIALAN TEHTÄVÄ + KESU ym OKM, OpH SIVISTYSTOIMEN JOHDON TAHTO KUNNAN OPETUS- JA SIVISTYSTOIMEN PERUSTEHTÄVÄ JA VISIOTAVOITTEET OPETUS- JA SIVISTYSTOIMEN STRATEGIAT PAIKALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA SIDOSRYHMIEN TOIVEET JA TAHTO KUNNAN STRATEGISET LINJAUKSET MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

11 Strategiset painopisteet eri kuntien opetus- ja sivistystoimessa

12 Strategiset painopisteet eri kuntien opetus- ja sivistystoimessa; Espoo Ajatuksia Espoon ryhmästä: laatutyö talouden hallinta organisaation uudistaminen (toimintatavat ja kulttuuri) eheä oppimispolku opetuksen kehittäminen kokonaisstrateginen johtaminen johtamisen kehittäminen laatutyö tasavertaisuus (kasvatus, kolmiportaisuus, TVT) kehittyvä koulutus nuorisotakuu asiakas-/asukaskeskeisyys johtamisen kehittäminen kestävä hyvinvointi monimuotoiset palvelut tasa-arvoiset palvelut järkevä hallinto

13 Strategiset painopisteet eri kuntien opetus- ja sivistystoimessa; Seinäjoki Ajatuksia Seinäjoen ryhmästä: Hyvinvointiajattelu x 3 Syrjäytymisen ehkäisy, yhteisöllisyys ja perusarki Oppilashuoltotarpeen kasvu TVT x 3 Lukion sähköinen yo Rakentaminen x2 Uudis- ja korjaamisrakentaminen sekä koulujen lakkauttaminen Toisen asteen opiskelijatilanne MAMU-opetus x 2 Yrittäjyys x 2 Taidepainotteisuus opetuksessa Kansainvälisyys Kouluverkko Itsenäinen, luova, ennakoiva ja kehittävä ote Laatu Resurssit ja niiden kohdentaminen Viihtyvyys ja turvallisuus Elinikäinen oppiminen Yhteistyö ja toiminnallisuus Yleissivistys Muutosjohtajuus Perustehtävä Uusi varhaiskasvatuslaki 2015 Uusi ops ja tuntijako Hallinnon resursointi

14 Strategiset painopisteet eri kuntien opetus- ja sivistystoimessa ammattikasvatus talous ja tavoitteet sopusoinnussa tilat toiminnan mukaan uudenlainen tiedon jakaminen yhteisöllisyys oppimisympäristön aito sähköistäminen toimintakulttuuri KESU tarinaksi Huomioita vähän taloudesta ja kun lähestymistapana tavoitteiden ja talouden yhteismitallisuus yhteiset painoalueet laadukkuus tasavertaisuus kokonaisvaltainen uudistuminen (opetus, organisaation rakenteet, kulttuuri ja johtaminen)

15 Strategiset painopisteet eri kuntien opetus- ja sivistystoimessa; Turku Kustannustehokkuus (raha) Rakenteiden kehitys Kuntarakenteiden muutokset Epävarmuus Oppilashuollon kehitys ICT Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Opettajien koulutus MAMU integrointi Erityisopetus Päättäjien ja virkamiesten dialogi ja yhteistyö Strategian jalkauttaminen

16 Oppilaitosjohtamisen uudet ulottuvuudet Jaettu johtaminen Pedagoginen johtaminen Teacher leadership opettajien työn uusi ulottuvuus Johtajuuksien yhteisö; community of leaders

17 Osa II Pedagoginen johtaminen

18 Opettaminen on johtamista Ytimenä pedagoginen johtaminen (Educational leadership, pedagogic leadership, instructional leadership) Kreikan kielessä sana pedagogiikka tarkoittaa opettamista ja johtamista.

19 Pedagoginen johtaminen ja organisaation oppiminen Pedagoginen johtaminen liittyy oppilaitoksen kehittämiseen oppivaksi organisaatioksi, jonka ytimenä on vastuullisuus ja luottamus.

20 Jukka Alava, Leena Halttunen & Mika Risku Muuttuva oppilaitosjohtaminen Opetushallitus. Muistiot 2012:3 Raportin sisällöstä: Tietojohtaminen muutoksessa Rehtorin muodollisen aseman ja toimintaympäristön muutos Rehtoriuden muutos Uusi pedagoginen johtaminen

21 Rajat, rakenteet ja reunaehdot sekä niiden rikkominen Ohjauksen ja säätelyn mekanismit ovat muuttuneet merkittävästi Tulosohjauksen myötä olemme siirtyneet normiohjauksesta informaatio-ohjaukseen. Uudessa tilanteessa kaikilta opetustoimen toimijoilta vaaditaan yhä vahvempaa tulevaisuusorientaatiota perinteisten opetus- ja johtamistehtävien lisäksi.

22 RADIKAALIN MUUTOKSEN SILMÄSSÄ Perinteinen newtonilainen ajattelu on muuttumassa ennustamattomaksi, jopa kaoottiseksi maailmankuvaksi YKSISELITTEINEN SÄÄNTÖJÄ NOUDATTAVA HALLITTAVISSA OLEVA VARMUUS ENNUSTETTAVUUS HIERARKIA SIRPALEISUUS YLHÄÄLTÄ ALAS PASSIIVISET TYÖNTEKIJÄT YKSI PARAS TAPA KILPAILU JÄYKKÄ BYROKRATIA TEHOKKUUS REAKTIIVISUUS KOMPLEKSINEN KAOOTTINEN EPÄVARMA EPÄVARMUUS ENNUSTAMATTOMUUS EI HIERARKIAA HOLISTISUUS MONTA VALTAKESKUSTA YHTEISTYÖKUMPPANIT MONTA TAPAA YHTEISTYÖ JOUSTAVA LUOTTAMUS TARKOITUKSENMUKAISUUS KOKEELLISUUS

23 Muutokset kunnan toimintatavoissa vuoteen 2015 mennessä 60,0 % 55,2 % 50,0 % 40,0 % 32,4 % 30,0 % 21,9 % 20,0 % 10,0 % 5,7 % 4,8 % 0,0 % Kuntien välinen yhteistyö Kuntaliitos Kunnan sisäisten toimintatapojen muutos Ei muutosta Muu (Kanervio ja Risku, 2009, )

24 Tietojohtaminen, tiedolla johtaminen, tiedon johtaminen ja informaatio-ohjaus Opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmissa ja todetaan, että poliittisen päätöksenteon tulee perustua hyvin analysoituun tietoon. Hyvin analysoidun tiedon tulee olla käytettävyydeltään sekä toimenpiteiden toteutumista arvioivaa että toimenpiteiden vaikutuksia ennakoivaa, ja sitä tulee tuottaa monipuolisesti niin yliopistoissa kuin erillisissä tutkimuslaitoksissa. Kansainvälistyvässä maailmassa tiedon arvioidaan olevan yhä globaalimpaa ja esimerkiksi koulutus-järjestelmien kansainvälisen tuloksellisuuden vertailun yhä helpompaa.

25 Rehtorin aseman ja rehtoriuden muutos Hallintovirkamiehestä johtajaksi Jaettu johtajuus korostuu Pedagoginen johtajuus vahvistuu Tulevaisuusorientaatio ja osaamisen johtaminen entistä tärkeämpiä Haasteena toimintakulttuurin kehittäminen Tärkeää myös oman johtamisidentiteetin kehittäminen Rehtorin ammatti on oma professionsa, johon myös tulee kouluttautua hyvin

26 Laaja pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen kehittämisprosessien verkostona Lahteron (2011) väitöskirja avaa uuden näkökulman johtamiskulttuuriin määrittelemällä sen merkitysten verkostona. Tämän lisäksi Lahteron työ piirtää havainnollisella tavalla esiin koulun kulttuurin merkityksen rehtorin jokapäiväisessä työssä.

27 Pedagoginen johtaminen kehittämisprosessien verkostona Opetussuunnitelman kehittämisprosessi korostaa sekä opettajien että rehtorin roolia oppijoina ja kehittyvinä yksilöinä. Siksi koulun sisäisen kehittämisen tavoite on nähtävä myös työnä oppijoiden yhteisön luomiselle - (community of learners) - (Moilanen 2001).

28 Pedagoginen johtaminen kehittämisprosessien verkostona Vesa Raasumaan (2010) väitöskirjassaan esittämä synteesi päätyy tulkitsemaan perusopetuksen rehtorin pedagogisena johtajana sen laajassa merkityksessä. Raasumaan mukaan rehtori toimiessaan laajan pedagogisen johtajuuden mukaan edistää myös laadullista osaamisen ja oppimisen kehittämistä ja johtamista.

29 Pedagoginen johtaminen kehittämisprosessien verkostona Taipale (2004) määrittelee pedagogisen johtajuuden rehtorin kykynä ohjata henkilökunta kohti yhteistä tavoitetta, tehdä visiot ja tavoitteet näkyviksi, opettaa henkilökunta ymmärtämään ja tunnistamaan sekä keskustelemaan asioista avoimesti ja positiivisessa hengessä.

30 Laaja pedagoginen johtaminen Oppijoiden yhteisö Oppilaitoksen perustehtävä Visio, strategiat Arvojohtaminen Rehtori Kulttuuri Opetussuunnitelma Opettajat Muutosjohtaminen Jaettu johtaminen Oppiminen ja kasvu (Alava 2008; Alava, Halttunen & Risku 2012; Andrews, Basom & Basom 1991; Hallinger & Heck 1998; Helakorpi 2001; Kleine & Kracht 1993; Lee & Dimmock; Mäkelä 2007; Raasumaa 2010; Risku 2012; Southworth 2008; Stevenson 2000)

31 Laaja pedagoginen johtaminen Opetustoimen perustehtävä Visio, strategiat Oppijoiden yhteisö Sivistysjohtaja Arvojohtaminen Kulttuuri Opetussuunnitelma Rehtorit Opettajat Muutosjohtaminen Jaettu johtaminen Oppiminen ja kasvu (Alava 2008; Alava, Halttunen & Risku 2012; Andrews, Basom & Basom 1991; Hallinger & Heck 1998; Helakorpi 2001; Kleine & Kracht 1993; Lee & Dimmock; Mäkelä 2007; Raasumaa 2010; Risku 2012; Southworth 2008; Stevenson 2000)

32 JOHTOPÄÄTÖS: Rehtorin tulee jatkuvasti ja Oppilaitosyhteisön kokonaisuus aidosti kehittää laajaa ammatillista osaamistaan olla todellinen jatkuva oppija Rehtorin pedagoginen johtaminen OKL Opettajien toiminta Opettajien kasvu ja kehitys Oppilaitoksen tulokset

33 Kaupungin strategiat/valtuusto// opetuslautakunta Oppilaitokset Oppilai- Oppilaitokset Oppilaitokset Oppilaitokset Oppilaitoksetokset Valtakunnalliset tavoitteet Opetustoimen johtajan johtaminen Management Leadership Strateginen joht Pedagoginen j. Rehtorit Opettajat Opiskelijat Vanhemmat Opetustoimen tulokset Oppilaitosten Oppilaitosten tulokset Oppilaitosten tulokset tulokset JOHTOPÄÄTÖS: Opetustoimen johtajan tulee jatkuvasti ja aidosti kehittää laajaa ammatillista osaamistaan olla todellinen jatkuva oppija

34 Valtakunnan strategiat Opetushallituksen pääjohtajan ja opetusministerin rooli Globaalit tavoitteet UN, UNESCO, EFA Oppilaitokset Oppilai- Oppilaitokset Oppilaitoksetokset Alueet Sivistysjohtajat Alueelliset tavoitteet ja strategiat Valtakunnan tason opetustoimen johtaminen Visiojohtaminen Alueet, kunnat Strateginen johtaminen Opetustoiminnan valtakunnalliset tulokset Alueiden Alueiden tulokset Alueiden tulokset tulokset Tuki alue-ja kuntatason sivistysjohtajille

35 Kehittämisprosessien johtaminen, johtamisalueet ja käytännön johtamistoimenpiteet Oppilaitoksen/opetustoimen perustehtävä (PJ1) Arvojohtaminen (PJ7) Visio, strategiat (PJ2) Muutosjohtaminen (PJ6) Kulttuuri (PJ3) Opetussuunnitelma (PJ4) Jaettu johtaminen (PJ5) Laaja pedagoginen johtaminen (Alava 2008; Alava, Halttunen & Risku 2012; Andrews, Basom & Basom 1991; Hallinger & Heck 1998; Helakorpi 2001; Kleine & Kracht 1993; Lee & Dimmock; Mäkelä 2007; Raasumaa 2010; Risku 2012; Southworth 2008; Stevenson 2000)

36 ESIMERKKI Jaettu johtaminen (PJ5) Mistä jaettu johtajuus meillä koostuu Miten edistän jaettua johtajuutta meillä Aikataulut ja vastuut

37 POHDINTAA Lautakunta (ja sen puheenjohtaja) MINÄ PEDAGOGISENA JOHTAJANA Opetus- ja sivistystoimen johtaja Rehtori

38 Sidosryhmät Ylläpitäjä Vanhemmat Johtajuuksien yhteisö communty of leaders Rehtori Johto Opettajat Oppilaat

39 Osa III Paikallisten kehittämisohjelmien kytkeminen opetustoimen strategiaan ja pedagogiseen johtamiseen

40 PAIKALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA KUNTAKESU (OPH) OPPIMINEN Oppija Oppimistulokset HYVINVOINTI Oppilashuolto Sosiaalinen JOHTAMINEN Strateginen joht. Jaettu joht. OSAAMINEN Taidot OPSIA:n raportti kehittämis -tarpeista ALUE 1 ALUE 2 ALUE 3 ALUE 4 ALUE 5 ALUE 6 KUNTIEN JA NIIDEN OPETUSTOINTEN STRATEGIAT JA KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

41 Mistä paikallinen kehittämisohjelma koostuu

42 Mistä paikallinen kehittämisohjelma koostuu Ajatuksia Espoon ryhmästä: ESPOO KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEITA TVT pedagoginen johtaminen pedagogiikan johtaminen opettajan koulutuspakko johtamiskoulutus täydennyskoulutus kytkettävä strategiaan Oppilashuolto sote ja koulun yhteistyö Johtamisjärjestelmä hallintorakenteet ja alueet TVT opetuksen ja oppimisen teknologian käytön lisääminen laatu laatutyö tiimityö ja johtaminen talous väheneviin resursseihin sopeutuminen uudet työtavat ja asennejohtaminen

43 Mistä paikallinen kehittämisohjelma koostuu johtaminen bottom up (onnistuneet strategiat nousevat ruohonjuuritasolta, ei ylhäältä alas) oppiminen oppijoiden tasa-arvo (kolmiportainen tuki) eheät opinpolut oppimisen ilon säilyttäminen osaamisen johtaminen suunnitelmallisuus strategiaan sitominen koulutusvelvoite hyvinvointi opiskeluhuolto Johtaminen alue- ja prosessirehtorius sektorien ylittäminen asiakkaan polkujen mukaan talouden vaikutusten huomioiminen Osaamisen kehittäminen TVT kolmiportainen tuki, maahanmuuttajat pedagogiset tukihenkilöt Hyvinvointi Oppilashuolto Laatutyö oppimistulokset osallisuus osaamiskartoitukset laatukriteereiden perusteella

44 Mistä paikallinen kehittämisohjelma koostuu Tulevaisuusajattelu ennakoinnin haasteellisuus palveluverkkoselvitykset rahoitusjärjestelmät hallituksen esitykset Opetussuunnitelmatyö Ei maksimi ryhmäkokoja vaan suhdeluku oppilaat / aikuinen laatu JOHTAMINEN ERI TASOILLA vastuullinen johtaminen yli rajojen yhteiseen päämäärään voimakas prosessikoulutus pedagogisesta johtamisesta: johtajan rooli pedagogisissa prosesseissa ja hyvä johtamisen periaatteet (Espoon vaka) kehityskeskustelu ops- tai vasu-pohjainen ja johtaa henkilön kehittämissuunnitelmaan LAATUTYÖ laadun arviointi on yksiköiden itsearviointia laatukartoitus on yksikön ulkopuolisen katselmoinnin eli auditoinnin käyttöä laatutyöhön rehtorin käsikirja (Mäntsälä) PEDAGOGIIKKA yleissivistävä opetussuunnitelmatyö 2016 varhaiskasvatussuunnitelmat varautuvat lakimuutokseen sähköiset tvt-ympäristöt ja -materiaalit käyttöön aidosti koulun ja oppilaitoksen toimintakulttuurin korostaminen HYVINVOINTI myös toisella asteella kasvatustehtävä oppilashuollon tehostaminen opiskelun ja koulunkäynnin tuen tehostaminen lasten ja nuorten liikunnan merkittävä lisääminen, liikuntakassit "heikointa ei jätetä - osaavinta ei unohdeta"

45 Mistä paikallinen kehittämisohjelma koostuu; Turku Kouluttautuminen; osaamisen kehittäminen Osallistaminen; vuoropuhelu Laatu TVT/IVT + pedagogiikka Oppilashuolto Varhaiskasvatuksen muuttuneet toimintamallit Työhyvinvointi Uudet oppimisympäristöt Lukion sähköistäminen Yrittäjyyskasvatus Nuorisotakku 3- portainen tuki Suomi toisena kielenä Tasa-arvo Kivakoulu Miten kaikki edellinen istuu palveluverkon muutoksiin Konkreettiset tavoitteet Kehittämistoimille mittarit

46 Mistä paikallinen kehittämisohjelma koostuu; Seinäjoki ALKUKARTOITUS Sisältää nykytilan arvioinnin OSAAMINEN Tvt, OPETTAJAN ROOLI, mamu HYVINVOINTI Koulujen toimintakulttuuri yksiköiden turvallisuutta vahvistavaksi Ennakointi: tilat (rakentaminen, saneeraaminen) JOHTAMINEN OPPIMINEN Pedagoginen johtaminen Jaettu johtajuus Poikkihallinnollisuus OPS-työ OPPIMINEN Opetusmenetelmien uudistaminen TVT, OPS:n kehittäminen, kuntien painotukset HYVINVOINTI Oppimisympäristö, oppilashuolto Poikkihallinnollisuus Oppilaskuntatoiminta osallisuus Kodin ja koulun välinen yhteistyö HENKILÖSTÖ Johtaminen, osaaminen, rekrytointi, kehityskeskustelut OPPIMINEN Oppimisympäristöjen kehittäminen Oppimistulokset, miten mitataan? Määrittely mitä on? Laatutyö, TVT HYVINVOINTI Turvallisuus, oppilaat ja henkilöstö, oppilashuolto, erityispalvelut (kolmiportainen tuki), TVT JOHTAMINEN Pedagoginen johtaminen (onko alisteinen tai limitteinen strategiselle johtamiselle?), toiminnan arviointi OSAAMINEN TVT: tärkeä mutta tallaako jotain alleen? Koulutustarpeet ja työhyvinvointi

47 Mitä kehittämisohjelman yksityiskohtainen laatiminen edellyttää Aikataulut ja vastuut

48 MUUTOKSESSA MAHDOLLISUUS - KuntaKesun tavoitteet ja tilanne - Opsian tutkimuksen 2013 tulokset - Pedagoginen johtaminen VÄLITEHTÄVÄ 1. Keskustelut, a) lautakunnan ja b) rehtorien kanssa 2. Verkottumisen mahdollisuudet ja käytänteet 3. Minä pedagogisena johtajana (1) ENNAKOINNILLA TULOKSELLISEEN TOTEUTUKSEEN - KuntaKesun suunnittelu ja toteutus - Tulevaisuusorientaatio ja muutosjohtaminen