Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät

Transkriptio

1 Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Laaja pedagoginen johtaminen Rehtori-instituutti, Jyväskylän yliopisto Jukka Alava, PhD, johtaja emeritus

2 Rehtori-instituutti Perusopinnot (kelpoisuuskoulutus) Aineopinnot; 1) rehtoreille, 2) sivistysjohtajille Tohtoriohjelma (10 väitöstä) Koulu- ja kuntakohtaiset ohjelmat OSAAVA- hankkeet (Keski-Suomi Satakunta) Tutkimukset = OkM tutkimusohjelma = kansainväliset tutkimusverkostot Kansainvälinen maisteriohjelma Master s Degree Program of Educational Leadership Verkkototeutus Master in Educational Management and Leadership (MEd) Koulutusvienti

3 Koulutuksen DNA Teoria Käytäntö

4 Oppilaitosjohtamisen uudet ulottuvuudet Jaettu johtaminen Pedagoginen johtaminen Teacher leadership opettajien työn uusi ulottuvuus Johtajuuksien yhteisö; community of leaders

5 Opettaminen on johtamista Ytimenä pedagoginen johtaminen (Educational leadership, pedagogic leadership, instructional leadership) Kreikan kielessä sana pedagogiikka tarkoittaa opettamista ja johtamista.

6 Pedagoginen johtaminen ja organisaation oppiminen Pedagoginen johtaminen liittyy oppilaitoksen kehittämiseen oppivaksi organisaatioksi, jonka ytimenä on vastuullisuus ja luottamus.

7 Jukka Alava, Leena Halttunen & Mika Risku Muuttuva oppilaitosjohtaminen Opetushallitus. Muistiot 2012:3 Raportin sisällöstä: Tietojohtaminen muutoksessa Rehtorin muodollisen aseman ja toimintaympäristön muutos Rehtoriuden muutos Uusi pedagoginen johtaminen

8 Rajat, rakenteet ja reunaehdot sekä niiden rikkominen Ohjauksen ja säätelyn mekanismit ovat muuttuneet merkittävästi Tulosohjauksen myötä olemme siirtyneet normiohjauksesta informaatio-ohjaukseen. Uudessa tilanteessa kaikilta opetustoimen toimijoilta vaaditaan yhä vahvempaa tulevaisuusorientaatiota perinteisten opetus- ja johtamistehtävien lisäksi.

9 RADIKAALIN MUUTOKSEN SILMÄSSÄ Perinteinen newtonilainen ajattelu on muuttumassa ennustamattomaksi, jopa kaoottiseksi maailmankuvaksi YKSISELITTEINEN SÄÄNTÖJÄ NOUDATTAVA HALLITTAVISSA OLEVA VARMUUS ENNUSTETTAVUUS HIERARKIA SIRPALEISUUS YLHÄÄLTÄ ALAS PASSIIVISET TYÖNTEKIJÄT YKSI PARAS TAPA KILPAILU JÄYKKÄ BYROKRATIA TEHOKKUUS REAKTIIVISUUS KOMPLEKSINEN KAOOTTINEN EPÄVARMA EPÄVARMUUS ENNUSTAMATTOMUUS EI HIERARKIAA HOLISTISUUS MONTA VALTAKESKUSTA YHTEISTYÖKUMPPANIT MONTA TAPAA YHTEISTYÖ JOUSTAVA LUOTTAMUS TARKOITUKSENMUKAISUUS KOKEELLISUUS (Zohar 2007)

10 VAI?

11

12 Muutokset kunnan toimintatavoissa vuoteen 2015 mennessä 0,6 0,552 0,5 0,4 0,324 0,3 0,219 0,2 0,1 0,057 0,048 0 Kuntien välinen yhteistyö Kuntaliitos Kunnan sisäisten toimintatapojen muutos Ei muutosta Muu (Kanervio ja Risku, 2009, )

13 Tietojohtaminen, tiedolla johtaminen, tiedon johtaminen ja informaatio-ohjaus Opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmissa ja todetaan, että poliittisen päätöksenteon tulee perustua hyvin analysoituun tietoon. Hyvin analysoidun tiedon tulee olla käytettävyydeltään sekä toimenpiteiden toteutumista arvioivaa että toimenpiteiden vaikutuksia ennakoivaa, ja sitä tulee tuottaa monipuolisesti niin yliopistoissa kuin erillisissä tutkimuslaitoksissa. Kansainvälistyvässä maailmassa tiedon arvioidaan olevan yhä globaalimpaa ja esimerkiksi koulutusjärjestelmien kansainvälisen tuloksellisuuden vertailun yhä helpompaa.

14 Rehtorin aseman ja rehtoriuden muutos Hallintovirkamiehestä johtajaksi Jaettu johtajuus korostuu Pedagoginen johtajuus vahvistuu Tulevaisuusorientaatio ja osaamisen johtaminen entistä tärkeämpiä Haasteena toimintakulttuurin kehittäminen Tärkeää myös oman johtamisidentiteetin kehittäminen Rehtorin ammatti on oma professionsa, johon myös tulee kouluttautua hyvin

15 Laaja pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen kehittämisprosessien verkostona Lahteron (2011) väitöskirja avaa uuden näkökulman johtamiskulttuuriin määrittelemällä sen merkitysten verkostona. Tämän lisäksi Lahteron työ piirtää havainnollisella tavalla esiin koulun kulttuurin merkityksen rehtorin jokapäiväisessä työssä.

16 Pedagoginen johtaminen kehittämisprosessien verkostona Opetussuunnitelman kehittämisprosessi korostaa sekä opettajien että rehtorin roolia oppijoina ja kehittyvinä yksilöinä. Siksi koulun sisäisen kehittämisen tavoite on nähtävä myös työnä oppijoiden yhteisön luomiselle - (community of learners) - (Moilanen 2001).

17 Pedagoginen johtaminen kehittämisprosessien verkostona Vesa Raasumaan (2010) väitöskirjassaan esittämä synteesi päätyy tulkitsemaan perusopetuksen rehtorin pedagogisena johtajana sen laajassa merkityksessä. Raasumaan mukaan rehtori toimiessaan laajan pedagogisen johtajuuden mukaan edistää myös laadullista osaamisen ja oppimisen kehittämistä ja johtamista.

18 Pedagoginen johtaminen kehittämisprosessien verkostona Taipale (2004) määrittelee pedagogisen johtajuuden esimiehen kykynä ohjata henkilökunta kohti yhteistä tavoitetta, tehdä visiot ja tavoitteet näkyviksi, opettaa henkilökunta ymmärtämään ja tunnistamaan sekä keskustelemaan asioista avoimesti ja positiivisessa hengessä.

19 Laaja pedagoginen johtaminen Oppijoiden yhteisö Koulun perustehtävä Visio, strategiat Arvojohtaminen Rehtori Kulttuuri Opetussuunnitelma Opettajat henkilöstö Muutosjohtaminen Jaettu johtaminen Oppiminen ja kasvu (Alava, Halttunen, Risku, 2012; Alava 2008; Andrews, Basom & Basom 1991; Hallinger & Heck 1998; Helakorpi 2001; Kleine & Kracht 1993; Lee & Dimmock; Mäkelä 2007; Raasumaa 2010; Risku 2012; Southworth; Stevenson 2000)

20 Laaja pedagoginen johtaminen Opetustoimen perustehtävä Visio, strategiat Oppijoiden yhteisö Arvojohtaminen Sivistysjohtaja Kulttuuri Opetussuunnitelma Rehtorit Opettajat Muutosjohtaminen Jaettu johtaminen Oppiminen ja kasvu (Alava 2008; Alava, Halttunen & Risku 2012; Andrews, Basom & Basom 1991; Hallinger & Heck 1998; Helakorpi 2001; Kleine & Kracht 1993; Lee & Dimmock; Mäkelä 2007; Raasumaa 2010; Risku 2012; Southworth 2008; Stevenson 2000)

21 JOHTOPÄÄTÖS: Rehtorin tulee jatkuvasti ja Oppilaitosyhteisön kokonaisuus aidosti kehittää laajaa ammatillista osaamistaan olla todellinen jatkuva oppija Rehtorin pedagoginen johtaminen OKL Opettajien toiminta Opettajien kasvu ja kehitys Oppilaitoksen tulokset

22 Kaupungin strategiat/valtuusto// opetuslautakunta Oppilaitokset Oppilai- Oppilaitokset Oppilaitokset Oppilaitokset Oppilaitoksetokset Valtakunnalliset tavoitteet Rehtorit Opettajat Opiskelijat Vanhemmat Opetustoimen johtajan johtaminen Management Leadership Stateginen joht Pedagoginen j. Opetustoimen tulokset Oppilaitosten Oppilaitosten tulokset Oppilaitosten tulokset tulokset

23 Kehittämisprosessien johtaminen, johtamisalueet ja käytännön johtamistoimenpiteet Oppilaitoksen missio (PJ1) Arvojohtaminen (PJ7) Visio, strategiat (PJ2) Muutosjohtaminen (PJ6) Kulttuuri (PJ3) Opetussuunnitelma (PJ4) Jaettu johtaminen (PJ5) Laaja pedagoginen johtaminen (Alava 2008; Alava, Halttunen & Risku 2012; Andrews, Basom & Basom 1991; Hallinger & Heck 1998; Helakorpi 2001; Kleine & Kracht 1993; Lee & Dimmock; Mäkelä 2007; Raasumaa 2010; Risku 2012; Southworth 2008; Stevenson 2000)

24 Oppilaitoksen/opetustoimen perustehtävä (PJ1) Miten perustehtävä on nyt kirjattu? Miten se liittyy kunnan opetustoimen perustehtävään? Mitä täsmennyksiä se kaipaa? MINÄ PEDAGOGISENA JOHTAJANA Miten johdan oppilaitoksen perustehtävän määrittelyä?

25 Visio, strategiat (PJ2) Miten oppilaitoksen visio ja strategia on nyt kirjattu? Miten ne liittyy kunnan opetustoimen kirjauksiin? Mitä täsmennyksiä ne kaipaavat? MINÄ PEDAGOGISENA JOHTAJANA Miten johdan oppilaitoksen visio- ja strategiatyötä?

26 Kulttuuri (PJ3) Miten oppilaitoksen toimintakulttuuri on analysoitu ja kehittämistarve määritelty? Miten oppilaitoksen kulttuuri tukee kunnan opetustoimen kulttuuria? Mitä täsmennyksiä ne kaipaavat? MINÄ PEDAGOGISENA JOHTAJANA Miten johdan oppilaitoksen kulttuurin kehittämistä?

27 Opetussuunnitelma (PJ4) Miten oppilaitoksen ops:n kehittämistarve määritelty? Miten oppilaitoksen ops- työ liittyy kunnan opetustoimen opstyöhön? Mitä täsmennyksiä ne kaipaavat? MINÄ PEDAGOGISENA JOHTAJANA Miten johdan oppilaitoksen opetussuunnitelmatyötä?

28 Jaettu johtaminen (PJ5) Mistä jaettu johtajuus meillä koostuu MINÄ PEDAGOGISENA JOHTAJANA Miten edistän jaettua johtajuutta meillä?

29 Muutosjohtaminen (PJ6) MINÄ PEDAGOGISENA JOHTAJANA Miten kehitän kompetensseja ja osaamista? Miten johdan muutosta? Miten tuen luovuutta ja innovatiivisuutta?

30 Arvojohtaminen (PJ7) MINÄ PEDAGOGISENA JOHTAJANA Miten johdan arvokeskustelua? Miten varmistan arvojen toteutumisen ja näkyvyyden koulun arjessa?