Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 1



Samankaltaiset tiedostot
Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?

PEDAGOGINEN SENSITIIVISYYS

Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä

SIJAISHUOLLON KIINTYMYSSUHTEET LAPSEN KEHITYKSESSÄ TRAUMAN KORJAAMISEN MAHDOLLISUUS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki Hilkka Alatalo 1

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Kiintymyssuhde ja sen merkitys päivähoitoikäiselle lapselle

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

Yhteisöllinen vanhemmuus

ADOPTIOLAPSEN ERITYISYYS - MITEN KOHDATA, MITEN AUTTAA, MITEN JAKSAA

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

A LÄ MISSAA LAPSUUTTA SEMINAARI TA M P E R E

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

MITEN PIENET LAPSET VOISIVAT

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

KOHTAAMINEN JA LÄSNÄOLO

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Lapsuuden traumaattiset kokemukset ja niiden käsittely adoptioneuvonnassa

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan apa_mv_a7.indd

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

Ruoka korjaavana kokemuksena

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Järki & Tunne Mieli päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

KIINTYMYSSUHDE ADOPTIOPERHEEN ARJESSA

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Sosiaalinen lapsi Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

Investointi sijaisvanhempaanparas

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Varhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä Maria Kurki-Hirvonen

Pikkulapsen seksuaalisuus

Mielenterveys voimavarana

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri ja tietokirjailija Raisa Cacciatore Väestöliitto

Läsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari Mari Juote ja Leena Rasanen

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

parasta aikaa päiväkodissa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Mielenterveys voimavarana

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE

Varhainen vuorovaikutus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Esipuhe Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Transkriptio:

Mikä vuorovaikutuksessa kuntouttaa Jukka Mäkelä Stakes, mielenterveysryhmä Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 1

Aivojen terve kehitys Aivojen tehtävä ohjata käyttäytymistä mahdollisimman oikean informaation mukaan Suurin joustavuus kun voi yhdistää mahdollisimman montaa eri väylää pitkin saatua informaatiota Kehitys vaiheittaista ja kokemusten ohjaamaa muisti on hermosoluverkostojen herkistyvää yhteistoimintaa muovautuvuus on käytön ohjaamaa kasvua Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 2

Synnynnäiset erot Mahdollisuuksien synnynnäiset erot suuria temperamentti kuvaa synnynnäisiä reaktiotapoja reaktioiden herkkyys, nopeus, voima ja etumerkki mahdollisuudet eivät määrää lopputulosta Neurobiologiset kehitystä ohjaavat tai rajaavat erityisominaisuudet Kiinnostus toiseen tarkoitusperien ja merkityksen lukeminen kasvoilta Aistimusten integraatio Eri aistialueiden herkkyys ja hallinta Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 3

Mielen kehitys Aste asteelta lisääntyvät yhteydet uusia ulottuvuuksia omaan koettuun ja hallittuun todellisuuteen: usko itseen on onnistumisen pohja Ohuet yhteydet haavoittuvia stressi rasittaa ja kytkee järjestelmiä irti toisistaan toiminta jatkuu alemman tason ohjauksessa yhdistele, harkitse, päätä, pohdi toimi välittömien tunteiden mukaan taistele, pakene, jähmety Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 4

Sisäisen tilan säätely Sisäisen tilan pitäminen hallittavalla alueella Pojat syntyy suurisuisempina kuin tytöt. Poikien sisällä asuu hirveästi hohotusta, jonka pitää päästä ulos. Tyttöjen sisällä on pieniä asioita, ja heille riittää, että nauraa ja juoksee pikkuisen, niin ulkopuolella tuntuu samalta kuin sisäpuolella. Sofie 8v. Kevätpörriäinen 2006 Stressi on säätelyn kuormittumisen tila temperamenttinen erilaisuus liian korkeat odotukset Trauma on tilanne, jossa säätelykyky on ylittynyt tarve ulkopuoliselle säätelylle ehdoton tulee helposti tulkituksi huonona käyttäytymisenä Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 5

Itseä säätelevä toinen Aikuinen, joka säätelee lapsen sisäistä tilaa voi ratkaisevasti vähentää stressiä lapselle tulee mahdolliseksi kokea voimakasta hyvää oloa ja kestää pahaa oloa yhteiset kokemukset muuttuvat vähä vähältä omiksi mahdollisuuksiksi Stressin hallinnan säätelykeskukset kehittyvät nopeimmin aivan pienenä korjaaminen myöhemmin aina hitaampaa uudet kokemukset yhteisestä säätelystä Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 6

Säätely suojaavana voimana. Voimakkaiden kielteisten tunteiden hallinta Pelko, kipu ja yksinäisyys Määrittävät lapsen kannalta pahoinpitelyn ja laiminlyön poissaolevuus on lapselle yllättävän voimakas stressi kiintymyssuhteiden välttelevät muodot Toisen stressiä vähentävä läsnäolo suojaa myöhemmältä ahdistukselta ja paniikkioireilulta Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 7

Säätely rakentavana voimana Ilon yhteinen kokeminen on onnea yhdessä koettu onni rakentaa mielenterveyden myönteisen perustan ainoa tunnettu suoja riippuvuusongelmia vastaan stereotypiat, heijaus, hiusten nyppiminen Leikissä aikuisen kanssa lapsen on mahdollista kokea riemua, joka muuten liian kiihkeää kokemus omasta voimasta ja kyvykkyydestä suoja myöhempää masennusta vastaan Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 8

Varhainen vuorovaikutus Kaikki se, mikä tapahtuu ilman sanojen merkityssisältöjä ilmeet, eleet, äänensävyt, läheisyys, kosketus Tekee mahdolliseksi kytkeä kaksi mieltä kahdet aivot - yhteen aivokeskukset organisoituvat asettuessaan yhteyteen jäsentyneempien keskusten kanssa resonanssi on havaittavissa kokemuksena yhteisestä soinnista Vahvin aivoja ja mieltä muovaava tekijä Luo mahdollisuuksia kokea, tuntea, ajatella ja sanoa Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 9

Virittäytyminen Asettuminen lapsen tilaan Näkeminen, tunteminen, aistiminen katseyhteys ja kosketus Oman kokemuksen välittäminen lapselle kosketus ja äänenkäyttö Tunneilmaisujen yhteinen värähtely vahvistuva ja tyyntyvä tunnevoimakkuus tunteet syntyvät, erottuvat ja tulevat merkittäviksi Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 10

Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensin ja säilyy pisimpään kosketus on sosiaalisin aisti kiintymyssuhteen kivijalka vahvin yhteisen säätelyn väylä rauhoittava ja kiihottava kosketus Kykenee välittämään suurinta mielihyvää iho on suurin aistinelin huolenpidon kokemisen perusaisti oksitosiini - voimakkain stressinvastainen välittäjäaine Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 11

Kosketuksen puute Miten suuri osa ihmisen pahoinvointia johtuu kulttuuriimme mukaisesta kosketuksen puutteesta? Eläimillä kosketuksen puute lisää lyhytjännitteisyyttä ja keskittymättömyyttä kontaktikyvyttömyyttä aggressiivisuutta ahdistuneisuutta ja masennusta riippuvuutta omien pentujen laiminlyöntiä ja pahoinpitelyä Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 12

Kiintymyssuhde Valikoiva suhde hoitaviin aikuisiin: tutun läheisyys vähentää stressiä fyysinen turva elintoimintojen rytmittäminen Tunteiden yhteen soinnuttaminen luo yhteisen merkityksen tarve ja halu kommunikoida empatia Kyvykkyyden ja hallinnan tunteen perusta: itsetunto turvallisuudentuneen sisäistyminen uteliaisuuden vahvistuminen oman maailman haltuunoton, hallinnan ja vaikuttamisen mahdollisuus Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 13

Kiintymyksen muodot I Luottavainen kokemus aikuisesta vastaavana, ennustettavana, myötäävänä Välttelevä paras sosiaalinen ja henkinen ennuste läpi lapsuuden ja nuoruuden aina aikuisuuteen asti kokemus aikuisesta etäisenä, ennustettavana, joustamattomana suomalainen kulttuurinen ennakko-oletusoletus näennäisitsenäisyys vaikeuksia läheisissä ihmissuhteissa ja mielialassa Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 14

Kiintymyksen muotoja II Ristiriitainen kokemus aikuisesta kiihkeänä, ennustamattomana, joustamattomana ahdistuneisuus ja pelokkuus Häiriintynyt kokemus aikuisesta pelottavana tai pelkäävänä läheisyys ja yhteys ahdistavaa ohutta, tarkkailevaa yhteyden ylläpitämistä pakonomaista miellyttämistä tai hallintaa huono katseyhteys Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 15

Miten kiintymyssuhde häiriintyy Aikuinen uhkaa väkivallalla tai hylkäämisellä jatkuva psykobiologinen stressitila Aikuisen ja lapsen väiltä puuttuvat leikin tuomat ilon ja tyyntymisen kokemukset Aikuinen vastaa lapsen tunneviesteihin toistuvasti ymmärtää lapsen tarkoitusperät väärin Suunnitelmallinen yhteistyö niukkaa ennakointi, kehuminen ja purkaminen siirtymien valmistelu lapsen oman toiminnan seuranta ja suunnitelmallisuus kärsivät Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 16

Kiintymysmuotojen muutos Jokainen kiintymyssuhdekokemus muovaa lapsen perusoletuksia lapsesta vastuuta kantava aikuinen muovaa lapsen tapaa nähdä itsensä, toinen ihminen ja maailma korjaavat ihmissuhteet keskeisiä lapsi etsii eheyttävää ja korjaavaa kokemusta mutta: vahva taipumus odottaa aiemman toistuvan siksi aikuisen oltava tietoinen ja aktiivinen Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 17

Aktiivinen vuorovaikutus Tapa ajatella aikuisen ja lapsen suhdetta Suhteessa oleminen on lapsen erityisten mahdollisuuksien auttamista esiin todellista yksilöllistä kuntoutusta Aikuinen vastaa vuorovaikutuksesta lapsi on osallinen mutta vain aikuinen voi olla tietoinen tavoitteista stressin laskeminen on kaiken kehityksen perusta Viisi osa-aluettaaluetta yhteys, jäsentäminen, onnistuminen, huolenpito, leikki Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 18

Aktiivisen vuorovaikutuksen viestit lapselle Yhteyden rakentaminen löydän sinut ja haen sinut yksinäisyydestäsi et jää yksin tässä maailmassa sinä olet aivan erityinen Jäsentäminen minä pidän huolen siitä, että maailma on turvallinen ja riittävän ennustettava sinun ei tarvitse hallita kaikkea Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 19

Aktiivisen vuorovaikutuksen viestit lapselle II Onnistumisen varmistaminen sinä olet pystyvä ja voit vaikuttaa maailmaan Huolenpito minulle on tärkeää että sinusta tuntuu hyvältä Leikki ilo ja riemu ovat mahdollisia yhdessä sinun kanssasi on ihana pitää hauskaa Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 20

Miten tehdä korjaavaa vuorovaikutusta Erityinen hetki, jossa lapsi ei voi epäonnistua lapsen kokemuksen hyväksyminen aikuisen vastuunotto Erityisenä oleminen aikuisen silmissä uteliaisuus merkityksen antaminen: kehuminen Häpeän korjaaminen Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 21

Theraplay, vuorovaikutusleikki Aktiivinen, vuorovaikutukseen sitouttava, leikkisä lapsen hyvää kehitystä tukeva työmuoto Suunnitelmallisia kiintymysrakenteita korjaavia kokemuksia esisanallista tunteiden yhteen soinnuttamista stressiä lievittävää fyysistä kosketusta iloa tuovaa leikkivää ja hoivaavaa kosketusta intensiivistä vuorovaikutusta: taikahetkiä Ryhmissä tai yksilöllisesti lapsen tarpeen mukaan Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 22

Yhteinen vastuun kantaminen Jokaisella meistä aikuisista on vastuu yhteisömme lapsista pulassa oleva lapsi tarvitsee apua oireet käyttäytymisen muutoksia vain lapsen tasolta voi nähdä ja kuulla hänen viestinsä pienet avunannot rakentavat luottamusta Me tarvitsemme muiden aikuisten ymmärrystä ja apua lapsen tarpeiden kohtaamisessa jokainen aikuinen on vastuussa omasta vuorovaikutuksestaan lapsen kanssa yhteinen ymmärrys vie yhteiseen päämäärään Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 23