KOHTAAMINEN JA LÄSNÄOLO

Transkriptio

1 KOHTAAMINEN JA LÄSNÄOLO -NÄKÖKULMIA ALLE 3-VUOTIAAN LAPSEN PEDAGOGIIKKAAN Maritta Opas Päiväkodinjohtaja, työnohjaaja, perheterapeutti

2 KOHTAAMINEN -kohtaaminen on vuorovaikutusta, toisen ihmisen minuuden kohtaamista, johon vaikuttavat hänen kokemustensa ymmärtäminen, eläytymiskykymme ja tilannetajumme et voi arvostella toista ihmistä, jos et ole kulkenut päivää hänen mokkasiineissaan (vanha intiaanien sanonta) -kohtaamisen ihme TIETOINEN LÄSNÄOLO Ole läsnä, elä tässä hetkessä! - tarkoittaa, että olet keskittynyt ja tietoinen, mitä juuri nyt tapahtuu sekä sisälläsi että kehossasi, tuntevassa sydämessäsi, ajattelevassa mielessäsi että ulkopuolellasi. Pienten lasten kanssa tärkeää: hellä syli hyväksyvä katse, eläytyvä sydän, kuuntelevat sanat ja leikkivä mieli Voit harjoitella tietoista läsnäoloa keskittymällä siihen, mitä kulloinkin teet, näet ja koet Lapsi elää NYT hetkeä, hänen ympärillään oleva kasvattaja usein tulevaa.

3 Sisältö: - Lapsi ja lapsen hyvinvointi aina työn keskiössä - Lapsi on paitsi oma ainutlaatuinen itsensä, myös perheensä ja ryhmänsä jäsen - alle 3-vuotiaan lapsen kehitykseen liittyviä piirteitä - kiintymyssuhteen kehitys - kosketuksen merkitys - kasvattajan tärkeimmät ominaisuudet: eläytymiskyky, herkkyys, säiliökyky ja kannattelu - hyvän päivähoidon edellytykset - pedagogiikka alle 3v. ryhmässä : vasussa olevat lapsen luontaiset tavat toimia eli tutkiminen, leikkiminen,liikkuminen, taiteellinen ilmaisu ja kokeminen

4 ALLE 3-VUOTIAIDEN LASTEN KEHITYKSEN PIIRTEITÄ: - hermojärjestelmän toiminnan kypsymättömyys - herkkä ja nopea väsyvyys - tunteet viriävät herkästi ja voimakkaina, kohonnut ärtyvyys - herkkyys ulkoisille vaikutteille - poisjohdettavuus - hyvin rajallinen kyky tahdonalaiseen keskittymiseen - suuri liikkumisen ja leikkimisen tarve (ikä) - aistien herkkyys, yhteys toisiin voi muodostua eri aistikanavien kautta - puheen oppimisen herkkyyskausi - ajattelu konkreettista (kiinteä yhteys tekemiseen) -voimakas jäljittelyn tarve -uteliaisuus kaikkea kohtaan

5 ...jatkuuu - ihmisellä on valmius kiintyä läheiseen hoitajaan - vastasyntyneellä jo kaikki aistit valmiina - emotionaalisen yhteyden kautta lapsen tunnesäätely kehittyy - vastuu yhteyden luomisesta ja ylläpidosta on aina aikuisella - yhteyteen houkutellaan teoilla ei sanoilla - ihminen oppii empatiaa kokemalla empatiaa Bowlbyn havainnot lastenkotilapsista Lapsen suurin pelko on hylkäämisen pelko.

6 KIINTYMYSSUHTEEN KEHITYS Kiintymyssuhteen luonne ja laatu pohjautuvat vauvan saamiin kokemuksiin vuorovaikutuksesta ja niistä syntyneistä muistijäljistä, on valmis n.1 vuoden ikäisenä TURVALLINEN kiintymyssuhde, avoin tarpeiden ilmaisu TURVATON, VÄLTTELEVÄ kiintymyssuhde, yli-itsenäiset lapset, stressialtis TURVATON, RISTIRIITAINEN kiintymyssuhde, takertuvat lapset, stressialtis DISORGANISOITUNUT psyykkinen oireilu lapsi, hajanaiset lapset, Lapsi tarvitsee vähintään yhden sensititiiviseksi (tunneherkäksi) kokemansa aikuisen ( Saara Salo)

7 Lapsi rakentaa kiintymyssuhdekokemuksistaan ns. sisäisen mallin Sisäiset mallit heijastelevat varhaista itsetuntoa: -kuinka hyväksytty ja hyvän hoidon arvoinen olen, ja kuinka minua hoidetaan. -käsitys itsestä, identiteetti rakentuu ihmissuhteissa, -lapsi kasvaa ja kehittyy vuorovaikutuksessa ja ilmapiirissä

8 Mikä uhkaa turvallista vuorovaikutusta - rauhaton päivähoitotilanne, kiire - vaihtuvat tai työhönsä sitoutumattomat hoitajat - huono kasvatuskumppanuus - lapsen erityisvaikeudet - aikuisen jaksamattomuus( vanhempi tai hoitaja) - vanhempien parisuhteen ongelmat, vanhempien tai kasvattajien omat kiintymyssuhdeongelmat - ennakoimattomuus lapsen elämässä - hyvän kosketuksen puute tai vähäisyys - liian suuri itsenäisyyden vaatimus - huono ilmapiiri kotona tai päivähoidossa

9 Ensimmäisten kuukausien ja vuosien tasapainoisen kehityksen merkitys on korostunut entisestäänkin uusien tutkimusten valossa. Ensimmäinen ikävuosi on alku vuorovaikutukselle. Hyvä vuorovaikutus pienen lapsen kannalta pitää sisällään: - lapsen tunteen oikea tulkinta tunnevaste - lapsen hätään vastaaminen ja hädän ymmärtäminen ja hallinta - yhteisiä tarkkaavaisuuden tiloja lapsen ja aikuisen välillä - jaettu ilo ja leikkisyys lapsen ja aikuisen välillä - vanhempi/ hoitaja on aktiivinen siinä prosessissa, jossa lapselle muodostuu käsitys itsestä - aikuinen on saatavilla - aikuinen on johdonmukainen reaktioissaan - vuorovaikutusympäristö on aktiivinen, se tukee lapsen aloitteita, kannattelee niitä ja tarjoaa aloitteita -lapsi tulee nähdyksi, kuulluksi ja kosketetuksi

10 PÄIVÄHOIDON VAIKUKSET LAPSEN KEHITYKSEEN Lapsen hyvä kiintymyssuhde kasvattajiin (on toissijainen kiintymyssuhde) ennustaa lapsen hyvää kielellistä, emotionaalista ja sosiaalista kehitystä Sensitiivinen (tunneherkkä) vuorovaikutus on edellytys suhteen muodostumiselle. Lapsi rakentaa käsityksiään ihmissuhteista myös päivähoidossa. Aikuiset ovat aina vuorovaikutuksen mallina. Lapsi tarvitsee turvallisen kiinnekohdan: jos lapsi kokee olonsa turvattomaksi päivähoidossa menee hänen energiansa läheisyyden ylläpitoon.

11 Miten päivähoidossa voidaan lisätä lapsen turvallisuuden tunnetta - hyvä päivähoidon aloitus, aloituskeskustelu joko lapsen kotona tai päivähoitopaikassa - päivittäiset keskustelut lasta tuodessa ja hakiessa - luottamuksen rakentaminen lapsen vanhempiin - kiireetön ilmapiiri, lapsen havainnointi ja häneen tutustuminen -lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tekeminen työn pohjaksi -kasvatuskumppanuuteen sitoutuminen

12 LAPSELLA( JA AIKUISELLA) ON TARVE: 1. Turvallisuuteen 2. Jatkuvuuteen ihmissuhteissa 3. Että joku pitää häntä kokonaisvaltaisesti mielessä 4. Huolenpitoon, rajoittamiseen, ymmärrykseen ja rakkauteen 5. Läheisyyteen 6. Kokemusten jakamiseen ( Niemelä-Siltala-Tamminen:Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus

13 KOSKETUS -kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään -iho on suurin aistinelin - rakentaa yhteyden toiseen -liittyy sisäisten tilojen säätelyyn -vahvistaa kiinnittymistä ja kiintymistä -kosketus on sosiaalisin aisti -hyvä kosketus rakentaa mielenterveyttä -pulassa oleva lapsi tarvitsee apua -oireet käyttäytymisen muutoksia -pienet avunannot rakentavat luottamusta -kosketuksen puute voi aiheuttaa ihmisten pahoinvointia -suunnitelmallinen, korjaava kosketus voi kasvattaa aivoja ja -parantaa mielen kehityksen häiriöitä -PIDÄ LASTA SYLISSÄ rakasta minua eniten silloin, kun sitä vähiten ansaitsen, koska silloin sitä eniten tarvitsen

14 KASVATTAJAN TÄRKEIMMÄT OMINAISUUDET -Juha Nummelin- ELÄYTYMISKYKY, hän pystyy eläytymään lapsen Tunteisiin ja virittäytyy samalle taajuudelle HERKKYYS, hän havaitsee herkästi lapsen tarpeet ja vastaa niihin sekä auttaa tunteiden ilmaisussa, tunteiden nimeämisessä esim. tunnekorttien avulla SÄILIÖKYKY, hän kykenee ottamaan lapsen tunteita vastaan provosoitumatta ja käsittelemään niitä lapsen kanssa esim. tunnekorttien avulla KANNATTELU, hän kykenee kannattelemaan lasta tunnetilasta toiseen, esim. ikävän tunteesta iloon

15 AIKUINEN RAKENTAMASSA LAPSEN TODELLISUTTA -Jukka Mäkelä- -Vastuu vuorovaikutuksesta - sinä ei ole etkä jää yksin tässä maailmassa -sinä olet aivan erityinen -Vastuu jäsentämisestä -sinun ei tarvitse hallita voidaksesi tuntea olosi turvalliseksi Vastuu rohkaisemisesta -sinä olet pystyvä ja voit vaikuttaa maailmaan -Vastuu hoivasta on tärkeää, että sinusta tuntuu hyvältä

16 VASTUUKASVATTAJUUS/ OMAHOITAJUUS -Päivähoidossa omahoitajasta lapsi saa jatkeen kiintymyssuhteeseen. -Tavoitteena on, että omahoitaja oppii tuntemaan omat hoitolapsensa riittävän hyvin vastatakseen lapsen tunnetilaan ja auttaa lasta selviytymään vaikeistakin asioista hoitopäivän aikana. -Omahoitaja vastaa lapsen hoidosta koko työpäivänsä ajan ja on läsnä erityisesti perushoitotilanteissa - Omahoitajuus on kokonaisvaltaista työtä yhdessä vanhempien kanssa, vanhempien hoito- ja kasvatusmenetelmiä tukevaa pienen lapsen hoito-ja kasvatustyötä. -Omahoitaja tietää lapsen arjesta mahdollisimman paljon ja pystyy havaitsemaan esim.muutokset lapsen kasvussa ja kehityksessä jo varhaisessa vaiheessa -Päiväkotiryhmässä lastentarhanopettaja vastaa kaikkien lasten yhdessä suunnitellusta hyvinvoinnista

17 LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA TUTKIMINEN, lapsi saa toteuttaa itseään ja yhdessä kasvattajan ja toisten lasten kanssa ottaa maailman haltuunsa aistiensa avulla ja tehdä tutkimusretkiä omaan itseensä ja muihin ihmisiin ja ympäristöönsä LEIKKIMINEN, lapsi saa leikkiä häntä kiinnostavia leikkejä ja kasvattaja auttaa hänen leikkitaitojensa kehittymisessä ja kyvyssä leikkiä toisten lasten kanssa ja on mukana leikeissä LIIKKUMINEN, lapsella on mahdollisuus liikkua riittävästi hänen tarpeitaan vastaavalla tavalla joka päivä TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN, Lapsi saa ilmaista itseään monipuolisesti, ei tarvitse olla hienoa, kunhan hänelle annetaan monipuolisia mahdollisuuksia

18 Lähteet: Helenius-Karila-Munter-Mäntynen-Siren-Tiusanen: Pienet päivähoidossa-alle kolmivuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen perusteita Karppinen-Puurula-Ruokonen: Elämysten alkupoluilla, Lähtökohtia alle 3-vuotiaiden taidekasvatukseen Sinkkonen-Kalland :Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen Juha Nummelin: luennot ja keskustelut Niemelä-Siltala-Tamminen: Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus Salminen Eija, Tynninen Kirsi: Omahoitajana päiväkodissa, 2011 Jukka Mäkelä: luennot ja lehtiartikkelit Saara Salo:luennot Salo&Tuomi: Hoivaa ja leiki Sajaniemi Nina: luennot Hilkka Munter: luennot Eira Suhonen: luennot Youtube: STILL FACE