PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

Transkriptio

1 PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa

2 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan lapsestaan, hän kertoo tämän olevan sosiaalinen Vanhemmat tuovat lapset päiväkotiin, että näistä tulisi sosiaalisia Keskustelu puuttuu: Millaista sosiaalisuutta aikuinen tarvitsee? Missä aikuinen tarvitsee ryhmässä selviytymistä? Onko pärjääminen sosiaalinen taito? Käsitys sosiaalisista taidoista on muuttunut; prososiaalisesta lapsesta ollaan huolissaan Vanhemmuus kadonnut ; Yht.kunnalta kadonnut käsitys lapsesta.

3 Luennon perusteesit: Jokaisella ikäkaudella on oma kehitystehtävänsä Ikäkautta vastaava kehitystehtävä tulee saavuttaa, ennen kuin päästään seuraavaan Kehitystehtävät pohjaavat maturaatioon (aivojen kypsymiseen) Lapsilähtöisyys ei tarkoita sitä, että lapsi manipuloi aikuisen elämää Jos lapsella ei ole jotain taitoa, ei taito tule jättämällä lapsi tilanteeseen, jossa sitä vaaditaan Alle 3-vuotiaan kehitystehtävä ei ole ryhmässä selviytyminen Ollakseen tietynlainen aikuinen ei tarvitse olla sellainen lapsi

4 Alle 3-vuotiaan sosiaalisen kehityksen kehitystehtävät: Oppia, miten toisiin ihmisiin suhtaudutaan: vuorovaikutus Totteleminen, itsekontrolli: sosiaalistuminen Vaatimus: yksilöllisyys

5 Kaiken takana on kiintymyssuhde. Tavallisesti äiti (n. 90%). Ei kuitenkaan luonnon laki. Oleellista: sensitiivisyys, pysyvyys. Kognitiiviset taidot: muisti, puhe jne. Tunteiden säätely Sosioemotionaalinen kehitys Sitoutuminen (turvallinen ja turvaton kiintymyssuhde aikuisena) Yhteinen historia, välitön reagointi, miksi-kysymykset

6 Uusin aivotutkimus: varhaiset hoivakokemukset muuttavat aivoja

7 Sosiaalisuus synnynnäinen temperamentti taipumus; perinnöllinen; yksilöllisyys; selittää: aktiivisuutta, tunteita, itsekontrollia ja sosiaalisuutta. Halu olla ihmisten kanssa; hauska tyyppi; kiitoksesta riippuvainen; huono johtaja Lapsella: lähestyminen; kiinnostus muista ihmisistä; hyväntuulisuus Ujot lapset (sosiaaliset taidot; empatia; stressi)

8 Sosiaaliset taidot opittuja, kyky ratkaista sosiaalisia ongelmia ja taito olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. kommunikointi: hymy ja itku rakentaa kiintymyssuhteen totteleminen/kompromissit ongelmanratkaisutaidot, neuvotteleminen jne kyky rakentaa ystävyyssuhteita empatia

9 Leikin muodot Havaitsee toisen lapsen (jo 6kk) Rinnakkaisleikki (2.ikävuosi) Yhteisleikki, jossa selvät roolit ja juoni, vasta 4v. Ikätasoon nähden liian suuressa ryhmässä lapsi taantuu rinnakkaisleikin tasolle.

10 Aggressiivisuus Liian aikainen siirtyminen ryhmäpohjaiseen päivähoitoon lisäsi aggressiivisuutta kouluiässä (NICHD-tutkimuskeskus). Yhteys oli riippumaton päivähoidon laadusta ja perheolosuhteista.

11 Miksi: Ryhmä muuttaa ihmisen käytöksen Aggressio on oikeasti tehokas keino. Käyttää hyväkseen luontaista valmiutta (ilmaantuu 1 v. iässä, vähenee 3. vuoden jälkeen, jos kehitys suotuisa) Vaikeus: lapselta pitää ottaa pois jotain, minkä hän toteaa tehokkaaksi Aggressio palkitsee itse itseään, puututtava joka kerran Toisin kuin sosiaaliset taidot, leviää mallioppimisen kautta Ryhmä vahvistaa aggressiivisen aggressiivisuutta ja ujon ujoutta, ei muuta käytöstä, vaan vahvistaa olemassa olevaa. RYHMÄ KASVATTAA PÄRJÄÄJIÄ, MUTTA EI EMPAATTISIA TOISEN HUOMIOON OTTAJIA, ELLEI AIKUINEN VOIMAKKAASTI KÄÄNNÄ KEHITYSTÄ MUUALLE.

12 Tutkimustuloksia: aggressio lisääntyi alle 3-v. ryhmähoidossa, mutta ei perhepäivähoidossa eikä silloin, jos alle 3-vuotiaan ryhmäkokemukset jäivät alle 10 t viikossa. Selitys: vuorovaikutusepisodien määrä ylitti lapsen kestokyvyn. RYHMÄN KOKO. Lapsen ikä + 2 lasta. Yhteys päivähoidon muodon ja aggression välillä hävisi, kun lapsi yli 3v. Yhteys siis löytyi aggression ja ryhmän koon välillä, ei päivähoidon sinänsä. Aggressio ei lisäänny, ellei tilanne tee siitä tehokkainta selviytymiskeinoa.

13 Miten ohjata sosiaalisia taitoja: Sosiaaliset taidot mahdollisia askelittain; maturaation myötä. Vauvaikä: vuorovaikutus vanhempien kanssa; pikkulapsi-ikä: neuvottelutaidot parhaan ystävän kanssa; leikkiryhmät; kouluikäisenä meidän luokka. Alle 3v. Määräysten noudattaminen. Aggressioon puututtava. Lapsella ei ole empatiaa: itkun leviäminen, ei eroa oman ja muiden tunnetilan välillä. Vaikka kykenee leikkimään yhdessä, ei ole mitään keinoja ratkaista ongelmatilanteita. EI VOI ASETTAA PUOLENSA PITÄMISEN VAATIMUSTA.

14 Yli 3v. Kontrolli kasvaa, osaa sanoa, että toista ei saa löydä, vaikka ei ymmärrä täydelleen moraalista aspektia, alkeellista ongelmanratkaisua, tajuaa, että oma ja toisen tunnetila ovat eri asioita, mutta ei ymmärrä, että samassa tilanteessa eri ihmisillä voisi olla erilaisia tunteita 5v. Moraalikyky kasvaa, empatia alkaa olla mahdollista. Sosiaaliset taidot kehittyvät leikkiryhmissä. Aikuinen antaa keinoja Kouluikäisen ohjaaminen: kotona emootiot mukana, koulussa ongelmanratkaisun kautta

15 Erityiset haasteet: Miten ohjata lasta, jolla on matala sosiaalisuus Miten ohjata ujoa lasta Miten saada oivallus, että pelkkä pärjääminen ei ole sosiaalinen taito. Miten saada avattua keskustelu oikeista sosiaalisista taidoista Miten saada avattua keskustelu päivähoidon laadusta