Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

Transkriptio

1 Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

2 Tässä esityksessä puhumme traumasta, joka on varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa koettu emotionaalinen ja/tai fyysinen kaltoinkohtelu ja/tai laiminlyönti (kiintymyssuhteessa) seksuaalinen kaltoinkohtelu kivuliaat ja pelottavat kokemukset terveydenhuollossa tai sairaalahoidosta esim. koulukiusaaminen EMOTIONAALINEN TRAUMA SYNTYY, KUN VAIKEA KOKEMUS YLITTÄÄ LAPSEN SELVIYTYMISKYVYT.

3 Miten traumatisoituminen näkyy? vireystilojen vaihteluna sekä niiden puutteellisena säätelynä kiintymyssuhteissa, sensomotorisessa kehityksessä, tunteiden säätelyssä, dissosiaationa, käyttäytymisen säätelyssä, kognitioissa, minäkäsityksessä kyvyttömyytenä erotella menneisyys nykyisyydestä ja tulevaisuudesta erilaiset persoonan osat saattavat vuorotella ihmissuhteissa(hoitosuhteissa) toistuvat kiintymyssuhdemallit: hoitosuhde voi aktivoida vaikeat tunteet->pelko->vastarinta ->kontaktikammo vaikeiden kokemusten uudelleen elämisenä ->turvallisessa kohtaamisessa on mahdollista saada korjaavia kokemuksia

4 Trauman vaikutus vireystilaan Sympaattisen hermoston aktivoituminen voimistuneet aistimukset ylivalppaus voimakkaat tunnekokemukset ylivireystila ajattelun jäsentymättömyys kiihtyneet vitaalielintoiminnot sietoikkuna Parasympaattisen hermoston aktivoituminen tunnottomuus, laimeat aistimukset reagoimattomuus alivireystila jähmeys, lamaannus kokonaisvaltainen hitaus (motorinen, kognitiivinen, fysiologinen )

5 Ja tämä voi näkyä syömisessä Syömisellä on funktio vireystilan säätelijänä - ruokavalion tai syömisen rajoittaminen voi lievittää ahdistuneisuutta ja levottomuutta, tai - syöminen voi lisätä levottomuutta ja masentuneisuutta, tai.. - syöminen voi hillitä tai siirtää ahdistuneisuutta syöminen on kiintymyssuhdekäyttäytymistä, kehon kontrollointi on ihmissuhteissa tapahtuvaa tunnesäätelyä korvaavaa toimintaa etsimisen/odotuksen systeemin häiriintyminen (affektiivinen systeemi) etsimisen systeemi koko ajan ylivireinen-> ruokkii rituaalinomaisia toimintoja

6 sekä muissa arkipäiväisissä asioissa trauma vaurioittaa persoonallisuuden rakennetta ja se voi jakautua eri osiin (dissosiaatio) osilla voi olla omia piirteitä ja mieltymyksiä, esim. hoivaajia, auttajia, kaltoin kohtelijoita, havainnoijia ne voivat olla myös vanhempien sisäistyksiä dissosiatiivisella systeemillä on taipumus vastustaa muutoksia, jotka se kokee uhaksi voi näkyä voimakkaana riippuvuutena ja avun tarvitsemisena ja samanaikaisesti sen torjumisena toimintakyky vaihtelee päivän aikana

7 Kaltoin kohtelijaa jäljittelevät persoonanosat liittyy yleensä aina kompleksiseen traumaan kaltoin kohtelevan puolen psyykkinen energiataso on korkea, mutta suorituskyky riittämätön (aktiivinen, mutta ei läsnä oleva) ajan- ja todellisuudentaju ovat vääristyneitä kaltoin kohtelevalla puolella on voimakas säätelevä ja kontrolloiva tehtävä toiminta voi olla rajua kontrolloimisen tarkoituksena on välttyä uudelta traumakokemukselta

8 Traumatisoitumisen ymmärtäminen kohtaamisessa Huomioimme, että: mieli kontrolloi sitä mitä ei voi säädellä olemme tekemisissä ihmisen kanssa, jonka turvallisuuden kokeminen on puutteellinen henkilö ei tunnista omia resurssejaan, joiden avulla pystyisi välttämään vaaraa ja uhkaa kohtaamisissa saatetaan olla tekemisissä eri persoonanosien kanssa turvallisuus ja luottamus erityisen tärkeitä, vaativat erityishuomiota, aikaa ja loputonta kärsivällisyyttä rituaalit, tavat, leikinomaisuus tärkeitä vuorovaikutuksen tukipilareita haastavinta on yleensä kohdata kaltoin kohteleva persoonanosa

9 Vakauttaminen traumakokemusten aktivoituminen nykyhetkessä aiheuttaa jatkuvaa epävakautta elämään/arkeen traumatietous (vuorovaikutteinen psykoedukaatio) nykyhetken erottaminen menneestä uteliaisuuden herättäminen omaa kehoa ja mieltä kohtaan ymmärryksen tukeminen autonomisen hermoston vireystilan säätelyn opettelu oireiden hallintakeinojen harjoittelu tunnesäätelyn vahvistaminen arjen toimintakyvyn vahvistaminen turvallinen hoitosuhde on itsessään vakauttava ulkopuoliseen tukeen turvautumiseen rohkaiseminen

10 Kehollisuuden huomioiminen kielteinen kokemus omasta kehosta, vaativuus omaa kehoa kohtaan, epärealistiset tai negatiiviset ajatukset kehon suorituskyvystä, pystyvyydestä välinpitämättömyys, kehon kaltoinkohtelu kehollisten oireiden huomioiminen ja tutkiminen (kehon reaktiot, aistimukset, puolustusreaktiot, autonomisen hermoston toiminta) realistinen ymmärrys kehon toimintakyvystä: voimavaroista ja rajoitteista lempeyden ja itsemyötätunnon kohdistaminen omaa kehoa kohtaan