PEDAGOGINEN SENSITIIVISYYS

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "PEDAGOGINEN SENSITIIVISYYS"

Maria Halonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 PEDAGOGINEN SENSITIIVISYYS Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet osasto, THL Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Varhaiskasvatus

2 LASSO-TUTKIMUSRYHMÄ Lasten stressin säätely ja oppiminen Nina Sajaniemi johtaja Miten varhaiskasvatuksessa luodaan ihanteellinen ympäristö lasten sosiaalisuuden kehitykselle ja oppimiselle yhtenäistävä viitekehys: sosiaalikulttuurinen ja kehitystieteellinen lasten ja aikuisten arjen havainnointi ja stressin fysiologinen mittaaminen aikuisten työhyvinvointi kiusaaminen PedaSens: lyhyt videoperustainen interventio henkilökuntaryhmille muotoutumassa yhteistyö laajan FinnBrain tutkimuksen kanssa

kehitystieteellinen lasten ja aikuisten arjen havainnointi ja stressin fysiologinen mittaaminen aikuisten työhyvinvointi

3 PEDAGOGINEN SENSITIIVISYYS Pedagogisesti sensitiivinen aikuinen havaitsee lapsen aloitteet ja reaktiot ja vastaa niihin lapsen toimintaa tukevalla tavalla pitää ryhmän toiminnan ensisijaisena mielessä ryhmäsensitiivisyys Täten hän tukee kutakin ryhmän lasta toiminaan oman lähikehityksensä vyöhykkeellä oppimisen alue antaa lapsille yksilöllistä stressin säätelyn tukea oppiminen ja myönteinen sosiaalisuus tukee ryhmää toimimaan kokonaisuutena kukaan ei jää ulkopuoliseksi

tukee kutakin ryhmän lasta toiminaan oman lähikehityksensä vyöhykkeellä oppimisen alue antaa lapsille yksilöllistä

4 ENSIMMÄINEN YDINVIESTI Jokaisella lapsella on yksilöllinen ja laaja kehityksellisten mahdollisuuksien kirjo oma kirjo on muodostunut perimän ja varhaisten kokemusten yhteisvaikutuksesta Lapsi ei voi tavoittaa mahdollisuuksiaan itse oma tutkiminen ja selville saaminen Hän tarvitsee aikuista sekä auttamaan kunkin kehityksellisen polun ensi askelille että vahvistamaan niitä, jotka ovat hänelle luonnostaan heikoimpia.

tavoittaa mahdollisuuksiaan itse oma tutkiminen ja selville saaminen Hän tarvitsee aikuista sekä

5 TOINEN YDINVIESTI Lapsi kehittyy vuorovaikutuskokemuksissa suhteet muihin lapsiin ovat pienimmästä asti tärkeitä leikki, yhteistoiminta, sosiaalinen neuvottelu aikuissuhteet ovat keskeiset jäsentävät suhteet Lapsi hyötyy vahvasta yhteyden kokemuksesta aikuiseen tämän havaitsemiseen hänellä on synnynnäisiä kykyjä yhteys voi olla aktiivista osallistumista tai myötäelävää läsnäoloa läsnäolo ja lämpö tärkeimmät

suhteet Lapsi hyötyy vahvasta yhteyden kokemuksesta aikuiseen tämän havaitsemiseen hänellä on

6 SAMANTAHTISUUS Sisäsyntyinen kyky havaita resonoiva rytmi turvallisuuden tunne kun voi ennakoida yllätyksellisyydellä leikkiminen: sisäinen luovuus Kommunikatiivinen musikaalisuus vuorovaikutus on viestien ja vastausten virtaa, joka etenee kuin tanssi Mielihyvä yhteisyyden kokemuksesta tulla hyväksytyksi joukkoon tuntea, että voi tuottaa iloa Häpeä on kokemus siitä, ettei saa vastausta häpeä on voimakkain sosiaalinen tunne, jota tulee käyttää varoen

vastausten virtaa, joka etenee kuin tanssi Mielihyvä yhteisyyden kokemuksesta tulla hyväksytyksi joukkoon tuntea,

7 TUNTEIDEN YHTEEN SOINNUTTAMINEN Jaetaan tunneilmaisun elävyys Elävyys on muutoksen muoto nouseva, laskeva, hiipivä, räjähtävä, kulttuurien välillä suuria eroja Keskeinen tapa siirtää kulttuuria oman kulttuurin tarinat tuleva myöhemmin ja yleensä perustelevat jo tapahtuneen Sanaton viestintä äänensävyt, eleet, ilmeet, läheisyys, kosketus sanoillakin on sanattomia painoarvoja ei!, miksi? ; passiivimuodot Yhteen soinnuttaminen kestää usein vain muutaman sekunnin mutta luo tehokkaasti yhteisen säätelypiirin

perustelevat jo tapahtuneen Sanaton viestintä äänensävyt, eleet, ilmeet, läheisyys, kosketus sanoillakin on sanattomia

8 MYÖNTEINEN SOSIAALINEN ODOTUS Ihmiset kokevat yhteistoiminnan palkitsevana Lapsetkin jakavat ruoastaan ja muusta omastaan Pienempien lohduttaminen Toisten auttaminen hänelle tärkeän päämäärän saavuttamisessa Auttajat ja haittaajat : vain mikäli autettava mielletään inhimilliseksi Ihmisen tärkein päämäärä on tulla hyväksytyksi omaan yhteisöön emme ole vain yksilöitä, jotka etsivät omaa tyydytystä perhe ja päivähoitoryhmä ovat omia itsenään arvokkaita yhteisöjä, joissa oma yhteisökulttuuri

autettava mielletään inhimilliseksi Ihmisen tärkein päämäärä on tulla hyväksytyksi omaan yhteisöön emme ole vain

9 KOLMAS YDINVIESTI Myönteiset tunnetilat avaavat kehityksen mahdollisuuksia ja vahvistavat kehitystä Myönteiset tunnetilat nousevat neljää eri kanavaa 1) uteliaan tutkiminen ja löytämisen tuoma hallinnan tunne 2) fyysinen leikki erityisesti toisten kanssa riehakkuus lisää mielihyvää 3) hoiva- ja kiintymyskokemukset kun on niiden aika 4) kumppanuus yhdessä tekeminen ja onnistuminen

löytämisen tuoma hallinnan tunne 2) fyysinen leikki erityisesti toisten kanssa riehakkuus lisää

10 MITÄ LAPSET TARVITSEVAT Lasten tarpeet ovat universaaleja erityiset tarpeet ovat näiden sopeutumia ravinto, liikunta, lepo tulla nähdyksi omana itsenään, iloa tuottavana tulla kuulluksi ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja ajatuksineen vapautta tutkia ja onnistua saada opetusta oman kulttuurin arvoista ja odotuksista tulla hyväksytyksi omaan ryhmäänsä sisäisen tilan yhteissäätelyä voidakseen pysyä sopivassa vireystilassa

aloitteineen ja ajatuksineen vapautta tutkia ja onnistua saada opetusta oman kulttuurin arvoista ja

11 SISÄISEN TILAN SÄÄTELY Vireys pyritään pitämään hallittavalla alueella Pojat syntyy suurisuisempina kuin tytöt. Poikien sisällä asuu hirveästi hohotusta, jonka pitää päästä ulos. Tyttöjen sisällä on pieniä asioita, ja heille riittää, että nauraa ja juoksee pikkuisen, niin ulkopuolella tuntuu samalta kuin sisäpuolella. Sofie 8v. Kevätpörriäinen 2006 Stressi on säätelyn kuormittumisen tila temperamenttinen erilaisuus liian korkeat odotukset nostavat stressiä Trauma on tilanne, jossa säätelykyky on ylittynyt tarve ulkopuoliselle säätelylle ehdoton tulee helposti tulkituksi huonona käytöksenä 11

Tyttöjen sisällä on pieniä asioita, ja heille riittää, että nauraa ja juoksee pikkuisen, niin ulkopuolella tuntuu samalta kuin sisäpuolella. Sofie 8v.

12 STRESSIN SÄÄTELY VARHAISKASVATUKSESSA Säädelty stressi parantaa oppimistalisää sekä sosiaalista kiinnostusta ja toimintaa Erityisesti se lisää lapsen kykyä paneutuvaan oppimiseen intensiiviseen aikuisen ja toisten lasten havainnointiin ja ratkaisujen sitoutuvaan etsimiseen Yhteinen toiminta toisten lasten ja aikuisten kanssa tapahtuu sosiaalisen yhteyden tilassa stressin noustessa järjestelmä siirtyy vähemmän sosiaaliseen, itsekeskeisempään tilaan

havainnointiin ja ratkaisujen sitoutuvaan etsimiseen Yhteinen toiminta toisten lasten ja aikuisten kanssa

13 YHTEISSÄÄTELY Läsnäoleva aikuinen säätelee lapsen sisäistä tilaa voi ratkaisevasti vähentää stressiä lapselle tulee mahdolliseksi kokea voimakasta hyvää oloa ja kestää pahaa oloa yhteiset kokemukset muuttuvat vähä vähältä omiksi mahdollisuuksiksi Stressin hallinnan säätelykeskukset kehittyvät varhaislapsuuden aikana kokemukset yhteisestä säätelystä keskeisiä 13

oloa yhteiset kokemukset muuttuvat vähä vähältä omiksi mahdollisuuksiksi Stressin

14 SÄÄTELY YKSIN JA YHDESSÄ AIVOJEN INFORMAATIOVIR TA KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA STRESSI HÄLYTTÄÄ SÄÄTELY AIKUISEN TUELLA SOPIVA VIREYSTILA ÄRSYKKEET 14

15 SÄÄTELY YKSIN JA YHDESSÄ AIVOJEN INFORMAATIOVIR TA KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA STRESSI HÄLYTTÄÄ TRAUMA - MINUUDEN KOKEMUKSEN MURTUMINEN TAISTELE-PAKENE-JÄHMETY REAKTIOT SÄÄTELY AIKUISEN TUELLA SOPIVA VIREYSTILA OMA SÄÄTELY TOIMII ÄRSYKKEET 15

MINUUDEN KOKEMUKSEN MURTUMINEN TAISTELE-PAKENE-JÄHMETY

16 SÄÄTELY YKSIN JA YHDESSÄ AIVOJEN INFORMAATIOVIR TA KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA STRESSI HÄLYTTÄÄ TRAUMA - MINUUDEN KOKEMUKSEN MURTUMINEN TAISTELE-PAKENE-JÄHMETY REAKTIOT SÄÄTELY AIKUISEN TUELLA SOPIVA VIREYSTILA OMA SÄÄTELY TOIMII LIIAN ALHAINEN VIREYS TARVE AIKUISEN TUELLE ÄRSYKKEET 16

MURTUMINEN TAISTELE-PAKENE-JÄHMETY REAKTIOT SÄÄTELY AIKUISEN TUELLA

17 SÄÄTELY SUOJAAVANA VOIMANA. Voimakkaiden kielteisten tunteiden hallinta Pelko ja kipu kertovat uhasta fyysiselle hyvinvoinnille Yksin jäämisen kauhu perustavin ihmisen hätä poissaolevuus on lapselle yllättävän voimakas stressi kiintymyssuhteiden välttelevät muodot määrittävät lapsen kannalta pahoinpitelyn ja laiminlyönnin pahimmillaan kiintymyksen häiriintyminen 17

hyvinvoinnille Yksin jäämisen kauhu perustavin ihmisen hätä poissaolevuus on lapselle

18 SÄÄTELY RAKENTAVANA VOIMANA. Ilon yhteinen kokeminen on onnea yhdessä koettu ilo rakentaa mielenterveyden perustaa Myönteisten tunteiden järjestelmät Utelias tutkiminen esine- ja ilmiömaailma muut ihmiset heidän välisensä suhteet Leikki riehakkuus, fyysisyys, nauru Leikissä aikuisen kanssa lapsi voi kokea riemua, joka olisi muuten liian kiihkeää kokemus omasta voimasta ja kyvykkyydestä 18

tunteiden järjestelmät Utelias tutkiminen esine- ja ilmiömaailma muut ihmiset heidän välisensä

19 KIINTYMYKSEN TARPEET Miten saa apua kun on levoton tai hätääntynyt Miten saa vahvistusta omalle innokkuudelleen ja aloitteellisuudelleen miten tulee kuulluksi ja tuetuksi Itsenäisyys, ja oppiminen vahvistuvat, kun iloitaan yhdessä ja lohdutetaan vaikeissa hetkissä Omat kiintymyskokemuksemme vaikuttavat tapaamme kokea ja elää tärkeitä ihmissuhteita mielellistäminen: omien reaktioiden ja itsestäänselvyyksien tietoiseksi nostamista videointerventiot vahvistavat parhaiten 19

lohdutetaan vaikeissa hetkissä Omat kiintymyskokemuksemme vaikuttavat tapaamme kokea ja elää tärkeitä ihmissuhteita

20 KIINTYMYSSUHTEET Tunnesäätelyn kehittymisen vuorovaikutussuhteita omat tunnekeskukset jäsentyvät suhteessa toiseen tunteiden yhteen soinnuttaminen Uteliaisuuden ja tutkimisen säätely maailmaan tutustuminen turvallisuudentunne saa uskaltamaan vähitellen sisäistyvä turvallisuus ilon, hallinnan ja kyvykkyyden perusta Integraatio aivojen eri osien ja mielen eri toimintojen välillä Vuorovaikutustilateiden kokeminen yksilöllisesti 20

turvallisuudentunne saa uskaltamaan vähitellen sisäistyvä turvallisuus ilon, hallinnan ja kyvykkyyden

21 KEHITYSTÄ TUKEVA ASENNE KÄYTÄNNÖSSÄ Toisen näkeminen erityisenä utelias kiinnostus hyväksyminen arvon ja merkityksen antaminen menipä tuo hienosti sinä olet sitten kiva tyttö/ poika Kunnioittaminen vastuun ottamista omista virheistä nyt en tainnut kuunnella, en oikein osannut toimia Myötä tunteminen olipa rankka juttu, voi kuinka ihana tarina Sanoittaminen ennakointi, jälkipurku ja kiitos 21

Samankaltaiset tiedostot

MITEN PIENET LAPSET VOISIVAT

MITEN PIENET LAPSET VOISIVAT HYVIN VARHAISKASVATUKSESSA: PEDAGOGINEN SENSITIIVISYYS Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet osasto, THL Tohtorikoulutettava,