Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji

Transkriptio

1 Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, VET lasten psykoterapeutti kehittämispäällikkö; lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö

2 Lapsi on jatkuvasti muuttuva olento Lapsella on syntyessään kaikki valmiudet kasvaa yhteisöä rikastuttavaksi yksilöksi jokainen tuo ainutkertaisen uuden äänen sisäinen jatkuvan muutoksen voima yksilöllinen perimä Lähtökohtainen kiinnostus toista ihmistä kohtaan kiintymyksen ja huolenpidon tarve kumppanuuden ja yhteistoiminnan tarve Halu osallistua yhteisön toiminaan synnynnäinen moraali ihminen tietää, että toista kuuluu auttaa halu luoda ja jakaa tarinoita

3 Minuus jatkuvasti muuttuvana kehänä esinemaailma Luova toiminnallisuus Kumppanuus ja yhteistoiminta Ydinminä oma keho toiset ihmiset Kiintymys ja huolenpito mukaillen: C. Trevarthen 2010

4 Lapsuus on aivojen jatkuvaa kypsymistä Monimutkaisuus lisääntyy jatkuvasti yhä useammat aivojen alueet ja laajemmat hermoverkostot tulevat käyttöön mitä monimutkaisempi, sitä kestävämpi Toiminta ja kokeminen luo, vahvistaa ja muovaa verkostoja lapsi on ytimeltään juuri toimija ja kokija yhdessä koettu muuttuu vähitellen omaksi kyvykkyydeksi Aikuinen voi sekä avata että rajata lapsen kehitystä asettumalla vuorovaikutukseen ajoitus on vuorovaikutuksen voima

5 Lapsinäkökulma Ilmiöitä tarkastellaan ajatellen, miten tämä vaikuttaa lapseen ja hänen kehitykseensä Objektivoiva: aikuisen tapa ottaa ajatuksissaan lapsi mukaan Väistämättä yleistävä Suuri kehitysaskel lapsille järjestetyissä palveluissa terveydenhoito, varhaiskasvatus, koulu Suuri askel yhteiskunnallisesti lapsiasiainvaltuutetun toiminta on lapsinäkökulman esillä pitämistä

6 Lapsinäkökulma Tampereen päätöksenteossa v:sta 2008 Välittömät vaikutukset lasten ja nuorten terveyteen ihmissuhteisiin asumiseen ja liikkumiseen arjen sujuvuuteen osallisuuteen ja osallistumiseen tasa-arvoon Välilliset vaikutukset lasten ja nuorten perheen talouteen ja palveluihin yhteisöön ja alueeseen sosiaalisiin suhteisiin JM: osallisuus

7 Tampereen lapsiasiamiehen muistilistasta kunnallisille valmistelijoille Vie asia Tampereen Lasten Parlamenttiin tai Tampereen Nuorisofoorumiin Toteuta asiakaskyselyjä Käytä alueellisen vaikuttamisen kanavaa Alvaria tai Valma-valmistelufoorumia Kysy alan asiantuntijoilta, viranomaisilta tai ulkopuolisilta yhteistyötahoilta Sisällytä lapsinäkökulma päätösesitykseen JM: osallisuus

8 Lapsen näkökulma kehittyy ja elää Lapset ovat hyviä katsomaan tarkasti ja lähelle ja toisaalta kokonaisvaltaisesti ja hetkeen sidotusti Lasten on vaikeampaa katsoa näitä näkökulmia samanaikaisesti muuttuvaan tulevaisuuteen Lasta kuuntelevassa vuorovaikutuksessa lapsen näkökulma voi muodostua kokonaiseksi Kuunteleva vuorovaikutus edellyttää lapsen sisäisen tilan säätelyä virittäytyvää yhteyttä

9 Säätelykyky yksin AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA STRESSIRAJA SOPIVA VIREYSTILA OMA SÄÄTELY TOIMII ÄRSYKKEET Jukka Mäkelä Neuvola

10 Säätelykyky yksin AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA SIEDETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA STRESSIRAJA SOPIVA VIREYSTILA OMA SÄÄTELY TOIMII ÄRSYKKEET Jukka Mäkelä Neuvola

11 Säätelykyky yksin ja yhdessä AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA SIEDETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA STRESSIRAJA SÄÄTELY AIKUISEN AVULLA SOPIVA VIREYSTILA OMA SÄÄTELY TOIMII ÄRSYKKEET Jukka Mäkelä Neuvola

12 Säätelykyky yksin ja yhdessä AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA TRAUMA TAISTELE PAKENE - JÄHMETY SIEDETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA STRESSIRAJA SÄÄTELY AIKUISEN AVULLA SOPIVA VIREYSTILA OMA SÄÄTELY TOIMII ÄRSYKKEET Jukka Mäkelä Neuvola

13 Säätelykyky yksin ja yhdessä AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA TRAUMA TAISTELE PAKENE - JÄHMETY SIEDETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA STRESSIRAJA SÄÄTELY AIKUISEN AVULLA SOPIVA VIREYSTILA OMA SÄÄTELY TOIMII LIIAN ALHAINEN VIREYS: SÄÄTELYAVUN TARVE ÄRSYKKEET Jukka Mäkelä Neuvola

14 Mitä on kuunteleminen Kuulemaan asettuminen Aktiivinen osallistuminen dialogiin vuorovaikutteinen keskustelu Vuorovaikutuksen keskeinen viesti välittyy ilman sanoja ilmeet, eleet, äänensävyt, suuntautuminen, läheisyys, kosketus Sanoilla on tunnemerkityksiä sinä ja minä kieltosanat, passiivi, persoonattomat muodot kiitos, kehuminen, kannustus

15 Virittäytyminen Asettuminen toisen tilaan toisen näkeminen oikein peilisolujärjestelmä välittää myös tunteen katseyhteys, kuunteleminen, kosketus Oman kokemuksen välittäminen lapselle selkeät tunneviestit äänenkäyttö, suuntautuminen, kosketus sanat voivat vahvistaa Kokemusten, tunteiden ja ajattelun resonanssi vahvistuva aktivaatio luo uutta tyyntyvä aktivaatio tallentaa Jukka Mäkelä 15

16 Kiitos! Vuorovaikutuksen hoitaminen Suhteessa oleminen on toisessa piilevien erityisten mahdollisuuksien auttamista esiin Aikuinen vastaa vuorovaikutuksesta vain aikuinen voi olla tietoinen tavoitteista stressin laskeminen on kehityksen perusta Hoitajan tehtävät myönteisten aloitteiden ja vastausten osoittaminen molemminpuolinen palkitsevuus rankaisevan ja nöyryyttävän kasvatuksen vähentäminen Mäkelä, Salo: Theraplay - vuorovaikutushoidon mahdollisuudet lasten mielenterveystyössä Duodecim 2/ Jukka Mäkelä VII Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä