SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Sairaanhoito Sosiaalipalvelut SataDiag Huoltokeskus Yhtymähallinto TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 2020 JA TALOUSARVIO 2018 SEKÄ INVESTOINNIT VUOTEEN 2023

SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 2020... 5 1.1 Talousarvion lähtökohdat... 5 1.1.1 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvion laadinta... 5 1.1.2 Satakunnan sairaanhoitopiiri ja sairaanhoitopiirin jäsenkunnat 1.1.2018... 5 1.1.3 Sairaanhoitopiirin strategiakartta... 6 1.1.4 Satasote ja maakunta- ja soteuudistus sekä Satakunnan sairaanhoitopiiri... 6 1.1.5 Tyksin erva-alueen järjestämissopimus vv 2017 2018 ja Länsirannikon yliopistollinen sairaala... 7 1.1.6 Yleiset näkymät... 7 1.1.7 Sairaanhoitopiirin keskeiset riskienhallinnan kehittämisalueet kaudella 2017 2019 ovat seuraavat:... 8 1.1.8 Taloussuunnitelma 2018 2020 ja vuoden 2018 tae... 9 1.1.9 Väestönkehitys Satakunnassa... 10 1.1.10 Toiminnallisia selvityksiä ja muutoshankkeita vuonna 2018... 10 1.2 Sairaanhoitopiirin henkilöstö... 12 1.2.1 Henkilöstöohjelma... 12 1.2.2 Henkilöstösuunnittelu... 13 1.2.3 Henkilöstösuunnitelma vuodelle 2018... 14 1.2.4 Rekrytointi... 15 1.2.5 Yhteistoimintamenettely vuonna 2018... 15 2 TALOUSARVIO 2018... 16 2.1 Talousarvion perusteet... 16 2.1.1 Suunnitteluohje... 16 2.1.2 Satakunnan sairaanhoitopiirin organisointi vuosina 2018 2019... 17 2.1.3 Käyttötalouden määrärahojen perusteet... 17 2.1.4 Talousarvioesitys vuodelle 2018... 19 2.1.5 Palveluhinnasto... 19 2.1.6 Investoinnit vuoteen 2023 ja niiden rahoitus... 22 2.1.7 Peruspääoman korko... 22 2.1.8 Tilivelvolliset... 23 2.2 Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, mitkä yhtymävaltuusto vahvistaa... 24 2.3 Talousarvion sitovuustasot... 29 2.4 Konserniyhteisöjen toiminnan ja talouden ohjaus vuonna 2018... 30 2.5 Jäsenkuntien lausunnot ja kuntainfo... 30 2.6 Investointisuunnitelma vuosille 2018-2023... 31 2.6.1 Investoinnit vuosina 2018-2023 (Me)... 31 2.6.2 Investointien rahoitus vuosina 2018-2023... 38 2.7 Toimialueiden toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017... 39 2.7.1 Sairaanhoidon toimialue... 39 2.7.2 Sosiaalipalvelujen toimialue... 42 2.7.3 Huoltokeskus... 45 2.7.4 Sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitos... 47 2.7.5 Yhtymähallinto... 51 2.8 Tuloslaskelmaosa... 54 2.8.1 Palvelumaksut ja talousarvioraami vuonna 2017... 55 2.9 Käyttötalousosa... 56 2.9.1 Sairaanhoidon toimialue... 56 2.9.2 Sosiaalipalvelujen toimialue... 71 2.9.3 Huoltokeskus... 73 3

2.9.4 Sairaanhoidollisten palvelujen liikelaitos... 75 2.9.5 Yhtymähallinto... 77 2.10 Laskennalliset arviot kuntien palvelujen ostoista vuonna 2018... 80 2.10.1 Jäsenkuntien palvelumaksut yhteensä... 80 2.10.2 Sairaanhoito... 81 2.10.3 Yleislääketieteen päivystys... 84 2.10.4 Sosiaalipalvelut... 85 2.10.5 Peruspääoman korko... 86 2.10.6 Arvio osuuksista lainojen lyhennyksiin... 86 LIITTEET Liite nro 1 Liite nro 2 Kuntainfon 1.3.2017 muistio Kunnallisjohtajien kokouksen 22.8.2017 muistio 4

1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 2020 1.1 Talousarvion lähtökohdat 1.1.1 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvion laadinta Talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat säädökset sisältyvät kuntalain säännöksiin. Talousarviovuosi on ensimmäinen vuosi vähintään kolmea vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Kuntalain säännöksissä korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa. Valtuusto osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat koko suunnittelukaudelle. Talousarvioon on otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa on osoitettava taloudellisen tuloksen muodostuminen ja rahoitustarpeen kattamiskeinot. Mahdollisesti kertynyt alijäämä pitää kattaa viimeistään neljän (4) vuoden kuluessa sen syntymisestä. Taloussuunnittelussa noudatetaan Suomen Kuntaliiton suositusta Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio- ja suunnitelma, jossa on määritelty suunnittelun tavoitteet, tehtävät ja rakenne. Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2018-2020 ja vuoden 2018 talousarvio laaditaan ottaen huomioon Satakunnan sairaanhoitopiirin perussopimuksessa 1.1.2009 - kuntayhtymän tehtävästä, sairaanhoidosta, sosiaalipalveluista, talousarviosta ja - suunnitelmasta sekä suoritteiden hinnoittelusta mainitut seikat. 1.1.2 Satakunnan sairaanhoitopiiri ja sairaanhoitopiirin jäsenkunnat 1.1.2018 1.1.2018 lukien Satakunnan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien määrä on 17. Muut kunnat ja sairaanhoitopiirit voivat käyttää Satakunnan sairaanhoitopiirin sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen palveluja palveluhinnaston mukaisilla perusteilla. 5

1.1.3 Sairaanhoitopiirin strategiakartta 1.1.4 Satasote ja maakunta- ja soteuudistus sekä Satakunnan sairaanhoitopiiri Vireillä olevan valtakunnallisen maakunta- ja soteuudistuksen perusperiaatteena on maakuntamalli 1.1.2020. Satakunnan oma sotevalmistelu Satasote käynnistyi alkuvuonna 2016. Sen tavoitteena oli varmistaa Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen ja hallinnollinen toteutus viimeistään 1.1.2019 lukien. Ns. väliaikainen Satakunnan maakunnan muutoshallinto on korvannut sen ja se aloitti epävirallisen toimintansa (ilman laki- ja kuntien sopimuspohjaa) 1.7.2017. Sairaanhoitopiirin toiminta päättyy aikaisintaan 31.12.2019. 6

1.1.5 Tyksin erva-alueen järjestämissopimus vv 2017 2018 ja Länsirannikon yliopistollinen sairaala TYKSin erva-alueen järjestämissopimuksen vv 2017 2018 mukaan TYKSin erva-alueilla toimii kolme sairaanhoitopiiriä, joiden tavoitteena on yhdessä varmistaa, että Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Vaasan alueilla kolme päivystävää, kattavasti erikoissairaanhoitoa tuottavaa sairaalaa. Syyskaudella 2017 toteutuu Länsirannikon yliopistollisen sairaalan selvitys; siinä selvitetään tahtotilaa VSSHP:n/Turun yliopistollisen sairaalan ja Satakunnan keskussairaalan, sekä Vaasan keskussairaalan liittämisessä Länsirannikon yliopistolliseksi sairaalaksi. 1.1.6 Yleiset näkymät Yleinen Suomen kansantalouden ja kuntatalouden tilanne on ollut pitkään harmaa. Valtionvarainministeriön talouden ennusteiden mukaan vuonna 2016 talouskasvu oli kuitenkin ennakoitua parempaa, johtuen erityisesti yksityisen kulutuksen kasvusta ja rakennusinvestointien lisääntymisestä. Myös työmarkkinoiden tilanne on parantunut vuodesta 2015. Vuonna 2017 talouskasvun ennakoidaan edelleen kohentuvan (BKT +1,5 %) vuodesta 2016, kun vienti vetää. Kilpailukykysopimuksen mukaiset sosiaalikulujen ja palkkojen leikkaukset heikentävät julkista taloutta. Julkinen talous tulee olemaan alijäämäinen vuonna 2017, mutta pitkällä aikavälillä tilanne paranee, mikäli suotuisa talouskehitys jatkuu. Vuoden 2018 BKT:n kasvuksi ennakoidaan jopa +2 %:ia. Kuntataloutta on koetellut ja koettelee Satakunnassa vuodesta 2015 alkaen erityisesti valtionosuusuudistus, jonka vaikutukset vuosina 2015 2019 vähentävät Satakunnan kuntien valtionosuuksia suhteessa eniten Suomen maakunnista. Toisaalta satakuntalaisten terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tarve tulee lisääntymään tulevina vuosina ja sitä kautta kustannukset uhkaavat edelleen kasvaa. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät 29.2.2016 sopuun ns. kilpailukykysopimuksesta, joka toteutuessaan alentaa julkisen sektorin henkilöstökustannuksia arviolta 1-3 % vuosina 2017 2018. Kuntaliiton ennusteen (kevät 2017) mukaan kuntien verotulojen muutos on vuonna 2017 yhteensä -1,0 % ja vuonna 2018 yhteensä +2,4 %. Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan kuntasektorin palkansaajien ansiotasoindeksi kasvaa vuonna 2017 +0,7 % ja vuonna 2018 +1,1 %. Peruspalvelujen hintaindeksi muuttuu VM:n ennusteen mukaan vuonna 2017-0,7 % ja vuonna 2018 +0,8 %. Tehdyt valtion vero- ja valtionosuusratkaisut sekä vireillä oleva maakuntahallinto vaikuttavat kuntien talouteen. Valtionosuuden leikkaukset vuosina 2016 2019 vähentävät edelleen Satakunnan kuntien valtionosuuksia siirtymäkaudella n. 10-15 prosenttiyksikköä, mikä lisää painetta veroprosenttien kasvuun. Tämän johdosta jäsenkuntien sekä sairaanhoitopiirin käyttötalouden menojen kasvua hillitään edelleen. Jäsenkuntien talous paranee aikaisintaan kahden vuoden kuluttua siitä, kun BKT lähtee kasvuun eli mahdollisesti aikaisintaan vasta vuodesta 2019 lähtien. Vireillä olevan maakuntauudistuksen rahoitukselliset vaikutukset eivät ole täysin vielä tiedossa. 7

1.1.7 Sairaanhoitopiirin keskeiset riskienhallinnan kehittämisalueet kaudella 2017 2019 ovat seuraavat: 1. Toteutetaan käyttötalousmenojen hallintaa, toteuttamalla vuoden 2018 talousarviota 2. Toteutetaan tietohallinnon toiminnan, toimintaohjeiden ja vastuunjaon edelleen selkiyttämistä tietoturvan ja tietojärjestelmien toiminnan varmistamiseksi. Tietojärjestelmistä kohteena ovat potilastietojärjestelmät; erityisesti yhteinen Effica. Riskienhallinnan johtoryhmän toiminnan yhtenä painopistealueena on vuosittain erillisen tietotilinpäätöksen laadinta. 3. Riskienhallinnan jalkauttaminen edelleen osaksi johtamista toimialueilla ja liikelaitoksessa; riskienhallinnan keskeiset menettelyt kuvataan ja niihin perustuvat menettelyt saatetaan osaksi johtamista ja toiminnanohjausta koulutuksen ja tiedotuksen avulla sairaanhoitopiirissä ja toimialueilla sekä liikelaitoksessa. Riskienhallinnan kokonaisvaltaisen toteuttamisen käytäntöjä viedään eteenpäin. 4. Kehitetään asiakas- ja potilaspalvelua erillisen ohjelman mukaan ja terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisesti kehitetään potilasturvallisuutta ja hoidon laadun varmistamista laatujärjestelmäajattelulla sairaanhoidossa yhteisillä periaatteilla Tyksin erva-alueella; potilasturvallisuusriskien hallinta on näkyvä osa jatkuvaa toimintaa ja muutosprosesseja. Potilas- ja asiakasturvallisuusriskit on huomioitu niin strategisessa kuin operatiivisessa riskienhallinnassa; rakenteiden, prosessien ja tiedonkulun jatkuva kehittäminen ovat keskeisiä keinoja vähentää turvallisuusriskejä. Menettelytavat riskien arviointiin ja hallintaan on kuvattu laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelmassa. Säännöllinen potilasja asiakasturvallisuusriskien arviointi ja ennakointi sisältyvät organisaation riskien hallintaan. 5. Tehostetaan edelleen henkilöstö- ja palkkaus- sekä rekrytointipolitiikkaa osaavan henkilöstön pitämisen ja rekrytoinnin onnistumisen varmistamiseksi. 6. Tehostetaan viestintää ja maineenhallintaa sekä potilasja asiakaspalvelua. 8

1.1.8 Taloussuunnitelma 2018 2020 ja vuoden 2018 tae Sairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden palvelumaksut vv 2012 2018 tae 10% 8% 6% 4% 2% Satakunnan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien palvelumaksujen muutos vv 2012- TAE 2018; sairaanhoito 0% -2% *) 2012 2013 2014 2015 2016 TA 17 TAE 18-4% Sairaanhoidon palvelumaksut Valtuusto / hyvitys Ensihoitopalvelut Erityistason ostopalvelut Yle muutokset 1.1.2017 *) TA 17 Yleislääketieteen päivystyksen muutoksen vaikutus sairaanhoitoon +5,0 Me, ilman tätä muutosta sairaanhoidon muutosprosentti -1,0 % verrattuna tp16 Sairaanhoito Yhtymävaltuusto antoi taloussuunnitelmakaudelle 2017-2019 raamin, minkä mukaan sairaanhoitopiirin/sairaanhoidon käyttötalouden menojen tavoitteellinen keskimääräinen muutos on -1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Käyttötalousmenojen pieneneminen vaikuttaa hillitsevästi palvelujen hintojen nousuun. Vuonna 2016 palvelumaksujen muutos oli peräti 2 % vuoteen 2015 verrattuna ja vuoden 2017 talousarvio on vertailukelpoisena -1 % verrattuna vuoteen 2016. Tilanteessa 30.6.2017 näyttää siltä, että vuoden 2017 talousarvio toteutuu käyttötalouden ja jäsenkuntien palvelumaksujen suhteen talousarvion 2017 mukaisena Vuoden 2018 talousarvioesitys on käyttötalouden kasvultaan +1,7 % ja jäsenkuntien palvelumaksujen kanssa arvio on sairaanhoidossa +1,8 % verrattuna v 2017 talousarvioon. Esitys on 1,25 Me alijäämäinen. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelut budjetoi ja toteuttaa toimintaansa vuosittain käytyjen kuntaneuvottelujen ja saatujen/saatavien asiakasmaksusitoumusten mukaan. 9

1.1.9 Väestönkehitys Satakunnassa Satakunnan sairaanhoitopiirin väestönkehitys vuoteen 2040 ja Satakunnan väestörakenteen muutos ilmenevät seuraavista kaavioista: Väestö 31.12.2016 Väestö 30.6.2017 Vuosi 2020 Vuosi 2030 Vuosi 2040 Muutos-% 2016-2020 Muutos-% 2016-2040 Eura 12004 12001 12059 11744 11448 0,5 % -4,6 % Eurajoki 9418 9440 9365 9273 9045-0,6 % -4,0 % Harjavalta 7240 7221 7159 6883 6618-1,1 % -8,6 % Honkajoki 1759 1742 1689 1606 1540-4,0 % -12,5 % Huittinen 10403 10341 10220 9976 9792-1,8 % -5,9 % Jämijärvi 1915 1893 1934 1907 1870 1,0 % -2,3 % Kankaanpää 11637 11631 11492 11046 10666-1,2 % -8,3 % Karvia 2449 2432 2296 2101 1970-6,2 % -19,6 % Kokemäki 7498 7453 7301 6916 6654-2,6 % -11,3 % Merikarvia 3169 3154 3044 2819 2662-3,9 % -16,0 % Nakkila 5548 5532 5530 5319 5115-0,3 % -7,8 % Pomarkku 2233 2211 2091 1874 1743-6,4 % -21,9 % Pori 85059 84838 85812 86152 85614 0,9 % 0,7 % Rauma 39614 39645 40069 40225 39931 1,1 % 0,8 % Siikainen 1494 1492 1506 1414 1350 0,8 % -9,6 % Säkylä 6988 6951 6768 6406 6180-3,1 % -11,6 % Ulvila 13312 13269 12894 12270 11696-3,1 % -12,1 % Yhteensä 221740 221246 221229 217931 213894-0,2 % -3,5 % 1.1.10 Toiminnallisia selvityksiä ja muutoshankkeita vuonna 2018 1. Vuodesta 2018 ja vuoteen 2023 mennessä Satasairaala Satasairaala -hankkeen suunnitelmaa jatketaan; etusijalla on psykiatrian päivystyksen ja vuodeosastotoiminnan siirron toteutus Satakunnan keskussairaalan yhteyteen. Satakunnan keskussairaalaa kehitetään laajan päivystyksen sairaalana ja opetussairaalana. Vuosien 2018 2023 aikana Satakunnan keskussairaalan tavoitteena on Satasairaalahankkeen toteutuksella pienentää sairaansijamäärää noin 475 sairaansijasta noin 350 sairaansijaan (joista enintään n. 100 ss on psykiatriassa). Tämä mahdollistaa edelleen lisääntyvän polikliinisen hoidon ja käytettävien henkilövoimavarojen siirron/merkittävän vähentämisen. Käytettävät henkilötyövuodet vähenevät vähintään 200 henkilötyövuotta. Hankekokonaisuus jaetaan 1. vaiheeseen; psykiatria (v. 2018 ) ja 2. somatiikka (v. 2020 ) sekä 3. Antinkartano Tiilimäellä. 10

2. Sairaanhoito Satakunnan keskussairaala on terveydenhuoltolain perusteella määrätty ns. laajan päivystyksen sairaalaksi 1.1.2017 lähtien; sairaalan resursseja lisätään päivystysvelvoitteen edellyttämällä tavalla. Satakunnan keskussairaalan sairaanhoidon operatiivinen vastuualue on varautunut 1.1.2018 alkaen toiminnassaan ja sen resursointina siihen, että Rauman kaupungin päätöksen mukaan Rauman aluesairaalassa vielä vuonna 2017 toteutettava leikkaustoiminta ja henkilökuntaa, mikä edellyttää leikkaussalisuhteita ja yleisanestesiaa, siirtyy 1.1.2018 lukien Satakunnan keskussairaalan toiminnaksi ja henkilökunnaksi liikkeenluovutuksen omaisella toiminnalla. Selvitetään ja toteutetaan apuvälinekeskuksen siirto 31.12.2018 mennessä Satalinnan sairaalasta sairaanhoitopiirin logistiikkakeskuksen yhteyteen; tilat toteutetaan vuokratiloina samalla P-P-P (Public-Private-Partnership) mallilla, kuin logistiikkakeskus. 3. Sosiaalipalvelut: Selvitetään kevääseen 2018 mennessä sosiaalipalvelujen kehitysvammapoliklinikan- ja erityisen vaativien kuntoutustoimintojen osaamiskeskuksen siirto ja sijainti Tiilimäelle, Satakunnan keskussairaalan yhteyteen. 4. Huoltokeskus Huoltokeskus varautuu lisäväistötiloihin, koska ns. Samkin alueen rakennukset eivät siirry sairaalan käyttöön. 5. Muut muutoshankkeet: Mahdollisesti tarvittavat lisäresursoinnit muihin uusiin välttämättömiin toimintoihin hoidetaan vuonna 2018 toimialueen /liikelaitoksen sisäisin ja/tai niiden välisin resurssisiirroin. 11

1.2 Sairaanhoitopiirin henkilöstö 1.2.1 Henkilöstöohjelma Henkilöstöjohtamisen tavoitetila 2019 määritellään seuraavasti: Sairaanhoitopiiri on toimialueellaan toimialansa parhaiden asiantuntijoiden työpaikka. Sairaanhoitopiiri tunnetaan hyvästä työilmapiiristä sekä erinomaisista mahdollisuuksista kehittää ja kehittyä. Vakaa talous tekee sairaanhoitopiiristä turvallisen työpaikan. Hyvällä henkilöstöpolitiikalla varmistetaan osaavan henkilöstön saatavuus ja pysyvyys, jotka ovat edellytyksiä tulevalle tulokselliselle toiminnalle. Lähtökohta henkilöstöjohtamisessa on johtamisen kiinteä yhteys sairaanhoitopiirin uudistumiskykyyn ja toiminnan vaikuttavuuteen sekä työhyvinvointiin. Vuosina 2018-2019 sairaanhoitopiiri pyrkii välttämään lomautuksia ja irtisanomisia tuotannollisilla ja/tai taloudellisilla perusteilla. Keinoja tähän ovat mm: aiemmin ja tässä suunnitelmassa yhteistoiminnassa sovittujen toiminnallisten ja rakenteellisten muutoshankkeiden jatkaminen ja toteutus tarvittaessa yhteistoimintaneuvottelut vuoden 2018 talousarvioon liittyvistä toiminallisista muutoksista, joilla on henkilöstövaikutuksia erityisesti hallinnollisten vakanssien täyttämättä jättäminen eläkkeelle jäämisten ja muiden palvelusuhteiden päättymissyiden yhteydessä, tehtävien uudelleen organisoinnit jne. muuttuvien ja tarpeellisten toimintojen edellyttämien henkilöstömuutosten toteuttaminen sairaanhoitopiirin sisäisillä vakanssi- ja henkilöstösiirroilla. henkilöstön sijoittaminen muihin tehtäviin sairaanhoitopiirissä myös siten, että toteutetaan tapauskohtaisesti työnantajan lakisääteisiä velvoitteita laajempaa uuteen tehtävään kouluttamista esimerkiksi oppisopimuksella toimintojen uudelleenjärjestelyt toiselle toimijalle liikkeenluovutuksina tai vastaavin henkilöstöä koskevin sopimusehdoin Henkilöstövoimavarat ovat koko sairaanhoitopiirin käytössä ja niitä käytetään joustavasti eri toimialueiden välillä ja sisällä. Muutosten vaatimat pysyvät henkilöstösiirrot toteutetaan ensisijaisesti vapaaehtoisesti. Määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä tarkastellaan kriittisesti. Määräaikaisuudelle tulee aina olla laissa säädetty peruste. Samoin toistuvien, peräkkäisten määräaikaisuuksien käyttämiselle tulee olla lain mukainen peruste. 12

1.2.2 Henkilöstösuunnittelu Henkilöstön rakennetta ja määrää sekä niiden kehittämistä koskeva henkilöstösuunnitelma laaditaan toimialueittain. Lisäksi on erikseen laadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017 2018. Vuosittain laaditaan lakisääteinen koulutussuunnitelma, jossa kiinnitetään huomiota irtisanomisuhan alaisten, ikääntyvien tai pitkään koulutusta vailla olleiden työntekijöiden ja viranhaltijoiden erityistarpeisiin ja määritellään keinot vastata niihin. Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on henkilöstömäärän hallinta ja henkilöstövoimavarojen käyttäminen tehtävämäärien ja toiminnallisten muutosten edellyttämällä tehokkaalla tavalla. Tämän tavoitteen seuranta toteutuu vuoden 2018 henkilöstökertomuksessa. 13

1.2.3 Henkilöstösuunnitelma vuodelle 2018 Vuoden 2018 talousarvioluonnokseen sisältyvät seuraavat uudet vakanssit, nimikemuutokset ja aiemmin budjetoimattomien vakanssien täyttäminen: TOIMIALUE TOIMINNALLINEN MUUTOS VAIKUTUS HENKILÖSTÖ- TARPEESEEN (HTV) SAIRAANHOITOPIIRI YHTEENSÄ 32,5 SAIRAANHOIDON TOIMIALUE YHTEENSÄ 19 Päiväosaston perustaminen satks:ssa 0 Sairaanhoidon toimialueen hallinto Hoitotyön klinikkaopettaja siirtyy konservatiiviselta vastuualueelta 1 Sanelujen purkujen keskittäminen san.käsittelykeskukseen 9 Konservatiivisen hoidon vastuualue Hoitotyön klinikkaopettaja siirtyy sairaanhoidon toimialueen hallintoon -1 Sanelujen purkujen keskittäminen san.käsittelykeskukseen -9 Operatiivisen hoidon vastuualue Leikkaustoiminnan liikkeenluovutuksena siirto Rauman aluesairaalasta Satakunnan keskussairaalaan 13 Lasten ja naistentautien sekä synnytysten vastuualue Lasten päivystystoiminnan siirtyminen kokonaisuudessaan LN-taloon (ei hätätila lapset) 2 Ensihoidon ja päivystyksen vastuualue Päivystyksen sosiaalityön tehtävien järjestely pilotin kokemusten mukaan. Todennäköisesti Sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalityö jatkuu osana terveyssosiaalityötä. Siirtokuljetus shp:n oma toiminta 2018 4 Psykiatrisen hoidon vastuualue Lastenpsykiatrian muutos viikko-osastoksi 0 Tehostetun avohoidon yksikön liikkuvan työn lisäys 0 SOSIAALIPALVELUIDEN TOIMIALUE YHTEENSÄ -8 Laitoshoito ja kuntoutuspalvelut (Antinkartanon kuntoutuskeskus) Ei muutoksia, joilla on henkilöstövaikutuksia 0 Asumispalvelut Ryhmäkoti Lumisuon toiminta päättyy -8 Asiantuntijapalvelut Ei muutoksia, joilla on henkilöstövaikutuksia 0 Hallinto Ei muutoksia, joilla on henkilöstövaikutuksia 0 HUOLLON TOIMIALUE YHTEENSÄ 9 Hallinto Ei muutoksia, joilla on henkilöstövaikutuksia 0 Logistiikka- ja hankintakeskus Porin palveluliikelaitos kuljetuspalvelujen liikkeenluovutus 7 Keski-Satakunnan terveydenhuollon kulutustavara-asiakkuus 1 Ruokapalvelukeskus Ei muutoksia, joilla on henkilöstövaikutuksia 0 Siivouskeskus Ei muutoksia, joilla on henkilöstövaikutuksia 0 Tekninen keskus Rauman kaupungin lääkintälaitehuollon liikkeen luovutus 1 LIIKELAITOS SATADIAG YHTEENSÄ 12,5 U30 Liikelaitoksen hallinto Ei muutoksia, joilla on henkilöstövaikutuksia. 0 U31 Lääkehuolto Osastofarmasiapalvelun laajentuminen päivystykseen ja leikkausosastolle. 1 U32 KFI Sydänultraäänien, holterien ja rasitussydänfilmien siirtyminen perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. 1 U33 Kliininen kemia Huittisten terveyskeskuslaboratorion toiminnan siirtyminen SataDiagin toiminnaksi. 2 U34 Kliininen mikrobiologia Perustoiminnan turvaamiseksi mikrobiologian erikoislääkärivajeesta johtuen virka muutetaan sairaalamikrobiologin viraksi. 0 U35 KNF Tulevaisuuden erikoislääkärivahvuuden varmistamiseksi täytetään erikoistuvan lääkärin virka. TMS-tutkimusmäärien kasvu. 1,5 U36 Kuvantaminen Erikoistutkimusten määrien kasvu (MRItutkimukset 8-10 % ja ct-tutkimukset 8 % vuodessa). 1 U37 Patologia Immunohistokemiallisten tutkimusmäärien kasvu. 2 U38 Infektioyksikkö Osastokonsultaatioiden lisääntyminen ja uuden tartuntatautilain velvoitteet. 1 U39 Välinehuolto Perusmiehityksen tarve mitoitetaan vastaamaan toimintaa. 3 YHTYMÄHALLINTO Ei muutoksia, joilla on henkilöstövaikutuksia 0 14

Henkilötyövuosien määrä kasvaa +32,5 htv/vrt v 2017 ja näistä on liikkeenluovutuksiin perustuvia 23 htv:tta. Vakanssien vapautumisten yhteydessä tarkistetaan mahdollisuudet esimerkiksi tehtävämuutoksiin ja sisäisten resurssien hyväksikäyttöön. 1.1.2018 lukien mahdollisten uusien vakanssien perustamiset/tointen käyttöönotto vahvistetaan toimialueiden/liikelaitoksen v 2018 käyttösuunnitelmien vahvistamisen yhteydessä ja aikaisintaan 1.1.2018 lukien. Uuden vakanssin käyttöönotto edellyttää pääsääntöisesti vastaavasti vakanssin siirtämistä vakanssipankkiin. 1.2.4 Rekrytointi Rekrytointien edellytyksenä on, että tehtävän hoitamista ei voida muulla tavalla järjestää. Sairaanhoitopiirin johtaja ja liikelaitoksen johtaja liikelaitoksen osalta antavat vuonna 2018 vain välttämättä tarvittavien ao. virkojen ja toimien täyttöluvat sekä hyväksyvät tarvittavat toimien nimikemuutokset. Sairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden virkamuutokset päättää yhtymähallitus ja liikelaitoksen osalta liikelaitoksen johtokunta. Rekrytointia tehostetaan edelleen ja toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti niihin alueisiin, joihin on tavanomaista vaikeampaa saada osaavaa työvoimaa. Sairaanhoidollisella toimialueella sijaitseva yksikkö toteuttaa hoitohenkilöstön keskitettyä sijais- ja varahenkilöstön hallintaa. 1.2.5 Yhteistoimintamenettely vuonna 2018 Sairaanhoitopiiri turvaa potilashoidon ja asiakaspalvelut sekä pyrkii vuonna 2018 pidättäytymään henkilöstön lomautuksista ja irtisanomisista tuotannollisilla ja/tai taloudellisilla perusteilla. Keinona tähän ovat toiminnalliset ja rakenteelliset uudistukset sekä henkilöstömenoihin kohdistuvat säästöt. Tarvittaessa käydään uudistusten ja säästötoimenpiteiden edellyttämät, laissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa säädetyt ja sairaanhoitopiirin yhteistoimintasopimuksessa määritellyt yhteistoimintaneuvottelut. Yhteistoimintamenettelyä toteutetaan piiritasolla yhteistyötoimikunnassa. Yhteistyötoimikunta voi asettaa erillisen, suppeamman valmisteluryhmän neuvottelujen tehokkuuden varmistamiseksi. 15

2 TALOUSARVIO 2018 2.1 Talousarvion perusteet Talousarvion laadintaprosessia koskevat yleiset ohjeet sisältyvät sairaanhoitopirin Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sen sisäinen valvonta Satakunnan sairaanhoitopiirissä 1.1.2013 lukien -ohjeeseen. 2.1.1 Suunnitteluohje Toiminta suunnitellaan erityisesti toiminnallisina säästöjä tuottavina muutoshankkeina, joissa varmistetaan myös hoidollisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaiset tulokset. Toimintakuluihin tulee sisällyttää vain vakituisten ja muiden välttämättömien vakanssien palkkausmäärärahat. Hoitohenkilöstön alle 13 päivän sijaisuuksia ei budjetoida sairaanhoidon toimialueelle. Vuoden 2018 talousarviossa huomioidaan ns. kilpailukykysopimus täysimääräisenä, kuten tehtiin myös vuoden 2017 talousarviossa. Suunnittelussa otetaan huomioon sairaanhoitopiirin arvot: hyvä hoito ja palvelu, siten että välitön potilas ja asiakasturvallisuus eivät saa vaarantua. Talousarvioehdotuksessa tulee erityisesti tavoitella pitkäaikaisia ja kestäviä sekä pysyviä ratkaisuja Satakunnan erikoissairaanhoidon ja jäsenkuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen hyvien, laadukkaiden ja taloudellisesti järjestettyjen palveluketjujen aikaansaamiseksi. Talousarvioehdotukseen vielä mahdollisesti sisältymättömät sairaanhoitopiirin sisäiset ja sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien väliset kustannuksia vähentävät muutoshankeehdotukset palvelutuotannon tarkoituksenmukaiseksi toteuttamiseksi tulevaisuudessa tulee asettaa tärkeysjärjestykseen ja niihin pitää liittää arvio niiden taloudellisista vaikutuksista. Sosiaalipalvelujen käyttötalous suunnitellaan olemassa olevien ja tulevien maksusitoumusten mukaan. Investointiohjelmaan sisällytettävillä hankkeilla varmistetaan Satakunnan keskussairaalan säilyminen ja kehittyminen osana Satasotea ja Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta. Investointisuunnittelulla tavoitellaan sairaansijojen vähentämistä enintään 350 sairaansijaan, jolla saavutetaan vähintään 7 % tuottavuushyöty sekä vähintään n. 200 henkilötyövuoden vähennys vuositasolla. 16

Talousarvion vuodelle tuli olla tilikauden 2018 tulokseltaan ±0. Ehdotus on alijäämäinen 1,25 Me ja se toteutuu liikelaitoksen kertyneiden ylijäämien purulla/alle omakustannushintoihin perustuviin palveluihin vuonna 2018. Merkittäviin investointiesityksiin pitää liittää arvio niiden käyttötalousvaikutuksista. Investointien pitää lisätä palvelutuotannon tuottavuutta ja hoidon vaikuttavuutta henkilöstön kokonaismäärä ei saa investointeihin liittyen kasvaa, mikäli ei ole kyse liikkeenluovutuksista. 2.1.2 Satakunnan sairaanhoitopiirin organisointi vuosina 2018 2019 Satakunnan sairaanhoitopiirin toimialueorganisaatio on vuosina 2018 2019 tilanteen 31.12.2017 mukainen. 2.1.3 Käyttötalouden määrärahojen perusteet Menot Tavoitteena on, että vuonna 2018 henkilökuntaa ei lomauteta eikä irtisanota tuotannollisten ja/tai taloudellisten seikkojen vuoksi. Henkilöstöbudjetti on laskettu todellisten palkkojen mukaisesti ammattiryhmittäin niin, että laskelma on tehty todellisen tilanteen 1.3.2017 mukaisesti. Henkilöstöbudjettiin otettiin mukaan vakituiset vakanssit (virat ja toimet) sekä tarvittavat välttämättömät määräaikaiset virka - ja toimenhaltijat. Palkkabudjetti on tehty seuraavin perustein: - Palkkoihin on budjetoitu 0,6 % sopimuskorotusvaraus vuodelle 2018, joka on vaikutukseltaan sivukuluineen noin 1,0 Me - Palkkakuluissa on huomioitu lomarahojen määräaikainen leikkaus -30 % (n. 2,0 Me), kuten vuoden 2017 talousarviossa - Voimassa olevat mm. KVTES ja lääkärisopimus päättyvät 31.1.2018, minkä jälkeiset mahdolliset palkankorotukset otetaan niiden pakollisilta osiltaan huomioon niiden varmistuttua Sairaanhoidon henkilöstösivukulut lasketaan 21,7 %:n mukaan, jonka lisäksi tulee varhemaksu 1,3 Me aiheuttamisperiaatteen mukaisesti ja sairaanhoitoon 4,6 Me eläkemenoperusteisia maksuja, jotka ovat yhteensä n. 26,3 % palkkasummasta (tp2016 28,9 %). 17

Sosiaalikuluissa on em. arvioissa otettu huomioon ns. kikysopimuksen mukaisesti työttömyysvakuutusmaksun siirto työnantajalta työntekijöille (-0,85 %), eläkevakuutusmaksun aleneminen (-0,2 %) sekä työnantajien sosiaaliturvamaksun alennus (-1 %) vuonna 2018. Toimialueille ja liikelaitokselle annettiin ohjeeksi ottaa talousarvioon henkilöstön lakisääteiseen täydennyskoulutukseen määrärahavaraus (osallistumismaksut, matkat ja majoitus), joka on suuruudeltaan enintään vuoden 2017 talousarvion mukainen. Liikelaitoksen sekä logistiikka- ja hankintapalvelujen myynti sairaanhoitopiirin toimialueille pitää varmistaa palvelusuunnitelman mukaisesti. Tarvikemäärärahat on budjetoitu niin, että välttämättömät tarpeet katetaan. Toimialueet kävivät tarvikemäärärahatarpeensa läpi huoltokeskuksen kanssa, ja em. yksiköt sopivat talousarvioon sisällytettävät ulkoiset ja sisäiset määrärahat ja niiden keskinäisen suhteen. Huoltokeskus ottaa huomioon sekä Satasairaalan toteuttamispäätöksestä aiheutuvat vanhojen rakennusten purkukustannukset ja kertapoistot. Lääkehankinnat on käyty läpi toimialueiden ja apteekin yhteistyönä. Apteekki on budjetoinut ulkoiset lääkehankinnat, ja sopinut toimialueiden kanssa lääkehankintojen sisäisestä kohdistamisesta talousarviota varten. Vaativan erityistason ostopalveluihin sekä muihin ulkopuolisiin sairaanhoidon ostopalveluihin (potilaan valinnanvapaus) on varattu vuoden 2017 talousarvion mukainen summa vähennettynä n. 1,8 Me, koska Rauman kaupungin soten muille kuin Rauman kaupungille vielä 2017 tuottamat leikkauspalvelut siirtyvät Satakunnan keskussairaalan tuotannoksi 1.1.2018. Yksiköiden tulee suunnitella toimenpiteitä, joilla tavoitellaan muihin sairaanhoitopiireihin suuntautuvan kiireettömän somaattisen sairaanhoidon yhä laajempaa kotiuttamista (potilaan valinnanvapaus). Sisäiset vuokrat lasketaan toimialueille/vastuualueille sairaaloittain/laitoksittain. Tyhjien tilojen vuokrat sisällytetään käytössä oleviin neliövuokriin ja siten sisällytetään käytössä oleviin vuokriin. Ostopalvelujen määrärahojen osalta on tavoitettu myös vuonna 2018 vuoden 2017 talousarviota matalampaa tasoa: -1 %; so. esim. Medbit Oy ja Satakunnan pelastuslaitos Tuotot Menokehyksen mukaisessa budjetoinnissa lopputuottajien myyntituotot arvioidaan nollatuloksen mukaisesti. Myyntituottoihin sisältyvät myös vastuualueille kirjattavat lääkäreiden ja hoitohenkilöstön koulutuskorvaukset ja lääketieteellisen tutkimustoiminnan erityisvaltionosuuksia. Asiakasmaksuihin sairaanhoidossa ja sosiaalipalveluissa ei ole budjetoitu maksukorotuksia 1.1.2018 alkaen. Yhtymähallitus päätti 28.8.2017 / 139 140, että sairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden asiakasmaksuihin ei tehdä korotuksia 1.1.2018 lukien. 18

2.1.4 Talousarvioesitys vuodelle 2018 Yhtymähallituksen talousarvioehdotuksen 2018-raami edellytti toimintakuluiksi 1 %:n säästöä verrattuna talousarvioon 2018. Vuoden 2018 talousarvioehdotus on 1,7 % toimintakuluiltaan korkeampi kuin vuoden 2017 talousarvio; so. n. +5 % Me. Ehdotus on enintään 1,25 Me alijäämäinen; liikelaitos/sairaanhoitopiiri. Keskeiset toimintakuluja kasvattavat tekijät: - Satakunnan keskussairaalan päivystyksen vahvistaminen laajan päivystyksen sairaalana; 0,6 Me (sydäntaudit ja neurologia) - palkkavaraus: 0,6 % palkoista; 1,0 Me (varauksen voi katsoa olevan tasoltaan alhainen, koska korotustaso asettunee välille: +0,5 +1,2 %) - tietohallinto; Satakunnan alueen yhteinen Effica ym:t; 0,45 Me - Satakunnan keskussairaalan väistötilat; 0,4 Me, koska ns. Samkin alueen rakennukset eivät tule sairaalan käyttöön 1.1.2018 lukien. (B-rakennuksen sh-hallinnon käytävä päiväsairaalaksi ja eräiden epäterveiden tilojen; L-rakennus korvaaminen väistötiloiksi.) Yhteensä: n. 2,5 Me Jäsenkuntien palvelumaksujen arvioidaan nousevan vuonna 2018 keskimäärin 1,8 % verrattuna talousarvioon 2017 ja sairaanhoidossa nousuarvio on 1,8 %. 2.1.5 Palveluhinnasto Tuotteiden hinnoittelu (ulkoinen ja sisäinen) perustuu omakustannushintoihin sisältäen suunnitelmanmukaiset poistot sekä rahoituserät. Omakustannushinnat perustuvat yksikköön aiheuttamisperiaatteella kohdistettujen tuottojen ja kulujen laskentaan. Aiheuttamisperiaatteessa ja hinnoittelussa noudatetaan olennaisuuden periaatetta. Vastuualuetasolla omakustannushinnoittelun tulee toteutua ilman yli- / alijäämää. Lukuunottamatta liikelaitos SataDiagia, minkä palvelut hinnoitellaan enintään 1,25 Me alijäämäisiksi vuonna 2018. Ulkoinen hinnoittelu Laskutuksen perusteena ovat käynnit, hoitoja käyttöpäivät sekä hoitojaksot. Konservatiivisen, operatiivisen ja lasten ja naistentautien sekä synnytysten vastuualueilla vuodeosastohoidon ja päiväkirurgian laskutuksen perusteena on NordDrg -ryhmien mukainen tuotteistus. Palveluhinnasto valmistellaan syyskauden kuluessa ja käsitellään yhtymähallituksessa 18.12.2017. Hintoihin sisältyvät kuntayhtymän liikelaitoksen tuottamien sisäisten palveluiden kustannukset, minkä vahvistaa liikelaitoksen johtaja. 19

Sisäinen hinnoittelu ja vyörytykset Sisäisten palvelujen myynti ja ostot sisällytetään toimialueiden ja liikelaitoksen talousarvioihin. Vuonna 2018 vyörytykset sallitaan vain yhtymähallinnolle, tarkastustoimelle ja toimialueiden ja liikelaitoksen yhteiskustannuspaikoille. Vyörytykset toteutetaan vuoden 2016 tilinpäätöksen sekä vuoden 2018 talousarvion perusteella. Kuntayhtymän liikelaitokselle kohdennettavat vyörytykset ovat tilinpäätöksessä enintään talousarvion suuruiset. Hyväksytyn talousarvion pohjalta sisäisiä palveluja tuottavat yksiköt laativat 31.12.2017 mennessä tuotekohtaiset hinnastot, jotka vahvistaa ao. toimialueen johtaja tai liikelaitoksen johtaja. Kalenterivuoden aikana mahdollisesti tehtävät muutokset sisäiseen hinnastoon tulee tehdä ao. toimialueen johtajan tai liikelaitoksen johtajan päätöksellä. Em. päätösvalta ei koske takautuvasti voimaan astuvia hinnanmuutoksia tai palautuksia/hyvityksiä, joista päättää yhtymähallitus. Laboratorio- ja kuvantamispalveluissa hinnoitellaan erikseen virka-ajan ja päivystysajan tutkimuspalvelut. Sairaanhoidon ostopalvelut Ostopalveluina potilaille (sairaanhoitopiirin lähete) hankitut erikoissairaanhoidon ostopalvelut laskutetaan jäsenkunnilta ja sopimusasiakkailta sairaanhoitopiirin palveluhinnaston mukaan. Ostopalveluina lähetteellä potilaille hankitut vaativan erityistason ostopalvelut esim. Tyks ja HUS laskutetaan jäsenkunnilta ja sopimusasiakkailta palveluntuottajien veloittamalla hinnalla (ns. läpilaskutuksena). Muiden kuin sairaanhoitopiirin lähetteillä hankitut sairaanhoidon ostopalvelut (potilaan valinvapaus) laskutetaan jäsenkunnilta palveluntuottajien veloittamalla hinnalla (ns. läpilaskutuksena). Erityistason ostopalvelut ja muut ulkopuoliset ostopalvelut (potilaan valinnanvapaus) budjetoidaan ao. sairaanhoidon vastuualueen yhteiskustannuspaikkaan. Seuranta tapahtuu erikoisala- ja tuottajakohtaisesti. Näistä on raportointivelvoite johtajaylilääkärille kuukausittain. Mikäli palveluntuottajaa muutetaan, siitä pitää ennen muutosta raportoida johtajaylilääkärille. Palveluseteli Sairaanhoitopiirissä on käytössä palvelusetelit silmätautien poliklinikkapalveluissa, fysioterapia-, toimintaterapia-, puheterapia-, ratsastusterapia ja apuvälinepalvelujen sekä rintaproteesi-ostoissa oman toiminnan ja maksusitoumuskäytännön lisäksi. Em. palvelusetelikäytäntöä jatketaan vuonna 2018. 20

Erityisvelvoitteet Talousarviossa erityisvelvoitemaksuosuudella 61,77 euroa/asukas (55,82 euroa/asukas ta 2017) katetaan seuraavien toimintojen kustannuksia: Ensihoito ja päivystys: - ensihoitopalvelut 9 409 000 euroa (ta 2017 8 507 500 euroa) - henkinen hyvinvointi 20 000 euroa (ta 2017 20 000 euroa) - potilasvahinkovakuutuksen vastuumaksu 155 700 euroa (ta 2017 155 700 euroa) - potilassiirtokuljetukset 472 000 euroa (ta 2017 195 000 euroa) Konservatiivinen hoito: - potilasvahinkovakuutuksen vastuumaksu 166 200 euroa (ta 2017 166 200 euroa) - kuntoutusohjaus 172 600 euroa (ta 2017 143 000 euroa) - potilassiirtokuljetukset 253 400 euroa (ta 2017 237 000 euroa) Operatiivinen hoito: - potilasvahinkovakuutuksen vastuumaksu 1 356 300 euroa (ta 2017 1 356 300 euroa) - kuntoutusohjaus 90 000 euroa (ta 2017 85 000 euroa) - potilassiirtokuljetukset 228 000 euroa (ta 2017 233 000 euroa) Lasten- ja naistentaudit sekä synnytykset: - potilasvahinkovakuutuksen vastuumaksu 71 800 euroa (ta 2017 71 800 euroa) - kuntoutusohjaus 44 000 euroa (ta 2017 35 000 euroa) - potilassiirtokuljetukset 23 000 euroa (ta 2017 14 000 euroa) Psykiatrinen hoito: - potilassiirtokuljetukset 54 000 euroa (ta 2017 50 000 euroa) Yhtymähallinto: - osuus Myrkytystietokeskuksen toiminnan rahoituksesta 55 000 euroa (ta 2017 51 000 euroa) - osuus professuureista ja yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksen toteuttaminen 251 000 euroa (ta 2017 198 800 euroa) - sähköisen reseptin käyttömaksut 60 000 euroa (ta 2017 65 000 euroa) - sähköisen potilaskertomuksen käyttömaksut 240 000 euroa (ta 2017 285 000 euroa) Liikelaitos: - ruumiinavaukset 230 000 euroa (ta 2017 230 000 euroa) - tartuntatautien seuranta ja ehkäisy 225 000 euroa (ta 2017 225 000 euroa) - laadunvarmennus 90 500 euroa (ta 2017 90 500 euroa) - lääketieteellisen fysiikan asiantuntemus valmiustoiminnassa 30 000 euroa (ta 2017 30 000 euroa). 21

Erityisvelvoitemaksut laskutetaan ennakkomaksuina talousarvion mukaisesti kuukausittain. Lopulliset erityisvelvoitemaksuosuudet hyvitetään tai lisälaskutetaan jäsenkunnilta tilinpäätöksen sisältämien kulujen mukaisesti talousarviovuoden asukasluvun mukaisessa suhteessa. Erityisvelvoitteina perittävät kustannukset ovat vuoden 2018 talousarviossa yhteensä 13 697 500 euroa (ta17 12 444 800 euroa). 2.1.6 Investoinnit vuoteen 2023 ja niiden rahoitus Investoinnit esitetään määräraharajojen mukaan eriteltynä laitteisiin ja rakennusinvestointeihin. Esitettävät rakennusinvestoinnit perustuvat toiminnallisiin sekä teknisiin tarpeisiin. Esitettävien investointien lähtökohtina ovat Satakunnan keskussairaalan sairaala-alueen yleissuunnitelma, keskussairaala 2020-suunnitelma sekä kuntainfossa 1.3.2017 järjestetyssä seminaarissa jäsenkunnille esitetyt hankkeet vuoteen 2023 saakka. Merkittävämmät investoinnit vuoteen 2023 asti ovat tavoitteellisina seuraavat: - H-uudisrakennus (apteekkirakennuskokonaisuus), rakentaminen vuosina 2017-2018. - Satasairaala -hanke: päivystyssairaalan laajennus sisältäen erityisesti suuria potilasmääriä käsittävät poliklinikkatilat, kuntoutuksen, psykiatrian tarvitsemat toimitilat, sekä alueelle mahdollisesti sijoittuvan perusterveydenhuollon/sosiaalipalveluiden tarvitsemat tilat. Tarveselvitysten laatiminen toteutetaan vuosien 2017 ja 2018 aikana ja rakentaminen ajoittuu vuosille 2019 2023 ja alkaa psykiatrian kärkihankeosuudella. - Apuvälinekeskuksen koko sairaanhoitopiirin alueen kattavan toiminnan siirtäminen Satalinnasta vuokratiloihin Honkaluodon alueella sijaitsevan logistiikkakeskuksen yhteyteen tai sen välittömään läheisyyteen ulkopuolisen toimijan rakentamiin ja omistamiin tiloihin toteutetaan vuonna 2018. - Yksittäisiä osastojen peruskorjauksia toteutetaan isompien investointien edellyttämällä /mahdollistamalla tavalla. Em. merkittävät yli 5 Me investoinnit on käsitelty/tullaan käsittelemään Satasotessa/ns. väliaikaisessa maakunnan muutoselimessä ja niihin haetaan STM:n poikkeuslupa. 2.1.7 Peruspääoman korko Peruspääoman koron määräksi vuonna 2018 arvioidaan 0 % (tilinpäätös 2016 toteuma 0,0 % ja tilinpäätös 2015 toteuma 0,167 %). 22

2.1.8 Tilivelvolliset Kuntalain 125 :ssä määrätään tilivelvollisuudesta ja tilivelvollisista. Satakunnan sairaanhoitopiirin tilivelvolliset vuonna 2018 ovat: - yhtymähallituksen jäsenet - liikelaitoksen johtokunnan jäsenet - sairaanhoitopiirin johtaja - johtajaylilääkäri - hallintoylihoitaja - toimialueiden johtajat - liikelaitoksen johtaja - vastuualuejohtajat - sairaanhoidon toimialueen vastuuyksiköiden esimiehet - toimialueylihoitaja - ylihoitajat - talousjohtaja - palvelusuhdepäällikkö / KT-yhdyshenkilö - konsernilakimies - henkilöstöjohtaja Tilivelvollinen vastaa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta voimassa olevan lainsäädännön, yhtymävaltuuston päätösten ja sairaanhoitopiirin ohjeiden mukaisesti. Tilivelvollinen on viime kädessä vastuussa siirretyn päätösvallan perusteella alaistensa tekemistä päätöksistä. Edellä mainitun sijainen on velvollinen tekemistään päätöksistä sijaisuusaikana. 23

2.2 Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, mitkä yhtymävaltuusto vahvistaa Kuntayhtymän arvoista ja päämääristä johdetaan sitovat toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet viidestä näkökulmasta. Kukin toimialue määrittelee lisäksi tarvittaessa omat tarvittavat esim. toiminnalliset, laadulliset ja taloudelliset lisätavoitteensa em. tavoitteiden pohjalta tarvittaessa vastuualue- /vastuuyksikkötasolle. Tavoitteiden yhteydessä esitetään millä mittareilla niitä mitataan. Nämä esitellään ja käsitellään sairaanhoitopiirin johtoryhmässä erikseen. 1. PALVELUIDEN LAATU JA ASIAKASTYYTYVÄISYYS Tavoitteet Mittarit Tavoitetaso Mittaus ja mittauskerrat Palvelut järjestetään ja tuotetaan huomioiden lakisääteinen palvelutuotantovelvoite ja potilaiden ja asiakkaiden laatutarpeet 1. Ensihoidon ja päivystyksen vastuualue: Ensihoitopalveluiden saatavuus Riskiluokka A / B Vähintään hätäensiapuun pystyvä yksikkö 31.12.2018 mennessä C Ambulanssi D Ambulanssi Koskee SatKs:n ensihoidon potilaita 1.1. - 31.12.2018 A / B Hoito-tasoinen yksikkö 8 min 15 min 30 min 1 h 30 min 1 90 % 95 % 90 % 90 % 90 % 2 80 % 90 % 80 % 80 % 80 % 3 60 % 80 % 70 % 70 % 70 % 4 40 % 60 % 60 % 60 % 60 % 5 Tavoittamisviiveet lasketaan yksikön saamasta hälytyksestä kohteen tavoittamiseen. A-luokan tehtävä: Korkeariskiseksi arvioitu ensihoitotehtävä, jossa esi- tai tapahtumatietojen perusteella on syytä epäillä, että avuntarvitsijan peruselintoiminnot ovat välittömästi uhattuna B-luokan tehtävä: Todennäköisesti korkeariskinen ensihoitotehtävä, jossa avuntarvitsijan peruselintoimintojen häiriön tasosta ei kuitenkaan ole varmuutta. C-luokan tehtävä: Avuntarvitsijan peruselintoimintojen tila on arvioitu vakaaksi tai häiriö lieväksi, mutta tila vaatii ensihoitopalvelun nopeaa arviointia. D-luokan tehtävä: Avuntarvitsijan tila on vakaa, eikä hänellä ole peruselintoimintojen häiriötä, mutta ensihoitopalvelun tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi 24

2. Sairaanhoidollisen toimialueen vastuualueet (ensihoito ja päivystys, konservatiivinen, lasten- ja naistentaudit sekä synnytykset, operatiivinen ja psykiatrinen hoito) Muistutukset ja valitukset sekä potilasvahingot Lähetteiden käsittely Kiireettömän somaattisen erikoissairaanhoidon ns. hoitotakuupotilaiden hoitotoimenpiteet 3. Sairaanhoidollinen toimialue ja liikelaitos 4. Psykiatrisen hoidon vastuualue 5. Sosiaalipalveluiden toimialue 6. Sairaanhoidon toimialue ja liikelaitos 7. Sairaanhoidollinen toimialue ja sosiaalipalvelujen toimialue Muistutusten ja valitusten sekä potilasvahinkojen lukumäärä vähenee edellisestä vuodesta Erikoisalat käsittelevät lähetteet viiden (5) vuorokauden kuluessa (lakisääteinen aikaraja 21 vrk) Toimenpiteet toteutetaan 6 kuukauden kuluessa Potilaiden ns. polikliininen hoitotakuu toteutuu 3 kk:n kuluessa Lasten ja nuorten (alle 23 - vuotiaiden) henkilöiden psykiatrian palvelujen ns. hoitotakuu toteutuu 3 kk:n kuluessa Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset tavoitetasolla 4,0 (skaalaus 1-5) Toimialueella toteutetaan ISO 9001:2008 laatujärjestelmä Sairaanhoidon toimialueella ja liikelaitoksessa on käytössä asiakaspalauteja palvelun laatua/asiakastyytyväisyyttä mittaava menettely. Asiakastyytyväisyys 1 5 asteikolla 4,0. Kokemusasiantuntijaverkosto ja asiakasraati ovat mukana palveluiden (mm. asiakaspalvelu, potilashoito, hankesuunnittelu ja opastus) kehittämisessä 31.12.2018 kuukausittain kuukausittain kuukausittain kuukausittain 31.12.2018 1.1.-31.12.2018 auditointisuunnitelman mukaisesti 1.1. 31.12.2018 31.12.2018 25

Liikelaitos 1. Kuvantamispalvelut järjestetään ja tuotetaan huomioiden potilaiden ja kliinisten yksiköiden tarpeet 2. Alueellinen palvelutuotanto Poliklinikan päivystyspotilaat Ajanvarauspotilaat Sopimukset A+ B < 1 tunti C < 2 tuntia D < 3 tuntia 2 kuukautta Toiminnalliset tavoitteet: Laboratoriotoiminta sairaanhoitopiirin alueella on täysin alueellistettu liikelaitokselle 31.12.2018 mennessä. Kuvantamistoiminta sairaanhoitopiirin alueella on täysin alueellistettu liikelaitokselle 31.12.2018 mennessä. 1-4 kk, 1 8 kk, 1.1. - 31.12.2018 31.12.2018 2. PROSESSIEN SUJUVUUS Tavoitteet Mittarit Tavoitetaso Mittaus ja mittauskerrat Sairaanhoitopiirin palvelutuotanto on vaikuttavaa ja tuottavaa 1.1. 31.12.2018 Operatiivisen ja konservatiivisen hoidon vastuualueiden tuottavuus Kirurgian ja sisätautien erikoisalojen vakioitujen episodien määräindeksi ja vakioidut laskennalliset kustannukset asukasta kohden ovat THL: n vuotuisessa benchmarking selvityksessä paremmat kuin Suomen sairaanhoitopiirien ko. erikoisalojen koko maan indeksi. 26

3. HENKILÖSTÖN AIKAANSAANNOSKYKY Tavoitteet Mittarit ja tavoitetaso Mittaus ja mittauskerrat Henkilöstön osaamista ja jaksamista kehitetään työn vaativuutta vastaavaksi Toimialueiden ja liikelaitosten kehityskeskustelut käydään 70 %:sti (vakituinen ja yli 6 kk palveluksessa ollut henkilöstö) 1.1. - 31.12.2018 Sairauspoissaoloja vähennetään erityisesti johtamista kehittämällä Henkilöstön osaamista kehitetään työn vaativuutta vastaavaksi Asiakaspalvelu Toimialueiden sairauspoissaolopäivien määrää laskee sairauspoissaolopäivinä/henkilötyövuosi mitattuna edelliseen vuoteen verrattuna; erikseen 1-5 päivää ja tätä pidemmät sairauspoissaolot Toimialueiden lakisääteisen täydennyskoulutuksen toteutumista seurataan toteutuneina koulutuspäivinä/henkilö Koko henkilökunnalle järjestetään asiakaspalvelukoulutusta 1.1. - 31.12.2018 1.1. -31.12.2018 1.1. 31.12.2018 4. PALVELUIDEN UUDISTUMINEN Tavoitteet Mittarit Tavoitetaso Mittaus ja mittauskerrat Yhtymähallinto: Potilaiden ja asiakkaiden korkeatasoista hoitoa tuetaan tutkimuksella, opetuksella ja kehittämishankkeilla Kehittämishankkeiden hyödyntäminen käytännössä Valmistuneiden projektien käyttöönotto ja hyödyt raportoidaan verrattuna hyväksyttyyn projektisuunnitelmaan 1.1. - 31.12.2018 27

5. TALOUS Tavoitteet Toiminta ja mittarit: Tavoitetaso Mittaus ja mittauskerrat Toiminta on vaikuttavaa ja tuottavaa sekä taloudellista Sairaanhoitopiiri (piiritaso sekä kaikki toimialueet) Käytössä on asetettuja toiminnallisia tavoitteita vastaavat voimavarat Käyttötalouden sitova menomääräraha Määräraha riittää kuukausittain, välitp 1-4 kk välitp 1-8 kk tp 31.12.2018 Investointitalouden sitova menomääräraha; sairaanhoito ja sosiaalipalvelut yhteensä Määräraha riittää 31.12.2018 Sairaanhoitopiirin (ml. liikelaitos) tilikauden tulos Tilikauden tulos on -1,25 Me 31.12.2018 Taseyksiköt: Sosiaalipalvelut Logistiikka- ja hankintakeskus Tilikauden tulos on > + 0 euroa 31.12.2018 Nettobudjetoitu yksikkö: 31.12.2018 Tutkimus- ja kehittäminen Omarahoitusosuus riittää Tilikauden tulos on > + 0 euroa Liikelaitoksen toiminta on laadukasta, tuottavaa ja kannattavaa Kuntayhtymän liikelaitos SataDiag Liikelaitoksen tilikauden tulos on -1,25 Me 31.12.2018 Liikelaitoksen investoinnit Määräraha riittää 31.12.2018 Liikelaitos maksaa kuntayhtymän siihen sijoittamalle peruspääomalle 3 % koron. 31.12.2018 28

2.3 Talousarvion sitovuustasot 1. Yhtymähallituksen sitovuustaso yhtymävaltuustoon nähden Sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen vastuulla yhtymävaltuustoon nähden on - sairaanhoitopiirin tilikauden tulos - käyttötalouden menomäärärahojen yhteismäärän riittävyys vähennettynä liikelaitoksen ja taseyksiköiden (sosiaalipalvelut ja logistiikka- ja hankintakeskus) menomäärärahoilla. Mukaan otetaan sisäiset ostot liikelaitokselta ja logistiikka- ja hankintakeskuksen taseyksiköltä. Yhtymähallinnon tutkimus- ja kehittämistoiminnan nettobudjetoidun yksikön osalta otetaan huomioon vain omarahoitusosuus. Mukaan otetaan myös korko- ja rahoituskulut. - investointimäärärahan riittävyys. 2. Toimialueiden ja niiden taseyksiköiden sitovuustaso yhtymähallitukseen nähden Toimialueen vastuulla yhtymähallitukseen nähden on - toimialueen käyttötalouden ulkoinen menomääräraha lisättynä ostoilla liikelaitokselta ja logistiikka- ja hankintakeskuksen taseyksiköltä. Toimialueiden menomäärärahat eivät sisällä omien taseyksiköidensä menomäärärahaosuutta. Yhtymähallinnon tutkimus- ja kehittämistoiminta on nettobudjetoitu yksikkö. Yksikön sitova menomäärärahaosuus sisältää omarahoitusosuuden (menoista vähennetään ulkopuolelta saatava rahoitus). Yksikön menoja voi/pitää tilikaudella muuttaa talousarviosta poikkeavia ulkoisia tuottoja vastaavasti. Sosiaalipalvelujen ja logistiikka-ja hankintakeskuksen taseyksiköiden vastuulla yhtymähallitukseen nähden on - taseyksikön tilikauden tulos. 3. Liikelaitoksen johtokunnan vastuulla yhtymähallitukseen nähden on - liikelaitoksen tilikauden tulos - investointimäärärahan riittävyys. Yhtymähallitus päättää taseyksiköiden (sosiaalipalvelut ja logistiikka- ja hankintakeskus) ja liikelaitoksen johtokunta liikelaitoksen tilikauden tuloksen salliessa mahdollisista sopimushyvityksistä ulkoisille sopimusasiakkaille ja sisäisille asiakkaille tilikauden ostojen suhteessa. Taseyksiköiden ja liikelaitoksen tilikauden tulos kirjataan erikseen yksiköiden taseisiin ja se sisältyy koko sairaanhoitopiirin tulokseen ja taseeseen. 29

2.4 Konserniyhteisöjen toiminnan ja talouden ohjaus vuonna 2018 Tytäryhteisöt ovat: - Kiinteistö Oy Rauman sairaala - Satakunnan sairaalaparkki Oy - Kiinteistö Oy Uotilantie 5 - Kiinteistö Oy Satakruunu Konsernitavoitteet sairaanhoitopiirin konsernin tytäryhteisöille; - yhtiöiden toiminta ei saa olla tappiollista, eikä perusteettoman voitollista - Kiinteistö Oy Rauman sairaalan omistamalle Rauman aluesairaalan alueelle laaditaan yleis- ja kehittämissuunnitelmat ja toiminnan tavoitteena on, että yhtiö omistaa ja ylläpitää sekä kehittää Rauman aluesairaala-alueen kiinteistöä ja sen arvoa omistajan ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti osana Satasotea. Rauman kaupungille tarjotaan mahdollisuutta tulla kiinteistöyhtiöön lisäosuuden omistajaksi ns. terveyskeskusosuudellaan. Tämä mahdollistaisi Rauman aluesairaalan/blåsbackan alueen kehittämisen sosiaali- ja terveyspalveluiden Rauman seudun asukkaiden, sosiaali- ja terveyspalvelujen hyvinvointikeskukseksi. - Kiinteistö Oy Satakunnan sairaalaparkin tehtävänä on toteuttaa erityisesti Satakunnan keskussairaalan parkkipaikkoja sekä hoitaa sairaanhoitopiirin ja yhtiön välisen palvelusopimuksen perusteella Satakunnan sairaanhoitopiirin käytössä/hallinnassa olevat P- alueet ja määrätä niistä perittävät maksut - Kiinteistö Oy Uotilantie 5:n ja Kiinteistö Oy Paranvahan sairaanhoitopiirin omistukset tarjotaan Rauman kaupungin ostettaviksi. - Kiinteistö Oy Satakruunun toiminnan tavoitteena on toteuttaa toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion sisältämät, sosiaalipalveluiden toimialueen käyttöön tulevat asumisyksiköt ja muut omistajan tarvitsemat ja hyväksymät toimitilat; vuonna 2018 2019 toteutuu ryhmäkoti Merikarviaan ARAn rahoitusavuin. 2.5 Jäsenkuntien lausunnot ja kuntainfo Sairaanhoitopiirin perussopimuksen 16 :n mukaan: Talousarviota ja -suunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Ns. kuntajohtajainfo pidetään 22.8.2017. Sairaanhoitopiiri pyytää jäsenkuntien lausunnot sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaluonnoksesta 2018 2020 ja vuoden 2018 talousarviosta kokouksessaan 28.8.2017, 29.9.2017 mennessä. Yhtymähallitus esittää suunnitelman ja vuoden 2018 talousarvion yhtymävaltuustolle käsiteltäväksi kokoukseen 13.11.2017. 30

2.6 Investointisuunnitelma vuosille 2018-2023 2.6.1 Investoinnit vuosina 2018-2023 (Me) v. 2018 v. 2019 v.2020 v.2021 v. 2022 v. 2023 Kaikki yhteensä Laitehankinnat -sairaanhoito 1,50 1,50 1,50 2,00 2,00 2,00 Laitehankinnat -liikelaitos 1,60 3,30 2,00 2,00 2,00 2,00 SK H-uudisrakennus 20,9 Me x ) (apteekkirakennuskokonaisuus) 14,20 SK Satasairaala 101,5 M x ) 1. vaihe: 22,0 M psykiatria 2. vaihe: 79,5 M somatiikka 3. vaihe: 7 M vaativan hoidon kuntoutuskeskus 2,50 10,00 35,00 37,00 13,00 (1,00) 10,70 (6,00) SK, osastojen peruskorjaukset (B1 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 päiväsairaala v 2018, B0, A1, N00, N0, M1, M2 ja R0) Pienet peruskorjaukset; sairaanhoito 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00 Pienet peruskorjaukset; sosiaalipalvelut 0,40 0,40 0,40 0,40 0,40 0,40 Rakentaminen yhteensä 22,10 15,40 40,40 42,40 18,40 16,10 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 25,20 Me 20,20 Me 43,90 Me 46,40 Me 22,40 Me 20,10 Me 178,2 Me Rakennuskustannukset RKI 100,5 (2015=100) x ) Ao. hankkeet rahoitetaan pitkäaikaisella lainarahoituksella 31

Yleistä Satakunnan keskussairaalan sairaala-alueesta on tehty kehittämissuunnitelma viimeksi vuonna 2015. Suunnitelma ulottui myös viereiseen ns. Samkin alueeseen. Kehittämissuunnitelmaa tullaan tarkistamaan vuoden 2017 lopun ja vuoden 2018 alun aikana. Suunnitelma tulee pitämään edelleen sisällään ns. Samkin alueen ja Satakunnan keskussairaalan P- alueen laajennus ns. Porin kaupungin kansallisen kaupunkipuiston alueelle lentokentän tuntumaan ja suunnitelmassa pyritään ottamaan huomioon erikoissairaanhoidon investointitarpeiden lisäksi myös Sote -uudistuksen investointitarpeiden vaatimat tilavaraukset. Suunnitelmassa tarkistellaan myös alueen logistiikka sekä soveltuminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Tulevien rakennusmassojen sijoittelu tapahtuu uuden tarkistetun kehittämissuunnitelman mukaan. Alueen asemakaavan tullaan hakemaan tarvittavat muutokset. Valtiovallan tämän hetkisten Sote -suunnitelmien mukaan sairaala- ja erityishuollon rakennukset ja niiden ylläpito sekä rakennusinvestointien toteutusvastuu siirtyy Maakuntien Tilakeskus Oy:lle 1.1.2020 alkaen. H-uudisrakennus, apteekkirakennuskokonaisuus H-uudisrakennukseen tulevat sijoittumaan sairaala-apteekki, obduktio, tekninen keskus sekä vähäinen määrä hallinnollisia toimistotiloja. Rakennuksen laajuus on 4.442 n-m 2 ja 35.644 m 3. Kohteen pääsuunnittelijana toimii Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy. Maanrakennus- ja perustyöt valmistuivat 14.8.2017 ja varsinaiset rakennustyöt käynnistyivät välittömästi maanrakennus- ja perustustöiden valmistuttua. Urakkasopimusten mukaan rakennus on valmis ja rakennuttajalle luovutettu marraskuussa 2018. Rakennuksen käyttöönotto tapahtuu vaiheittain vuoden 2019 alkupuoliskon aikana. Sairaala-apteekin puhdastilojen käyttöönottoon on varattava noin puolen vuoden validointi- ja mittausaika. Yhtymähallitus on kokouksessaan 10.7.2017 vahvistanut H-uudisrakennuksen enimmäiskustannuksiksi 20.885.000 (alv 0 %). Vuoden 2018 talousarviossa on H- uudisrakennuksen rakentamiseen varattu 14,20 M määräraha. Satasairaala Hankkeen toiminnalliset ja taloudelliset sekä tuottavuustavoitteet ovat: 1) 450 ss 350 ss, joista max 100 psykiatriaan; hoito yhä polikliinisempaa ja vaikuttavampaa 2) sairaalan toimintakulut vähenevät min á 10 Me/vuosi, vähintään -200 htv 3) tuottavuus lisääntyy vähintään + 7%/v l. hankkeen toteutuksen myötä investointikulut voidaan kattaa toiminnan tehostamisella, tuottavuudella ja toimintakulusäästöillä n. 10 12 vuodessa. Satasairaalan toiminnallisen suunnittelun tavoitteena on luoda hyvää hoitoa ja palvelua tarjoavalle sairaalalle. Tämä saavutetaan kehittämällä uudenlaisia potilaslähtöisiä toimintaprosesseja ja muuttamalla sairaalan toiminnallista rakennetta entistä enemmän avohoitoa mahdollistavaksi niin, että osastohoitoa tarvitaan tulevaisuudessa nykyistä vähemmän. Keskeisinä muutoksen mahdollistavina elementteinä on muodostaa suurempia toiminnallisia kokonaisuuksia osastotoiminnasta, avohoitotoiminnasta sisältäen vastaanottotoiminnat ja ns. päiväsairaalatoiminnan ja erilaista ja eriasteista vaativampaa tutkimusta, hoitoa ja valvontaa edellyttävistä toiminnoista. Näin voidaan tehokkaammin ja tuottavammin hyödyntää käytettävissä olevaa tilaa, tutkimus- ja hoitolaitteistoa ja henkilöstöresurssia. Hajallaan sairaalaan eri osissa olevat osastotoiminnot kootaan yhteen toiminnalliseen kokonaisuuteen, mikä mahdollistaa osastokapasiteetin käytön tehokkaammin. Samalla kuitenkin huolehditaan eri potilasryhmien ja erikoisalojen edellyttämästä osaamisesta rakentamalla kokonaisuus joustavista ja muunneltavista moduuleista. Potilasturvallisuuden, hoi- 32

toon liittyvien infektioiden ehkäisyn ja potilaiden yksityisyyden suojaamisen näkökulmasta olisi suotavaa, että potilashuoneet olisivat pieniä, mieluiten yhden hengen huoneita. Keskeisiä tulevaisuuden sairaalan toiminnallisia tavoitteita on tutkia ja hoitaa potilaita mahdollisimman paljon niin, että heidän ei tarvitse yöpyä sairaalassa. Vain tämä mahdollistaa osastopaikkojen vähentämisen tavoitellulle 350 osastopaikan tasolle. Päiväkirurginen toiminta lisääntyy edelleen ja koko ajan on kehitetty ja kehitetään toimintamalleja niin, että potilas voi myös joustavasti kotiutua leikkausta seuraavan päivän aamuna tai suoraan leikkaussalin heräämöstä. Nämä uudet toiminnallisuudet edellyttävät uudenlaisia prosesseja, niiden tarvitsemaa osaamista ja prosesseja tukevia ja niitä mahdollistavia tiloja. Erilaisia aikaisemmin osastolta käsin toteutettuja tutkimuksia ja hoitoja tullaan jatkossa järjestämään niin, että potilas voi kotiutua samana päivänä eikä tarvitse lainkaan osastopaikkaa. Myös tällainen päiväsairaalatyyppinen toiminta edellyttää toimintojen uudenlaista suunnittelua potilaslähtöisinä prosesseina. Sujuvien prosessien lähtökohtaisena edellytyksenä on toimintaa tukevat ja tehostavat toimitilat. Vastaanottotoiminnat kootaan osastotoiminnan tavoin eripuolilta sairaalaa suurempiin kokonaisuuksiin, mikä mahdollistaa tehokkaamman yhteistyön eri erikoisalojen välillä ja tilojen tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan käytön. Digitaalisuutta ja sähköistä asiointia tullaan hyödyntämään hyvin laajassa mitassa tulevaisuudessa niin, että potilaan ei aina tarvitse tulla sairaalaan vastaanotolle. Tämäkin toiminta kuitenkin edellyttää ammattilaisen asianmukaisen toiminnan turvaamiseksi siihen tarkoitettua ja suunniteltua tilaresurssia. Satakunnan keskussairaala on 1.1.2017 lukien laajan päivystyksen sairaala ja päivystys entistä enemmän maakunnan alueelta keskittyy keskussairaalan yhteyteen. Sellaiset potilaat, joiden ongelma edellyttää vain lyhyttä käyntiä lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolla ilman merkittäviä tutkimuksia, muodostavat valtaosan päivystyksen kävijöistä. Tämä potilasjoukko on erittäin suuri ja heidän hoitoprosessinsa toteutuminen sujuvasti ja nopeasti ilman merkittävää odottamista vaatii tällaista toimintaa tukevia tiloja. Toisaalta osa päivystyspotilaista on vakavasti sairaita ja heidän tutkimuksensa, hoitonsa ja seurantansa edellyttää laajalla skaalalla erilaista henkilöstön osaamista, tutkimus- ja laiteresurssia sekä tilaa päivystyksen seurantapaikoista aina vaativimpaan tehohoitoon. Tätä vaativimpien potilaiden seuranta-, valvonta- ja hoitoresurssia uudenlaisessa toiminnassa hyödynnetään yli erikoisalojen. Sitä käytetään, ei pelkästään päivystyspotilaiden, vaan myös muiden vakavasti sairaiden ja sellaisten potilaiden kohdalla, joille tehdään suuria toimenpiteitä, esimerkiksi tehohoitoa vaativia leikkauksia. Uuden sairaalan toiminnassa tavoitellaan siis potilaslähtöisyyttä, turvallista tutkimusta ja hoitoa, sujuvia prosesseja sekä tehokasta henkilöstön, tilan ja tutkimus- ja laiteresurssin hyödyntämistä. Tavoitteiden toteutuminen on luonnollisesti oleellisesti kiinni siitä, että käytettävissä olevat toimitilat mahdollistavat suunnitellun toiminnan toteutumisen. Satasairaalan rakentaminen tapahtuu ainakin kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus rakentaa uudisrakennus psykiatrian osastotoimintaan, sijoittuen todennäköisesti nykyisen vuonna 1970 valmistuneen ja purettavan S-rakennuksen paikalle. Toisessa vaiheessa rakennetaan uudisrakennus jonne sijoittuu mm. monia paljon asiakasvirtoja sisältäviä toimintoja. Uudisrakennus sijoittuu todennäköisesti K-rakennuksen pohjoispuolelle, purettavan teknisen keskuksen paikalle, jatkuen aina ns Samkin alueelle. Satasairaalan toiminnallinen suunnittelu on käynnissä ja suunnittelua ohjaa hankkeeseen nimetty ohjausryhmä. Toiminnallista suunnittelua toteuttavat useat eri pienryhmät joissa useassa on mukana perusterveydenhuollon edustus. Suunnitteluun on kutsuttu mukaan myös Satakunnan kansalaisia, asiakasraatiin. Suunnittelun apuna käytetään eri konsultteja selvittämään mm. nykytilannetta sekä ideoimaan uusia toimintamalleja. Suunnittelu pitää sisällään myös nykyisten sairaalatilojen inventoinnin, niihin jäävien toimintojen tarkastelun sekä tarvittavat purkusuunnitelmat ja tarvittavat nykyisten rakennusosien peruskorjaukset. Hankkeelle on valittu määräaikainen projektin johtaja jonka toimikausi kestää ainakin vuoden 2021 loppuun asti. 33

Satasairaala -hankkeen kahden ensimmäisen vaiheen arvioitu laajuus on 25.000 n-m 2. Koko Satasairaalan on arvioitu maksavan 101,50 M (alv 0 %). Kustannusarvio ei pidä sisällään 2.vaiheen toimintavarustusta eikä ICT-kustannuksia. Vuoden 2018 talousarviossa on Satasairaalan suunnitteluun varattu 2,50 M määräraha. Investointisuunnitelmassa vuosille 2019-2023 on Satasairaala -hankkeeseen varattu määrärahoja seuraavasti; vuosi 2019 10,00 M, vuosi 2020 35,00 M, vuosi 2021 37,00 M, vuosi 2022 12,00 M ja vuosi 2023 4,70 M. Satasairaala 1.vaihe Mielenterveys- ja päihdepotilaiden pääsyn palvelujen piiriin ja kohtelun niissä on oltava yhdenvertaista kaikkien muiden palvelujenkäyttäjien kanssa; Harjavallan sairaala perustettiin vuonna 1903 ja tähän aikaan vielä oli tyypillistä, että psykiatrisista häiriöistä kärsivät eristettiin muista sairaista, ja sairaalat rakennettiin erilleen muusta terveydenhuollosta. Psykiatrian historia oli sairaalakeskeistä, mutta avohoitoverkostoa on rakennettu kuitenkin jo vuosikymmeniä. On vanhanaikaista ja potilasta leimaavaa hoitaa yhtä potilasryhmää erillään muista. Lainsäädäntö edellyttää; Päivystysasetus on edellyttänyt psykiatrisen päivystyksen toimivan jo vuodesta 2015 lähtien somaattisen päivystyksen yhteydessä. Toisaalta tahdosta riippumattomaan hoitoon ottaminen ja hoito edellyttävät, että yksikössä on saatavilla psykiatrian erikoisalojen erikoislääkäri tai psykiatristen häiriöiden hoitoon perehtynyt lääkäri. Nykyjärjestely ei ole päivystysasetuksen mukainen. Mielenterveyspotilaiden somaattisten sairauksien hoitomahdollisuudet paranevat; Mielenterveyshäiriöistä kärsivillä potilailla somaattinen sairastavuus on tavallista. Tuoreen väitöskirjan mukaan (Eskelinen 2017) puolella skitsofreniapotilaista on päivittäin toimintakykyä haittaava ruumiillinen sairaus. Psykiatristen pitkäaikaispotilaiden yleisimmät kuolinsyyt ovat pääasiassa samoja kuin normaaliväestössä, mutta vaara kuolla näihin sairauksiin on edelleen huomattavasti keskimääräistä suurempi. Potilaat eivät saa riittävää somaattista hoitoa, mikä voi osaltaan johtua heidän psyykkisiin sairauksiinsa liittyvistä tekijöistä, mutta myös somaattisen hoidon puutteellisista järjestelyistä ja potilaiden vaivoja psykiatrisoivasta hoitokulttuurista. Logistiikka helpottuu; Nykyisellään potilaita ja tavaraa kuljetetaan Satakunnan keskussairaalan ja Harjavallan sairaalan välillä kymmeniätuhansia kilometrejä vuosittain. Sairaalan uusi sijainti vähentää paitsi ajokilometrejä myös merkittävästi henkilökunnan käyttöä, koska useasti potilasta kuljetettaessa on hoitaja saattajana. Tilat ovat aikansa eläneet; Tiloille asetettavat vaatimukset ovat nyt toisenlaisia kuin yli sata vuotta sitten. Tilojen tulee olla muunneltavia ja toimintaa tukevia. On olemassa näyttöön perustuvaa tietoa siitä, minkälaiset tilat ovat hoidollisia ja turvallisuutta lisääviä. Tätä tietoa tulee hyödyntää. Tahdosta riippumattakin hoidossa olevilla potilailla on oltava ulkoilumahdollisuus. 34

Rekrytointi tehostuu; Nykyaikaiset tilat muun sairaanhoidon yhteydessä helpottavat uusien työntekijöiden rekrytointia. Muualta Suomesta saadut kokemukset osoittavat, että psykiatrian työntekijät ovat kokeneet ammatillisen arvostuksensa nousseen, kun he ovat päässeet muiden ammattilaisten kanssa samaan joukkoon. Psykiatrisen hoidon osastorakennuksen toiminnallinen suunnittelu on valmistunut. Rakennukseen on tarkoitus sijoittaa kaikki Satakunnan alueella tapahtuva osastotoiminta. Toiminnan siirtyessä Harjavallan sairaalan tiloista keskussairaalan yhteyteen, vapautuvat Harjavallan sairaalan tilat muuhun käyttöön. Tämä huomioiden Harjavallan sairaalan kiinteistö on ollut julkisessa myynnissä kesällä 2017 ja neuvottelut myynnistä ovat käynnistyneet. Tarveselvitys ja hankesuunnitelma laaditaan kevääseen 2018 mennessä jonka jälkeen haetaan tarvittava lausunto niin sanotulta vapaaehtoiselta Satakunnan maakunnan väliaikaiselta muutoshallinnolta, sekä rakentamiseen tarvittava poikkeuslupa sosiaali- ja terveysministeriöstä. Laaditun toteutusaikataulun mukaan rakennussuunnittelu toteutetaan vuosina 2018 ja 2019 jolloin urakkakilpailu voidaan käynnistää talvella 2019. Laajennuksen rakentaminen on ajoitettu vuosille 2019 ja 2020 jolloin psykiatrian osastotoiminta voisi käynnistyä uudessa rakennuksessa vuoden 2021 alussa. Psykiatrian polikliininen toiminta Porin perusturvan alueelta on tarkoitus sijoittaa uuden psykiatrian osastorakennuksen välittömään läheisyyteen/yhteyteen M-rakennuksesta vapautuviin tiloihin Satasairaalan 2.vaiheen valmistumisen jälkeen. Rakennuksen arvioitu laajuus on 5.000 n-m 2 ja kustannukset 22,00 M sisältäen toimintavarustuskustannukset. Satasairaala 2.vaihe Satasairaalan 2.vaiheen toiminnallinen suunnittelu on käynnissä. Erikoissairaanhoitoon liittyvät asiat on pääosin selvillä, mutta se, miten mm. perusterveydenhuolto tulee ottaa huomioon 2.vaihetta suunniteltaessa, on vielä selvittämättä. Tästä syystä hankkeen laajuus, kustannukset ja aikataulu ovat vielä ainoastaan suuntaa antavia ja perustuvat erikoissairaanhoidon osalta tehtyyn selvitystyöhön, mutta perusterveydenhuollon osalta erilaisten arvioiden yhteenvetoon. Tarveselvitys ja hankesuunnitelma laaditaan vuoden 2018 aikana jonka jälkeen haetaan tarvittava lausunto niin sanotulta vapaaehtoiselta Satakunnan maakunnan väliaikaiselta muutoshallinnolta, sekä rakentamiseen tarvittava poikkeuslupa sosiaali- ja terveysministeriöstä. Laaditun toteutusaikataulun mukaan rakennussuunnittelu toteutetaan vuosina 2019 ja 2020 jolloin urakkakilpailu voidaan käynnistää talvella 2021. Laajennuksen rakentaminen on ajoitettu vuosille 2021 ja 2023 jolloin toiminta voisi käynnistyä uudessa rakennuksessa vuoden 2024 alussa. Rakennuksen arvioitu laajuus on 20.000 n-m 2 ja kustannukset 79,50 M ilman toimintavarus- ja ICT-kustannuksia. Satasairaala 3. vaihe; Vammaisten vaativan kuntoutuksen kuntoutuskeskus Tavoitteena on, että tulevaisuudessa erityishuollon osaamiskeskuksen (Antinkartano) palvelut muodostavat Satakunnan keskussairaalan yhteydessä vaativan hoidon ja kuntoutuksen yksiköt, kehitysvammapoliklinikan sekä erityisosaamisen ylläpitämiseen liittyvät palvelut. Tavoitteena on kehittää yhdessä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja muiden alueen toimijoiden kanssa uudenlainen kuntoutuksen yhteistyömalli, jossa myös vammainen asiakas (kehitysvammainen ja muu aivovammainen) on keskiössä. Uusi toimintatapa yhdistää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kuntoutuksen muodot. Jotta voidaan puhua 35

vaativista, integroituneista, joustavista ja asiakaslähtöisistä palvelukokonaisuuksista, niin tämä edellyttää toimintojen ja osaamisen keskittämistä. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito eivät kumpikaan yksinään kykene aina vastaamaan monisairaiden, monivammaisten ja autismin kirjoon lukeutuvien asiakkaiden tarpeisiin. Asiakkuudet vaativassa kuntoutuksessa perustuvat vahvaan tila-, henkilöstö- ja osaamisen resurssiin. Erityispalvelujen piiriin ohjautuvien asiakkaiden tilanteeseen liittyy tulevaisuudessa yhä useammin monialaisen osaamisen haasteita. Toiminnan siirtäminen erikoissairaanhoidon läheisyyteen on perusteltua mm. erityishuollon asiakkaiden monenlaisilla terveysongelmilla. Kehitysvammaisten psyykkinen sairastavuus on korkea, n. 40 %. Säännöllisesti lääkkeitä käyttäviä on yli puolet asiakkaista ja yli 70 % tarvitsisi erikoislääkärin konsultaatiota. Tavoitteena onkin eri erikoisalojen (mm. neurologia, psykiatria, lastentaudit, kehitysvammahuolto) suunnitelmallinen, tehokas ja taloudellinen hyödyntäminen yli sektorirajojen, asiakkaan tarpeesta lähtien ja asiakkaan tarpeetonta siirtelyä välttäen. Toimintatavassa toteutetaan myös valtakunnallista tavoitetta vammaisuuden ja kehitysvammaisuuden rajan häivyttämisessä. Vaativan hoidon yksikkö tuottaa ympärivuorokautista hoitoa, kuntoutusta ja ohjausta sisältäen toiminnallisen kuntoutuksen, lääkäri-, terapia-, apuväline- ja lääkehuollon palvelut sekä tutkimuksen. Sosiaalipalveluissa lääkäripalvelut on ostettu usean vuoden ajan yksityiseltä palvelun tuottajalta koska omaa virkalääkäriä ei ole lukuisista yrityksistä huolimatta saatu rekrytoitua. Antinkartano on 60 vuotta sitten alun perin rakennettu 350 asukkaan kodiksi. Nykyisin Antinkartanossa on noin 60 asiakasta, joista pitkäaikaisia kehitysvammaisia asukkaita enää 15, jotka tulevat muuttamaan laitoksesta kahden vuoden kuluessa. Tällöin Antinkartano muuttuu kokonaisuudessaan vaativan kuntoutuksen yksiköksi, jossa pääasiassa tuotetaan vaativan, määräaikaisen kuntoutuksen ja tutkimuksen jaksoja. Satakunnassa on noin 1600 kehitysvammaista, joista yli puolet on vuosittain sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen asiakkaina. Lisäksi yhä enemmän on muita erityishuollon asiakkaita. Arvion mukaan noin 20 % asiakkaista tarvitsee erittäin vaativia kuntoutuspalveluja. Antinkartanon kuntoutuspaikkojen tarve tulevaisuudessa on 35-40. Antinkartanon nykyinen syrjäinen sijainti ja yhä haasteellisempi asiakaskunta aiheuttavat myös turvallisuuteen liittyviä vakavia ongelmia. Julkiset kulkuyhteydet ovat huonot, koska bussiliikenne supistui elokuussa 2017 oleellisesti. Liikennöinti tapahtuu vain virka-aikana kahdesti päivässä. Vaativien erityispalvelujen osaamiskeskus täydentää ja tukee tulevien sote- keskusten peruspalveluja tuottamalla erityisosaamista vaativat kehitysvammahuollon palvelut ja konsultaatiot alueella. Tavoitteena ovat sujuvat palveluketjut lähi- ja peruspalveluiden sekä erityispalvelujen kesken. Toiminnan periaatteina ovat asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys, itsemääräämisoikeus ja osallisuus sekä erityishuollon asiakkaiden hyvä elämä. Vaativan kuntoutuksen yksikön yhtenä tehtävänä tulevaisuudessa on varmistaa riittävä erityishuollon osaaminen Satakunnassa. Osana erikoissairaanhoitoa vaativalla erityishuollolla on tähän hyvät edellytykset. Toiminnallinen suunnitelman laadinta on aloitettu. Rakennussuunnittelu on tarkoitus käynnistää vuonna 2021 ja rakennussuunnittelu vuonna 2022 ja rakentaminen toteuttaa vuonna 2023. 36

Rakennuksen arvioitu laajuus on 1.500-2.000 n-m 2 ja kustannukset noin 7,00 M sisältäen toimintavarustuskustannukset. Osastojen peruskorjaukset Osastojen peruskorjaukset määräytyvät H-uudisrakennuksen valmistumisen jälkeen vapaaksi jäävien tilojen ja Satasairaalan suunnitelman mukaan vapaaksi jäävien tilojen toiminnallisen muutostarpeen ja teknisen korjaustarpeen mukaan. Vuoden 2018 aikana on tarkoitus peruskorjata päiväsairaalan tilat B-rakennuksen 1.kerrokseen. Muita tulevina vuosina peruskorjattavia kohteita ovat mm. B0, N0, A6, A1, A0, R0, M1 ja M2. Vuosittain peruskorjauksiin on investointisuunnitelmassa varattu 3,00 M määräraha. Pienet peruskorjaushankkeet Pienet peruskorjaushankkeet koostuvat erilaisista pienistä toiminnallisten muutosten aiheuttamista korjaustarpeista sekä teknisistä muutostarpeista. Hankkeiden koko vaihtelee kymmenestätuhannesta eurosta muutamaan sataantuhanteen euroon. Vuosittain näihin peruskorjaushankkeisiin varattu määräraha on 2,40 M ja korjaushankkeet sijaitsevat pääosin keskussairaalassa. Tulevaisuudessa pienten peruskorjausten määrärahaa tulee korottaa, koska toiminnallisten muutosten aiheuttamat korjaustarpeet ja teknisten järjestelmien korjaustarpeet lisääntyvät jatkuvasti. Laitehankinnat Laitehankintoihin varataan vuosittain 3,10-4,80 M määräraha joka jakaantuu SataDiag liikelaitoksen sekä sairaanhoitopiirin toimialueiden kesken. Osa laitehankinnoista suoritetaan leasing-periaatteella SataDiagin laitehankinnat Vuosi 2018 Suunnitelmana on uusia SATKS kuvantamisen vuonna 2003 hankittu röntgenlaite. Laitetoimittajan tuki lähinnä varaosien saatavuus päättyy 31.12.2017, jonka jälkeen laitteen käytettävyyttä ei voi taata. Uuden laitteen tavoitteena on olla monipuolinen ja soveltua kaikkiin kuvauksiin. Erityisesti laitteen käytettävyys on tärkeä huonokuntoisten, hankalasti liikuteltavien, potilaiden monikuvaustutkimuksiin. Suunnitelmana on hankkia PET/CT-laite SATKS kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen yksikköön, mahdollisesti yhteiskäyttöön kuvantamisen kanssa. Satakunnan sairaanhoitopiiri ei tällä hetkellä voi tarjota potilailleen nykyaikaisia PET/CT-tutkimuksia laitteen puuttumisen vuoksi. Potilaita lähetetään jonkin verran TYKS:in PET-keskukseen. Verrattuna pohjoismaiseen keskitasoon (noin 100 tutkimusta vs. noin 500 tutkimusta) tutkimusmenetelmä on selvästi alikäytetty Satshp:n alueella. Hankinta ja asennus sekä käyttöönotto vv 2018 2019; rahoitus leasing-rahoitus lunastusoptiolla. Digitaalisen arkiston ja kuvaverkon laajempaan alueelliseen hyödyntämiseen tähtäävä investointimäärärahavaraus, kuvantamisen vastuualue Satakunnan keskussairaala. Vuosi 2019 Suunnitelmassa on uusia K0-rakennuksen CT-laite, joka on vuodelta 2009. Tämä päivystyskuvantamisen laite on 24/7-käytössä, jolloin ikäänsä nähden sillä on tehty merkittävä määrä tutkimuksia. 37

SPECT/CT-laitteen uusiminen kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen yksikköön. Nykyisin käytössä oleva SPECT/CT-laite on vuodelta 2009, jolloin oletettavissa oleva 10 vuoden käyttöikä täyttyy. Laite on päivittäisessä aktiivisessa käytössä isotooppitutkimuspotilaille. Digitaalisen arkiston ja kuvaverkon laajempaan alueelliseen hyödyntämiseen tähtäävä investointimäärärahavaraus, kuvantamisen vastuualue Satakunnan keskussairaala. Vuosi 2020 Suunnitelmassa on uusia kaksi natiivikuvauslaitetta yksi keskussairaalaan ja toinen kuvantamisen yhteen aluepisteeseen. Keskussairaalan natiivikuvauslaitehankinnassa on suunniteltu mahdollisuus myös läpivalaisututkimuksiin. 2.6.2 Investointien rahoitus vuosina 2018-2023 v. 2018 v. 2019 v. 2020 v. 2021 v. 2022 v.2023 vv 2018 2023 yhteensä Me Kassa 2,59 0,20 (0,00) (0,00) (0,00) (0,00) 2,79 Suunnitelman mukaiset poistot 8,61 10,00 (10,50) (11,50) (12,00) (12,50) 73,72 Talousarviolaina 14,00 10,00 (33,40) (34,90) (10,40) (7,60) 102,27 RAHOITUS YHTEENSÄ 25,20 Me 20,20 Me (43,90 Me) (46,40 Me) (22,40 Me) (20,10 Me) 178,27 Me Investointien rahoitus vuonna 2018 ja 2019 poistoilla, lainanotolla ja leasing-rahoituksella (SataDiag; PET-laite). H-uudisrakennuksen (v 2017 2018) rahoitus hoidetaan pitkäaikaisella lainalla; lainan takaisinmaksu alkaa 1.1.2020 lähtien. Sairaanhoitopiiri vastaa tämän hetkisten maan hallituksen suunnitelmien mukaan hankkeista ja niiden rahoituksesta vain 31.12.2019 asti. 38

2.7 Toimialueiden toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017 2.7.1 Sairaanhoidon toimialue Toimialuejohtaja, johtajaylilääkäri Ermo Haavisto 23.5.2017: Sairaanhoidon toimialue Sairaanhoidon toimialue vastaa sairaanhoitopiirin ydintehtävästä potilaiden tutkimisesta ja hoidosta. Tavoitteena on myös vuonna 2018 tutkia ja hoitaa potilaat laadukkaasti, turvallisesti ja tehokkaasti vähintään hoitotakuun edellyttämissä aikaikkunoissa. Lisäksi selkeänä tavoitteena on selvittää potilaiden kokemus saamastaan hoidosta sairaanhoidon toimialueen palveluissa ja kehittää palvelua niin, että potilaat entistä enemmän kokevat saavansa hyvää ja laadukasta hoitoa. Sairaanhoidon toimialueella jatketaan v.2016 aloitettua tutkimus- ja hoitoprosessien yhtenäistämistä ja yhteisten henkilöstö-, tila- ja laiteresurssien järkevää yhteiskäytön tehostamista. Satasairaalan toiminnallisessa suunnittelussa on tehty tiettyjä linjauksia ydintoimintojen järjestämisestä tulevaisuudessa. Näiden linjausten mukaisia toimintoja otetaan käyttöön mahdollisuuksien mukaan jo ennen varsinaisten uusien tilojen valmistumista nykyisissä, kohtuullisin muutostöin parannettavissa toimitiloissa. Keskeiset käyttöön otettavat toiminnallisuudet ovat päivystysosaston laajentaminen ja päiväsairaalatoiminnan keskittäminen ja laajentaminen. Päivystysosastoa laajennetaan jo vuoden 2017 aikana niin, että se toimii koko vuoden 2018 täydellä kapasiteetilla 31 osastopaikalla. Päiväsairaalan toiminnallisuuden ja tarvittavien tilojen simulointi ja sen perusteella tehtävä tilojen suunnittelu toteutetaan loppuvuodesta 2017 ja muutostyöt tilojen osalta toteutetaan alkuvuoden 2018 aikana. Nämä molemmat uudentyyppiset toimintamallit vaikuttavat laajasti koko toimialueen toimintoihin yli vastuualuerajojen. Sairaanhoidon toimialueen suoritetavoitteissa korostuu entinen suuntaus pyrkimyksenä avohoitopainotteisuuteen. Päivystysosaston toiminnan laajentaminen lisää erityisesti hoitojaksoja ensihoidon ja päivystyksen vastuualueella ja vastaavasti vähentää niitä operatiivisella ja konservatiivisella vastuualueella. Erityistason ostopalveluissa ja ulkopuolisissa ostopalveluissa tulee olemaan merkittäviä muutoksia vastuualuetasolla, mutta toimialuetasolla kokonaiskustannukset säilyvät vuoden 2017 tasolla. Tietohallinto-kustannuksissa on odotettavissa merkittävää kasvua. Satakunnan keskussairaalan on terveydenhuoltolain määrittämän laajan päivystyksen sairaala vuoden 2017 alusta. Tarkemmin laajan päivystyksen sairaalan erikoisalakohtaisista edellytyksistä tullaan säätämään todennäköisesti loppuvuodesta 2017 annettavassa päivystysasetuksessa. Samoin loppuvuodesta 2017 annettava ns. keskittämisasetus tullee jonkin verran vaikuttamaan keskussairaalan ja sairaanhoidon toimialueen toimintaan. Rauman sairaalasta siirtyy keskussairaalaan leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa edellyttävä leikkaustoiminta (sis. päiväkirurgia) 1.1.2018 lukien. Sairaanhoidon hallintoon siirretään edelleen tukipalvelutoimintojen henkilöresurssia eli konservatiiviselta vastuualueelta sanelun käsittelykeskukseen 9 vakanssia sekä hoitotyön klinikkaopettaja. Ensihoidon ja päivystyksen vastuualue Ensihoidon ja päivystyksen vastuualueella suurimmat toiminnalliset muutokset liittyvät päivystysosaston toiminnan laajentamiseen ja toiminnan sisällölliseen kehittämiseen sekä siirtymiseen aitoon yhteispäivystykseen. Päivystysosaston laajentaminen lisää henkilökuntamäärää ensihoidon ja päivystyksen vastuualueella ja kasvattaa henkilöstökustannuksia. Päivystysosastolle henkilökunta siirtyy konservatiiviselta ja operatiiviselta vastuualueelta, 39

joissa vastaavasti henkilöstökustannukset vähenevät. Osastomuutokset tullaan toteuttamaan toimialueella hyödyntäen nykyistä henkilökuntaa ja ilman henkilöstölisäyksiä. Ainoastaan virka-ajan ulkopuoliseen päivystysosaston lääkäriresurssiin on suunniteltu pientä lisäystä. Kiireettömät siirtokuljetukset hoidetaan tällä hetkellä sairaanhoitopiirin omana toimintana tuottaen samalla jonkin verran näitä palveluja myös Porin kaupungille. Tämä jatkuu omana toimintana myös v. 2018, jolloin toiminta on tarkoitus kilpailuttaa. Ensihoitopalvelujen osalta on paineita kustannuskasvuun johtuen pelastuslaitoksen tuottaman palvelun kustannuspaineista. Lastentautien päivystys tulee vuoden 2018 alussa siirtymään lasten ja naisten taloon pääosin. Yhteistyötä liikkuvien palveluiden kanssa lisätään, mm. mobiilitoiminta. Ensihoitopalvelu tekee jo nyt pääosin ambulanssipotilaan hoidon ohjauksen oikealle linjalle. Palvelukulttuuria parannetaan mm. aulaneuvontaa lisäämällä. Konservatiivisen hoidon vastuualue Konservatiivisen vastuualueen suurimmat toiminnalliset muutokset ja tavoitteet liittyvät vuodeosastokapasiteetin muutoksiin. Yhden osaston toiminta loppuu ja potilaat sijoitetaan päivystysosastolle ja konservatiivisen vastuualueen sisällä muille osastoille osastopaikkojen vähentyessä yhteensä seitsemällä sairaansijalla. Sydänpotilaat sijoitetaan sydänyksikön yhteyteen, jonne sijoitetaan myös kardiologinen poliklinikkatoiminta. Sairaansijojen vähentyessä pyritään edelleen kehittämään avohoitotoimintaan ja erityisesti päiväsairaalatoimintaa vuoden 2018 aikana. Uutena toimintana aloittaa palliatiivinen poliklinikka toimintansa jo vuoden 2017 aikana suunnitteluvaiheella ja vuoden 2018 alusta alkaen poliklinikan toiminta on tavoitteen mukaan vakiintunut. Aineissa ja tarvikkeissa on jonkin verran nousupaineita johtuen uniapneapotilaiden apuvälineistä ja huoltotarvikkeista. Vuoden 2018 suunnittelussa on varauduttu mahdollisiin päivystysasetuksen määrittelemiin erikoisalakohtaisiin vaatimuksiin varaamalla määräraha päivystyksen järjestämiseen. Konservatiivisen vastuualueen osalta tämä koskettaa kardiologian ja neurologian päivystysjärjestelyjä ja kyseisten erikoisalojen lääkäriresurssia ja kardiologian osalta myös hoitajaresurssia. Apuvälinekeskus Kevään 2016 kumppanuusneuvotteluissa kaikki kunnat ilmaisivat myönteisen tahtotilan Satakunnan alueelle rakennettavasta apuvälinekeskuksesta, jonka tehtävänä on hallinnoida Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä käytettäviä apuvälineitä ja potilaille lainattavia lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä, lukuun ottamatta kuulon-, näön- ja hengityksen apuvälineitä. Suunnitelma maakunnallisesta apuvälinekeskuksesta on valmistunut. Suunnitelmassa on kuvattu nykytila sekä suunniteltu ja kuvattu koko maakunnan kattavan apuvälinekeskuksen toiminta. Satasote selvityksessä apuvälinetoiminnan suunnittelu kuuluu Sairaanhoidolliset tukipalvelut toimeksiantoon. Suunnitelmaa tehdessä on huomioitu Satasoten työryhmän suunnitelmat. Apuvälinetoiminnan tavoitteeksi on asetettu: oikea apuväline, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa, oikealla asiakkaalla, oikein käytettynä ja tehokkaasti toimitettuna. Suunnittelutyöryhmässä koko maakunnan apuvälineiden hankinnan, rekisteröinnin, korjauksen/vastaanottotarkastuksen sekä vaativien apuvälinesovitusten keskittäminen koettiin perustelluksi. Tällä toimintamallilla saadaan aikaiseksi varastotilojen pieneneminen toimipisteissä, sekä tasalaatuiset huolto- ja puhdistuspalvelut koko maakunnan alueella. Apuvälineiden huolto- ja korjauspalvelun tavoitteena on, että potilaalla on aina käytössään toimiva ja turvallinen apuväline. Uutena toimintana käynnistyvä muiden kuin lääkinnällisen apuvälinetoiminnan apuvälineiden hankinta-, määräaikaishuolto- ja korjaustoiminta sekä siihen liittyvä apuvälineiden puhdistus edellyttää henkilöstöresurssien keskittämistä sekä lisäämistä. Näin saadaan toteutettua myös viranomaismääräykset nykyistä paremmin. Apuvälinehuoltoon ja asiakaspalveluun lisätään uusia henkilöresursseja, jolloin toimiva apuvälineprosessi mahdollistaa asiakkaiden nopeamman, joustavamman ja laadukkaamman palvelun. 40

Apuvälinekeskuksen tulisi sijaita logistiikkakeskuksen välittömässä läheisyydessä jotta saadaan hyödynnettyä kaikki synergiaedut logistiikkakeskuksen ja apuvälinekeskuksen osalta. Apuvälinekeskuksen arvioitu laajuus on 2.600 n-m2. Sairaanhoitopiirin apuvälinekeskus sijaitsee tällä hetkellä pääosin Satalinnan sairaalassa vuokratiloissa. Tilojen vuokrasopimus päättyy 31.12.2018. Tilat eivät vastaa tämän päivän apuvälinekeskukselle asetettuja toiminnallisia vaatimuksia ja tiloissa on esiintynyt sisäilmaongelmia. Tavoitteena on rakennuttaa uusi apuvälinekeskus siten, että se on käyttöönotettavissa viimeistään vuoden 2018 lopussa. Suunnitelman mukaan sairaanhoitopiiri ei investoi uutta apuvälinekeskusta omaan taseeseensa vaan tilojen hankinnassa noudatetaan samaa käytäntöä kuin logistiikkakeskuksen tilojen hankinnassa, P-P-P mallia. Sairaanhoitopiiri suunnittelee tilat luonnosvaiheeseen jonka jälkeen kilpailutetaan vuokranantaja joka rakentaa ja vuokraa suunnitellut tilat sairaanhoitopiirin käyttöön. Uuden apuvälinekeskuksen vuokrakustannuksiksi on arvioitu noin 400.000 / vuosi. Tällä hetkellä apuvälinekeskuksen tiloista Satalinnassa sekä Porin YH-Asunnot Oy:n omistamassa tornissa maksetaan vuokraa yhteensä noin 250.000 / vuosi. Ennen kilpailun aloittamista sairaanhoitopiirin tulee hakea tarvittava lausunto niin sanotulta Vapaaehtoinen Satakunnan maakunnan väliaikainen muutoshallinto- elimeltä sekä rakentamiseen tarvittava lupa sosiaali- ja terveysministeriöstä. Operatiivisen hoidon vastuualue Operatiivisen vastuualueen keskeisimmät toiminnalliset muutokset ja tavoitteet liittyvät operatiivisen toiminnan edelleen tehostamiseen, vuodeosastokapasiteetin uudelleen järjestelyihin sekä silmätaudeilla palvelusetelin käyttöönottoon ja tiettyjen määriteltyjen potilaiden lasiaisinjektiohoitojen antaminen hoitajien toimesta. Päivystysosaston laajentamisen myötä operatiivisen vastuualueen osastotoiminta järjestetään kolmella osastolla, joista yksi on ns. viikko-osasto; muutokset johtavat kaikkiaan seitsemän sairaansijan vähenemiseen. Jo aloitetuilla leikkaustoiminnan kehittämistoimenpiteillä, mm. päiväkirurgian tehostamisella, 23htoiminnalla, joustavalla kotiutuksella heräämöstä ja uudella leikkaushoitokeskuksella tavoitellaan osaltaan sitä, että mahdollisesti Rauman sairaalan operatiivisen toiminnan siirtyessä keskussairaalaan operatiivinen toiminta voidaan turvata ja järjestää mahdollisimman laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Rauman sairaalan operatiivisen toiminnan siirtyminen on huomioitu vuoden 2018 toiminnan ja talouden suunnittelussa (ks. käyttösuunnitelma s. 68). Operatiivisella vastuualueella on kustannusten osalta nousupaineita sekä henkilöstökustannusten että aineiden ja tarvikkeiden osalta. Palkkakustannuksissa on nousua johtuen erikoislääkäreiden työpanoksen lisääntymisestä ja sitä myötä myös lääkäreiden erilliskorvausten kasvusta. Aineissa ja tarvikkeissa on nousupaineita erityisesti leikkaustoiminnan hoitotarvikkeiden ja kuulokojeiden kustannuskasvusta. Palvelujen ostojen kustannuksia puolestaan nostavat mm. kuulon kuntoutukseen liittyvät ostot ja vuoden 2017 aikana aloitettava silmätautien palvelusetelin käyttö, jolla varmistetaan se, että silmätautienkin osalta laki-sääteinen hoitotakuu toteutuu v. 2018. Lasten- ja naistentautien sekä synnytysten vastuualue Lasten- ja naistentautien sekä synnytysten vastuualueella suuri toiminnallinen muutos liittyy lasten päivystyksen järjestelyihin. Vuoden 2018 alusta kaikki päivystykseen tulevat lapsipotilaat hätätilapotilaita lukuun ottamatta ohjataan ja opastetaan E-taloon, jossa heidät tiettyjä lastenkirurgisia potilaita ja hätätilapotilaita lukuun ottamatta hoidetaan. Muutos tarkoittaa arviolta 7.000 lapsipotilaan siirtymistä ensihoidon ja päivystyksen vastuualueelta E-taloon. 41

Toiminnan muutoksella tavoitellaan lastentautien osaamisen vahvistamista päivystyksen etulinjaan hyödyntämällä lastentautien erikoisalan päivystysjärjestelyjä nykyistä tehokkaammin ilman turhia päällekkäisyyksiä. Päivystys voidaan myös järjestää E-talossa nimenomaan lapsille suunnitelluissa, miellyttävissä uusissa tiloissa. Uusi päivystysjärjestely voidaan toteuttaa pienellä henkilöstölisäyksellä. Synnytystoimintaa kehitetään vanhemmilta tulleiden toiveiden mukaan entistä kodinomaisemmaksi ns. Tupa-synnytysten kautta. Vauvamyönteisyys -ohjelmaa jatketaan määrä-tietoisesti ja tavoitteena on THL:n suorittama ulkoinen auditointi vuoden 2018 lopulla ja sen perusteella myönnettävä Vauvamyönteinen sairaala sertifikaatti vielä vuoden 2018 aikana. Psykiatrisen hoidon vastuualue Psykiatrian vastuualueella suuret toiminnalliset ja organisatoriset muutokset on vuosien kuluessa pitkälti tehty. Vuodeosastopaikkoja on vähennetty ja avohoitoa on kehitetty ja lisätty yhteistyössä kuntien kanssa. Mobiilitoiminnan lisäämiselle on tarvetta ja suunnitelmana on perustaa yksi mobiili työpari lisää tehostetun avohoidon yksikköön. Tämä voidaan toteuttaa henkilöstösiirroilla ilman henkilöstölisäystä. Harjavallan kaupungin kanssa neuvotellaan työterapian siirtämisestä kaupungin toiminnaksi. Lastenpsykiatrian viikko-osasto suunnitellaan toimivaksi tavoitteellisesti viikko-osastona. Yhtenä vuoden 2018 tavoitteena on osallistua aktiivisesti Satasairaalan suunnittelun osana psykiatrian toimintojen siirron suunnitteluun ja valmisteluun Harjavallasta keskussairaalan yhteyteen. Näyttöön perustuvaa sisällöllistä toiminnan kehittämistä ja suunnittelua yhteistyössä kaikkien ammattiryhmien kesken lisätään. 2.7.2 Sosiaalipalvelujen toimialue Sosiaalipalvelujen johtaja Merja Paavola 16.8.2017: Asumispalvelut Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa asumistarvekartoitus ja alueellinen suunnitelma 2015-2020 sekä kehitysvammaisten asumisen valtakunnallisen suunnitelman (KE- HAS) jatko-ohjelma tulevat ohjaamaan kehitysvammaisten asumisen järjestämistä sekä siihen liittyvää kehittämistä ja eri toimijatahojen välistä yhteistyötä Satakunnassa. Tavoitteena on tuottaa asuntoja sekä pitkäaikaisesta laitoshoidosta muuttaville että lapsuudenkodeistaan muuttaville aikuisille kehitysvammaisille. Asumispalvelut tuotetaan valtakunnallisesti hyväksytyn yksilöllisen tuen laatukriteerien mukaisesti. Huhtikuussa 2016 päivitetyn kehitysvammaisten asumistarvekartoituksen mukaan 384 Satakuntalaisella kehitysvammaisella on asumisen tarve 1-5 vuoden aikajanalla. Vuonna 2009 vastaava luku oli 184 ja vuonna 2012 luku oli 208. Asumisen tarve kasvaa siis kaiken aikaa voimakkaasti. Alueellisesti tarpeet ovat Porin yta (150), Pyhäjärviseutu (70) Keski- Satakunta (65), Rauma (52) ja Posa (47). Uutena hankkeena on mahdollisesti toteutettava Merikarvian asumisyksikkö. ARA- avustusta haetaan syksyllä 2017 ja mahdollinen rakentaminen 2018 sekä käyttöön otto keväällä 2019. Lumisuon asumisyksiköstä luovutaan 1.1.2018 lukien ja asukkaat siirtyvät muihin asumisyksiköihin, sekä ao. henkilökunta. Yhtenä asumispalveluiden keskeisenä painopistealueena ja tavoitteena on edelleen tukiasumisen kehittäminen sekä määrällisesti että laadullisesti sekä tukiasumisen järjestäminen myös ilman diagnoosia oleville asiakkaille. 42

Ulvilan Kamu-tuvan päiväaikaista toimintaa kehitetään. Toimintaa suunnataan pääsääntöisesti peruskoulunsa lopettaville nuorille aikuisille. Toiminnan sisältö on itsenäistymiseen suuntaavaa sekä arjentaitojen hallinnan opettelua. Sosiaalipalvelujen perhehoito ja Porin perusturvan perhehoito on edelleen tavoitteena yhdistää. Laitoshoito Antinkartanon kuntoutuskeskuksessa (AK) on 14 kehitysvammaista pitkäaikaisasukasta (KEHAS), pitkäaikaisessa kuntoutuksessa (> 3kk) on 12 asiakasta, lyhytaikaisia kuntoutusasiakkaita (< 3kk) on 10 sekä aikuisiässä vammautuneita asiakkaita on 13 eli yhteensä 49 asiakasta (15.8.2017). Valtakunnallisena tavoitteena on, että pitkäaikainen asuminen laitoksissa lakkautetaan vuoteen 2020 mennessä kuitenkin siten, ettei pakkosiirtoja tehdä huomioiden ihmisten ikä ja elämäntilanne. Satakunnassa tähän tavoitteeseen ollaan pääsemässä. Vuonna 2018 AK koostuu viidestä palveluyksiköstä (Kataja, Kielo, Helmiina, Mänty ja kuntoutuksen tukipalvelun toiminnallinen kuntoutus TOIKU) sekä AK:n toimintakeskuksesta. Vuosien 2018 2019 aikana pitkäaikaisasukkaiden määrä vähenee edelleen noin 10 asukkaalla. Keskeisenä tavoitteena on edelleen estää uudet pitkäaikaissijoitukset sekä vastaavasti kehittää ja lisätä tutkimus- ja kuntoutustoimintaa. Selvitetään aikuisiällä vammautuneiden yksikön (Mänty) toiminnan siirtäminen avohuollon tehostetuksi palveluasumisen yksiköksi. Aikuisiällä vammautuneiden kuntoutus hoidetaan edelleen Antinkartanossa. Kuntoutuspaikkoja arvioidaan olevan vuonna 2018 noin 40 ja vuonna 2019 noin 35 40. Laitoskuntoutus keskittyy vaativaan lyhyt- ja pitkäaikaiseen kuntoutukseen ja tutkimustoimintaan sekä akuuttitarpeeseen ja kriisivalmiuteen vastaamiseen. Yhteistyötä SHP:n lastenneurologian ja psykiatrian kanssa tiivistetään entisestään. Selvitetään Antinkartanon kuntoutuskeskuksen tilaratkaisuja tavoitteena mm. kuntoutuskeskuksen siirtäminen Satakunnan keskussairaalan läheisyyteen Satasairaalan yhteyteen 3-5 vuoden sisällä (erillinen selvitys). Lainsäädäntö (VALAS, IMO) uudistuessaan edellyttää sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiltä laaja-alaista osaamista. Lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta tuli muutoksia (42 ) koskien itsemääräämisoikeuden edistämistä ja rajoitustoimenpiteiden käyttämistä. Lain mukaisesti asiakkaiden oikeusturvatoimiin on kiinnitetty erityistä huomiota ja rajoitustoimenpidepäätöksistä tehdään aina hallintolain mukaiset viran-omaispäätökset, joihin voi hakea muutosta hallinto-oikeudesta. Vuonna 2018 edelleen kiinnitetään itsemääräämisen tukemiseen sekä asiakkaiden haastavaan käyttäytymiseen erityistä huomiota. Itsemääräämisoikeuslaki on tulossa voimaan mahdollisesti 2019 ja on samansuuntainen muuttuneen lainsäädännön kanssa. 43

Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalveluihin sisältyvät erityisosaamiskeskuksen palvelut sekä sosiaaliasiamiestoiminta. Erityisosaamiskeskus on kehitysvamma-alan osaamiskeskus, joka tuottaa vaativan erityistason asiantuntijapalveluita. Asiakaskunta on viime vuosina laajentunut jonkin verran myös ei-kehitysvammaisiin asiakkaisiin. Kuntien uudet palvelutarpeet liittyvät erityishuollon mielenterveys-palveluihin sekä neuropsykiatrian ja autismin kirjon asiakkaiden kuntoutukseen. Selkeä tarve on lisätä menetelmällisen ohjauksen tukea liittyen asiakkaiden haastavaan käytökseen. Erityisosaamiskeskuksen työntekijöiden osaamista vahvistetaan tulevina vuosina neuropsykologisen ja -psykiatrisen osaamisen suuntaan sekä vaativaan perhetyöhön ja kommunikaatio-osaamiseen. Tietopuolisen koulutuksen lisäksi tavoitteena on lisätä myös omaa tiedontuotantoa tutkimus- ja koulutustoiminnan kautta. Tutkimusjaksotoiminnan kehittäminen Ulospäin myytävän liikkuvan asiantuntijatyön lisääminen, mm. yksityiset palvelun tuottajat. Kommunikaatio-osaamisen vahvistaminen ja jalkauttaminen, mm. Oivavuorovaikutusmallin mukaisen työskentelyn aloittaminen Puhevammaisten tulkkitoiminnan keskittäminen sosiaalipalveluissa asiantuntijapalveluihin Kelan yhtenä palveluntuottajana Suoritteet Vuoden 2018 aikana laitoshoidon käyttöpäivien arvioidaan vähenevän (-16,8 %) ja vastaavasti asumispalveluiden lisääntyvän ryhmäkotien osalta 5,6 % ja tukiasumisen osalta 10 %. Perhehoito on arvioitu lisääntyvän 15,1 % ja Kamu-tupatoiminnan 5,2 %. Asiantuntijapalveluiden suoritteet arvioidaan pysyvän suhteellisen ennallaan (0,8 %) ja työ- ja päivätoiminnan lisääntyvän 30,8 %. Yhteensä suoritteet lisääntyvät 4,5 %. Laatu ja kehittäminen Sosiaalipalvelujen toimialueen ISO 9001:2015 standardiin perustuvan laadunhallintajärjestelmän sisäinen ja ulkoinen auditointi toteutetaan erillisen suunnitelman mukaan. Laatutavoitteet vuodelle 2018 laaditaan ja raportoidaan erikseen. TOIMI -menetelmän (asiakkaan psykososiaalisen toimintakyvyn kuvaaminen) rinnalle otetaan käyttöön uutta mittaristoa (mm. ICF). Osallistutaan THL:n koordinoimaan RAI vertailukehittämisen tutkimushankkeeseen. Uudistuneen lainsäädännön (mm. IMO ja VALAS) velvoitteiden siirtäminen käytäntöön. Satasoten valmistelevissa ryhmissä on sosiaalipalvelujen edustus (palvelurakennetyöryhmä, lasten ja nuorten palvelujen työryhmä, vammaispalvelujen työryhmä ja kehittämisyksikkötyöryhmä). Hyvinvointiteknologiaa hyödynnetään ja kehitetään osana maakunnallisia kehittämishankkeita ja suorina tuote- sekä palveluhankintoina tavoitteena asiakaspalvelun ja asiakasturvallisuuden parantaminen. Osaamisen hallintaa kehitetään mm. osaamiskartoituksen uusimisella. Sen perusteella täsmennetään osaamistarpeita ja asetetaan osaamisen kehittämistarpeet sekä suunnitellaan ja toteutetaan tarvittavat toimenpiteet. Perhe- ja asiakkaan läheistyön osaamista lisätään. Sosiaalipalveluiden asiakasraati on toiminut vuodesta 2016 osana itsemääräämisoikeustyöryhmän (IMO) työskentelyä. Raadin tavoitteena on asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen 44

ja siihen liittyvän lainsäädännön uudistusten jalkautumisen seuranta ja arviointi. Tavoitteena on myös tulevan itsemääräämisoikeuslain-säädännön soveltamista koskevan yhteisen tietämyksen ja ymmärryksen vahvistaminen sekä tulevan lain soveltamiskäytäntöjen yhteinen analysointi IMO työryhmän kanssa. Vuonna 2017 enemmistövaaleilla valitun asiakasraadin painopistealueena kokemusasiantuntijoina vuodelle 2018 on palvelujen sisällön arviointi ja niihin vaikuttaminen palvelumuotoilun näkökulmasta. Kokemusasiantuntijoita käytetään myös sisäisissä auditoinneissa sekä henkilöstön rekrytoinneissa. Henkilöstö Viiden (5) työntekijän varahenkilöstö jatkaa Ulvilan ja Porin yksiköissä. Järjestely tuottaa säästöjä henkilöstömenoihin ja vakauttaa erityisesti kuntoutuskeskuksen toimintaa. Henkilöstön koulutuksen keskeisenä painopisteenä on johtaminen, itsemääräämisoikeus, lainsäädännöstä johtuvat muutokset, kuntoutus sekä perhe- ja verkostotyö. Henkilöstön hyvinvoinnissa keskeisesti huomioitavaa on hoidollisesti ja/tai ohjauksellisesti ns. haastavien asukkaiden/asiakkaiden hoito ja kuntoutus sekä väkivaltatilanteiden hallinta. Henkilöstön rekrytointiin haastattelutilanteissa osallistuu myös asiakasedustaja. Kilpailukykysopimuksen (kiky) mukainen työajan pidentäminen hyödynnetään mm. asiakkaiden lisääntyvänä yksilöllisenä palveluna sekä erilaisten lausuntojen ja suunnitelmien valmistumisajan lyhenemisenä. Vakanssit: Uusille vakansseille ei ole tarvetta olemassa olevaan toimintaan. - vakanssit Merikarvian asumisyksikköön v. 2019? esimies (yhteinen Wassa, pienryhmäkoti ja rivitalo) sairaanhoitaja, ohjaajia, hoitajia, laitoshuoltaja selvitettävä Wassan olemassa olevat vakanssit sekä tarvittavat lisävakanssit, mikäli asumisyksikköhanke toteutuu. yhteensä 15-17 vakanssia. Lumisuon asumisyksikön yhdeksästä (9) vakanssista vapautuvat kahdeksan (8) vakanssia, mikäli asumisyksikkö lakkautetaan 1.1.2018. 2.7.3 Huoltokeskus Huoltokeskus, huollon johtaja Tapio Kallio 23.5.2017: Huoltokeskus Satakunnan sairaanhoitopiirin huoltokeskukseen kuuluvat vastuualueina huoltokeskuksen hallinto, hankinta- ja logistiikkakeskus taseyksikkönä, ruokapalvelukeskus, tekninen keskus ja siivouskeskus. Huoltokeskuksen tehtävänä on tuottaa asiakkaiden tarvitsemat huoltokeskuksen toimialaan kuuluvat palvelut. Huoltokeskuksen tehtäviin sisältyvät myös kuntayhtymän kiinteistövarallisuuden kunnosta ja sen arvon säilymisestä huolehtiminen sekä tarpeettoman omaisuuden realisointi. Huoltokeskus osallistuu Satasoten valmisteluun muut tukipalvelut -työryhmän sekä kiinteistöt -työryhmän työskentelyn kautta. Lisäksi huoltokeskuksella on edustus Maakuntien Tilakeskus Oy:n toimintaa valmistelevassa projektiryhmässä. 45

Huoltokeskuksen hallinto Huoltokeskuksen hallinnon tehtäviin sisältyy rakennuttajatehtävien hoitaminen. Satakunnan keskussairaalan apteekkirakennuskokonaisuuden, H-uudisrakennuksen rakentaminen on aloitettu 2017. H-rakennus valmistuu loppuvuodesta 2018 ja rakennuksen käyttöönotto tapahtuu vuoden 2019 alusta alkaen. Satasairaalan toiminnallisen tarveselvityksen laadinta jatkuu ja selvityksessä otetaan huomioon myös Satasoten edellyttämät tarpeet. Satasairaalan rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vaiheittain, ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus rakentaa tilat psykiatrian vuodeosastotoiminnalle. Psykiatrian vuodeosastorakennuksen rakennussuunnittelu on tarkoitus toteuttaa vuoden 2018 aikana jolloin rakentaminen voisi käynnistyä vuonna 2019. Uusi apuvälinekeskus on tarkoitus rakennuttaa logistiikkakeskuksen välittömään läheisyyteen palvelemaan koko Satasote-aluetta siten, että toiminta uusissa tiloissa voi käynnistyä vuoden 2018 aikana. Tarpeettomista kiinteistöistä, rakennuksista ja osuuksista kiinteistöyhtiöissä pyritään pääsemään eroon. Valmistellaan Satakunnan sairaanhoitopiirin kiinteistöomaisuuden siirtämistä Maakuntien Tilakeskus Oy:lle 1.1.2020. Valmistelussa pyritään varmistamaan häiriötön toiminta siirtymähetkestä eteenpäin. Sote-suunnitelman mukaan rakennusten ja kiinteistöjen ylläpidosta huolehtivaa henkilökuntaa siirtyy Maakuntien Tilakeskus Oy:lle 1.1.2020 alkaen. Antinkartanon alueesta laaditaan vuoden 2018 aikana kehittämissuunnitelma. Logistiikka- ja hankintakeskus Tavoitteena on sitouttaa henkilökunta LEAN-kehittämiseen jatkamalla koko henkilökunnalle suunnattuja LEAN-koulutuksia ja tuomalla LEAN-työkaluja operatiivisen henkilökunnan käyttöön. Sopimuksenhallintaa ja toimittajayhteistyötä kehitetään hankintapalveluissa. Erityistä huomiota kiinnitetään hankintojen aikataulutukseen ja pyritään siirtymään reaktiivisesta tavasta proaktiiviseen tapaan tehdä hankintoja. Logistiikkapalveluiden tietojärjestelmissä tehtävää manuaalista, päivittäin toistettavaa työtä pyritään tehostamaan hyödyntämällä ohjelmistorobotiikkaa. Ulkoiset kuljetuspalvelut muuttavat Harjavallasta Poriin, Linjatien logistiikka-keskuksen yhteyteen. Robotiikan hyödyntämistä sisäisissä kuljetuksissa selvitetään. Jatketaan keskusteluja Porin palveluliikelaitoksen kanssa sairaalalogistiikan toimintojen keskittämisestä logistiikka- ja hankintakeskukselle. Ruokapalvelukeskus Ruokapalvelukeskus uudelleen arvioi ja sopeuttaa palvelutuotantoaan suhteessa muuttuvaan toimintaympäristöön. Ruokatuotantotoimintaa kehitetään edelleen hyödyntämällä paremmin olemassa olevia laitteiden ohjelmointi- ja tietoteknisiä järjestelmiä. Ollaan edelleen mukana Satasoten suunnittelussa. Teknisen keskus Teknisen keskuksen toiminta kohdistuu olemassa olevien rakennusten, järjestelmien ja laitteiden huoltoon ja ylläpitoon. Vastuualueella vähennettiin vastuuyksiköiden määrää vuoden 2017 alussa ja mentiin läpi sairaanhoitopiirin ulottuviin vastuuyksiköihin. Tämän uuden organisaation puitteissa pyritään edelleen toimintaa tehostamaan. 46

Siivouskeskus Selvitetään Satasoten suunnittelun yhteydessä siivouskeskuksen toimintamalli. Laitoshuollon tehtäväkuvia kartoitetaan koko sairaanhoitopiirissä ja siivoustyönmitoituksia tarkistetaan ja toteutetaan yksiköiden toimintamuutosten mukaisesti. Laitoshuoltajien oppisopimusryhmä 15 henkilöä on suunniteltu aloitettavaksi sekä oman henkilöstön oppisopimuspohjaista täydennyskoulutusta aloitettavaksi. Näin taataan koulutetun henkilöstön riittävyys. Työasuautomaattien kehittämistä sekä potilasvaateuudistusta jatketaan siten, että molemmat saataisiin käyttöön Keskussairaalassa vuoden 2018 aikana. Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Lännen Tekstiilihuolto Oy:n välinen tekstiilipalvelusopimus päättyy 31.1.2019. Tekstiilipalvelujen kilpailutus suoritetaan vuoden 2018 aikana siten, että uusi sopimus voidaan solmia alkavaksi 1.2.2019. 2.7.4 Sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitos Liikelaitoksen johtaja, Harri Hagman 16.8.2017: Liikelaitostasoinen yhteenveto talous- ja toimintasuunnittelun premisseistä, keskeisistä tavoitteista sekä toimenpiteistä Satakunnan sairaanhoitopiirin sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitos SataDiagiin kuuluvat lääkehuolto, laboratoriot, kuvantaminen, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede (KFI), patologia, kliininen neurofysiologia (KNF), infektioyksikkö sekä välinehuolto. Toiminnan ja talouden suunnitelma laadittiin huhti - toukokuun aikana. Palvelutarpeet ja - tasot kartoitettiin asiakaskuulemisissa sairaanhoidon toimialueen johdon ja Porin perusturvan johdon kanssa. Neuvotteluiden sekä asiantuntijakuulemisten pohjalta palvelukysynnän ja -volyymien arvioidaan kasvavan (toteutunee 2017 TA2018 välillä) kaikilla palvelualueilla, alueesta riippuen 1,5 13,3 %. Minkään palvelun osalta ei esitetty supistamistarpeita. Edellisvuoden tapaan liikelaitoksen talousarvioehdotus laadittiin bottom-up periaatteella, jossa vastuualuejohdolle asetettiin aikaisempaa suuremmat vastuut ja velvoitteet talousarvioehdotusten laadinnassa. Yhtenä keskeisenä tavoitteena olivat sairaanhoitopiirin talousarvion laadintaohjeen mukaiset ulkoiset kustannussäästöt. Lievä ulkoisia kuluja kasvattava ja tulokseen vaikuttava tekijä on lääkevalmisteiden kysynnän allokoitu 0,45 M kasvu (edellisellä TA2017 kierroksella 1,2 M ). Ennustettu kasvu aiheutuu pääosin C-hepatiitti ja syöpälääkkeistä sekä osin volyymikasvusta (noin 2-3 %). Loppuvuonna 2017 toteutettava kilpailutuskierros hankintakaudelle 2018-2019 takaa kuitenkin sen, että lääkevalmisteiden yksikköhinnat ovat alhaisemmat kuin 2017. Toinen ulkoisia kuluja 0,44 M :lla kasvattava tekijä johtuu henkilöstömitoituksen tarkistamisesta. Palkkakulut on budjetoitu hieman yläkanttiin ja vastaavasti ulkoiset palveluostot alakanttiin. Pyrimme rekrytoimaan ihmisiä kriittisimpiin ammattiryhmiin. Satakunnan maakunnan sote-valmistelu, Satasote, käynnistyi alkuvuonna 2016. Sen tavoitteena on varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen ja hallinnollinen toteutus viimeistään 1.1.2019 lukien. Sairaanhoitopiirin ja sen myötä liikelaitoksen toiminta päättyy näillä näkymin aikaisintaan 31.12.2019. Sairaanhoidollisten palveluiden strategia ja organisaatio Satakunnan maakunnassa tulevat määräytymään pitkälle Satasote -projektityön lopputulemana 2019 loppuun mennessä. Sa- 47

tadiag liikelaitoksen asiantuntijat on nimetty työskentelemään Satasote -projektissa aktiivisesti. Liikelaitos ei projektin kuluessa lähde aktiivisesti etsimään tai kehittämään omaa strategiaansa nykymuotoisessa organisaatiossaan. Aktiivinen yhteistyö sekä tarvittavat alihankintaverkostot palvelevat edelleen liikelaitoksen tuotantotaloudellisia tarpeita. Palveluhinnoittelu vuodelle 2018 tehdään edelleen volyymiennusteiden ja kulubudjetin mukaisesti aiheuttamisperiaatetta noudattaen siten, että ylijäämää kertyy mahdollisimman vähän. Taseessa olevan 1,24 M ylijäämän (per 31.12.2016) purkaminen toteutetaan tilikauden 2018 aikana sekä hinnoittelun kautta että ylijäämän palautusten avulla. Alueellinen laajentuminen pyritään saattamaan lopulliseen muotoonsa toimintavuoden 2018 kuluessa. Satasote -projekti tukee vahvasti tämän tavoitteen toteutumista. Alueellisen toimintaverkoston kustannushyötysuhde- ja asiakaspalveluanalyysi tulee toteutettua luonnollisena osana Satasoten Sairaanhoitoon liittyvät tukipalvelut -työryhmän tehtävää vuosien 2018-2019 aikana. Liikelaitos varautuu lääkehuollon, kuvantamisen, laboratorio- ja välinehuollon palvelutoiminnassaan siihen, että Rauman aluesairaalassa toteutettu leikkaustoiminta siirtyy 1.1.2018 lukien Satakunnan keskussairaalan toiminnaksi. Merkittävät infrastruktuuriin liittyvät kehitystehtävät kohdentuvat apteekki- ja obduktiotoimintaan uuden H-rakennuksen käyttöönoton yhteydessä. Osallistumme aktiivisesti Satasairaala 2023 ohjaus- ja pienryhmätyöskentelyyn. Toiminnan ja tuottavuuden jatkuvaa parantamista sekä turhan karsimista jatketaan keväällä 2015 aloitettuja LEAN -hankkeita toteuttamalla. Hankkeisiin osallistuu koko henkilöstö lisäkoulutusta LEAN-työvälineiden käyttöön tarjotaan edelleen tarveharkinnan mukaan ja etenkin 20 henkilöstä koostuvalle muutosagenttien ryhmälle. Henkilökunnan osaamisen varmistamiseksi liikelaitos suhtautuu myönteisesti kulloiseenkin lisä- tai täydennyskoulutustarpeeseen käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Henkilöstöstä 31 saavuttaa eläkeiän suunnittelukauden 2018 loppuun mennessä tämä on 7 % nykyisestä henkilöstöstä. Etenkin vaikeasti täytettävien, toiminnan kannalta kriittistä osaamista (kuten esim. radiologia) edellyttävien vakanssien täyttämistoimenpiteitä jatketaan etupainotteisesti. Lääkehuolto Lääkehuollon palveluja tuotetaan sairaanhoitopiirin lisäksi kaikille Satakunnan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille. Lääkkeet kilpailutetaan yhdessä Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin lääkehankintayksikön kanssa kahden vuoden välein. Vuonna 2018 otetaan käyttöön uusi lääkevalikoima. Patenttien raukeamisen ja markkinakilpailun odotetaan edelleenkin tuovan säästöjä apteekkivalmisteiden ostoihin, vaikka samanaikaisesti uudet markkinoille tulevat innovatiiviset lääkkeet ovat hyvin kalliita. Automaattista lääkeannosjakelupalvelua jatketaan. Osastofarmasiapalvelua laajennetaan sekä sairaanhoitopiirin osastoille että alueellisille asiakkaille. Lääkevalmistuksen laatua seurataan ja kehitetään. Lääkehuollon apteekkirakennushanke (uusi H-rakennus) etenee hankesuunnitelman mukaisesti samalla lääkehuollon toimintaprosesseja kehitetään hankkeen yhteydessä. Uusia palveluja kehitetään osastojen tarpeiden mukaisesti, myös osastojen koulutusta ja ohjausta jatketaan. 48

Laboratoriot Toimintavuoden keskeisiä tavoitteita ovat kliinisen kemian ja immunologian uusittujen laitteiden käyttöönotto sekä työprosessien tehostaminen. Erikoiskemian tutkimusvalikoimaa on tarkoitus laajentaa erillisen suunnitelman mukaisesti. Laboratorion nykyisen tietojärjestelmän käyttöä on tarkoitus laajentaa. Kliinisen mikrobiologian osalta yhtenä keskeisenä tavoitteena on nykyisten alihankittavien tutkimusten kotiuttaminen erillisen suunnitelman mukaisesti. Nukleiinihapon (NhO) osoituksen menetelmäkehitystä jatketaan tämän myötä mikrobiologian kustannukset kasvavat, mutta hoitavan yksikön toiminta nopeutuu selvästi. Vierianalytiikan kehittämistä jatketaan koko Satakunnan toimialueella. Satakunnan keskussairaalan nykyisten laboratoriotilojen uudelleenjärjestelyllä tavoitellaan tilojen optimaalista käyttöä. Kuvantaminen Erikoistutkimusten eli magneetti- ja tietokonetomografiatutkimusten määrien on arvioitu kasvavan vuodessa 8 10 %. Suoritemäärän kasvu esim. magneettitutkimuksissa noin 10 % vuosivauhdilla tarkoittaa noin 700 magneettitutkimuksen lisäystä vuositasolla. Kasvaneiden erityistutkimusten määrä otetaan huomioon sekä röntgenhoitajien että radiologian erikoislääkäreiden resursoinnissa. Vuosien 2017 2018 aikana radiologien rekrytointiin kohdistetaan erittäin suurta aktiivisuutta. Tavoitteena on oman tuotannon vahvistaminen ja laadun turvaaminen sekä toiminnan kehittäminen. Magneetti- ja tietokonetomografiatutkimukset pyritään pääsääntöisesti tuottamaan omilla resursseilla, mikä vaatii lisää henkilöstöresurssia. Mikäli oma laitekapasiteetti tai resurssit eivät riitä tutkimusten tuottamiseen, palvelujen saatavuus turvataan ostopalveluilla. Kuvantamisen maakuntatasoinen palveluverkosto koostuu tällä hetkellä kahdeksasta toimipisteestä. Terveyskeskusyksiköiden suoritevolyymit ovat alhaiset suhteessa kapasiteettiin. Näiden yksiköiden aukioloaikoja tullaan tarkastelemaan entistä vahvemmin myös asiakaskäyntivolyymien näkökulmasta. Henkilöstön työkiertoa kehitetään edelleen, jotta kaikissa yksiköissä on riittävästi osaavaa henkilökuntaa paikkaamaan poistumia. Alkuvuonna 2017 käynnistetty kuvantamisen laatujärjestelmän kehittäminen on aloitettu tutkimusohjeiden yhtenäistämisestä ulkoisessa auditoinnissa syksyllä 2015 saatujen suositusten perusteella. Laatujärjestelmän kehittämistä jatketaan vuoden 2018 aikana. Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede (KFI) Meneillään olevat hankkeet potilasohjeiden uusiminen ja selkokielistäminen, HaiProjärjestelmän kehittäminen ja alue-ekg-hoitajatoiminnan laajentaminen jatkuvat. KFI-yksikkö osallistuu valtakunnalliseen isotooppitutkimusten yhdenmukaistamishankkeeseen ja samanaikaisesti tutkimusmenetelmien kehittämistä jatketaan (kvantitaatio, 3-D kuvantamiseen siirtyminen). Vuonna 2017 toteutetun PET/CT-laitteen tarvekartoituksen perusteella valmistellaan laitehankintaa, suunnitellaan toiminnallisuus sekä tarvittavat tilat erikseen tätä varten perustettavassa projektissa vuosina 2018 2019. Patologia Patologian vastuualueen keskeisenä toimintatavoitteena on laadukkaiden histologisten ja sytologisten mikroskooppinäytteiden valmistus ja taudin määrityksen tekeminen Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella vuonna 2018. Vastuualueella vuonna 2017 käyttöön otetun puheentunnistusjärjestelmän käyttöä jatketaan osana päivittäistä toimintaa. Sanaston mukautustyötä kehitetään. Patologian tietojärjestelmän uudistaminen toteutetaan joko päivittämällä vanha versio uudempaan tai kilpailuttamalla ja hankkimalla uusi tietojärjestelmä. Näytteiden vastaanottoon kuluvaa läpimenoaikaa vähennetään edelleen tehostamalla näytepurkkien ja pyyntöjen samanaikaista lähettämistä laboratorioon. Tavoitteena on tehostaa viivakoodien hyödyntämistä entisestään. Patologian digitalisaatioprojekti aloitetaan. Projekti suunnitellaan toteutettavan neljässä vuodessa vuosina 2018 2021. Vuonna 2018 digitalisaatiota edistetään suunnittelemalla ja toteuttamalla laboratorion työpisteet digitalisaatioon sopiviksi ja hankkimalla lasitulostimet. 49

Patologian vastuualueen laitekantaa uudistetaan hankkimalla uusi kudoskuljetusautomaatti toiminnan turvaamiseksi ja riskien pienentämiseksi. Tämän lisäksi hankitaan vesiliukumikrotomeja, jotka takaavat entistä paremman histologisten leikkeiden laadun. Tämä on edellytys patologian digitalisaatiolle. PAD-lausuntojen tavoitevastausaikojen saavuttamiseksi ja hyvän palvelutason turvaamiseksi pyritään täyttämään vajaat henkilöstöresurssit rekrytoimalla yksi patologian erikoislääkäri ja yksi laboratoriohoitaja. Kliininen neurofysiologia (KNF) Nykyisen TMS-laitteen kapasiteetin täytyttyä otetaan vuonna 2018 käyttöön toinen laitteisto, joka hankitaan nyt kuluvana vuonna 2017. Aivojen magneettistimulaatiohoito (TMS) toteutetaan näin kahdella hoitoyksiköllä, jolloin toisessa hoidetaan pääsääntöisesti masennuksesta ja toisessa vaikeista neuropaattisista kivuista kärsiviä potilaita. TYKS:n KNFyksikön kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä satakuntalaisten kipupotilaiden hoidon suunnittelun, toteutuksen ja ylläpitohoitojen suhteen. Kaiken kaikkiaan TMS-hoitokertojen määrä tulee vuonna 2018 olemaan noin 1.000 hoitokertaa. EEG-lausuntopalvelua käytetään tarvittavassa määrin. Päivystyksellistä EEG-palvelua tehostetaan päivystysasetuksen vaatimusten mukaan edelleen teho-osaston, päivystyksen ja neurologian stroke-yksikön kanssa. Ääreishermostotutkimusten (ENMG:n) tutkimusmäärä säilynee entisellä tasolla (1.300-1.400 tutkimusta vuodessa). ENMG-konsultaatioiden määrä voi olla huomattava, riippuen omasta erikoislääkäriresurssista. Toisaalta erikoistuvan lääkärin työpanos vähentää ostopalveluja. Yöpolygrafiatutkimusten lausuntomäärä on kasvanut suureksi (n. 800 tutkimusta vuodessa) ja ulkopuolista lausuntopalvelua joudutaan ostamaan huomattavia määriä. Merkittävin yksittäinen asia, joka vaikuttaa vuoden 2018 toiminnan suunnitteluun ja toteuttamistapaan on se, saadaanko osastonylilääkärin virka täytettyä. Infektioyksikkö Infektioyksikön keskeiset toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2018 ovat: laadukas infektiosairauksien hoito sekä hoidon ohjaus, hoitoon liittyvien infektioiden seurannan kehittäminen, hoitoon liittyvien infektioiden torjunnan tehostaminen, antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien torjunta ja rekisteröinti sekä tartuntatautien torjunta. Alueellinen ohjeistaminen, tiedottaminen sekä median hallinta ajankohtaisista infektiotilanteista jatkuu. Hyvää palautetta saanutta jalkautuvaa koulutusta perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipuolen laitoksiin jatketaan. Välinehuolto Välinehuollon toiminnan kehittäminen perustuu alkuvuonna 2017 laadittuun muutaman vuoden mittaiseen kehittämisohjelmaan. Tilaus-toimitusprosessia kehitetään edelleen ja sitä tukevan tietojärjestelmän käyttöä laajennetaan. Alueellisen toiminnan integraatioastetta kasvatetaan tuleville vuosille tehdyn suunnitelman mukaisesti. Toimintaan soveltuvan laatu/toimintajärjestelmän esikartoitus toteutetaan. Välinehuoltopalveluiden tuotteistuksen päivittämistä jatketaan sekä tarkennettua aiheuttamisperiaatetta noudatetaan hinnoittelussa. Toiminnan organisoitua ja henkilöstöä osallistuttavaa kehittämistä jatketaan LEANtyökalujen avulla. Johtamisjärjestelmän kehittämistä jatketaan tiiminvetäjien jalkautuksella sekä toimintaan soveltuvan laatu/toimintajärjestelmän projekteilla. 50

2.7.5 Yhtymähallinto Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 23.5.2017: Yhtymähallinnon toimialueen/vastuualueen tehtävänä vuonna 2018 on: Huolehtia sairaanhoitopiirin toimintojen yhteensovittamisesta jäsenkuntien, niiden terveyskeskusten ja sosiaalitoimen, muiden sairaanhoitopiirien sekä sairaanhoitopiirin eri toimialueiden ja liikelaitosten sekä konserniyhtiöiden välillä Tehtävänä vuonna 2018 on johtaa Satakunnan sairaanhoitopiirikonsernia edistää ja varmistaa sairaanhoitopiirin arvojen toteuttaminen; hyvä hoito ja palvelu varmistaa ja raportoida vuosien 2018 2020 toiminta- ja taloussuunnitelman sekä vuoden 2018 talousarvion toteuttaminen osallistua Satakunnan maakunta- ja sotevalmisteluun toteuttaa sairaanhoitopiirin tietohallintohankkeita toteuttaa sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollonyksikön toimintaa toteuttaa Tyksin erva-alueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimusta toteuttaa sairaanhoitopiirin henkilöstöohjelmaa ja työhyvinvointiohjelmaa turvata sairaanhoitopiirin henkilöstön rekrytointia ja saatavuutta varmistaa Satakunnan keskussairaalassa toteutettavaa lääketieteen opiskelijoiden kliinisen vaiheen koulutusta ja erikoistumiskoulutusta kehitettävä asiakaspalvelua ja palvelukulttuuria toteuttaa ja kehittää sähköisesti sairaanhoitopiirin sisäistä ja ulkoista laskentaa ja raportointia toteuttaa sairaanhoitopiirin/maakunnan tutkimus- ja kehittämishankkeita varmistaa henkilöstön täydennyskoulutusta ja toteuttaa alueellista koulutusta toteuttaa sairaanhoitopiirin viestintää ja maineenhallintaa varmistaa sisäistä valvontaa 51

Tietohallinto vuoden 2018 talousarviossa Yhteenveto Tietopalvelut Medbit, työasemaveloitus Medbit, sopimusperusteiset 2014 tot 2015 tot 2016 tot 2017 ta 2018 ta (1000 (1000 (1000 (1000 (1000 euroina) euroina) euroina euroina euroina) 7 648 7 887 9 622 9 772 9 844 5 384 6 612 4 661 3 814 4 358 Muut 335 183 460 106 109 Effica, oman työn 827 708 504 427 300 osuus/efficapalvelu Yhteensä 14 194 15 391 15 247 14 119 14 611 Medbitin osuus on +4,5 % verrattuna talousarvioon 2017. Työasemamaksut (euroa) 2017 ta 2018 ta muutos % Sairaanhoito 242,00 242,00-0,0 % Muut 140,00 140,00-0,0 % Tutkimus- ja kehittämishankkeiden määrärahat ja rahoitus - kokonaiskustannukset (brutto): 1 095 900 euroa - ulkopuolinen rahoitus: 480 000 euroa - omarahoitusosuus (netto): 615 900 euroa - hankkeiden kustannusarviot ja ulkopuolinen rahoitus päivitetään tilikauden aikana rahoituspäätöksen mukaan omarahoitusosuuden puitteissa 52

Vuoden 2018 alustavat tutkimus- ja kehittämishankkeet 53

2.8 Tuloslaskelmaosa Satakunnan sairaanhoitopiiri sisältää liikelaitos SataDiagin Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos 2016 2017 2018 % Tuotot Myyntituotot 316 262 073 313 169 101 83 950 300-73,2 Maksutuotot 11 860 802 13 431 500 12 877 600-4,1 Tuet ja avustukset 1 519 485 1 689 500 1 280 900-24,2 Muut toimintatuotot 2 538 703 2 207 300 2 183 300-1,1 Toimintatuotot yhteensä, ulkoiset 332 181 063 330 497 401 100 292 100-69,7 Kulut Palkat 134 998 871 135 329 300 138 237 900 2,1 Henkilösivukulut 39 039 969 38 284 600 37 699 600-1,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 55 958 720 55 381 500 56 824 400 2,6 Palvelujen ostot 84 741 623 83 801 200 84 562 600 0,9 Tuet ja avustukset 166 274 168 100 168 900 0,5 Muut kulut 9 446 711 9 329 000 10 134 400 8,6 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset 324 352 168 322 293 700 327 627 800 1,7 Toimintakate 7 828 895 8 203 700-227 335 700-2871,1 Rahoitustuotot ja -kulut 144 445-149 700 46 000-130,7 Rahoitustuotot 429 983 132 000 191 300 44,9 Rahoituskulut -285 538-281 700-145 300-48,4 Vuosikate 7 973 340 8 054 000-227 289 700-2922,1 Suunnitelman mukaiset poistot -7 869 401-8 054 000-8 613 900 7,0 Satunnaiset kulut 0 Tilikauden tulos 103 940 0-235 903 600 54

2.8.1 Palvelumaksut ja talousarvioraami vuonna 2017 KOKO PIIRI Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Myyntituotoista palvelumaksujen erittely 2016 2017 2018 % Jäsenkunnat Palveluhinnaston mukainen laskutus 226 312 089 222 215 200 227 753 600 2,5 Erityisvelvoitemaksut 11 552 136 12 444 800 13 697 500 10,1 josta ensihoidon palvelutasopäätös 9 628 523 8 507 500 9 409 000 10,6 josta muut 1 923 613 3 937 300 4 288 500 8,9 Erityistason ostopalvelut 35 615 556 38 700 000 36 800 000-4,9 Ulkopuoliset ostopalvelut 7 248 866 5 000 000 5 050 000 1,0 Jäsenkunnat yhteensä 280 728 647 278 360 000 283 301 100 1,8 Täyskustannusmaksut 1 634 337 1 900 000 1 900 000 0,0 Muut (ulko-, sopimuskunnat, valtio, muut) 5 490 897 4 263 000 5 000 000 17,3 Palvelumaksut yhteensä 287 853 881 284 523 000 290 201 100 2,0 Sisältää erikoissairaanhoidon, yleislääketieteen päivystyksen ja sosiaalipalvelut SAIRAANHOITO Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Myyntituotoista palvelumaksujen erittely 2016 2017 2018 % Jäsenkunnat Palveluhinnaston mukainen laskutus 201 135 920 201 962 000 207 232 400 2,6 Erityisvelvoitemaksut 11 552 136 12 444 800 13 697 500 10,1 josta ensihoidon palvelutasopäätös 9 628 523 8 507 500 9 409 000 10,6 josta muut 1 923 613 3 937 300 4 288 500 8,9 Sairaanhoidon ostopalvelut 42 864 422 43 700 000 41 850 000-4,2 josta erityistason ostopalvelut 35 615 556 38 700 000 36 800 000-4,9 josta ulkopuoliset ostopalvelut 7 248 866 5 000 000 5 050 000 1,0 Jäsenkunnat yhteensä 255 552 478 258 106 800 262 779 900 1,8 Täyskustannusmaksut 1 489 497 1 900 000 1 900 000 0,0 Muut (ulko-, sopimuskunnat, valtio, muut) 3 720 211 2 752 001 3 470 000 26,1 Palvelumaksut yhteensä 260 762 186 262 758 801 268 149 900 2,1 pl. yleislääketieteen päivystys (2,0 Me) ja sosiaalipalvelut (20,0 Me) 55

2.9 Käyttötalousosa 2.9.1 Sairaanhoidon toimialue Sairaanhoidon toimialue Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos 2016 2017 2018 % Tuotot Myyntituotot 269 207 834 265 425 601 56 519 600-78,7 Maksutuotot 10 165 072 11 945 600 11 329 400-5,2 Tuet ja avustukset 161 399 156 800 148 200-5,5 Muut toimintatuotot 46 529 33 500 39 700 18,5 Toimintatuotot yhteensä, ulkoiset 279 580 835 277 561 501 68 036 900-75,5 Toimintatuotot yhteensä, sisäiset 50 239 759 51 363 238 0-100,0 Toimintatuotot yhteensä 329 820 594 328 924 739 68 036 900-79,3 Kulut Palkat 89 113 160 88 005 500 90 576 300 2,9 Henkilösivukulut 25 767 034 25 064 900 24 913 400-0,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 711 416 4 666 900 5 449 800 16,8 Palvelujen ostot 64 047 163 63 962 800 63 932 800 0,0 Tuet ja avustukset 105 805 96 000 98 300 2,4 Muut kulut 1 195 395 941 100 1 036 600 10,1 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset 185 939 972 182 737 200 186 007 200 1,8 Toimintakate 2 243 849 2 009 477-117 970 300-5970,7 Rahoitustuotot ja -kulut -4 22 000 0-100,0 Rahoitustuotot 0 0 0 Rahoituskulut -4 22 000 0-100,0 Vuosikate 2 243 844 2 031 477-117 970 300-5907,1 Suunnitelman mukaiset poistot -2 115 855-2 031 477 0-100,0 Tilikauden tulos 127 990 0-117 970 300 56

Merkittävimmät muutokset vrt 2017 talousarvioon Henkilöstökulut 1 796 204 päivystykseen ja päivystysosastolle 1 uusi lääkäri 90 305 lääkäreiden erilliskorvaukset toteuman tasolle, Lääkäriyksikkö 65 000 yksi sh sijainen, vaativa hoitotaso N4204 40 400 Siirtokuljetukset - kahden lähihoitajan lisäys 74 800 - kahden sairaanhoitajan lisäys 78 200 - erilliskorvausten lisäys 18 900 Psykiatrian henkilöstökulut -123 000 psykologi (uusi), fysiatrian pkl, toimistosihteerin vakanssin muutos 15 100 palliatiivisen ylilääkäri 96 000 onkologian erikoislääkäri 66 000 lääkäreiden palkat, laaja ympärivuorokautinen kardiologian päivystys 146 000 Sairaanhoitajien palkat, laaja ympärivuorokautinen kardiologian päivystys 170 000 lääkäreiden palkat, laaja ympärivuorokautinen neurologian päivystys 160 000 2 Sairaanhoitajan palkka, Yle lapset 87 000 4 Sairaanhoitajan palkka (Leikkaussali) Rauman leikkaustoiminnan siirtymi 130 400 Sairaanhoitajien erilliskorvaukset (Leikkaussali) Rauman leikkaustoiminnan 15 000 4 Sairaanhoitajan palkka (Päiväkirurgia) Rauman leikkaustoiminnan siirtymi 130 400 Sairaanhoitajan palkka (Korva-, nenä- ja kurkkutaudit) Rauman leikkaustoim 33 000 Erikoislääkärin palkka (Korva-, nenä- ja kurkkutaudit) Rauman leikkaustoim 62 000 2 Erikoislääkärin palkka (Kirurgia) Rauman leikkaustoiminnan siirtyminen 152 000 Erikoislääkärin palkka (leikkaus ja anestesia) Rauman leikkaustoiminnan s 76 000 lääkäreiden palkat (leikkaus ja anestesia) Erikoislääk. työpanoksen lisäys 72 800 lääkäreiden palkat (kirurgia) Erikoislääkäreiden työaikaprosentin lisäykset 137 900 lääkäreiden palkat (silmätaudit) 14 000 lääkäreiden erilliskorvaukset (hammas-, suu- ja leukasairaudet) Toimenpid 20 000 lääkäreiden erilliskorvaukset (leikkaus ja anestesia) Kokeneet erikoislääk. p 102 400 lääkäreiden erilliskorvaukset (korva-,nenä- ja kurkkutaudit) -18 600 lääkäreiden erilliskorvaukset (kirurgia) 72 100 ulkopuoliset palkkiot (kirurgia) 130 300 henkilösivukulut -318 200 57

Aineet ja tarvikkeet 798 200 keuhko-osasto lääk kunt.apuvälineet (uniapnea) 95 000 keuhko-osasto huoltotarvik. (uniapnea) 132 000 hoitotarvikkeet (lastentaudit) diabeteksen hoitotarvikkeiden kehitys 40 000 hoitotarvikkeet (leikkaussali) 300 000 hoitotarvikkeet, (kirurgia) Exogen 24 200 kuulokojeet 207 000 Palvelujen ostot 1 680 300 potilaskuljetuksiin lisäys (toteuman mukaan) 120 000 Ensihoitopalvelut ostot pelastuslaitokselta 2.600.000,- (x-kuljetuksia 306.000,-) 800 000 valmiuskorvaukset 2.200.000,- Tyksin laskuttamat opettajien palkat (Lääkärikoulutus) 49 000 sädeyksikkö huoltosopimukset (153200> 200000) 46 800 palliatiivinen hoito siirtyy syöpätautien pkl, kasvua vrt.ta17 40 000 palvelujen ostot (Kuulon kuntoutus) 175 000 palvelusetelit (Silmätaudit) 82 500 tietohallintokustannukset 367 000 Muut kulut 99 000 konservatiivinen: koneiden ja laitteiden vuokrat (leasing, konevuokrat) 18 700 leasing autot (psykiatria) 10 300 kahden auton vuokra ja vakuutukset (ensihoito ja päivystys) 70 000 Yhteensä 4 373 704 58

Suoritteet Oma tuotanto Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Ensihoito ja päivitys 2016 2017 2018 % Hoitopäivät 7 841 8 000 13 500 68,8 Hoitojaksot 7 118 6 258 13 240 111,6 Pkl-käynnit, erikoissairaanhoito 21 062 42 100 39 300-6,7 Yleislääketieteen päivystys Lääkärikäynnit 34 653 14 650 14 700 0,3 Hoitajakäynnit 6 289 5 260 5 400 2,7 Puhelinkonsultaatiot 5 352 6 250 6 100-2,4 Pkl-käynnit yht 46 294 26 160 26 200 0,2 Päivystyskäynnit yhteensä 67 356 68 260 65 500-4,0 Konservatiivinen Hoitopäivät 45 852 42 500 41 500-2,4 Hoitojaksot 8 488 8 400 8 120-3,3 Pkl-käynnit 142 174 132 030 141 800 7,4 Toimenpidekäynnit 940 950 950 0,0 Naiset ja lapset Hoitopäivät 15 830 15 000 15 900 6,0 Hoitojaksot 5 870 5 700 5 900 3,5 Pkl-käynnit 45 300 43 700 51 600 18,1 Operatiivinen Hoitopäivät 31 200 34 190 28 900-15,5 Hoitojaksot 9 460 9 590 9 090-5,2 Pkl-käynnit 89 430 85 600 90 000 5,1 Psykiatria Hoitopäivät 35 530 34 700 34 000-2,0 Hoitojaksot 1 464 1 550 1 550 0,0 Pkl-käynnit 87 226 82 680 85 600 3,5 Päivätoimintakäynnit 3 368 3 000 3 000 0,0 Päiväosastopäivät 8 971 10 300 8 000-22,3 Kuntoutuskotipäivät 1 378 1 200 1 300 8,3 Yhteensä Hoitopäivät 136 253 134 390 133 800-0,4 Hoitojaksot 32 400 31 498 37 900 20,3 Pkl-käynnit 432 426 413 220 435 450 5,4 Päivätoimintakäynnit 3 368 3 000 3 000 0,0 Päiväosastopäivät 8 971 10 300 8 000-22,3 Kuntoutuskotipäivät 1 378 1 200 1 300 8,3 59

Ensihoidon ja päivystyksen vastuualue Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos 2016 2017 2018 % Tuotot Myyntituotot 33 278 215 30 885 677 10 994 700-64,4 Maksutuotot 1 242 065 1 407 500 1 728 100 22,8 Tuet ja avustukset 12 400 6 000 10 000 66,7 Muut toimintatuotot 2 144 3 000 2 000 Toimintatuotot yhteensä, ulkoiset 34 534 823 32 302 177 12 734 800-60,6 Toimintatuotot yhteensä, sisäiset 582 545 582 554-100,0 Toimintatuotot yhteensä 35 117 368 32 884 731 12 734 800-61,3 Kulut Palkat 10 598 835 10 379 700 11 258 000 8,5 Henkilösivukulut 3 006 182 2 882 700 3 012 200 4,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 197 261 133 900 131 300-1,9 Palvelujen ostot 6 671 531 5 563 500 6 486 500 16,6 Tuet ja avustukset 0 Muut kulut 248 228 226 600 284 000 25,3 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset 20 722 037 19 186 400 21 172 000 10,3 Toimintakate 154 375 123 403-8 437 200-6937,1 Rahoitustuotot ja -kulut 0 2 570 0-100,0 Rahoitustuotot Rahoituskulut 0 2 570-100,0 Vuosikate 154 374 125 973-8 437 200-6797,6 Suunnitelman mukaiset poistot -140 764-125 973-100,0 Tilikauden tulos 13 610 0-8 437 200 Suoritteet Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Oma tuotanto 2016 2017 2018 % Hoitopäivät 7 841 8 000 13 500 68,8 Hoitojaksot 7 118 6 258 13 240 111,6 Pkl-käynnit, erikoissairaanhoito 21 062 42 100 39 300-6,7 Suoritteet Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Yleislääketieteen päivystys 2016 2017 2018 % Lääkärikäynnit 34 653 14 650 14 700 0,3 Hoitajakäynnit 6 289 5 260 5 400 2,7 Puhelinkonsultaatiot 5 352 6 250 6 100-2,4 Pkl-käynnit yht 46 294 26 160 26 200 0,2 60

Merkittävimmät muutokset vrt 2017 talousarvioon (palkat sivukuluineen) Luvuissa on huomioitu päivystysosaston laajennus mutta ei päivystyksen kautta tulevien lapisipotilaiden siirtoa vastuualueelle F. Asiakasmaksut - asiakasmaksutulojen lisäys/eshpäivystys 150 000 - asiakasmaksutulojen lisäys/päivystysosasto (tiedoksi) 200 000 - asiakasmaksutulojen vähennys/yle -75 000 - asiakasmaksutulojen vähennys/selviämishoitoyksikkö -20 000 - ambulanssikuljetusten omavastuut/lisäys 75 000 Koko vastuualueen sivukuluprosentin muutos -105 600 Koko vastuualueen tietohallintokulujen nousu 47 000 Esh:n päivystykseen ja päivystysosastolle 1 uusi lääkäri 90 305 - mukana erilliskorvaukset - esh:n päivystyksestä 50% aoh:sta ensihoitokeskukseen -28 400 Päivystysosaston laajennus - erityisosuuksiin lisäystä (potilaskuljetus) 120 000 - asiakasmaksutulojen lisäys 200 000-10,5 sairaanhoitajan lisäys 443 400 - erilliskorvauksiin lisäys 123 800 - sh sijaisia kaksi lisää 85 900 - yksi osastonsihteeri lisäys 38 300 - koulutusmäärärahoihin lisäystä 17 000 - potilaskuljetuksiin lisäys 120 000 - saattohoito vähennetty, siirtyy konservatiiveille -100 000 Ensihoitopalvelut - tarvikemäärärahoihin vähennystä yhteensä -17 700-50% aoh siirto esh päivystyksestä, Ensihoitokeskus 28 400 - lääkäreiden erilliskorvaukset toteuman tasolle, Lääkäriyksikkö 65 000 - yksi sh sijainen, vaativa hoitotaso N4204 40 400 - koneiden ja laitteiden vuokrat, N4201-10 000 Ambulanssiyksiköt, lisäystä toteuman tasalle - ostot pelastuslaitokselta 2.600.000,- (x-kuljetuksia 306.000,-) 800 000 - valmiuskorvaukset 2.200.000,- - erityisosuuksiin lisäystä 901 500 Siirtokuljetukset - kahden lähihoitajan lisäys 74 800 - kahden sairaanhoitajan lisäys 78 200 - erilliskorvausten lisäys 18 900 - kahden auton vuokra 60 000 - vakuutukset ja huoltopalvelut 10 000 - huoltotarvikkeet (polttoaine) 10 000 - erityisosuuksiin lisäystä 157 000 61

Konservatiivinen vastuualue Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos 2016 2017 2018 % Tuotot Myyntituotot 92 380 725 91 484 650 17 104 300-81,3 Maksutuotot 3 324 843 3 709 700 3 342 500-9,9 Tuet ja avustukset 48 368 44 200 40 500-8,4 Muut toimintatuotot 20 905 15 000 20 700 38,0 Toimintatuotot yhteensä, ulkoiset 95 774 840 95 253 550 20 508 000-78,5 Toimintatuotot yhteensä, sisäiset 10 355 929 7 161 786-100,0 Toimintatuotot yhteensä 106 130 769 102 415 336 20 508 000-80,0 Kulut Palkat 24 356 894 22 927 900 22 948 900 0,1 Henkilösivukulut 7 062 370 6 544 400 6 449 000-1,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 379 889 3 044 100 3 253 800 6,9 Palvelujen ostot 21 418 031 22 406 100 20 565 800-8,2 Tuet ja avustukset 105 805 96 000 98 300 2,4 Muut kulut 476 577 454 500 474 500 4,4 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset 56 799 566 55 473 000 53 790 300-3,0 Toimintakate 818 219 656 544-33 282 300-5169,3 Rahoitustuotot ja -kulut -1 6 877 0-100,0 Rahoitustuotot Rahoituskulut -1 6 877-100,0 Vuosikate 818 217 663 421-33 282 300-5116,8 Suunnitelman mukaiset poistot -698 621-663 421-100,0 Tilikauden tulos 119 597 0-33 282 300 Suoritteet Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Oma tuotanto 2016 2017 2018 % Hoitopäivät 45 852 42 500 41 500-2,4 Hoitojaksot 8 488 8 400 8 120-3,3 Pkl-käynnit 142 174 132 030 141 800 7,4 Toimenpidekäynnit 940 950 950 0,0 62

Merkittävimmät muutokset vrt 2017 talousarvioon Henkilöstökulut: -699 265 Lääkäripalkat sydänyksikkö (laaja ympärivuorokautinen kardiologian päivystys) 146 000 Sh palkat sydänyksikkö (laaja ympärivuorokautinen kardiologian päivystys) 170 000 Lääkäripalkat neurologia (laaja ympärivuorokautinen neurologian päivystys) 160 000 Shta/ Hoitotyön klinikkaopettaja -53 400 Sanelukeskukseen siirtyvät osastonsihteerit (9) -259 600 Päivystysosastolle siirtyvät vakanssit (7,5 sh ja 1 ossiht) -277 300 Toimistosihteeri siirretty vakanssipankkiin -30 900 Psykologi UUSI Fysiatrian pkl 46 000 Lääkärikoulutus 37 100 Lääkäripalkkojen lisäys 11 100 Lääkäreitten erilliskorvaukset (1014700 > 978100) -36 600 Onkologian erikoislääkäri 66 000 Palliatiivinen ylilääkäri (Onkologia) 96 000 Sh sijaiset 22 100 Sh työajanmuutos 50% (neurologia ja sisätaudit) -31 800 Muu henkilöstö sijaiset -32 100 Sh erilliskorvaukset (1323500> 1215800) -107 700 Muun henkikilöstö vähennys -46 100 Muu henkilöstö erilliskorvaukset (564700 > 580800) 16 100 Sivukulut edell. -27 600 Sivukulujen 1% vaikutus -222 465 Varhemaksut (177000>308900) 131 900 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 216 000 Keuhko-osasto lääk kunt.apuvälineet (uniapnea) 95 000 Keuhko-osasto huoltotarvik. (uniapnea) 132 000 Hengityshalvauspot. hoitotarvikkeet -11 000 Apuvälinekeskus kalusto -5 000 Palvelujen ostot -1 843 500 Tietohallintokustannukset (2750500 > 2770700) 20 200 Erityistason ostopalvelut (17298300> 14625000) -2 673 300 Ulkopuoliset ostopalvelut (905900> 1488500) 582 600 Lääkärikoulutus Turun Yliopiston laskutus 28 000 Palliatiivinen hoito siirtyy syöpätautien pkl 140 000 Sädeyksikkö huoltosopimukset (153200> 200000) 46 800 Tähystytoiminta huoltosopimukset (83100 > 69000) -14 100 Koulutuksen lisäys (0,7 % palkat+sivukulut) 30 700 Sydänyksikön huoltosopimukset (57400 < 61000) 3 600 Keuko-osasto lääk kunt.ostopalvelut -3 000 Toimistokulut (hallinto) -5 000 Avustukset 2 300 Hengityshalvauspot. Avustukset 1 poistunut 2 300 Muut kulut 18 700 Koneiden ja laitteiden vuokrat (leasing, konevuokrat) 18 700 63

Lasten- ja naistentautien sekä synnytysten vastuualue Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos 2016 2017 2018 % Tuotot Myyntituotot 33 939 480 34 479 491 7 810 800-77,3 Maksutuotot 1 394 641 1 638 000 1 740 500 6,3 Tuet ja avustukset 28 344 21 000 27 200 29,5 Muut toimintatuotot 3 000 Toimintatuotot yhteensä, ulkoiset 35 365 465 36 138 491 9 578 500-73,5 Toimintatuotot yhteensä, sisäiset 1 620 482 5 429 254-100,0 Toimintatuotot yhteensä 36 985 947 41 567 745 9 578 500-77,0 Kulut Palkat 10 142 069 10 037 500 10 188 900 1,5 Henkilösivukulut 2 948 005 2 877 600 2 742 900-4,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 169 430 117 000 156 500 33,8 Palvelujen ostot 8 571 489 9 104 500 9 570 600 5,1 Tuet ja avustukset Muut kulut 71 168 22 000 22 000 0,0 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset 21 902 160 22 158 600 22 680 900 2,4 Toimintakate 539 569 629 552-13 102 400-2181,2 Rahoitustuotot ja -kulut 0 2 454 0-100,0 Rahoitustuotot Rahoituskulut 0 2 454-100,0 Vuosikate 539 569 632 006-13 102 400-2173,1 Suunnitelman mukaiset poistot -637 454-632 006-100,0 Tilikauden tulos -97 884 0-13 102 400 Suoritteet Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Oma tuotanto 2016 2017 2018 % Hoitopäivät 15 830 15 000 15 900 6,0 Hoitojaksot 5 870 5 700 5 900 3,5 Pkl-käynnit 45 300 43 700 51 600 18,1 64

Merkittävimmät muutokset vrt 2017 talousarvioon Asiakasmaksujen nousu (Yle päivystyksen lapset 242 000, muuten maksut laskevat) 102 500 Tuotot yhteensä 102 500 Henkilöstökulut 42 324 Lääkäreiden erilliskorvaukset (lastenkirurgia) 23 000 2 Sairaanhoitajan palkka, Yle lapset 67 000 2 Sairaanhoitajan erilliskorvaukset, Yle lapset 20 000 Sivukulut sairaanhoitajien palkkoihin 22 881 Sairaanhoitajan palkka jäänyt TA17:sta pois (lastentaudit, keskitetty varahenkilöstö) 31 000 Sairaanhoitajien erilliskorvakset (naistentaudit ja synnytykset) -48 000 Sivukulut edellisiin pl päivystyksestä siirtyvät sairaanhoitajien palkat (26,3%) 1 578 Varhemaksu (90 000 -> 16 900) -73 100 Sivukulun muutos (27,3% -> 26,3%) -2 035 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 40 000 Hoitotarvikkeet (lastentaudit) Esim.diabeteksen hoitotarvikkeiden kehitys 40 000 Palvelujen ostot 467 900 Palvelusetelit (lastenneurologia) -50 000 Kuntoutuksen ostopalvelut (lastentaudit) -20 000 Ostopalvelulääkärit (lastenkirurgia) 28 000 Ulkopuoliset ostopalvelut (519 800 -> 865 600) 345 800 Erityistason ostopalvelut (6 547 500 -> 6 662 400) 114 900 Medbitin kustannukset (1 265 300 -> 1 314 500 ) 49 200 Kulut yhteensä 550 224 65

Operatiivisen hoidon vastuualue Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos 2016 2017 2018 % Tuotot Myyntituotot 71 630 058 69 098 190 19 059 600-72,4 Maksutuotot 3 440 796 4 281 400 3 743 000-12,6 Tuet ja avustukset 32 687 36 200 36 500 0,8 Muut toimintatuotot 20 480 13 500 17 000 25,9 Toimintatuotot yhteensä, ulkoiset 75 124 022 73 429 290 22 856 100-68,9 Toimintatuotot yhteensä, sisäiset 31 565 741 28 936 202-100,0 Toimintatuotot yhteensä 106 689 763 102 365 492 22 856 100-77,7 Kulut Palkat 24 021 501 22 298 400 23 413 300 5,0 Henkilösivukulut 6 883 795 6 275 600 6 413 000 2,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 850 108 1 246 200 1 780 300 42,9 Palvelujen ostot 22 417 998 21 788 800 22 480 400 3,2 Tuet ja avustukset 0 Muut kulut 276 836 155 000 159 500 2,9 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset 55 450 238 51 764 000 54 246 500 4,8 Toimintakate 787 840 570 099-31 390 400-5606,1 Rahoitustuotot ja -kulut 0 6 744 0-100,0 Rahoitustuotot Rahoituskulut 0 6 744-100,0 Vuosikate 787 840 576 843-31 390 400-5541,8 Suunnitelman mukaiset poistot -631 782-576 843-100,0 Tilikauden tulos 156 058 0-31 390 400 Suoritteet Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Oma tuotanto 2016 2017 2018 % Hoitopäivät 31 200 34 190 28 900-15,5 Hoitojaksot 9 460 9 590 9 090-5,2 Pkl-käynnit 89 430 85 600 90 000 5,1 66

Merkittävimmät muutokset vrt 2017 talousarvioon Asiakasmaksut -538 400 Tuotot yhteensä -538 400 Henkilöstökulut 336 218 Gastrokirurgian opettaja -20 000 Lääkäreiden palkat (Leikkaus ja anestesia) Erikoislääk. työpanoksen lisäys 72 800 Lääkäreiden palkat (Kirurgia) Erikoislääkäreiden työaikaprosentin lisäykset 137 900 Lääkäreiden palkat (Silmätaudit) 14 000 Lääkäreiden erilliskorvaukset (Hammas-, suu- ja leukasairaudet) Toimenpidepalkkioiden korotus 2016 alkaen 20 000 Lääkäreiden erilliskorvaukset (Leikkaus ja anestesia) Kokeneet erikoislääk. päivystävät en 102 400 Lääkäreiden erilliskorvaukset (Korva-,nenä- ja kurkkutaudit) -18 600 Lääkäreiden erilliskorvaukset (Kirurgia) 72 100 3x Sairaanhoitajan palkka (Kirurgia) siirtyvät päivystysosastolle -96 200 Sairaanhoitajien erilliskorvaukset (Kirurgia) siirtyvät päivystysosastolle -24 200 Päivystysosastolle siirtyvien sairaanhoitajien palkan sivukulut (26,3%) -31 665 Ulkopuoliset palkkiot (Kirurgia) 130 300 Sivukulut edellisiin pl päivystysosastolle siirtyvät sairaanhoitajat (26,3%) 134 367 Sivukulu-% muutos (27,3 -> 26,3) -222 984 Varhemaksu (83 000 -> 149 000) 66 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 431 200 Hoitotarvikkeet (Leikkaussali) 200 000 Hoitotarvikkeet, (Kirurgia) Exogen 24 200 Kuulokojeet 207 000 Palvelujen ostot 689 000 Tyksin laskuttamat opettajien palkat (Lääkärikoulutus) 21 000 Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut (Opera.) 6 700 Ostopalvelulääkärit (Kirurgia) 5 000 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ostot (Kuulon kuntoutus) 175 000 Palvelusetelit (Kuulon kuntoutus) 10 000 Palvelusetelit (Silmätaudit) 82 500 Tutkimus- ja hoitopalvelut (Hammas-, suu- ja leukasairaudet) 5 000 Huoltopalvelujen ostot (Opera.) 7 000 Tietopalvelut (2 714 700 -> 2 926 300) 211 600 Erityistason ostopalvelut ( 13 138 500 -> 14 089 000) 950 500 Ulkopuoliset ostopalvelut ( 3 561 600 -> 2 776 300) -785 300 Muut kulut 0 Kulut yhteensä 1 456 418 67

Lisäksi Rauman aluesairaalasta siirtyvän leikkaustoiminnan kokonaiskustannukset Henkilöstökulut 757 800 4x Sairaanhoitajan palkka (Leikkaussali) 130 400 Sairaanhoitajien erilliskorvaukset (Leikkaussali) 15 000 4x Sairaanhoitajan palkka (Päiväkirurgia) 130 400 Sairaanhoitajan palkka (Korva-, nenä- ja kurkkutaudit 33 000 Erikoislääkärin palkka (Korva-, nenä- ja kurkkutaudit) 62 000 2x Erikoislääkärin palkka (Kirurgia) 152 000 Erikoislääkärin palkka (leikkaus ja anestesia) 76 000 Sivukulut edellisiin (26,3%) 159 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 100 000 Ulkoiset ostot 100 000 Ostot logistiikasta ja hankinnasta 1 000 000 Kulut yhteenä 1 857 800 Korvapolille siirtyy noin 250 toimenpidettä päiväkirurgiasta K-saleihin 500 toimenpidettä lisää Päiväkirurgiaan 1 000 toimenpidettä lisää 68

Psykiatrisen hoidon vastuualue Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos 2016 2017 2018 % Tuotot Myyntituotot 37 979 357 39 477 593 1 550 200-96,1 Maksutuotot 762 728 909 000 775 300-14,7 Tuet ja avustukset 39 600 49 400 34 000-31,2 Muut toimintatuotot 0 2 000-100,0 Toimintatuotot yhteensä, ulkoiset 38 781 685 40 437 993 2 359 500-94,2 Toimintatuotot yhteensä, sisäiset 6 115 062 6 896 053-100,0 Toimintatuotot yhteensä 44 896 747 47 334 046 2 359 500-95,0 Kulut Palkat 19 993 861 20 939 600 20 941 400 0,0 Henkilösivukulut 5 866 682 6 089 600 5 807 800-4,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 114 727 124 500 126 700 1,8 Palvelujen ostot 4 968 114 4 943 100 4 537 800-8,2 Tuet ja avustukset 0 Muut kulut 122 587 83 000 96 600 16,4 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset 31 065 972 32 179 800 31 510 300-2,1 Toimintakate -56 154 6 023-29 150 800-484091,4 Rahoitustuotot ja -kulut -2 3 211 0-100,0 Rahoitustuotot Rahoituskulut -2 3 211-100,0 Vuosikate -56 157 9 234-29 150 800-315789,8 Suunnitelman mukaiset poistot -7 234-9 234-100,0 Tilikauden tulos -63 391 0-29 150 800 Suoritteet Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Oma tuotanto 2016 2017 2018 % Hoitopäivät 35 530 34 700 34 000-2,0 Hoitojaksot 1 464 1 550 1 550 0,0 Pkl-käynnit 87 226 82 680 85 600 3,5 Päivätoimintakäynnit 3 368 3 000 3 000 Päiväosastopäivät 8 971 10 300 8 000-22,3 Kuntoutuskotipäivät 1 378 1 200 1 300 8,3 69

Merkittävimmät muutokset vrt 2017 talousarvioon: Henkilöstökulut: -433 896 Sairaanhoitaja (Porin pkl) -33 400 Sh työajan %-muutos -13 000 Sh erilliskorvaukset (1111000 > 1134000) 23 000 Muu henkilöstö -43 000 Muu henkilöstö erilliskorvaukset (397000>>313000) -84 000 Lääkärikoulutus (111500>110900) -600 Lääkäreitten erilliskorvaukset Hallinto (410500 > 438500) 28 000 Sivukulut ed. -32 300 Varhennetut eläkkeet (274000 > 204800) -69 200 Sivukulut -1% -209 396 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 200 Elintarvikkeet (Porin pkl ja Hallinto) 2 200 Palvelujen ostot -405 300 Toimistokulut (Hallinto) (18500>27800) 9 300 Lääkärikoulutus (Turun yliopiston laskutus) (200500>180000) -20 000 Erityistason ostopalvelut (1715700>1223600) -492 100 Ulkopuoliset ostopalvelut (12700> 119600) 106 900 Lastenpykiatria ostopalvelut -50 000 Tietohallintokustannukset (2113800 > 2152800) 39 000 Matkustus- ja kuljetuspalvelut (leasing autojen hankinta) -12 000 Huoltopalvelut (leasing autot) 2 900 Ravitsemuspalvelut( Porin pkl ruokailut) 10 700 Muut toimintakulut 13 600 Ulkopuoliset vuokrat 1 500 Autojen leasing vuokrat 9 600 Autojen verot 700 Saatavien poistot 5 000 Potilaiden kehotusrahat -3 200 Yhteensä -823 396 70

2.9.2 Sosiaalipalvelujen toimialue Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos 2016 2017 2018 % Tuotot Myyntituotot 20 279 716 20 052 500 7 500-100,0 Maksutuotot 1 683 882 1 477 400 1 539 700 4,2 Tuet ja avustukset 45 344 Muut toimintatuotot 1 304 280 1 494 000 1 516 400 1,5 Toimintatuotot yhteensä, ulkoiset 23 313 222 23 023 900 3 063 600-86,7 Toimintatuotot yhteensä, sisäiset 2 923 735 2 626 387-100,0 Toimintatuotot yhteensä 26 236 956 25 650 287 3 063 600-88,1 Kulut Palkat 12 488 000 12 269 700 12 528 200 2,1 Henkilösivukulut 3 390 524 3 008 500 3 042 900 1,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 289 047 423 200 372 500-12,0 Palvelujen ostot 1 875 142 1 820 700 1 922 200 5,6 Tuet ja avustukset 18 123 22 100 20 600-6,8 Muut kulut 2 027 986 1 846 400 2 119 700 14,8 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset 20 088 823 19 390 600 20 006 100 3,2 Toimintakate 546 204 463 700-16 942 500-3753,8 Rahoitustuotot ja -kulut 10 309-14 700 10 000-168,0 Rahoitustuotot 32 285 32 000 30 000 Rahoituskulut -21 976-46 700-20 000-57,2 Vuosikate 556 513 449 000-16 932 500-3871,2 Suunnitelman mukaiset poistot -598 809-449 000-440 000-2,0 Satunnaiset kulut 0 Tilikauden tulos -42 295 0-17 372 500 71

Suoritteet Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos 2016 2017 2018 % Palvelukodit (Laitoshoito- ja kuntoutus) 22 049 21 053 17 517-16,8 Ryhmäkodit (Asumispalvelut) 60 895 69 589 73 481 5,6 Tuettu asuminen 17 644 15 102 16 613 10,0 Perhehoito 14 155 11 100 12 775 15,1 Kamu-Tupa 4 604 4 972 5 233 5,2 119 347 121 816 125 619 3,1 Asiantuntijapalvelujen suoritteet 521 630 635 0,8 Työ- ja päivätoiminta 6 526 6 480 8 475 30,8 Yhteensä 126 394 128 926 134 729 4,5 Merkittävimmät muutokset vrt v2017 talousarvioon Lisäykset: Hoitohenkilökunnan palkat; laitoshoidon sopeuttaminen ja mitoitus 144 000 Lääkärien palkat 1 htv => 1,6 htv 42 000 Sivukulut (21,7 %) 40 000 Varhe-maksujen lisäys 77 000 Perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset; toiminnan volyymin kasvu ed. vuoteen 410 000 Uuden yksikön Aukustin vuokra (Satakruunu) 67 000 Asumisyksikkö Huovi 10 kk => 12 kk 40 000 Lisäykset yhteensä 820 000 Vähennykset: Sivukulujen kilpailukykysopimuksen vaikutus - % toimialueen palkkasummasta -125 500 Aineet ja tarvikkeet -46 000 Palvelujen ostot (pl perhehoito) -125 000 Vähennykset yhteensä -296 500 Muutos yhteensä 523 500 72

2.9.3 Huoltokeskus Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos 2016 2017 2018 % Myyntituotot 8 783 190 8 477 700 8 575 200 1,2 Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 69 698 24 000 24 000 0,0 Muut toimintatuotot 729 545 586 200 586 200 0,0 Toimintatuotot yhteensä, ulkoiset 9 582 432 9 087 900 9 185 400 1,1 Toimintatuotot yhteensä, sisäiset 57 601 175 58 030 023-100,0 Toimintatuotot yhteensä 67 183 607 67 117 923 9 185 400-86,3 Kulut Palkat 13 487 698 14 064 200 13 692 700-2,6 Henkilösivukulut 4 069 929 4 169 800 3 866 900-7,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 27 804 115 27 091 800 27 861 500 2,8 Palvelujen ostot 5 589 808 5 259 700 5 423 800 3,1 Tuet ja avustukset 0 Muut kulut 3 606 410 3 604 300 4 075 900 13,1 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset 54 557 960 54 189 800 54 920 800 1,3 Toimintakate 4 190 916 4 573 523-45 735 400-1100,0 Rahoitustuotot ja -kulut -552 0 0 Rahoitustuotot 51 Rahoituskulut -603 0 Vuosikate 4 190 364 4 573 523-45 735 400-1100,0 Suunnitelman mukaiset poistot -4 143 574-4 573 523-8 173 900 78,7 Tilikauden tulos 46 790 0-53 909 300 73

Merkittävimmät muutokset vrt 2017 talousarvioon Sivukulujen kilpailukykysopimuksen vaikutus - % toimialueen palkkasummasta -137100 Hallinto Varhemaksun vähennys -60 500 Vakituisen henkilöstön palkkakulut osana investointeja -70 000 Sivukulut edellisestä -18 410-148 910 Hankinta- ja logistiikkakeskus Aineet tarvikkeet ja tavarat ( Rauman leikkaustoiminnan siirtyminen 1 milj.euroa) 794 500 Palvelujen ostot -33 000 761 500 Ruokapalvelukeskus (Myyntituotot + 100.000 eur) 1-2 htv eläköityminen ja osittainen sijaismäärärahojen lisäys -44 100 Sivukulut edellisestä -11 598 Elintarvikkeet -24 800-80 498 Siivouskeskus 1-2 htv eläköityminen ja osittainen sijaismäärärahojen lisäys -38 100 Sivukulut edellisestä -10 020-48 120 Tekninen keskus Henkilöstömenojen karsinta, kustannuksia siirretään ostopalveluiksi -293 300 Sivukulut edellisestä -77 138 Huoltopalvelujen ostojen lisäys ja matkustuksen karsinta 195 000 Väistötilat 400 000 H-rakennuksen kiinteistöveroa 57 250 281 812 Huoltokeskuksen toimialue yhteensä 628 685 Logistiikka- ja hankintakeskuksen taseyksikkö (TP 2016 vertailutieto) Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos 2016 2017 2018 % Palkat 2 003 982 2 042 100 2 045 300 0,2 Henkilösivukulut 571 781 567 000 547 200-3,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 20 790 057 19 791 200 20 585 700 4,0 Palvelujen ostot 697 837 774 100 741 100-4,3 Muut toimintakulut 375 972 397 000 404 000 1,8 Toimintakulut yhteensä 24 439 630 23 571 400 24 323 300 3,2 74

2.9.4 Sairaanhoidollisten palvelujen liikelaitos Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos 2016 2017 2018 % Tuotot Myyntituotot 17 483 047 18 333 500 18 123 500-1,1 Maksutuotot 9 728 8 500 8 500 0,0 Tuet ja avustukset 15 803 8 700 8 700 0,0 Muut toimintatuotot 57 896 31 000 31 000 0,0 Toimintatuotot yhteensä, ulkoiset 17 566 473 18 381 700 18 171 700-1,1 Toimintatuotot yhteensä, sisäiset 43 296 385 44 726 558-100,0 Toimintatuotot yhteensä 60 862 859 63 108 258 18 171 700-71,2 Kulut Palkat 14 306 971 15 527 100 16 227 300 4,5 Henkilösivukulut 4 072 830 4 391 200 4 366 100-0,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 22 006 741 23 051 500 23 011 700-0,2 Palvelujen ostot 7 659 923 7 278 900 7 684 000 5,6 Tuet ja avustukset 0 Muut kulut 2 059 357 2 070 700 2 004 200-3,2 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset 50 105 823 52 319 400 53 293 300 1,9 Toimintakate 1 001 655 1 169 000-35 121 600-3104,4 Rahoitustuotot ja -kulut -169 036-169 000 0-100,0 Rahoitustuotot Rahoituskulut -169 036-169 000-100,0 Vuosikate 832 618 1 000 000-35 121 600-3612,2 Suunnitelman mukaiset poistot -861 163-1 000 000-100,0 Tilikauden tulos -28 545 0-35 121 600 Suoritteet Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos 2016 2017 2018 % KLF 31 859 31 000 32 100 3,5 LABORATORIO 2 633 946 2 767 000 2 642 000-4,5 KEMIA 2 528 144 2 652 000 2 536 500-4,4 MIKROBIOLOGIA 105 802 115 000 105 500-8,3 KNF 3 619 3 600 4 000 11,1 KUVANTAMINEN 149 583 148 000 159 900 8,0 PATOLOGIA 24 929 25 000 24 300-2,8 75

Merkittävimmät muutokset vrt 2017 talousarvioon Ulkoiset kulut, Me TA 2017 52,32 Apteekkivalmisteiden ostot (C-hepatiitti- ja syöpälääkkeet) 0,45 Henkilöstömitoituksen tarkastaminen 0,44 osastofarmaseutti (päivystys ja leikkaussali) 0,04 50% hoitaja (KFI) 0,01 2 laboratiohoitajaa Huittinen 0,06 erikoistuva lääkäri ja 50% TMS-hoitaja (KNF) 0,05 erikoistuva lääkäri ja radiologit 100% 0,21 rontgenhoitaja (mg-illat) 0,07 Palkkavaraus vuodelle 2018 0,12 Huittisten laboratorio ei talousarviossa 2017 0,11 henkilöstö (luku sisältyy henkilöstömitoitus tarkastaminen k 0,06 muut kulut 0,05 2017 talousarviossa olleiden virheiden korjaus 0,28 henkilöstöön liittyvät (laboratoriot, patologia ja välinehuolto) 0,23 - muut korjaukset 0,05 Muutokset muissa kuluissa -0,36 - koneiden ja laitteiden vuokrat -0,10 - muut -0,26 TA 2018 53,29 76

2.9.5 Yhtymähallinto Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos 2016 2017 2018 % Tuotot Myyntituotot 508 287 879 800 724 500-17,7 Maksutuotot 2 121 0 0 Tuet ja avustukset 1 227 241 1 500 000 1 100 000-26,7 Muut toimintatuotot 400 453 62 600 10 000-84,0 Toimintatuotot yhteensä, ulkoiset 2 138 101 2 442 400 1 834 500-24,9 Toimintatuotot yhteensä, sisäiset 13 425 212 13 031 292-100,0 Toimintatuotot yhteensä 15 563 313 15 473 692 1 834 500-88,1 Kulut Palkat 5 603 042 5 462 800 5 213 400-4,6 Henkilösivukulut 1 739 652 1 650 200 1 510 300-8,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 147 401 148 100 128 900-13,0 Palvelujen ostot 5 569 586 5 479 100 5 599 800 2,2 Tuet ja avustukset 42 346 50 000 50 000 0,0 Muut kulut 557 563 866 500 898 000 3,6 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset 13 659 590 13 656 700 13 400 400-1,9 Toimintakate -153 729-12 000-11 565 900 96282,5 Rahoitustuotot ja -kulut 303 729 12 000 36 000 200,0 Rahoitustuotot 397 647 100 000 161 300 61,3 Rahoituskulut -93 918-88 000-125 300 42,4 Vuosikate 150 000 0-11 529 900 Suunnitelman mukaiset poistot -150 000 Tilikauden tulos 0 0-11 529 900 77

Merkittävimmät muutokset vrt 2017 talousarvioon Keskustoimisto Henkilöstökulut 191 400 yhtymävaltuusto -8 000 suunnittelija 70 000 yhteistoiminta 10 000 asiakaspalvelukeskus 18 000 potilaskertomusarkisto ja lähetit 10 000 yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksen toteuttaminen 151 000 varhemaksut -17 600 henkilösivukulut -42 000 Palvelujen ostot 198 000 tyky 23 /hlö (ta18 arvioitu vuoden 2016 toteutuman perusteella) 15 000 korvaukset -10 000 SH hallintotoimisto / asiantuntijapalvelut (asiakaskyselyt ja selvityk 30 000 lääketieteen opetus (Turun Yliopisto) -75 000 asiakaspalvelukeskus (puhelut) -20 000 tieteellinen kirjasto (uusia sähköisiä julkaisuja+korotukset) 40 000 työterveyspalvelut (ta18 arvioitu v. 2016 totetuman perusteella) 178 000 potilaskertomusarkisto -10 000 lähettipalvelut (postimaksut) 50 000 Yhteensä 389 400 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Toimintakulut Huom! nettobudjetoitu yksikkö omarahoitusosuus 615.900 euroa ( ta 2017: 849.400 euroa) -741 100 Henkilöstö- ja laskentapalvelut Henkilöstökulut 10 000 työaikaprosenttien muutokset (80% ->100%) 10000 Palvelujen ostot 28 000 tietopalvelut/medbit 18 000 ulosoottomaksut 10 000 Yhteensä 38 000 Tarkastuslautakunta 2 200 Kaikki yhteensä -311 500 78

Avustukset/tuki (keskustoimisto, SH hallintotoimisto): Satakunnan lääkäriautotoiminnan tuki 25 000 Auria Biopankki 50 000 Syöpäkeskus 16 000 Erityisvelvoitteella katettavat menot: Hoitotieteen professuuri 100% 100 000 Yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksen toteuttaminen 151 000 Myrkytystietokeskuksen rahoitusosuus 55 000 Kela, e-resepti 60 000 Kela, arkisto 240 000 Yhteensä 606 000 79

2.10 Laskennalliset arviot kuntien palvelujen ostoista vuonna 2018 2.10.1 Jäsenkuntien palvelumaksut yhteensä SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI LASKENNALLINEN ARVIO JÄSENKUNTIEN PALVELUOSTOISTA V.2018 (1 000 e) Erikoissairaanhoito, yleislääketieteen päivystys ja sosiaalipalvelut yhteensä SHP SHP SHP TP TA ARVIO Muutos% Muutos% Jäsenkunnat 2016 2 017 v.2018 2018/2017 2018/2016 Eura 14 315 15 314 15 061-1,6 5,2 Eurajoki 12 810 11 640 12 959 11,3 1,2 Harjavalta 10 835 11 038 11 185 1,3 3,2 Honkajoki 2 268 2 095 2 388 14,0 5,3 Huittinen 13 755 14 006 13 937-0,5 1,3 Jämijärvi 2 251 2 235 2 292 2,6 1,8 Kankaanpää 14 226 14 792 14 477-2,1 1,8 Karvia 2 932 2 848 3 022 6,1 3,1 Kokemäki 11 639 11 166 11 622 4,1-0,2 Merikarvia 4 434 4 222 4 579 8,5 3,3 Nakkila 7 692 7 787 7 710-1,0 0,2 Pomarkku 3 144 3 312 3 307-0,2 5,2 Pori 114 097 111 263 112 910 1,5-1,0 Rauma 35 891 36 502 38 164 4,6 6,3 Siikainen 1 867 2 119 1 961-7,4 5,0 Säkylä 9 251 8 861 8 825-0,4-4,6 Ulvila 19 324 19 160 18 901-1,4-2,2 Yhteensä 280 729 278 360 283 301 1,8 0,9 Vakuutusyhtiöt 1 634 1 900 1 900 0,0 16,3 Muut maksajat 5 491 4 263 5 000 17,3-8,9 YHTEENSÄ 287 854 284 523 290 201 2,0 0,8 80

2.10.2 Sairaanhoito SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI / erikoissairaanhoidon osuus LASKENNALLINEN ARVIO KUNTIEN PALVELUOSTOISTA V.2018 (1 000 e) Oman toiminnan arviot perustuvat 2015-7/2017 keskiarvoon Erityistason ostopalvelujen talousarviossa on käytetty 2016-7/2017 tietoja Erityisvelvoitteet on arvioitu 31.12.2016 asukasluvun mukaan. Kalliiden hoitojen tasausarviossa on käytetty kolmen edellisen vuoden keskiarvoa Oma Erityis- Erityisvelvoitteet Palvelujen Kalliiden Ostot toiminta tason Ensihoito- ostot hoitojen ARVIO yhteensä Muutos% Jäsenkunnat (hinnasto) ostopalv. palvelut Muut 2018 tasaus 2018 ta 2017 18/ta17 Eura 11 125 2 766 509 232 14 632 189 14 821 14 692 0,9 Eurajoki 8 072 1 943 400 182 10 597 224 10 821 10 183 6,3 Harjavalta 8 542 1 184 307 140 10 173-12 10 161 9 628 5,5 Honkajoki 1 731 553 75 34 2 393-23 2 370 2 085 13,7 Huittinen 7 453 4 030 441 201 12 125 47 12 173 12 293-1,0 Jämijärvi 1 685 401 81 37 2 204 28 2 232 2 174 2,7 Kankaanpää 10 945 2 056 494 225 13 720 112 13 832 14 143-2,2 Karvia 1 965 848 104 47 2 965 2 2 966 2 794 6,2 Kokemäki 8 098 1 467 318 145 10 028 101 10 128 9 730 4,1 Merikarvia 3 250 694 134 61 4 139 53 4 192 3 837 9,3 Nakkila 5 759 640 235 107 6 742 28 6 770 6 947-2,5 Pomarkku 2 893 310 95 43 3 341-148 3 192 3 103 2,9 Pori 88 539 12 289 3 609 1 645 106 083-375 105 708 104 419 1,2 Rauma 26 929 7 647 1 681 766 37 023 54 37 076 35 650 4,0 Siikainen 1 515 316 63 29 1 924 29 1 953 2 100-7,0 Säkylä 4 923 2 512 297 135 7 866 118 7 984 7 880 1,3 Ulvila 13 811 2 193 565 257 16 826-426 16 400 16 451-0,3 Yhteensä 207 232 41 850 9 409 4 289 262 780 0 262 780 258 107 1,8 Vakuutusyhtiöt 1 900 1 900 1 900 1 900 0,0 Muut maksajat 3 470 3 470 3 470 2 752 26,1 YHTEENSÄ 212 602 41 850 9 409 4 289 268 150 0 268 150 262 759 2,1 Seuraavilla sivuilla on tarkemmat vertailut erikoissairaanhoidon oman toiminnan, erityistason ostopalvelujen ja erityisvelvoitteiden osalta. 81

Oma toiminta TP TA ARVIO Muutos% Muutos% Jäsenkunnat 2016 2017 v.2018 2018/2017 2018/2016 Eura 10 129 10 762 11 125 3,4 9,8 Eurajoki 7 918 7 480 8 072 7,9 1,9 Harjavalta 7 988 8 237 8 542 3,7 6,9 Honkajoki 1 591 1 702 1 731 1,7 8,8 Huittinen 7 229 7 370 7 453 1,1 3,1 Jämijärvi 1 653 1 653 1 685 1,9 1,9 Kankaanpää 10 692 11 185 10 945-2,1 2,4 Karvia 1 911 1 909 1 965 2,9 2,8 Kokemäki 8 009 8 152 8 098-0,7 1,1 Merikarvia 3 112 3 038 3 250 7,0 4,4 Nakkila 5 595 5 851 5 759-1,6 2,9 Pomarkku 2 670 2 785 2 893 3,9 8,3 Pori 87 204 87 002 88 539 1,8 1,5 Rauma 25 423 25 077 26 929 7,4 5,9 (* Siikainen 1 409 1 591 1 515-4,8 7,5 Säkylä 5 002 4 609 4 923 6,8-1,6 Ulvila 13 601 13 558 13 811 1,9 1,5 Jäsenkunnat yhteensä 201 136 201 962 207 232 2,6 3,0 Vakuutusyhtiöt 1 489 1 900 1 900 0,0 27,6 Muut kunnat 3 720 2 752 3 470 26,1-6,7 Kuntalaskutus yhteensä 206 346 206 614 212 602 2,9 3,0 Oman toiminnan kuntakohtainen arvio on laskettu 1.1.2015 31.7.2017 toteutuneen kuntalaskutuksen mukaisesti. *) sis. Rauman aluesairaalan ao. leikkaustoiminta Satakunnan keskussairaalan toiminnaksi 1.1.2018 Erityistason ostopalvelut TP TA ARVIO Muutos% Muutos% Jäsenkunnat 2016 2 017 v.2018 2018/2017 2018/2016 Eura 2 791 3 012 2 766-8,2-0,9 Eurajoki 2 258 2 072 1 943-6,2-13,9 Harjavalta 1 290 1 102 1 184 7,5-8,2 Honkajoki 613 278 553 99,2-9,7 Huittinen 4 033 4 260 4 030-5,4-0,1 Jämijärvi 365 398 401 0,9 10,1 Kankaanpää 2 196 2 166 2 056-5,1-6,4 Karvia 828 749 848 13,3 2,5 Kokemäki 1 481 1 073 1 467 36,7-1,0 Merikarvia 673 553 694 25,5 3,1 Nakkila 654 813 640-21,4-2,1 Pomarkku 325 250 310 24,1-4,7 Pori 12 797 13 230 12 289-7,1-4,0 Rauma 7 232 8 136 7 647-6,0 5,7 Siikainen 349 382 316-17,2-9,5 Säkylä 2 786 2 738 2 512-8,3-9,8 Ulvila 2 196 2 489 2 193-11,9-0,1 Jäsenkunnat yhteensä 42 864 43 700 41 850-4,2-2,4 (* Vakuutusyhtiöt Muut kunnat Kuntalaskutus yhteensä 42 864 43 700 41 850-4,2-2,4 Kuntakohtainen arvio perustuu 1.1.2016 31.7.2017 toteutumaan. *) sis. Rauman aluesairaalan muille kuin Rauman kaupungille tuottaman ao. leikkaustoiminnan siirtymisen pois ao. kuntien ostopalveluista ostoiksi Satakunnan keskussairaalasta 1.1.2018 82

Erityisvelvoitteet, Ensihoitopalvelut Asukasluku TP TA ARVIO Muutos% Muutos% Jäsenkunnat 31.12.2016 2 016 2 017 v.2018 2018/2017 2018/2016 Eura 12 004 524 463 509 10,1-2,7 Eurajoki 9 418 401 354 400 12,8-0,4 Harjavalta 7 240 315 278 307 10,3-2,5 Honkajoki 1 759 77 68 75 9,1-3,6 Huittinen 10 403 452 400 441 10,5-2,4 Jämijärvi 1 915 84 74 81 9,3-3,4 Kankaanpää 11 637 508 449 494 10,0-2,8 Karvia 2 449 107 94 104 10,0-2,8 Kokemäki 7 498 328 290 318 9,8-2,9 Merikarvia 3 169 138 122 134 10,6-2,2 Nakkila 5 548 244 216 235 9,2-3,5 Pomarkku 2 233 97 85 95 10,9-2,1 Pori 85 059 3 686 3 257 3 609 10,8-2,1 Rauma 39 614 1 719 1 519 1 681 10,7-2,2 Siikainen 1 494 66 58 63 8,8-3,9 Säkylä 6 988 305 270 297 9,9-2,9 Ulvila 13 312 577 509 565 10,9-2,0 Jäsenkunnat yhteensä 221 740 9 629 8 508 9 409 10,6-2,3 Erityisvelvoitteet, Muut Asukasluku TP TA ARVIO Muutos% Muutos% Jäsenkunnat 31.12.2016 2016 2017 v.2018 2018/2017 2018/2016 Eura 12 004 105 214 232 8,4 121,9 Eurajoki 9 418 80 164 182 11,1 127,3 Harjavalta 7 240 63 129 140 8,7 122,4 Honkajoki 1 759 15 32 34 7,4 119,9 Huittinen 10 403 90 185 201 8,8 122,7 Jämijärvi 1 915 17 34 37 7,7 120,4 Kankaanpää 11 637 102 208 225 8,3 121,6 Karvia 2 449 21 44 47 8,4 121,8 Kokemäki 7 498 65 134 145 8,2 121,4 Merikarvia 3 169 27 56 61 9,0 123,0 Nakkila 5 548 49 100 107 7,5 120,1 Pomarkku 2 233 19 40 43 9,2 123,5 Pori 85 059 736 1 507 1 645 9,1 123,4 Rauma 39 614 343 703 766 9,0 123,1 Siikainen 1 494 13 27 29 7,2 119,3 Säkylä 6 988 61 125 135 8,2 121,6 Ulvila 13 312 115 236 257 9,2 123,5 Jäsenkunnat yhteensä 221 740 1 924 3 937 4 289 8,9 122,9 83

2.10.3 Yleislääketieteen päivystys Yleislääketieteen päivystys (1.000 euroa) Kuntalaskutus TP TA ARVIO Muutos% Muutos% Jäsenkunnat 2016 2017 v.2018 2018/2017 2018/2016 Eura 322 89 91 1,8-71,9 Eurajoki 259 70 86 22,6-66,7 Harjavalta 237 64 61-5,0-74,1 Honkajoki 27 6 6-4,4-79,5 Huittinen 196 48 44-7,8-77,5 Jämijärvi 20 5 6 9,2-71,1 Kankaanpää 137 38 31-17,6-77,2 Karvia 24 7 5-29,0-80,6 Kokemäki 231 68 54-21,7-76,8 Merikarvia 152 40 35-14,6-77,3 Nakkila 181 51 49-3,7-73,0 Pomarkku 58 16 12-20,9-78,4 Pori 4 109 1 100 1 258 14,4-69,4 Rauma 82 22 53 139,2-35,4 Siikainen 36 9 6-36,6-83,6 Säkylä 124 32 33 2,1-73,9 Ulvila 527 147 169 15,5-67,9 Jäsenkunnat yhteensä 6 725 1 813 1 999 10,2-70 Vakuutusyhtiöt 145-100,0 Muut kunnat 314 11 30 172,8-90,5 Kuntalaskutus yhteensä 7 184 1 824 2 029 11,2-71,8 Kuntakohtainen arvio perustuu 1.1. 31.7.2017 toteutumaan. 84

2.10.4 Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelujen toimialue (1.000 euroa) Kuntalaskutus (erityishuolto) TP TA ARVIO Muutos% Muutos% Jäsenkunnat 2016 2017 v.2018 2018/2017 2018/2016 Eura 398 533 149-71,9-62,5 Eurajoki 1 742 1 387 2 052 48,0 17,8 Harjavalta 1 081 1 346 962-28,5-11,0 Honkajoki 11 4 13 246,2 11,4 Huittinen 1 655 1 665 1 720 3,3 4,0 Jämijärvi 55 55 55-1,2 0,2 Kankaanpää 597 610 614 0,5 2,8 Karvia 48 48 50 5,2 5,4 Kokemäki 1 434 1 368 1 440 5,3 0,4 Merikarvia 345 345 352 2,2 2,1 Nakkila 818 789 892 13,0 9,0 Pomarkku 182 194 102-47,4-44,0 Pori 5 646 5 744 5 943 3,5 5,3 Rauma 875 830 1 034 24,7 18,2 Siikainen 8 9 3-69,7-63,3 Säkylä 922 950 809-14,8-12,2 Ulvila 2 635 2 563 2 332-9,0-11,5 Jäsenkunnat yhteensä 18 452 18 440 18 523 0,4 0,4 Muut kunnat 1 456 1 500 1 500 0,0 3,0 Kuntalaskutus yhteensä 19 908 19 940 20 023 0,4 0,6 Kuntakohtainen arvio perustuu 1.1. 31.7.2017 toteutuneeseen palvelujen käyttöasteeseen. Laskelma ei sisällä ennustetta palvelujen muutoksista. 85

2.10.5 Peruspääoman korko Peruspääoman koron määräksi vuonna 2018 arvioidaan 0 % (tilinpäätöksen 2016 toteuma oli 0,0 % ja tilinpäätös 2015 toteuma oli 0,167 %). 2.10.6 Arvio osuuksista lainojen lyhennyksiin Sairaanhoidon osuus osuus% Perintä Perintä Perintä Perintä Perintä Perintä ppo:sta lainojen lyh. lainojen lyh. lainojen lyh. lainojen lyh. lainojen lyh. lainojen lyh. Kunta 1.1.2018 v.2018 v.2019 v.2020 v.2021 v.2022 v.2023 Eura 6,06 121 120 121 120 242 240 242 240 242 240 242 240 Eurajoki 4,55 90 988 90 988 181 977 181 977 181 977 181 977 Harjavalta 3,99 79 734 79 734 159 467 159 467 159 467 159 467 Honkajoki 0,85 16 932 16 932 33 865 33 865 33 865 33 865 Huittinen 2,40 47 943 47 943 95 886 95 886 95 886 95 886 Jämijärvi 1,02 20 433 20 433 40 865 40 865 40 865 40 865 Kankaanpää 4,95 99 068 99 068 198 135 198 135 198 135 198 135 Karvia 1,32 26 371 26 371 52 741 52 741 52 741 52 741 Kokemäki 4,79 95 881 95 881 191 761 191 761 191 761 191 761 Merikarvia 1,69 33 859 33 859 67 718 67 718 67 718 67 718 Nakkila 2,93 58 611 58 611 117 221 117 221 117 221 117 221 Pomarkku 1,15 23 037 23 037 46 074 46 074 46 074 46 074 Pori 36,30 726 034 726 034 1 452 067 1 452 067 1 452 067 1 452 067 Rauma 18,93 378 661 378 661 757 322 757 322 757 322 757 322 Siikainen 0,93 18 501 18 501 37 001 37 001 37 001 37 001 Säkylä 2,03 40 675 40 675 81 349 81 349 81 349 81 349 Ulvila 6,11 122 155 122 155 244 309 244 309 244 309 244 309 Yhteensä 100,00 2 000 000 2 000 000 4 000 000 4 000 000 4 000 000 4 000 000 Taulukossa on huomioitu 31.12.2018 mennessä nostetut/nostettavat uudet lainat. Vuosien 2017 ja 2018 aikana nostettavan lainan lyhennykset alkavat 1.1.2020. Investointien rahoitus tapahtunee vuodesta 2020 lähtien Maakuntien Tilakeskus Oy:n rahoituksella. Sosiaalipalveluilla ei ole kunnilta perittäviä lainojen lyhennyksiä 1.1.2018 alkaen. 86

MUISTIO 1 (4) 1.3.2017 VUODEN 2016 KUMPPANUUSSOPIMUSNEUVOTTELUIHIN LIITTYVÄ INFORMAATIO- JA KES- KUSTELUTILAISUUS / KUNTAINFO Aika 1.3.2017 klo 14.45 16.00 Paikka Osallistujat Satakunnan keskussairaalan auditorio, N2 liite Kaikkien esiintyjien esitykset ja muistio ovat luettavissa osoitteessa: http://www.satshp.fi/tietoa-meista/kumppanuus/sivut/neuvottelut-2017.aspx 1. Tilaisuuden avaus Yhtymähallituksen puheenjohtaja Rauno Valovirta avasi kokouksen. Valovirta esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Puheessaan Valovirta nosti esiin Satakunnan keskussairaalan aseman laajan päivystyksen sairaalana 1.1.2017 lähtien, sekä siihen liittyvän lääkärien rekrytointiin liittyvän huolen. Lisäksi huolena on rahan vetovoima yksityiselle puolelle. Toiminnan keskittäminen sairaalan alueelle on hoidon tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta tärkeää; Satasairaala ; kuntoutus ja psykiatria sekä vaikeasti vammaisten kuntoutuskeskus. Alueen/ Satakunnan sisällä tulee voida neuvotella hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä ja yhteistyöstä. Investoinnit ovat tärkeitä, jotta voidaan taata potilaille hyvä hoito tarkoituksenmukaisissa tiloissa. 2. Sairaanhoitopiirin toiminta- ja talous vv 2018 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 3. Potilas- ja asiakaslähtöisyys Hallintoylihoitaja Paula Asikainen 4. Sairaanhoito Satasairaalassa Johtajaylilääkäri Ermo Haavisto 5. Sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelujen johtaja Merja Paavola

MUISTIO 2 (4) 1.3.2017 6. Sairaanhoitopiirin talous vv 2016 2017 Talousjohtaja Tero Mäkiranta 7. Sairaanhoitopiirin sairaalarakennushankkeet ja sosiaalipalveluiden hankkeet vv 2016 2022, erityisesti apteekkirakennus kokonaisuus, apuvälineet sekä Satasairaala Huollon johtaja Tapio Kallio 8. Keskustelu ja jäsenkuntien kannanotot Euran kunnanjohtaja Juha Majalahti kysyi: Mitä tapahtuu sairaanhoitopiirien veloille kun sairaanhoitopiirin omaisuus siirretään maakunnalle? Huollon johtaja Tapio Kallio: Tämän hetkisen tiedon mukaan kiinteistöjen osalta (rakennukset + maapohja) sairaanhoitopiirin varat ja velat siirtyvät maakuntien kautta maakuntien tilakeskuksen taseeseen. Kun tilakeskus vuokraa kiinteistöjä maakunnille, vuokrausperusteessa ei oteta huomioon aiempia velkoja. Satakunnan sairaanhoitopiiri on lähes velaton. Juha Majanlahti totesi, että hänen käsityksensä on, että Euran kunta tekee alijäämän, kun kunnan omaisuutta siirtyy maakunnalle vastikkeetta. Mikä on sairaanhoitopiirin johtajan ja talousjohtajan käsitys asiasta? Onko sairaanhoitopiirin taseessa omaisuutta, jota voi realisoida? Talousjohtaja Tero Mäkiranta vastasi näkemyksenään, että kun omaisuus siirtyy korvauksetta maakunnalle, jota kunta ei omista, niin kunta kirjaa omaisuuden menetyksen tulosvaikutteisesti kirjanpitoon. Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto lisäsi, että lakiluonnoksen mukaan kun omaisuus siirtyy vastikkeetta maakunnalle, katetaan syntynyt tappio kuittaamalla se taseen peruspääomasta. Joissakin kunnissa tämä voi johtaa siihen, että oma pääoma heikkenee ja uhkaa hyvää luottokelpoisuutta. Ahti Pisto totesi omaisuuden myynnistä, että mm. Harjavallan sairaala on tulossa vuonna 2017 yleiseen myyntiin. Juha Majalahti tiedusteli, miksi kuitenkin rakennetaan lisää sairaansijoja, vaikka suunnitelmien mukaan tarkoituksena oli vähentää potilaspaikkoja? Johtajaylilääkäri Haavisto vastasi, että potilaspaikat vähenevät erikoissairaanhoidossa tulevassa Satasairaalassa. Kuntoutusta ja palveluja toteutetaan maakunnan sotekeskuksissa ja palveluita viedään kotiin. Akuuttihoitoa tarvitseva potilas on tarkoituksenmukaista hoitaa yhdessä paikassa, jolloin hän kotiutuu nopeammin ja sekä aikaa, että kustannuksia säästyy, kun potilasta ei siirrellä paikasta toiseen. Ahti Pisto: Keski-Suomeen rakennetaan uusi keskussairaala, jota varten otetaan 550 miljoonaa velkaa.

MUISTIO 3 (4) 1.3.2017 Marjatta Sillanpää Eurasta toi esiin, että esitysten pohjalta avautuu hyvin erikoissairaanhoidon rooli potilaan hoitoketjussa. Sillanpään näkemyksen mukaan jatkohoito tulee kuitenkin olla hajautettu maakuntiin. Potilas tulee lähettää jatkohoitoon/ kuntoutukseen oman kunnan terveyskeskukseen, mikäli häntä ei voida kotiuttaa suoraan erikoissairaanhoidosta. Jatkohoitoa ja kuntoutusta ei tulisi keskittää. Ermo Haavisto vastasi, että on tarkoituksenmukaista, että palvelut viedään lähelle ihmistä, mahdollisuuksien mukaan potilaan kotiin hyödyntäen esimerkiksi kotisairaala toimintaa. Aina potilasta ei tarvitse tuoda ollenkaan sairaalaan, vaan hoito voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan potilaan kotona. Vaativa kuntoutus tulee kuitenkin toteuttaa riittävän suurissa yksiköissä osaamisen varmistamisen takia. Hoidon järjestämisestä on voitava keskustella ja sopia maakunnan sisällä. Juha Majalahti esitti näkemyksenään, että Satakunnan sairaanhoitopiirin on kyettävä vastaamaan kilpailuasetelmaan, joka vallitsee sairaanhoitopiirien välillä. Ermo Haavisto totesi tähän, että kilpailuun lähdetään vastaamaan muun muassa viestinnän keinoin; on kyettävä tuomaan esiin, että Satakunnan sairaanhoitopiirissä saa laadukasta hoitoa. On tärkeää, että esimerkiksi alueen terveyskeskuksissa on oikea mielikuva Satakunnan keskussairaalan toiminnasta, jotta potilaalle voidaan antaa päätöksenteon tueksi oikeaa tietoa ja potilaat ohjataan tänne hoidettavaksi. Honkajoen kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Pasi Haapanen esitti näkemyksensä siitä, että Satasairaalaa tulee kehittää niin, että se olisi vaativan hoidon yksikkö. Tulee kuitenkin selvittää, mitä osia hoitoketjusta voidaan toteuttaa sote-keskuksissa, esimerkiksi kuvantamiset ym. jotta kulkeminen vähentyisi. Esimerkiksi Honkajoella perusterveydenhuollon menot per asukas ovat 600 euroa/ vuosi, ja erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon menot 3.000 euroa/ vuosi. Ermo Haavisto vastasi, että jatkossa voitaisiin hoitaa tarkoituksenmukaisemmin ne potilaat, joiden hoito ei selvästi vaadi erikoissairaanhoitoa tarjoamalla erikoislääkärin tukea sote-keskukseen konsultoinnin avulla. Näin osa epäselvistä tapauksista voitaisiin hoitaa sote-keskuksessa alusta loppuun. Tämä säästäisi aikaa ja kustannuksia. Vaativa hoitotoiminta on kuitenkin keskitettävä. Jatkossa tullaan rakentamaan vähemmän neliöitä, ja niihin keskitetään yhä vaativampi hoito. Kotiin vietävät palvelut vähentävät neliöiden tarvetta sairaalan sisällä. Kokeilua tästä toteutetaan Posassa. 9. Tilaisuuden päättäminen Yhtymähallituksen puheenjohtaja Rauno Valovirta kiitti osallistujia kannanotoista ja päätti tilaisuuden. Jatketaan yhteistyötä yhteisen Satakunnan hyväksi! Muistion kirjoitti Anna Alarautalahti-Heurlin konsernilakimies

MUISTIO 4 (4) 1.3.2017 Liite: osallistujalista esitykset löytyvät osoitteesta: http://www.satshp.fi/tietoa-meista/kumppanuus/sivut/neuvottelut-2017.aspx Jakelu: sairaanhoitopiirin internet-sivusto yhtymävaltuuston jäsenet, yhtymähallituksen jäsenet Satadiag liikelaitoksen johtokunnan jäsenet tarkastuslautakunnan jäsenet rakennustoimikunnan jäsenet Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat: puheenjohtajat, kunnallisjohtajat, perusturvajohtajat ja sosiaalijohtajat Satakuntaliitto: puheenjohtajat ja maakuntajohtaja Satakunnan sairaanhoitopiirin toimialueella toimivat terveyskeskuskuntayhtymät: kuntayhtymän johtaja, johtava lääkäri ja talousjohtaja Pohjois-Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (PoSa): toimitusjohtaja ja johtava lääkäri sekä talousjohtaja Satakunnan sairaanhoitopiiri: johtajiston jäsenet ja hanketoiminnan päällikkö sekä koordinoivat pääluottamusmiehet Media jakelu Tiedoksi yhtymähallitus 27.3.2017

MUISTIO 1 (3) 22.8.2017 KUNNALLISJOHTAJIEN KOKOUS Aika: tiistai 22.8.2017 klo 10.00 12.06 Paikka Osallistujat Satakunnan keskussairaala, N-rakennus, auditorio 2. krs, Sairaalantie 3, Pori liite Kaikkien esiintyjien esitykset ja muistio ovat luettavissa osoitteessa: http://www.satshp.fi/tietoa-meista/kumppanuus/sivut/neuvottelut-2017.aspx ASIALISTA 1. Avaus ja järjestäytyminen Yhtymähallituksen puheenjohtaja Rauno Valovirta avasi kokouksen, esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi sekä totesi toimivansa tilaisuuden puheenjohtajana. Muistion laatii hallintosihteeri Sari Vainio. Hän totesi, että Satakunnan sairaanhoitopiiri on toiminut vuodesta 1991 ja täällä toteutuu arvot: Hyvä hoito ja palvelu. Sairaala on opetussairaala ja laajan päivystyksen sairaala. Tämä tarkoittaa kunnille seuraavana kahtena vuotena myös hieman lisääntyviä kustannuksia. sairaala on viime aikoina mainostanut itseään lähettämällä jokaiseen kotiin: Sinun Sairaalasi -lehden. erityisesti puheenjohtaja toi esille Satakunnan yhteisen potilastietojärjestelmän tärkeyden; potilasja asiakastiedon kulku ja ajantasaisuus on avainasemassa hoidon yhteydessä. 2. Satakunnan sairaanhoitopiirin vuosien 2018 2020 toiminta- ja taloussuunnitelma ja v. 2018 talousarvio sekä investointisuunnitelma vv. 2018 2023 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto toivotti myös osallistujat tervetulleiksi ja totesi, että: näyttää siltä, että kaikki muut kunnat paitsi Rauma ovat edustettuna. Yhtymähallitus käsittelee tämän asian asiakokonaisuutta 28.8.2017 ja lähettää sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunnan lausunnoille. Hän totesi mm. että: Satakunnan sairaanhoitopiirin toimintakausi jatkuu ainakin 31.12.2019 asti ja, että suomalainen sanonta on, että kun asiat pitkittyvät, ne monimutkaistuvat, Toivon mukaan näin ei käy valtakunnan Soten osalta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Sairaalantie 3, 28500 PORI puh. (02) 627 71 fax (02) 627 7799 etunimi.sukunimi@satshp.fi www.satshp.fi

MUISTIO 2 (3) 22.8.2017 Satakunnan keskussairaalan laajan päivystyksen toimintojen osalta meiltä puuttuu keskussairaalan alueelta psykiatrian päivystys ja kardiologian sekä neurologian päivystykset edellyttävät vahvistamista. Nämä on tavoitteena toteuttaa. Talousjohtaja Tero Mäkiranta esitti tämän jälkeen tiivistelmän talousarviosta vuodelle 2018. Hallintoylilääkäri Ari Salmela esitteli käynistyvää moniorganisaatio-effica eli ns. yhteinen Effica projektia. Asko Aro-Heinilä totesi, että valtakunnassa ja Satakunnassa maakuntavalmistelussa ollaan koko ajan menossa eteenpäin; kun asioita tehdään pidempään, ne jalostuvat. Kuntiemme hyväksyttäväksi valmistellaan hankkeesta ohjelmaa. Huollon johtaja Tapio Kallio kertoi esityksessään investoinneista vv 2018 2023. Esitykset ovat nähtävissä sairaanhoitopiirin em internetsivustolla. 3. Keskustelu ja johtopäätökset Yhtymähallituksen puheenjohtaja Rauno Valovirta avasi keskustelun. Jukka Moilanen Ulvilan kaupunginjohtaja: Effica-potilastietojärjestelmästä ulkona ovat Huittinen, Porin YTA, Säkylä, eli noin puolet kunnista ovat ulkopuolella. Jos tämä yhteinen Effica on ns. pakollinen, jotta tieto kulkee, on syytä järjestää keskustelutilaisuus, jossa käydään vielä läpi tänäänkin ilmi tulleet epäselvyydet sekä vasta-argumentit. Miksi kaikki eivät ole mukana? Jotkin vasta-argumentit on siis olemassa. Lisäksi investoinneista; ne ovat varmasti paikoillaan. Kunnissa laitoksissa tyhjenee; Satalinna, Harjavallan sairaala ja Antinkartano On epäreilua, että upeat sairaalat siirtyvät maakuntauudistuksessa vastikkeetta maakuntahallinnolle. Ahti Pisto: Tiedonhallinnan asia on tärkeä ja ajankohtainen. Asiasta on syytä keskustella ja sitä pohtia. Sairaanhoitopiiri on usean vuoden verran yrittänyt viedä yhteistä Efficaasiaa/yhteistä tietokantaa eteenpäin. Niin, että myös Porin perusturva ja Satasote olisivat siinä mukana. Molemmista on ilmoitettu, että asiaa ei oteta käsittelyyn. Yhtymähallitus on lähettänyt asiaa koskevan esityksen/käsittelypyynnön Porin perusturvalle, mutta sitä ei ole siellä käsitelty. Asia on syytä ottaa käsittelyyn ja tarvittaessa Porin perusturva voi kutsua sairaanhoitopiirin edustajat keskusteluun. 4. Muut asiat Muita asioita ei tullut esiin. Satakunnan sairaanhoitopiiri Sairaalantie 3, 28500 PORI puh. (02) 627 71 fax (02) 627 7799 etunimi.sukunimi@satshp.fi www.satshp.fi

MUISTIO 3 (3) 22.8.2017 5. Tilaisuuden päättäminen Yhtymähallituksen puheenjohtaja Rauno Valovirta kiitti osallistujia kannanotoista ja päätti tilaisuuden ja totesi lopuksi, että: Jatketaan yhteistyötä yhteisen Satakunnan hyväksi! Muistion vakuudeksi Sari Vainio hallintosihteeri Liite: Jakelu: osallistujalista sairaanhoitopiirin internet-sivusto yhtymävaltuuston jäsenet, yhtymähallituksen jäsenet Satadiag liikelaitoksen johtokunnan jäsenet tarkastuslautakunnan jäsenet rakennustoimikunnan jäsenet Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat: puheenjohtajat, kunnallisjohtajat, perusturvajohtajat ja sosiaalijohtajat Porin perusturvalautakunnan puheenjohtaja Porin kaupungin tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Satakuntaliitto: puheenjohtajat ja maakuntajohtaja sekä ICT-asiantuntija Sote-muutosjohtaja Satakunnan sairaanhoitopiirin toimialueella toimivat terveyskeskuskuntayhtymät: kuntayhtymän johtaja, johtava lääkäri ja talousjohtaja Pohjois-Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (PoSa): toimitusjohtaja ja johtava lääkäri sekä talousjohtaja Satakunnan sairaanhoitopiiri: johtajiston jäsenet ja hanketoiminnan päällikkö sekä koordinoivat pääluottamusmiehet Media jakelu Tiedoksi: yhtymähallitus 28.8.2017 Satakunnan sairaanhoitopiiri Sairaalantie 3, 28500 PORI puh. (02) 627 71 fax (02) 627 7799 etunimi.sukunimi@satshp.fi www.satshp.fi