KAUPUNGINHALLITUKSEN ARVIO TAVOITTEIDEN JA STRATEGIAN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2009 1. YLEISTÄ TALOUDESTA Kaupunki ja liikelaitokset saavuttivat vuonna 2009 kokonaisuutena kohtuullisesti valtuuston niille asettamat toiminnalliset tavoitteet, mutta ei taloudellisia tavoitteita. Uudenkaupungin talous oli edelleen heikko eikä talous vahvistunut edellisestä vuodesta, vaan se päinvastoin heikkeni. Vuosi oli kahden strategian vuosi: Kaupunki toteutti 2009 alkuvuonna Kunnon Koti Kuntalaiselle -strategiaa ja valmisteli uutta Uusikaupunki Uutta energiaa strategiaa, joka hyväksyttiin syyskuussa 2009. Vuonna 2009 kaupungin vuosikate eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä oli 0,4 miljoonaa euroa, 23 euroa/asukas. Se laski edellisen vuoden tasosta. Uudenkaupungin omavaraisuusaste heikkeni ollen 63 %. Hyvänä tavoitetasona pidetään yli 66 %:n omavaraisuutta. Vuoden 2009 tilikauden tulos oli 4,5 miljoonaa negatiivinen ja kauden alijäämä oli 3,8 miljoonaa euroa. Kaupungin toiminnan tulot (toimintatuotot, verotulot ja valtionosuudet sekä muut tuotot) riittivät käyttötalousmenoihin mutta eivät investointeihin. Kaupungin taseessa oli vuoden lopussa 3.770.000 euroa kattamatonta alijäämää. Kaupungin verotulot nousivat vuonna 2009 yhteensä 0,2 miljoonaa euroa (noin 0,4 %) ja valtionosuudet 1,9 miljoonalla eurolla. Koko maan verotulojen kasvu oli 0,5 %. Yhteensä verorahoitus kasvoi Uudessakaupungissa runsaalla 2 miljoonalla eurolla. Kasvu alitti käyttötalouden menojen kasvun 2,5 miljoonalla eurolla. Kokonaisuudessaan verotulot ja valtionosuudet olivat 75,3 miljoonaa euroa (73,2 miljoonaa vuonna 2008). Henkilöstömenot nousivat noin 5,4 %, 2,2 miljoonaa euroa, kun koko maassa palkkasumma nousi 4 %. Vuoden 2009 tilikauden alijäämä oli 3.803.166,03 euroa. Se esitetään siirrettäväksi taseen omaan pääomaan tilikauden alijäämätilille. Taseen alijäämä on tämän jälkeen noin 3,8 miljoonaa euroa.
2. TALOUDELLISET TAVOITTEET Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten käyttötalouden nettomenot olivat 80,1 miljoonaa euroa. Ne nousivat 6 %, noin 4,6 miljoonaa euroa vuodesta 2008. Suurimmat euromääräiset kasvut olivat palvelujen ostoissa ja henkilöstömenoissa; kummassakin 2,2 miljoonaa euroa. Koko maassa menojen kasvuarvio vuodelle 2009 on yli 5 %. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset kokonaismenot (varsinaisen toiminnan lähinnä käyttötalouden menot, investointimenot ja rahoitustoiminnan menot) olivat n. 106,3 miljoonaa euroa. Kaupunki Talousarvio toteutui tarkasti. Uudenkaupungin kaupungin (ilman liikelaitoksia) toimintakulut olivat 101,3 %, toimintatuotot 103,7 % ja toimintakate (toimintatuottojen ja -kulujen erotus) 101,1 %. Euromääräisesti ylitys oli 0,85 miljoonaa euroa. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ylitys oli noin 2 miljoonaa euroa. Palvelukeskusten menot toteutuivat seuraavasti: Hallinto- ja palvelukeskuksen alijäämä/nettomenot kaksinkertaistuivat vuodesta 2008, koska sen toimintakulut sisältävät Novidalle maksetun laskennallisen valtionosuuden 7.063.044 euroa. Talousarvion toteutumisaste oli 98, 1 %, alitus 285.000 euroa. Sosiaali- ja terveyskeskuksen tilikauden alijäämä/nettomenot kasvoivat 5,3 %, 2,4 miljoonaa euroa. Talousarvion toteutumisaste oli 101,8 %, ylitys 913.000 euroa. Sivistyspalvelukeskuksen vertailukelpoinen alijäämä/nettomenot nousivat 3,5 %, 0,5 miljoonaa euroa. Talousarvion toteutumisaste oli 99,8 %. Liikelaitokset Uudenkaupungin Veden tulos parani 132.000 eurolla edellisestä vuodesta ja se oli 252.000 euroa ylijäämäinen. Liikevaihto pysyi ennallaan, vaikka jätevesimaksuja korotettiin vuoden alussa. Liikelaitoksen tuotot ylittyivät ja poistot alittuivat. Satama teki 231.00 euroa korjattua talousarviota paremman tuloksen, mutta liikeylijäämä oli vain 6.000 euroa ja ylijäämä varausten jälkeen 80.000 euroa. Liikevaihto laski edellisestä vuodesta yli 70.000 eurolla. Korkokulut ja poistot jäivät alle arvion. Sataman kautta kulkevan rahdin määrä oli 883.000 tonnia, ja se oli vain 60 % vuoden 2005 tasosta. 2
Uudenkaupungin Jätehuolto teki 228.000 euron ylijäämän. Se on 130.000 euroa vähemmän kuin vuonna 2008. Kaatopaikan jälkihoitoon käytettiin noin 905.000 euroa. Jälkihoitoa varten tehtyä varausta purettiin vastaavalla summalla. Liikelaitoksen rahavarat pienenivät 470.000 eurolla. Laskutettavan jätteen määrä väheni edellisestä vuodesta. Vakka-Suomen Vesi aloitti Laitilan ja Uudenkaupungin jätevesien puhdistuksen. Puhdistetun veden määrä jäi 15 % alle aikaisempien vuosien tason ja liikevaihto jäi 270.000 euroa alle arvion. Koska menot jäivät vastaavasti 145.000 euroa alle arvion, tilikauden lopullinen tulos jäi vain 93.000 euroa alle talousarvion. Tilikauden ylijäämä oli 12.851 euroa. Liikelaitos on raskaasti velkaantunut ja sen pääomakulut ovat isot. Uudenkaupungin ammattiopisto Novida toimi vuonna 2009 ensimmäistä vuotta liikelaitoksena. Tilikauden ylijäämä oli 556.000 euroa. Se oli 346.000 euroa talousarviota parempi. Oppilaitoksen täyttöaste pysyi edellisen vuoden tasolla. 3. INVESTOINNIT Kaupungin nettoinvestoinnit olivat 4,5 miljoonaa euroa ja liikelaitosten 1,9 miljoonaa euroa. Kaupungin ja liikelaitosten nettoinvestoinnit olivat yhteensä 6,4 miljoonaa euroa. Ne laskivat noin 320.000 euroa vuodesta 2008. Kaupungin investointimenot alittuivat 2,2 miljoonalla ja liikelaitosten noin 2,3 miljoonalla eurolla. Kaupungin isoimmat yksittäiset investoinnit olivat Ketunkallion liikennejärjestely (259.000 euroa), Pohitullin keittiön laajennus ja kunnostus (1.608.000 euroa) sekä yritysten 438.000 euron toimitilainvestoinnit. Liikelaitoksista Uudenkaupungin Veden investoinnit olivat noin 1,1 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin Veden merkittävin investointi oli kahden raakavesiputken uusiminen välillä Tammio Rauhanluoto. Merkittävin verkostoinvestointi oli Sorvakon alueen vesi- ja viemäriverkoston saneeraus. Satama investoi vuonna 2009 noin 0,4 miljoonalla eurolla. Muilla liikelaitoksilla oli erilaisia pienempiä investointeja. Kaupunki merkitsi osakkeita Kiinteistö Oy Uudenkaupungin Energiapuistosta (150.000 euroa, 100 %) ja Kiinteistö Oy Pyhämaan Pientaloista (105.000 euroa, 72,40 %). 3
4. RAHOITUSTILANNE JA LAINAT 5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET Uudenkaupungin lainakanta oli vuoden 2009 lopussa noin 31,8 miljoonaa euroa, 2006 euroa/as. Kaupungin lainamäärä kasvoi 8,2 miljoonaa euroa ja liikelaitosten laski 0,7 miljoonaa euroa. Lainamäärä kasvoi yhteensä 7,6 miljoonalla eurolla. Lainoista 34 % on liikelaitosten lainoja. Lainojen keskikorko oli noin 2,1 %. Rahavarat (mukaan lukien sijoitukset) pysyivät vuoden 2008 tasolla. Mukana ovat arvopapereiden nousun takia tehdyt kirjaukset. Kaupunki realisoi sijoituksia ja käytti toiminnan rahoittamiseen lyhytaikaisia kuntatodistusluottoja. Sijoitusten tuotto oli positiivinen ja tilinpäätöksessä tehtiin arvopapereiden osalta 575.000 euron arvonkorotus. Vuonna 2008 jouduttiin tekemään 1,5 miljoonan alaskirjaus, joten arvot ovat vielä alle vuoden 2007 tason. Maksuvalmius oli koko vuoden tiukka. Kaupungin asukasmäärän lasku ja ikärakenteen muutos vaikuttavat moniin toimintoihin ja toiminnallisiin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. Perusopetuksen oppilasmäärät laskevat ja vanhusten palvelujen tarve kasvaa. Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääosin hyvin. Joiltakin osin tavoitteet alitettiin, ylitettiin ja/tai toteutuminen siirtyi vuodelle 2010. Näistä voidaan mainita joitakin: 1. Työllistämistoimenpiteiden piirissä oli keskimäärin 58 henkilöä, tavoite 50. 2. 70 uuden työpaikan tavoitteesta toteutui 52. Lopulliset tiedot vuoden 2009 työpaikoista saadaan vasta myöhemmin. 3. Uusien toimipaikkojen määrä ylittyi vuonna 2009: tavoite 20, tot. 31. 4. Suoritteissa Puhtaanapitopalvelun kustannukset siivoustuntia kohden alittuivat. 5. Ruokapalvelussa kaupungin tuottamien ateriasuoritteiden kokonaismäärä alittui 140.000 kappaletta (tot. 80,3 %), koska henkilöstö- ja muiden ateriapalveluiden tavoitemäärä oli virheellinen. Sairaanhoitopiiriltä ostettujen aterioiden määrä 4
toteutui, tot. 101 %. Kustannukset ylittyivät ostettujen aterioiden määrän ylityksen ja Pohitullin keittiön saneerauksen aiheuttamisen järjestelyjen takia. 6. Lapsiperheiden palveluissa päiväkotien käyttöaste oli 91 %, tavoite 90 %. 7. Vanhusten palveluissa säännöllistä kotihoitoa saavien yli 75- vuotiaiden määrä ylittyi. Tavoite oli 11,3 %, tot. 13,6 %. Pitkäaikaishoidossa vanhainkodeissa ja vuodeosastoilla tai tehostetussa palveluasumisessa oli yhteensä 8 % yli 75- vuotiaista, tavoite enint. 9 %. 8. Sosiaalityössä lastensuojelutarpeen selvityksen kolmen kuukauden määräaikaa ei pystytty noudattamaan. Talousarvio ylittyi 282.000 eurolla, koska sijoituksia lastensuojelulaitoksiin, perhekoteihin ja perheisiin oli 12 enemmän kuin mihin oli varauduttu. 9. Kansanterveystyön osalta voidaan todeta, että työterveyshuollon tulot vastasivat ensimmäisen kerran menoja. 10. Kansanterveystyön menot ylittyivät 453.000 eurolla. Menojen ylitys johtui erityisesti asiakaspalvelujen ja aineiden ja tarvikkeiden ostojen ylityksistä (mm. Vehmassalosta ostopaikat, kuvantamis- ja laboratoriopalvelut, lääkkeet). Monet suoritteet alittivat talousarvion, mutta pysyivät edellisen vuoden tasolla. Vuodeosastojen hoitopäivät laskivat ja myös lääkärikäyntien määrä laski. 11. Erikoissairaanhoidon kustannukset laskivat 533.000 eurolla. Menot alittivat tarkistetun talousarvion 182.000 eurolla, koska Tyks Vakka- Suomen sairaalan hinnat laskivat joulukuussa 2009. Ajantasaista seurantajärjestelmää, jolla yhteisesti voidaan todeta potilaan hoidon tarpeen päättyminen erikoissairaanhoidon sairaalassa, ei saatu toteutettua. 12. Kuntoutuksessa menot ylittyivät 518.000 eurolla mm. vammaispalvelulain mukaisten palvelujen järjestämisestä aiheutuneiden kustannusten takia (asumispalveluiden piiriin 8 uutta asiakasta) sekä erityishuollon asiakaspalveluiden osalta (7 uutta asiakasta). Fysio-, puhe- ja toimintaterapiapalveluita ostettiin 153 asiakkaalle, tavoite 90. 5
6. MUITA TAPAHTUMIA VUONNA 2009 13. Perusopetuksessa päättötodistuksen sai keväällä 2009 yhteensä 204 oppilasta eli kaikki (tavoite toteutui) ja päättötodistuksen saaneista 98,5 % sijoittui välittömästi jatkoopintoihin. 14. Ylioppilastutkintoon osallistuvien hylkäysprosentti oli Uudessakaupungissa 2,4 %. Valtakunnallinen keskiarvo oli 6,2 %. 15. Uusiutuvan kirjastoaineiston hankinnassa ei päästy tavoitteeseen. Tavoitteena on pyrkiä valtakunnan keskiarvon tasolle kahden vuoden aikana. Hankintoja oli 303 kpl/1000 asukasta, kun valtakunnan keskiarvo oli 404. 16. Vapaa-aikapalveluissa nuorten osallistuminen paikalliseen ja seutukunnalliseen nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevaan asioiden käsittelyyn oli vilkasta. 17. Uudenkaupungin Veden tavoitteena ollut haja-asutusalueen vesihuollon toimintaperiaatteiden selkiyttäminen vesihuollon kehittämissuunnitelman pohjalta siirtyi vuodelle 2010. 18. Sataman kautta kulki tavaraa 883.258 tonnia, kun tavoitteena oli 1.300.000 tonnia. 19. Jätehuollon laskutettavan jätteen määrä laski. 20. Vakka-Suomen Veden puhdistaman jäteveden määrä oli 2.114.000 m3, kun talousarvio oli laskettu 2.500.000 m3:n mukaan. Puhdistettavan veden määrä oli 15 % alle aikaisempien vuosien tason. 21. Novidan toisen asteen oppilasmäärä oli keskimäärin 531, kun tavoite oli 570 oppilasta. Opintojen keskeyttämisprosentti oli 3,8, kun tavoite oli enintään 4 %. Kaupungin toiminnan kehittämiseksi ja talouden sopeuttamiseksi tehtiin erilaisia toimenpiteitä vuonna 2009. Vuoden 2009 tapahtumista ja toimista voidaan mainita joitakin: 1. valtuusto hyväksyi kaupungin uuden strategian Uusikaupunki Uutta energiaa syyskuussa 2009. 2. Uudenkaupungin ammattiopisto Novida muuttui 1.1.2009 liikelaitokseksi. 3. Ammatillisen koulutuksen osalta neuvottelut Loimaan koulutuskuntayhtymän kanssa etenivät joutuisasti ja päätökset 6
liitoksesta saatiin tehtyä vuoden 2009 lopussa. Uudenkaupungin ammattiopisto Novida liittyy osaksi Lounais- Suomen koulutuskuntayhtymää vuoden 2011 alussa. 4. Uusikaupunki allekirjoitti 2009 Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan kanssa perusterveydenhuoltoa ja siihen läheisesti liittyviä sosiaalihuollon palveluja koskevat sopimukset. Uusikaupunki on isäntäkunta ja vastaa palvelujen tuottamisesta. 5. Yhteistoiminta-alueen tulevan terveyskeskuksen rakentaminen ja organisoituminen veivät suuren osan kansanterveystyön henkilöstön ajasta. 6. Kalannin Palvelukeskuksen ja Merililjakodin toiminnan pyörittäminen ja henkilökunta siirtyivät vuoden alussa kaupungille. Säätiöt omistavat edelleen kiinteistöt ja vuokraavat ne kaupungille. 7. Kaupungin vakuutuksissa yhteistyökumppanina oli vuoden 2009 alusta alkaen Pohjola ja pankkipalveluissa Vakka- Suomen Osuuspankki. Sähköisissä palveluissa kumppanina on Logica Oyj. 8. Työelämän kehittämisohjelman tukema Voimaa prosessityöhön kehittämisprojekti päättyi vuoden lopussa. Hankkeen tavoitteena oli päästä tehokkaisiin tuottajamalleihin, hyvään palvelujen laatuun ja hyvään maineeseen. Hankkeen aikana uudistettiin toimintamalli ja luotiin tapa toimia, jolla kehittämistoiminnan jatkuvuus turvataan. 9. Kaupunki perusti vuonna 2009 Kiinteistö Oy Uudenkaupungin Energiapuiston, jonka tarkoituksena on omistaa, rakentaa ja hallinnoida yritysten toimitiloja. Toinen uusi yhtiö oli Kiinteistö Oy Pyhämaan Pientalot (yhdessä Finndomon kanssa), joka rakentaa Pyhämaan Tontonmäkeen 7 pientaloa. Yhtiöt ovat kaupungin tytäryhteisöjä, ja kaupunki takaa niiden lainat. 10. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri vastasi vuoden 2009 alusta terveyskeskuksen ja vanhainkotien sekä vanhusten ateriapalveluista. 11. Uusikaupunki aloitti vuonna 2009 kuntaliitosneuvottelut Taivassalon kanssa ja selvitti yhdistymisen taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia. Taivassalo päätti helmikuussa 2010, että kunta ei liity Uuteenkaupunkiin. 12. Uudenkaupungin liikelaitokset alkoivat 1.1.2009 toimia kuntalain kunnallista liikelaitosta koskevien säännösten mukaisina kunnallisina liikelaitoksina, joilla on kullakin oma johtosääntönsä ja johtokunta. Yksikään liikelaitos ei vuonna 7
7. SISÄINEN VALVONTA 2009 ylittänyt valtuuston hyväksymiä investointi- tai lainavaltuuksia. 13. Uudenkaupungin Veden talous oli valtuuston päätöksen mukaisesti tasapainotettava suunnitelmakaudella kestävällä tavalla. Uudenkaupungin Veden talouden voidaan todeta olleen vuonna 2009 talousarviota parempi. 14. Vakka-Suomen Vesi liikelaitos aloitti Laitilan ja Uudenkaupungin jätevesien puhdistuksen. 15. Uudessakaupungissa tehtiin vuoden aikana perusopetuksen kouluverkkoselvitys. Kaupunginvaltuusto päätti esityksen pohjalta sulkea Haapaniemen, Hallun, Lahden, Pohjoiskulman ja Seikowin koulut. 16. Vakka-Suomen kansalaisopisto sai vuonna 2009 opetusministeriön myöntämän valtakunnallisen laatupalkinnon. 17. Nuoriso- ja liikuntatoimi avasi nuorten tuki- ja neuvontapisteen Aviksen, ja liikuntaneuvola aloitti toimintansa. 18. Vakka-Suomen Seutukunnan toimintaorganisaatio päätettiin vuonna 2009 muuttaa siten, että vuoden 2010 alusta lähtien seudun KOKO-hankkeen koordinointi ja hallinnointi, maaseutuhankkeet ja yritysten neuvontapalvelut siirrettiin Ukipolis Oy:lle. 19. Ukipoliksen yrityshautomotoiminta pääsi hyvään alkuun, ja neljä yritystä sai hautomostatuksen. Kuntien on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäinen valvonta on osa johtamista ja sillä varmistetaan, että toimitaan tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti. Kaupungin palvelukeskukset ja liikelaitokset tekivät kukin selvityksen sisäisen valvonnan toteuttamisesta vuonna 2009. Niiden pohjalta tehtiin yhteenveto siitä, miten johtaminen ja hallinnon järjestäminen, hyvä hallintotapa ja arvot, organisaatiorakenne, tehtävien ja vastuiden jakaminen, tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, riskienhallinta, informaatio ja kommunikaatio sekä seurantamenettelyt toteutuvat 8
kaupungin toiminnassa ja mikä on kokonaisarvio sisäisen valvonnan toimivuudesta. Huomioita sisäisestä valvonnasta Uudenkaupungin kaupungin toiminnassa on noudatettu hallintosääntöä, johtosääntöjä, sisäisen valvonnan ohjetta sekä talousarviota ja sen täytäntöönpano-ohjeita sekä muita annettuja ohjeita. Kokonaisuudessaan sisäisen valvonnan voidaan todeta toimivan Uudessakaupungissa kohtuullisesti, mutta kehittämistarpeita on erityisesti seuraavissa asioissa: - Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuutus, ohjeistus ja koulutus - Henkilöstön palkitsemisjärjestelmä ja henkilökunnan riittävyys sairauspoissaolojen aikana - Tehtävien häiriöttömyyden, toiminnan vaikuttavuuden, taloudellisuuden, tuottavuuden ja henkilöstön riittävyyden ja ammattitaidon kehittymisen näkökulma tulisi saada paremmin mukaan taloudellisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin - Sisäisten ja ulkoisten arviointien tekeminen - Tietojärjestelmien häiriöttömyys ja käytettävyys - Raportointijärjestelmä Kaupungin ja liikelaitosten toiminta on ollut niille asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaista. 8. KONSERNI Yleistä Talousarviossa on määritelty yleiset konsernitavoitteet ja tavoitteet merkittävimmille yhteisöille. Muutokset konsernissa ja yhtiöiden toiminnassa vuonna 2009 - Kiinteistö Oy Va-Son Myllyrannan osakkeiden ja kiinteistön omistussuhteiden muutos käynnistettiin vuoden 2006 aikana, omistusjärjestelyt tehtiin vuoden 2009 tilinpäätökseen. Yhtiö ei enää kuulu Uudenkaupungin kuntakonserniin. Yhtiön osakkeiden arvoa pienennettiin 80.730,20 arvosta arvoon 8.375,80 euroon (tähän kuuluu pelkästään saunaosasto). Yhtiön osakkeiden arvo on siirretty tytäryhteisöosakkeiden tililtä muiden osakkeiden ja osuuksien tilille. - Kaupunki on ostanut vuoden 2009 aikana osakkeita Kiinteistö Oy Uudenkaupungin Energiapuistosta (100 %) ja Kiinteistö Oy 9
Pyhämaan Pientaloista (72,40 %). Ne ovat kaupungin tytäryhteisöjä. - Kaupunki myi Protone Oy:n osakkeet (135 kpl) Vakka-suomen Puhelin Oy:lle - Kalannin palvelukeskussäätiön toiminta ja henkilöstö siirtyi vuoden 2009 alussa kaupungille, ja säätiö omistaa vain toimitilat, jotka se vuokraa kaupungille. Kaupungin omistuksessa olevien asuntojen 90 %:n käyttöastetavoite saavutettiin, tot. 97 %. Asunto- ja kiinteistöyhtiöt ovat hyväksyneet kuntoarvioon perustuvat korjaussuunnitelmat. Kaupungin konsernilainojen määrä kasvoi 42,5 miljoonasta eurosta 50,4 miljoonaan euroon. Kaupungin takausvastuut kasvoivat 14,5 miljoonalla eurolla, ja ne olivat vuoden lopussa 20,5 miljoonaa euroa. 9. KAUPUNGINHALLITUKSEN ARVIO STRATEGIAN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2009 Kahden strategian vuosi Kaupunki toteutti 2009 alkuvuonna Kunnon Koti Kuntalaiselle - strategiaa ja valmisteli uutta Uusikaupunki Uutta energiaa strategiaa, joka hyväksyttiin syyskuussa 2009. Tämän takia ei viime vuoden osalta tehdä edellisten vuosien tapaan yksityiskohtaista arviota strategian toteutumisesta vuoden aikana. Tarkempi vertailu tullaan tekemään vuoden 2010 osalta. Kunnon Koti Kuntalaiselle -toimintastrategiaa toteutettiin alkuvuonna linjatun elinkeinopolitiikan, markkinoinnin, maapolitiikan ja kaavoituksen, palvelujen säilyttämisen ja henkilöstöpolitiikan osalta. Talouden ja toiminnan tavoitteet ja palvelukeskusten toteuttamat kehittämis- ja muutostoimenpiteet oli johdettu siitä. Uusi talousarvio tavoitekehikkoineen vastaa puolestaan uutta syksyllä hyväksyttyä strategiaa. Työpaikat ja elinkeinoelämä Vuosi 2009 oli sekä koko maassa että Uudessakaupungissa vaikea, koska maailmanlaajuinen lama romahdutti viennin ja teollisuustuotannon. Talouden tasapainotavoitteet karkasivat entistä kauemmaksi. Uudenkaupungin koko vuoden työttömyysaste oli vuonna 2009 jo 9,3 %. Se oli alle koko maan tason, mutta korkeampi kuin tavoitteena ollut Varsinais-Suomen taso. Uudenkaupungin työttömyys nousi yli 2,6 prosenttiyksiköllä. 10
Loppuvuonna tilanne heikkeni, ja Uudenkaupungin työttömyys ylitti maan keskiarvon. 70 uuden työpaikan tavoitetta ei tämän vuoksi täysin saavutettu. Tuotannollisten työpaikkojen määrä pysyi suunnilleen ennallaan ja palvelualan yritysten työntekijämäärä nousi. Syksyllä 2008 toimintansa aloittaneen metallipalvelukeskuksen toiminta pääsi täyteen vauhtiin. Satama hankki yhdessä Stevena Oy:n kanssa uuden satamanosturin, joka otettiin käyttöön vuoden 2010 alussa. Asuminen Hartela Oyj varasi Janhuanniemen alueelta korttelin, johon on tarkoitus rakentaa 14 asuntoa. Kaupunki perusti yhdessä Finndomo Oy:n kanssa Kiinteistö Oy Pyhämaan Pientalot, joka rakentaa Pyhämaan Tontonmäkeen 7 vuokrapientaloa. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt hyväksyivät kuntoarviot ja niihin liittyvät korjaussuunnitelmat. Seudulliset ja muut yhteistyöhankkeet Merkittävimmät yhteistyöhankkeet: - Vakka-Suomen Vesi: jätevedenpuhdistus alkoi - Terveydenhuollon yhteistyöhanke: Kustavi, Pyhäranta, Taivassalo, Vehmaa ja Uusikaupunki - Novida: sopimus Loimaan koulutuskuntayhtymän kanssa - Seudullinen uusiyritysneuvonta, hanketoiminta ja vastuu KOKO-ohjelman toteuttamisesta ja teknologiakeskustoiminnasta päätettiin keskittää Ukipolis Oy:lle vuoden 2010 alusta. Vakka-Suomen kunnat päättivät lähteä yhtiöön osakkaaksi. Toiminnan kehittäminen ja prosessitoiminta Strategian tavoitteen mukaisesti peruskouluverkko arvioitiin vuonna 2009, ja valtuusto päätti joulukuussa peruskouluverkon supistamisesta. Sosiaali- ja terveyspalveluissa painospiste oli kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukaisen isäntämallilla toimivan toimintansa 2010 aloittaneen perusterveydenhuollon yhteistyöalueen valmistelussa. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen osalta löydettiin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukainen ratkaisu: Uudenkaupungin ammattiopisto Novida liittyy 2011 alkaen Lounais-Suomen 11
koulutuksen kuntayhtymään (nykyään Loimaan koulutuskuntayhtymä), jonka kotipaikka on Loimaa. Vakka-Suomen Vesi aloitti Uudenkaupungin ja Laitilan jätevesien puhdistuksen. Kustavin kunnan kanssa sovittiin jätevesien johtamisesta Uuteenkaupunkiin, ja Kustavi-Lokalahti ja runkoviemärille myönnettiin valtion 1.150.000 euron tuki. Prosessimaiseen toimintatapaan siirtyminen jatkui: Tykesin työelämänkehittämishanke päättyi vuoden 2009 lopussa. Projektin aikana valmisteltiin uusi toimintamalli ja saatiin uutta puhtia prosessitoimintaan. Asukasmäärä Asukastavoitteeseen ei päästy: tavoite oli 110 uutta asukasta ja asukasmäärä väheni 13 hengellä. Kaupungin kahdesta keskeisestä ongelmasta toinen, muuttotappio muuttui niukaksi muuttovoitoksi. Tällä hetkellä ei ole käytettävissä tietoja muuttoliikkeen rakenteesta, joten ei ole tiedossa, jatkuiko nuorten poismuutto. Viimeisen 20 vuoden aikana kaupungin muuttotappio on aiheutunut 0-39-vuotiaiden poismuutosta ja suurin osa poismuuttajista on kuulunut ikäryhmään 15-24-vuotiaat. Kaupungin ikärakenne on nopeasti vinoutumassa ja työikäisten ja työvoiman määrä laskee nopeasti. Asukasluku väheni 2000-2009 yli 1130, työvoima 1159 ja työllisten määrä 875 hengellä. Talouden tavoitteet Tavoitteena oli, että Uudellakaupungilla ei ole kattamatonta alijäämää vuonna 2010, mutta vuoden 2009 tilinpäätöksessä on 3.770.000 euroa kattamatonta alijäämää. Kaupungin ja liikelaitosten yhteinen lainamäärä oli 2006 euroa/asukas, kun tavoite oli enintään 2000 euroa asukasta kohden. Liikelaitosten tilinpäätökset olivat tavoitteen mukaisesti ylijäämäisiä. Sataman osalta on tosin todettava, että sen tuloslaskelma oli ennen varauksia alijäämäinen. Valtuutetut arvioivat helmikuussa 2010 valtuuston toimintaa 2009. Arvioinnin yhteenveto on liitteenä. Liitteet 1. Valtuuston toiminnan arviointi 2. Tilastoaineistoa 12