NUIJAMAAN LAPLANDIA MARKETIN

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Vastaanttaja Lappeenrannan kaupunki Asiakirjatyyppi Asemakaavan selstus Päivämäärä 7.12.2016 Työnumer 1510028940 NUIJAMAAN LAPLANDIA MARKETIN ASEMAKAAVA

2 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI LAPPEENRANNAN KAUPUNKI NUIJAMAAN LAPLANDIA MARKET, ASEMAKAAVA JA TONTTIJAKO ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 7.12.2016 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAA- VAKARTTAA. KAAVANRO K2591 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedt Asemakaava ja 515 Liikan kylän salle tilja 3:34 ja 3:36. tnttijak Mudstuu: 89 Nuijamaa, krtteli 42 ja sujaviheralue. Kaavan laatija: Rambll Finland Oy, Laserkatu 8, 53850 Lappeenranta, yhteyshenkilö: Anu Ksnen Vireilletul: Hyväksytty: Osallistumis- ja arviintisuunnitelma ja kaavalunns n pidetty nähtävillä 26.9. - 14.10.2016. Kv_._.2016 Asemakaavan selstus 7.12.2016

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Nuijamaalla valtatie 13:n varressa. Lappeenrannan keskustaan n matkaa nin 20 km ja Nuijamaan raja-asemalle nin 2 km. Suunnittelualueen pinta-ala n nin 3,8 hehtaaria. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti näkyy alla levassa kartassa. SUUNNITTELUALUE Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkitus Kaavan nimi: Nuijamaan Laplandia market, asemakaava Asemakaavan tarkituksena n mahdllistaa alueella sijaitsevan myymälä-/varastrakennuksen käyttötarkituksen muuttaminen varasttilista kknaan myymälätiliksi. Asemakaavalla muutetaan tavallinen myymälä vähittäiskaupan suuryksiköksi. Asemakaavan selstus 7.12.2016

4 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedt... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkitus... 3 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO... 4 1.5 Luettel selstuksen liiteasiakirjista... 6 1.6 Luettel muista kaavaa kskevista asiakirjista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 6 2. TIIVISTELMÄ... 7 2.1 Kaavaprsessin vaiheet... 7 2.2 Asemakaava... 7 2.3 Tteuttaminen... 7 3. LÄHTÖKOHDAT... 8 3.1 Alueen yleiskuvaus... 8 3.2 Lunnnympäristö... 8 3.3 Rakennettu ympäristö... 8 3.3.1 Asuminen... 9 3.3.2 Palvelut ja työpaikat... 9 3.3.3 Liikenne ja tekninen hult... 9 3.3.4 Muinaismuistt... 9 3.3.5 Ympäristönsujelu ja ympäristöhäiriöt... 9 3.3.6 Maanmistus... 10 4. KAAVOITUS- JA SUUNNITTELUTILANNE... 11 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet... 11 4.2 Maakuntakaavitus... 11 4.3 Yleiskaava... 12 4.4 Asemakaava... 13 4.5 Muut suunnitelmat... 13 4.6 Kaavitusalitteet ja pikkeamispäätökset... 14 4.7 Rakennusjärjestys... 14 4.8 Phjakartta... 14 5. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 15 5.1 Suunnittelun tausta ja tavitteet... 15 5.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 15 5.2.1 Osalliset... 15 5.2.2 Vireilletul... 15 5.2.3 Viranmaisyhteistyö... 15 5.2.4 Valmisteluvaihe... 15 5.2.5 Ehdtusvaihe... 15 5.2.6 Hyväksymisvaihe... 16 Asemakaavan selstus 7.12.2016

5 5.3 Asemakaavan tavitteet... 16 6. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 17 6.1 Kaavan rakenne... 17 6.2 Mititus... 17 6.3 Aluevaraukset... 17 6.4 Asemakaavamerkinnät ja määräykset... 18 7. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET (MRL 9, MRA 1 )... 20 7.1 Eklgiset vaikutukset... 20 7.2 Taludelliset vaikutukset... 20 7.3 Liikenteelliset vaikutukset... 21 7.4 Ssiaaliset vaikutukset... 21 7.5 Kulttuuriset vaikutukset... 21 7.6 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden tteutuminen... 22 7.7 Seudullisten suunnitelmien tteutuminen... 22 8. ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 23 8.1 Tteutusta hjaavat ja havainnllistavat suunnitelmat... 23 8.2 Tteuttaminen ja ajitus... 23 8.3 Kaavan hyväksyminen... 23 YHTEYSTIEDOT... 24 Asemakaavan selstus 7.12.2016

6 1.5 Luettel selstuksen liiteasiakirjista 1. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 22.9.2016, täydennetty 7.12.2016 2. Havainnepiirrs 7.12.2016 3. MRA 30 :n kuulemisessa saadut lausunnt ja mielipiteet a. Luettel sallisista, jita n kuultu kirjeitse. b. MRA 30 :n kuulemisessa saadut lausunnt ja mielipiteet. c. Kaavanlaatijan vastineet MRA 30 :n kuulemisessa saatuihin lausuntihin ja mielipiteisiin. d. Kaavalunnskartta e. MRA 27 :n kuulemisessa saadut lausunnt ja muistutukset sekä kaavanlaatijan vastine (lisätään kuulemisen jälkeen, js lausuntja tai muistutuksia tulee) 4. Vesihultpalaverin 21.11.2016 muisti 5. Asemakaavan seurantalmake 6. Kaavamuutshakemus 7. Asemakaavakartta 7.12.2016 1.6 Luettel muista kaavaa kskevista asiakirjista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Nuijamaantien sayleiskaava 2030. Serum arkkitehdit Oy, 2016. 2. Nuijamaantien sayleiskaavan luntselvitys. Pöyry Finland Oy, 2014. 3. Nuijamaantien sayleiskaavan maisemaselvitys. Serum arkkitehdit Oy, 2014. 4. Nuijamaantien sayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventinti. Mikrliitti Oy, 2014. 5. Valtatie 13 parantaminen välillä Lappeenranta-Nuijamaa, yleissuunnitelma. Kaakkis- Sumen ELY-keskus, Sit Oy. 2016. 6. Laplandia marketin jätevesien käsittelyn vaihtehtvertailu. Rambll Finland Oy, 2016. Asemakaavan selstus 7.12.2016

7 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprsessin vaiheet Alitteen asemakaavan laatimisesta n tehnyt maaliskuussa 2016 Atma Trade Oy. Asemakaavan laatiminen n käynnistynyt syksyllä 2016. Asemakaavan vireille tulsta n ilmitettu kuuluttamalla asemakaavalunnksen ja sallistumis- ja arviintisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä lsta lehtikuulutuksella 24.9.2016 sekä sallisille lähetetyillä kirjeillä tai sähköpstiviesteillä. OAS pidetään MRL:n 62 :n ja 63 :n mukaisesti nähtävillä 26.9.2016 alkaen kk kaavaprsessin ajan. Asemakaavalunns n pidetty MRA:n 30 :n mukaisesti nähtävillä 26.9.-14.10.2016. Nähtävilläln aikana asemakaavasta pyydettiin lausunnt suunnittelussa sallisina levilta viranmaisilta ja kaupungin hallintkunnilta. Myös muilla sallisilla li mahdllista antaa kaavasta mielipide. Asemakaavalunnksesta annettiin 9 lausunta ja 1 mielipide. Asemakaavalunnsta n tarkistettu saatujen mielipiteiden ja lausuntjen perusteella ja laadittu asemakaavaehdtus. Kaavaehdtusta käsitellään ja hyväksytään teknisessä lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa, jnka jälkeen se pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Kuulemisen jälkeen asemakaavaa vidaan tarkistaa saatujen muistutusten ja lausuntjen perusteella. Tämän jälkeen kaava viedään kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuustn käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Asemakaavan n laatinut Rambll Finland Oy:n Lappeenrannan ja Espn timistt. Kaavatyötä n valmistellut Lappeenrannan kaupungin teknisen timen kaavitus. 2.2 Asemakaava Asemakaavan tarkituksena n mahdllistaa alueella sijaitsevan varast-/myymälärakennuksen muuttamisen kknaan myymälätilaksi. Asemakaavalla mudstuu maakuntakaavan mukainen vähittäiskaupan suuryksikkö. Kaava-alueen kknaispinta-ala n nin 3,75 hehtaaria, jsta liikerakennusten krttelialuetta (KM) n 1,7 ha, varastrakennusten krttelialuetta (TV) n 1,7 ha ja sujaviheraluetta (EV) n 0,3 ha. Liikerakennusten krttelialueelle saa sijittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Alueen rakennusikeus n yhteensä 10 500 k-m 2, jsta liikerakennusten krttelialueen rakennusikeus n 5 000 k-m 2. 2.3 Tteuttaminen Asemakaavan tteuttamiseksi tulee ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä slmia MRL:n 91b :n maankäyttöspimus maanmistajan ja kaupungin kesken. Kaavan tteuttaminen vidaan alittaa asemakaavan saatua lainviman. Asemakaavan selstus 7.12.2016

8 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Nuijamaan Liikan kylässä valtatie 13 varressa. Lappeenrannan keskustaan n matkaa nin 20 km ja Nuijamaan raja-asemalle nin 2 km. Alueella sijaitsee kaksi rakennusta. Tisessa rakennuksessa n varasttilja ja tisessa varast- ja myymälätilja. Paikalla timii Atma Trade Oy:n mistama Laplandia market, jka palvelee pääasiassa Venäjältä saapuvia stsmatkailijita. Kuva 2. Suunnittelualue. Suunnittelualue rajautuu lunaassa valtatie 13:een, kaakssa Jysinmäentiehen ja muilta sin pelt- ja metsäalueisiin. Alue n pääsin päällystettyä piha-aluetta. Suunnittelualueen ympäristö n pääsin rakentamatnta maa- ja metsätalusaluetta. 3.2 Lunnnympäristö Suunnittelualue sijaitsee peltmaiseman keskellä ja n maastnmudiltaan tasaista. Suunnittelualue n kknaisuudessaan rakennettua ympäristöä. Myymälärakennuksen seinustalla kasvaa istutettuja pensaita sekä pieniä puita. Valtatien ja piha-alueen väliin n tehty ylijäämämassista maavalli pihan rakentamisen yhteydessä. Välialueella kasvaa pensaita ja heinää. Suunnittelualueen maaperä n pääsin savea. Suunnittelualue sijaitsee phjavesialueen ulkpulella. Suunnittelualeelle n tehty lunt- ja maisemaselvitykset Nuijamaantien sayleiskaavatyön yhteydessä 2014. Selvityksissä ei le havaittu suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä lunnnsujelu- tai Natura-alueita eikä metsälain mukaisia khteita. 3.3 Rakennettu ympäristö Alueella sijaitsee kaksi rakennusta, jtka yhdistyvät tisiinsa kylmän välitilan kautta. Tisessa rakennuksessa (5382 k-m 2 ) n varasttilja ja tisessa (3979 k-m 2 ) varast-, myymälä- ja ravintlatilja. Rakennusten kknaiskerrsala n nin 9300 kerrsneliömetriä, jsta myymälätilaa n tällä hetkellä nin 2000 kerrsneliömetriä. Ravintlassa n nin 30 asiakaspaikkaa. Mlemmat rakennukset vat valmistuneet vuden 2011 aikana. Asemakaavan selstus 7.12.2016

9 Kuva 3. Suunnittelualueen rakennukset. Varastrakennuksen luteispulella sijaitsee sammutusvesiallas, jsta saadaan mahdllisen tulipaln sattuessa sammutusvesi. Pysäköintialue sijittuu myymälä-/varastrakennuksen ja tiealueen väliin. Hultliikenne ja työntekijöiden pysäköinti sijaitsevat rakennusten killispulella. Suunnittelualueen phjispulella sijaitsee puutarhatila sekä muutamia asuinrakennuksia. Alueen itäpulella alle kilmetrin päässä sijaitsee Saimaan kanava, jka n valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. 3.3.1 Asuminen Suunnittelualueella ei le vakituisia asukkaita. 3.3.2 Palvelut ja työpaikat Paikalla timivassa mm. elintarvikkeita ja kdintavarita myyvässä Laplandia marketissa sekä sitä palvelevassa varastssa n vakituisia työpaikkja. Tilissa timii myös pienimutinen ravintla. Työntekijöitä n tällä hetkellä 43. 3.3.3 Liikenne ja tekninen hult Suunnittelualue sijaitsee valtatie 13:n varrella, jka n maan tiseksi tärkein kansainvälisen liikenteen yhteys kuljetuksille ja henkilöliikenteelle. Nuijamaan rajanylityspaikka sijaitsee nin kahden kilmetrin päässä. Vt 13 palvelee myös paikallista liikkumista yhdistäen Knnunsun, Nuijamaan kirknkylän ja Rapattilan suunnan haja-asutusalueen Lappeenrannan keskustaajamaan. Tien varteen suunnitellut ja sittain tteutuneet kaupalliset palvelut lisäävät vimakkaasti kasvaessaan myös seudullista liikennettä. Suunnittelualue ei kuulu kunnallisen vesihultlaitksen timinta-alueeseen. Jätevedet käsitellään kiinteistökhtaisesti. Myymäläsan jätevedet jhdetaan panspuhdistamkäsittelyyn. Tisessa rakennuksessa sijaitsevan varastn ja henkilöstötiljen jätevedet jhdetaan umpisäiliöön. 3.3.4 Muinaismuistt Suunnittelualueelta ei tunneta Musevirastn käytettävissä levien rekisteri- ja arkistaineistjen perusteella muinaismuistlain (295/1963) rauhittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. 3.3.5 Ympäristönsujelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ei le maaperän tilan tietjärjestelmään kuuluvia khteita eikä muita tiedssa levia pilaantuneiden maiden khteita. Vt 13 parantamishankkeen yleissuunnittelun yhteydessä n laadittu liikenne-ennusteisiin perustuvat meluennusteet vudelle 2030. Ennuste n laadittu 2+2 kaistaisesta valtatieratkaisusta eritasliittymin, jssa npeusrajitus n 100 km/h. Asemakaavan selstus 7.12.2016

10 Kuva 4. Melutast nykytilanteessa v. 2015 päivällä kl 7-12. Nykyinen tieratkaisu, nykyinen meluntrjunta. Kuva 5. Melutast ennustevunna 2035 päivällä kl 7-12. Suunniteltu tieratkaisu ilman meluntrjuntaa ja meluntrjunnan kanssa. 3.3.6 Maanmistus Suunnittelualue n kknaisuudessaan yksityisen maanmistajan mistuksessa. Asemakaavan selstus 7.12.2016

11 4. KAAVOITUS- JA SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet vat sa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavitteiden tehtävänä n mm. varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkjen humin ttaminen maakuntien ja kuntien kaavituksessa sekä valtin viranmaisten timinnassa ja auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavitteet, jista tärkeimmät vat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. 4.2 Maakuntakaavitus Etelä-Karjalan maakuntakaava n hyväksytty maakuntavaltuustssa 9.6.2010. Ympäristöministeriö n vahvistanut sen 21.12.2011. Maakuntakaava n laadittu kk Etelä-Karjalan maakunnan alueelle kknaiskaavana. Maakuntakaavassa suunnittelualue n merkitty tutanttiminnan- ja palveluiden alueena. Vt 13 n esitetty merkittävästi parannettavana tienä. Suunnittelualueen itäpulella sijaitsee Saimaan kanava, jka n valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistriallinen ympäristö. Lisäksi se n merkitty matkailun ja virkistyksen kehittämisen khdealueena sekä vesiliikenteen alueena. Kuva 6. Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavayhdistelmästä. (Etelä-Karjalan liitt) Alueella n vimassa 19.10.2015 vahvistettu Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava ja se krvaa maakuntakaavan vaihekaavassa esitettyjen aluevarausten salta. Vaihemaakuntakaavassa määritellään kaupan palveluverkn maakunnalliset periaatteet, sitetaan merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt, määritellään merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan kn alarajat ja sitetaan suuryksiköiden enimmäismititus riittävällä maakunnallisella tarkkuudella. Vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue n sitettu merkitykseltään seudullisen rajakaupan suuryksikön alueeksi (KM-r). Merkinnällä sitetaan vähittäiskaupan suuryksikköalue, jlla n rajakaupan minaispiirteitä. Merkinnän sittamalle alueelle vidaan yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa sittaa merkitykseltään seudullista matkailuun ja rajaliikenteeseen liittyvää kauppaa, jka kaupan laadun, timinnan lunteen ja isn tnttitilan tarpeen pulesta sekä lii- Asemakaavan selstus 7.12.2016

12 kennetarvetta vähentäen sveltuu rajan vaikutusalueelle. Yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä humita kiinnittää lunt- ja maisema-arvjen sekä kulttuuriympäristön minaispiirteiden säilyttämiseen. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismititus n 45800 k-m². Liittymä vt 13:lle tulee tteuttaa eritasliittymänä. 4.3 Yleiskaava Suunnittelualueella ei le vimassa levaa yleiskaavaa. Alueelle llaan laatimassa ikeusvaikutteista Nuijamaantien sayleiskaavaa, jnka MRA 30 :n mukainen lunnsvaiheen ennakkkuuleminen n pidetty 8.2. - 18.3.2016. Osayleiskaavaehdtus n tarkitus asettaa nähtäville marrs-julukuun aikana 2016. Näin llen kaava lisi hyväksymiskäsittelyssä alkuvudesta 2017. Yleiskaavalunnksessa alue n merkitty kaupallisten palvelujen alueeksi, jlle saa sijittaa merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön (KM-9). Alueelle saa sijittaa sellaista merkitykseltään seudullista matkailuun ja rajaliikenteeseen liittyvää kauppaa, jka kaupan laadun, timinnan lunteen ja isn tnttitilan tarpeen pulesta sekä liikennetarvetta vähentäen sveltuu rajan vaikutusalueelle. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismititus n 45 800 k- m 2. Alueen liikenneympäristöjen turvallisuuteen, sujuvuuteen ja ympäristön laatuun, liitravan elinympäristön ja riittävien kulkuyhteyksien säilyttämiseen sekä maiseman ja kulttuuriympäristön minaispiirteiden säilyttämiseen n kiinnitettävä erityistä humita. Alueelle ei saa sijittaa merkitykseltään seudullista päivittäistavarakaupan suuryksikköä. Alueelle saa sijittaa hultasematilja. Kuva 7. Ote Nuijamaantien sayleiskaavan 2030 lunnksesta. (Lappeenrannan kaupunki) Alueen luteispulelle n merkitty eritasliittymä sekä kevyenliikenteen reitti. Osayleiskaavan yleisten määräysten mukaan KM-alueiden yksityiskhtainen maankäyttö tai lisärakentaminen ratkaistaan asemakaavalla. Alueen jätevesihult tulee järjestää asianmaisten viranmaisten hyväksymällä tavalla nudattaen talusvesien käsittelyä kskevaa lainsäädäntöä ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsujelumääräyksiä. Vesihultlaitsten viemäriverkstjen ulkpulisilla alueilla jätevesien käsittelytapa n tutkittava jkaisen rakennushankkeen yhteydessä erikseen. KM-alueilla tulee maankäytön yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa ja asemakaavituksessa hulehtia hulevesien hallinnasta lunnnmukaisia menetelmiä käyttäen (imeyttäminen läpäisevien ja kasvullisten pintjen avulla, viivyttäminen, pidättäminen). Asemakaavituksen yhteydessä n riittävin valuma-aluekhtaisin selvityksin sitettava, että KM-alueiden tteuttaminen ei vaikuta haitallisesti veden lunnlliseen kiertkulkuun eikä heikennä vastaanttavan vesistön veden laatua tai lisää virtaamaa alueelta. Alueiden asemakaavituksessa tulee hulehtia riittävästä tilavarauksesta hulevesien imeytykseen ja viivytykseen jk tnteilla tai läheisillä yleisillä alueilla. Asemakaavan selstus 7.12.2016

13 4.4 Asemakaava Suunnittelualueella ei le vimassa levaa asemakaavaa. 4.5 Muut suunnitelmat ja selvitykset Vt 13 Lappeenranta-Nuijamaa yleissuunnitelma Kaakkis-Sumen ELY-keskus n laatinut yleissuunnitelman valtatien 13 (Nuijamaantie) parantamisesta välillä Lappeenranta Nuijamaa. Valtatie 13 parannetaan nykyisellä paikallaan krkealukkaiseksi nelikaistaiseksi valtatieksi. Yleissuunnittelun päätavitteena n llut määritellä liikennemäärän kasvuun sidttu vaiheittain parantaminen, millä varmistetaan riittävän palvelutasn sekä sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden tasn säilyttäminen kk tiesalla. Yleissuunnitteluvaihe käynnistyi vunna 2012 lakisääteisellä ympäristövaikutusten arviintimenettelyllä, jssa tutkittiin valtatien parantamisen vaihtehtja. Sen phjalta käynnistettiin valtatien yleissuunnitelman laatiminen. Yleissuunnitelma valmistui tukkuussa 2016. Kuva 8. Ote vt13 yleissuunnitelmakartasta. (Kaakkis-Sumen ELY-keskus) Kuva 9. Otteita vt13 yleissuunnitelman havainnekuvista. (Kaakkis-Sumen ELY-keskus) Yleissuunnitelman mukaan kaikki valtatien tasliittymät pistetaan. Suunnittelualueen ajneuvliikenne kulkee alueen luteispulelle rakennettavan Nuijamaan eritasliittymän kautta, jsta kuljetaan myös Nuijamaan taajamaan. Hanke esitetään tteutettavaksi savaiheittain kansainvälisen liikenteen ja maankäytön kysynnän kasvun mukaisesti. Hankkeen tteuttaminen ei sisälly tällä hetkellä Liikennevirastn tteuttamishjelmiin. Tämän hetken käsityksen mukaan rakentaminen alkaisi aikaisintaan vuden 2020 jälkeen. Asemakaavan selstus 7.12.2016

14 Laplandia marketin jätevesien käsittelyn vaihtehtvertailu Asemakaavituksen yhteydessä laadittiin selvitys Laplandia marketin jätevesien käsittelyn vaihtehdista. Selvityksessä kuvattiin nykytila ja tarkasteltiin neljää vaihtehta esiselvitystaslla. Vaihtehdt livat: nykyisen puhdistamn saneeraun rakenteellisesti, nykyisen puhdistamn tehstaminen tisella bilgisella linjalla, siirtviemärin rakentaminen välille Laplandia Market- Nuijamaan verkst ja liittyminen tulevaisuudessa mahdllisesti rakennettavaan Nuijamaa- Lappeenranta siirtviemäriin. Selvityksen perusteella tdettiin, että puhdistamn saneeraaminen ei parantaisi merkittävästi puhdistamn timintaa, mutta tehstaisi sitä kuitenkin hieman tilapäisesti. Nykyisen puhdistamn laajentaminen tisella bilgisella linjalla lisi tteutettavissa niin, että puhdistam pistaisi tehkkaasti ravinteita, mutta puhdistamn kklukka visi nusta yli 100 AVL, jllin puhdistam vaatisi ympäristöluvan. Susiteltavin vaihteht esiselvityksen perusteella lisi rakentaa siirtviemäri Nuijamaan puhdistamlle tai js Nuijamaalta rakennetaan siirtviemäri Lappeenrannan verkstn, lisi alue susiteltavaa liittää tähän siirtviemäriin malla pumppaamlla. Mlemmissa vaihtehdissa lisi hyvä jättää Marketin alueelle tasausallas ja pumpata jätevedet tasaisesti esim. yöaikaan siirtviemäriin. Mikäli jätevedet jhdettaisiin Nuijamaan puhdistamlle, tulisi laatia selvitys ravinnekurmituksen prsessivaikutuksista puhdistamn, kska nykyisellä Nuijamaan puhdistamlla n tuleva kurmitus aika-ajin j mitituskapasiteetin taslla. Marketin ja Nuijamaan taajaman välinen siirtviemäri visi palvella myös muita alueen mahdllisia kaavitusalueita. 4.6 Kaavitusalitteet ja pikkeamispäätökset Atma Trade Oy n hakenut asemakaavan laatimista 15.3.2016 Liikan kylän tilalle 405-515-3-36. Asemakaavan n tarkitus mahdllistaa varasttilan muuttaminen myymälätilaksi. Tarkituksena n laajentaa tntilla levan rakennuksen myymälätilaa lainvimaisen maakuntakaavan sen salliessa. Timenpiteessä varasttilaa muutetaan myymälätilaksi. Hakemuksen mukaan knaiskerrsala ei muutu, kska rakennukseen ei rakenneta laajennusta. Myymälätilan laajentamistarve jhtuu lpetetun Imatran timipisteen timintjen siirtämisestä Nuijamaan myymälään. Lisäksi laajennuksella varustaudutaan tulevaisuuden asiakasmäärien kasvuun. 4.7 Rakennusjärjestys Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestys n tullut vimaan 17.1.2012. 4.8 Phjakartta Asemakaavan phjakarttana käytetään Lappeenrannan kaupungin laatimaa numeerista 1:2000 mittakaavaista asemakaavan phjakarttaa, jta n ajantasaistettu vunna 2016. Asemakaavan selstus 7.12.2016

15 5. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Suunnittelun tausta ja tavitteet Atma Trade Oy n hakenut asemakaavan laatimista 15.3.2016. Asemakaavan n tarkitus mahdllistaa varasttilan muuttaminen myymälätilaksi. Tarkituksena n laajentaa tntilla levan rakennuksen myymälätilaa lainvimaisen maakuntakaavan sen salliessa. Timenpiteessä varasttilaa muutetaan myymälätilaksi. Hakemuksen mukaan kknaiskerrsala ei muutu, kska rakennukseen ei rakenneta laajennusta. Myymälätilan laajentamistarve jhtuu lpetetun Imatran timipisteen timintjen siirtämisestä Nuijamaan myymälään. Lisäksi laajennuksella varustaudutaan tulevaisuuden asiakasmäärien kasvuun. MRL:n mukaan vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatiminnille tarkitetun alueen ulkpulelle, ellei alue le asemakaavassa erityisesti sitettu tätä tarkitusta varten. Vaatimus kskee myös lemassa levan vähittäiskaupan myymälän laajentamista tai muuttamista vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamista sekä sellaista myymäläkeskittymää, jka vaikutuksiltaan n verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Asemakaavan laatiminen n käynnistynyt kesällä 2016 ja se n tarkitus hyväksyä ennen yleiskaavan lainvimaisuutta. 5.2 Osallistuminen ja yhteistyö 5.2.1 Osalliset Osallistumis- ja vurvaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviintia varten n laadittu sallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS), jssa n myös lueteltu kaavatyössä sallisena levat tärkeimmät maanmistajat, viranmaiset ja muut taht. 5.2.2 Vireilletul Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekvaiheista ilmitetaan kaupungin ilmitustaululla sekä kaupungin virallisessa ilmituslehdessä Etelä-Saimaassa. Lähialueen asukkaita ja maanmistajia infrmidaan henkilökhtaisilla kirjeillä lunnsvaiheessa. Kaavaehdtusvaiheessa tiedtetaan lehtikuulutusten lisäksi henkilökhtaisilla kirjeillä Lappeenrannan ulkpulella asuvia kaava-alueen maanmistajia. Kaava-aineistt pidetään nähtävillä Lappeenrannan kaupungin teknisen timen kaavituksessa ja internet-sivulla. http://www.lappeenranta.fi/fi/palvelut/rakentaminen-jamaankaytt/kaavitus/nahtavilla-levat-kaavat Kaavan vireilletulsta ilmitettiin kuuluttamalla OAS:n ja asemakaavan nähtävillälsta lehtikuulutuksella 24.9.2016. 5.2.3 Viranmaisyhteistyö Asemakaavalunnksesta pyydetään lausunnt sallisena levilta viranmaisilta, jtka n lueteltu OAS:ssa. 5.2.4 Valmisteluvaihe Kaavalunns ja OAS kuulutettiin nähtäville lehtikuulutuksella 24.9.2016. Valmisteluvaiheen (kaavalunns) kuuleminen n llut 26.9. - 14.10.2016. Nähtävilläln aikana kaavasta n pyydetty lausunnt suunnittelussa sallisena levilta viranmaisilta ja kaupungin hallintkunnilta. Myös muilla sallisilla n llut mahdllisuus antaa kaavasta mielipide. 5.2.5 Ehdtusvaihe Kaavalunnsta n tarkistettu saatujen mielipiteiden ja lausuntjen perusteella ja laadittu kaavaehdtus. Tekninen lautakunta käsittelee ehdtuksen ja esittää kaupunginhallitukselle sen asettamista nähtäville 30 päivän ajaksi. Ehdtuksesta pyydetään viranmaislausunnt. Asemakaavan selstus 7.12.2016

16 5.2.6 Hyväksymisvaihe Kaavaehdtuksesta saatavien lausuntjen ja muistutusten jälkeen niihin laaditaan vastineet ja kaava etenee kaupunginhallituksen esityksestä kaupunginvaltuustn hyväksyttäväksi. 5.3 Asemakaavan tavitteet Asemakaavan tavitteena n mahdllistaa alueella sijaitsevan myymälä/varastrakennuksen käyttötarkituksen muuttaminen kknaan myymälätiliksi. Asemakaavalla paikalle mudstuu vähittäiskaupan suuryksikkö. Lappeenrannan kaupungin tavitteena n mahdllistaa maakuntakaavan mukainen yritystiminta alueella sekä luda yritykselle mahdllisuus laajentaa ja kehittää timintaansa. Tämän myötä ludaan myös uusia työpaikkja. Seudulliset tavitteet: Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavan mukaan suunnittelualue kuuluu merkitykseltään seudullisen rajakaupan suuryksikön alueeseen (KMr). Kaavamerkinnän sittamalle alueelle vidaan yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa sittaa merkitykseltään seudullista matkailuun ja rajaliikenteeseen liittyvää kauppaa, jka kaupan laadun, timinnan lunteen ja isn tnttitilan tarpeen pulesta sekä liikennetarvetta vähentäen sveltuu rajan vaikutusalueelle. Nuijamaan KMr-alueen vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismititus n 45 800 k-m². Alueen lista ja minaisuuksista jhdetut tavitteet: Suunnittelussa humiidaan alueen sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella sekä Nuijamaan raja-aseman välittömässä läheisyydessä. Suunnittelussa humiidaan myös vt 13 parantamisen yhteydessä tehtävien timenpiteiden ja liittymäjärjestelyiden vaikutus alueen suunnitteluun. Asemakaavan selstus 7.12.2016

17 6. ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla mudstetaan liikerakennusten krttelialue, jlle saa sijittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM-r1) sekä sitä palveleva varastrakennusten krttelialue (TV). 6.2 Mititus Kaava-alueen pinta-ala n nin 3,75 hehtaaria, jsta 17339 m 2 n sitettu liikerakennusten krttelialueeksi (KM-r1), 16933 m 2 varastrakennusten krttelialueeksi (TV) ja 3231 m 2 sujaviheralueeks (EV)i. Kaavassa n sitettu kknaisrakennusikeutta yhteensä 10 500 k-m². Kaavamääräysten mukaisesti tulee alueelle rakentaa autpaikkja seuraavasti: - Myymälätilat 1 ap/ 30 k-m² - Varasttilat 1 ap/ 100 k-m 2 Asemakaavan seurantalmake n liitteenä 5. 6.3 Aluevaraukset 6.3.1 Krttelialueet Liikerakennusten krttelialue (KM-r1) Krttelialueelle saa sijittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Alueelle saa sijittaa sellaista matkailuun ja rajaliikenteeseen liittyvää kauppaa, jka kaupan laadun ja timinnan lunteen pulesta sveltuu rajan vaikutusalueelle. Rakennusala n merkitty lemassa levan rakennuksen mukaisesti ja sen rakennusikeus n 5000 k-m 2. Suurin sallittu kerrsluku n kaksi (II). Jysinmäentieltä n sitettu liittymä valtatielle. Liittymä pistuu käytöstä kun valtatie 13 parantamisen yhteydessä rakennetaan uusi eritasliittymä suunnittelualueen luteispulelle. Jysinmäentie n sitettu ajyhteytenä (aj). Rakennuksen killispulelle n sitettu ajyhteys (aj) varastrakennusten krttelialueelle. Pysäköinnille (p) n varattu alue rakennuksen lunaispulelle, jhn n myös sitettu rakennusala lemassa levalle mainspylnille. Varastrakennusten krttelialue (TV) Rakennusala n merkitty lemassa levan rakennuksen mukaisesti ja sen rakennusikeus n 5500 k-m 2. Suurin sallittu kerrsluku n kaksi (II). Ajyhteys tntille n sitettu tisen tntin kautta. Rakennuksen luteispulelle n varattu alue pysäköintiä varten (p) sekä aluevaraus lemassa levaa sammutusvesiallasta varten. Sujaviheralue (EV) Krttelialueen ja valtatien välinen alue n sitettu sujaviheralueena. 6.3.2 Yhdyskuntatekninen hult ja liikennejärjestelyt Ensivaiheessa alueen jätevedet jhdetaan umpisäiliöön ja kuljetetaan käsiteltäväksi Tikansun jätevedenpuhdistamlle. Kiinteistö liitetään kunnalliseen vesihultverkstn verkstjen rakentuessa alueelle. Verkstjen rakentamisen aikataulu riippuu kk kaupan alueen rakentumisesta. Uusien eritasliittymäjärjestelyiden tteutuessa rakennetaan suunnittelualueen killispulelle uusi katuyhteys. Krttelialueen asiakaspysäköinti ja kulku pysäköintialueelle säilyvät nykyisellä paikallaan. Hultliikenteen yhteys ja työntekijöiden pysäköinti järjestetään varastrakennuksen phjispulelta. Asemakaavan selstus 7.12.2016

18 Kuva 10. Havainnekuva liikennejärjestelyistä eritasliittymän rakentamisen jälkeen. 6.4 Asemakaavamerkinnät ja määräykset Liikerakennusten krttelialue, jlle saa sijittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Alueelle saa sijittaa sellaista matkailuun ja rajaliikenteeseen liittyvää kauppaa, jka kaupan laadun ja timinnan lunteen pulesta sveltuu rajan vaikutusalueelle Varastrakennusten krttelialue. Sujaviheralue. Rakennusala. Pysäköintialue. Sammutusvesialtaalle varattu alueen sa. 3 m kaava-alueen rajan ulkpulella leva viiva. Krttelin, krttelinsan ja alueen raja. Kaupungin- tai kunnansan raja Osa-alueen raja. Sitvan tnttijan mukaisen tntin raja ja numer. Kaupungin- tai kunnansan numer. Kaupungin- tai kunnansan nimi. Krttelin numer. Rakennusikeus kerrsalaneliömetreinä. Rmalainen numer sittaa rakennusten, rakennuksen tai sen san suurimman sallitun kerrsluvun. Ajyhteys. Alueelle laadittu tnttijak n sitva. Asemakaavan selstus 7.12.2016

19 Yleiset määräykset: Rakennusten, kulkuteiden ja pysäköintialueiden ulkpulelle jäävä sa tntista tulee istuttaa. Vt13 eritasliittymän valmistumisen jälkeen Jysinmäentien liittymä pistuu käytöstä. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma hulevesien hallinnasta ja jhtamisesta. Vettäläpäisemättömiltä pinnilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mititustilavuuden tulee lla yksi kuutimetri jkaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä khden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee lla suunniteltu ylivut. Krttelialueilta kerääntyvästä hulevedestä n ertettava hiekka ja rskat. Huleveden käsittely tulee mitittaa vähintään 10 mm/10 min sateelle. Hulevedet saa laskea purkujaan tai hulevesiviemäriin vain näytteenttkaivn kautta. Ensi vaiheessa alueen jätevesihult järjestetään kiinteistökhatisesti asianmaisten viranmaisten hyväksymällä tavalla nudattaen talusvesien käsittelyä kskevaa lainsäädäntöä ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsujelumääräyksiä. Kiinteistö tulee liittää kunnalliseen vesihultverkstn verkstn rakentuessa alueelle. Krttelialueella tulee hulehtia siitä, että hälytysajneuville tarkitetut ajtiet tai muut kulkuyhteydet pidetään ajkelpisina ja esteettöminä (pelastuslaki 11 ). Krttelialueen suunnittelussa tulee humiida pelastustiejärjestelyt. Palteknisiä ratkaisuja suunniteltaessa n krttelia käsiteltävä yhtenä kknaisuutena riittävän turvallisuustasn saavuttamiseksi. Autpaikkamääräys: liiketilat vähintään 1 ap/ 30 kerrs-m2, varasttilat vähintään 1 ap/ 100 kerrs-m2 Tntilla n varattava plkupyörien pysäköintiä ja säilytystä varten riittävästi tilaa. Plkupyöräpaikkja tulee järjestää vähintään 1 pp/ 350 kerrs-m2. Asemakaavan selstus 7.12.2016

20 7. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET (MRL 9, MRA 1 ) Alueella ei le vimassa ikeusvaikutteista yleiskaavaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 54.4. :n mukaan laadittaessa asemakaavaa alueelle, jlla ei le ikeusvaikutteista yleiskaavaa, n tettava humin 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Asemakaavan vaikutuksia n arviitu vertaamalla asemakaavalunnsta nykyiseen tilanteeseen. Yleiskaavaa laadittaessa n tettava humin: 1) yhdyskuntarakenteen timivuus, taludellisuus ja eklginen kestävyys; 2) lemassa levan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdllisuudet liikenteen, erityisesti jukkliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia, vesi- ja jätehulln tarkituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, lunnnvarjen ja taluden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdllisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinelämän timintaedellytykset; 7) ympäristöhaittjen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja lunnnarvjen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen sveltuvien alueiden riittävyys. Yleiskaavan sisältövaatimukset n humiitu asemakaavamuutsta laadittaessa. Kaavan vaikutuksia arviidaan myös yleiskaavan sisältövaatimukset humiiden. 7.1 Eklgiset vaikutukset Suunnittelualue n kknaisuudessaan rakennettua ympäristöä eikä alueelle tule uutta rakentamista asemakaavan myötä. Kaikki muutkset tapahtuvat pääsin rakennuksen sisällä. Myymälärakennuksen seinustalla kasvaa istutettuja pensaita sekä pieniä puita. Lisäksi valtatien ja piha-alueen välissä n lunnntilaista nurmialuetta. Olemassa leva kasvillisuus säilyy tulevaisuudessakin. Kaavan tteuttamisella ei le vaikutuksia maisemaan, luntn tai lunnnympäristöön. Uusien pysäköintipaikkjen rakentaminen vaatii jnkin verran maaperän tasittamista, mutta muuts n paikallinen eikä khdistu gelgisesti tai gemrflgisesti merkittäviin mudstumiin. Kalliperä n alueella syvällä maakerrsten alla eikä siihen aiheudu vaikutuksia. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei le Natura-alueita, lunnnsujelualueita tai muita arvkkaita luntkhteita. Kiinteistön nykyinen jätevedenpuhdistusjärjestelmä ei timi kunnlla, jhtuen jäteveden laadusta sekä jätevesien epätasaisesta määrästä. Tämä aiheuttaa haitallista kurmitusta ympäristölle. Asemakaavituksen yhteydessä n tehty selvityksiä jätevesien käsittelystä sekä käyty neuvtteluja kaikkien sapulien kanssa jätevesien kestävästä ja taludellisesta käsittelystä. Ensivaiheessa kaikki rakennuksissa syntyvät jätevedet jhdetaan umpisäiliöön ja ajetaan puhdistettavaksi Tikansun jätevedenpuhdistamlle. Näin llen jätevesistä ei enää aiheudu paikallisesti haittaa ympäristölle. 7.2 Taludelliset vaikutukset Asemakaava mahdllistaa timivan yrityksen timinnan kehittämisen ja laajentamisen, jnka seurauksena alueelle syntyy lisää työpaikkja ja stsmatkailijiden määrää. Kaavan tteuttamisesta ei aiheudu ensivaiheessa merkittäviä yhdyskuntataludelisia vaikutuksia, kska asemakaavalla muutetaan lemassa levan rakennuksen käyttötarkitusta. Suunnittelualue liittyy lemassa levaan tieverkstn ja yhdyskuntatekninen hult n järjestetty kiinteistökhtaisesti. Tntin sisällä tapahtuvasta rakentamisesta ja siitä aiheutuvista kuluista Asemakaavan selstus 7.12.2016

21 vastaa tntin mistaja. Tntin mistaja vastaa myöskin jäteveden kuljettamisesta aiheutuvista kustannuksista. Tulevaisuudessa valtatie 13 parantamisen yhteydessä judutaan rakentamaan uusi tieyhteys alueen luteispulelle rakennettavasta eritasliittymästä. Asemakaavan ratkaisu ei le riippuvainen eritasliittymän tteutumisesta, vaan nykyiset liittymäjärjestelyt vat tistaiseksi riittäviä. Viimeistään kk kaupan alueen rakentuessa yleiskaavassa esitetyssä laajuudessaan, tulee yhdyskuntatekninen hult järjestää uudelleen ja kiinteistöt liittää kunnalliseen vesihultverkstn. Nämä saltaan aiheuttavat yhdyskuntataludellisia vaikutuksia tteutuessaan. 7.3 Liikenteelliset vaikutukset Kyseessä llessa j nykyisin timiva myymälä, fyysinen kaupan saavutettavuus ei kaavan myötä muutu. Kehittyvä ja laajeneva tarjnta pulestaan vaikuttaa kaupan kettuun saavutettavuuteen; entistä laajempi tarjnta n saavutettavissa npeammin ja paremmin. Lähelle rajaasemaa sijittuva uusi ja laajentuva kaupallinen tarjnta parantaa kaupan kettua saavutettavuutta erityisesti venäläismatkailijiden näkökulmasta, mutta myös Nuijamaan lähialueella asuville kaupan lähitarjnta laajenee ja mnipulistuu. Laajenevan palvelutarjnnan seurauksena stkset vidaan tehdä entistä paremmin j lähellä rajaa. Mikäli yhä useampi matkailija pystyisi tekemään stksensa raja-aseman tuntumassa, pienenisivät lisäksi asiintiliikenteestä aiheutuva liikennesurite ja päästöt. Vuteen 2015 mennessä Laplandia-marketin asiakasmäärät vat laskeneet lähes puleen huippuvuden (2013) tassta, jllin marketissa li yhteensä yli miljna kävijää. Taustalla n muuts Venäjän taludellisessa sekä sisä- ja ulkpliittisessa tilanteessa. Asetetut paktteet sekä ruplan arvn lasku vat vähentäneet rajaliikennettä sekä ylipäätään venäläisten matkailua Sumeen. Venäläismatkailijiden määrän ei nähdä lähivusina palaavan huippuvusien taslle, mikä näkyy myös Laplandia-marketin asiakasmääräennusteessa. Asemakaava mahdllistaa myymälätilan kasvamisen myötä myös asiakasmäärän kasvamisen samassa suhteessa verrattuna huippuvuden (2013) tasn, mutta ttaen humin venäläismatkailijiden määrän kehityksen, n epätdennäköistä, että asiakasmäärät enää nusevat vuden 2013 taslle. Tämän vuksi vidaan tdeta, ettei suunniteltu kaavamuuts aiheuta erityisiä liikenteellisiä vaikutuksia, jtka pitäisi humiida esimerkiksi uusina liikennejärjestelyinä tai pysäköintikapasiteetin kasvattamisena. Kaavan tteuttamisella ei le ensi vaiheessa vaikutuksia nykyisiin liikenneyhteyksiin. Alueelle kuljetaan Jysinmäentien liittymän kautta. Tulevaisuudessa valtatie 13 parantamisen yhteydessä judutaan rakentamaan uusi tieyhteys alueen luteispulelle rakennettavasta eritasliittymästä. Tässä yhteydessä Jysinmäentien liittymä valtatielle pistuu käytöstä. Uudet liikennejärjestelyt eivät aiheuta suuria muutksia piha-alueen järjestelyissä. 7.4 Ssiaaliset vaikutukset Päivittäistavarakaupan ja yleensäkin vähittäiskaupan palveluverkk n Nuijamaan alueella erittäin harva; lähimmät päivittäistavaramyymälät sijaitsevat Laplandia-marketin lisäksi Lappeenrannan taajama-alueella, jhn n matkaa nin 20 kilmetriä. Tarkasteltavan kaavamuutksen synnyttämä kaupan lisätarjnta ei täten uhkaa nykyisiä lähiasutukseen perustuvia päivittäistavaramyymälöitä. Laajentuva kaupallinen tarjnta saattaa jssain määrin siirtää venäläisasiinteja esim. Lappeenrannan keskustasta lähemmäksi rajaa ja täten vaikuttaa muihin kauppihin, jiden asiakaskunta kstuu pääasiassa venäläismatkailijista; kerrsalan lisäys n kuitenkin suhteessa niin pieni ja valikiman laajuus verrattuna Lappeenrantaan suhteellisen suppea, että vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi. Kaiken kaikkiaan vidaan tdeta, ettei tarkasteltavalla kaavamuutksella nähdä levan vähittäiskaupan palveluverkkn tai Lappeenrannan keskustan kaupalliseen elinvimaisuuteen sekä kehittämisedellytyksiin khdistuvia negatiivisia vaikutuksia. 7.5 Kulttuuriset vaikutukset Kk Etelä-Karjalan maakunnan vähittäiskaupan tarjntaan nähden Nuijamaan hankkeella ei vida katsa levan vaikutuksia aluerakennetaslla: myymälällä ei le leellista vaikutusta alueelliseen keskusverkkn, eikä Laplandia-market -alueen kaupallinen kehittäminen vaikuta Nuijamaan asemaan maakunnan keskusverkssa. Aluerakenteellisesti tarkastelualueen kehittäminen pulestaan vahvistaa matkailuun ja rajaliikenteeseen tukeutuvaa elinkeintimintaa ja lu edellytyksiä alueen laajamittaisemmalle kehittämiselle. Tarkastelualue sijaitsee pääsin maaseutumaisessa ympäristössä, jssa lähiasutus n vähäistä. Alue sijaitsee lisäksi nin 20 kilmetrin etäisyydellä Lappeenrannan taajama-alueesta. Kaupalli- Asemakaavan selstus 7.12.2016

22 nen kehittäminen perustuukin lähes yksinmaan venäläismatkailuun ja Nuijamaan rajaliikenteeseen, mistä syystä hankkeella ei le yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikututusta. 7.6 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden tteutuminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden (VAT) tehtävänä n varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkjen humin ttaminen maakuntien ja kuntien kaavituksessa sekä valtin viranmaisten timinnassa. Maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavitteista tärkeimmät vat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavitteet n tettava humin ja niiden tteuttamista n edistettävä myös kuntien kaavituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet vat: 1. timiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnvarat 4. timivat yhteysverkstt ja energiahult 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. lunt- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekknaisuudet Asemakaavalla mahdllistetaan maakuntakaavan mukainen yritystiminta alueella sekä ludaan timivalle yritykselle mahdllisuus laajentaa ja kehittää timintaansa. Tämän myötä ludaan myös uusia työpaikkja. Alueen kehittäminen vahvistaa matkailuun ja rajaliikenteeseen tukeutuvaa elinkeintimintaa ja lu edellytyksiä alueen laajamittaisemmalle kehittämiselle. Asemakaava ei le ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden kanssa. 7.7 Seudullisten suunnitelmien tteutuminen Kaava-alueelle suunnitteilla leva vähittäiskaupan 5 000 k-m²:n mititus khdistuu Etelä- Karjalan maakuntakaavassa sitetulle seudullisen rajakaupan suuryksikön alueelle (KMr). Kaavamuutsalueen vähittäiskaupan kknaismititus ei laajennuksen jälkeen ylitä kk alueelle sitettua mititusta (45 800 k-m²), vaan myös muille hankkeille jää hyvin mahdllisuuksia tteutua. Lisäksi suunniteltu laajennus n lunteeltaan ja tarjnnaltaan matkailuun ja liikenteeseen liittyvää kauppaa, jka sveltuu rajan vaikutusalueelle. Asemakaavan muuts n täten maakuntakaavan mukainen ja tteuttaa sen rajakaupalle asettamia määräyksiä ja tavitteita. Asemakaavan selstus 7.12.2016

23 8. ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 8.1 Tteutusta hjaavat ja havainnllistavat suunnitelmat Asemakaavan laatimisen yhteydessä n laadittu havainnekuva, jka n kaavaselstuksen liitteenä. 8.2 Tteuttaminen ja ajitus Kaavan tteuttaminen vidaan alittaa asemakaavan saatua lainviman ja uusi tntti n merkitty tnttirekisteriin. 8.3 Kaavan hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy MRL 52 mukaisesti Lappeenrannan kaupunginvaltuust. Ennen asemakaavan hyväksymistä tulee slmia kaupungin ja maamistajan kesken maankäyttö- ja rakennuslain 91b :n mukainen maankäyttöspimus. Spimuksella kaavasta merkittävästi hyötyä saava maanmistaja velvitetaan lain säätämissä rajissa sallistumaan kunnalle aiheutuviin asemakaavan tteuttamiskustannuksiin. Spimus vidaan sapulia sitvasti tehdä siinä vaiheessa, kun kaavaehdtus n llut julkisesti nähtävillä. Lappeenrannassa 7. päivänä julukuuta 2016 Rambll Finland Oy Anu Ksnen Iris Brman Asemakaavan selstus 7.12.2016

24 YHTEYSTIEDOT Rambll Finland Oy Maankäytön suunnittelija Anu Ksnen Puh. 0400 289 944 anu.ksnen@rambll.fi Lappeenrannan kaupunki Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä Puh. 040 653 0745 maarit.pimia@lappeenranta.fi Matti Veijvuri asemakaava-arkkitehti p. 040 660 5662 matti.veijvuri@lappeenranta.fi Asemakaavan selstus 7.12.2016