versio 310706 SAVONRANNAN KUNTA Saunaniemen luontoselvitys
2 Saunaniemen luontoselvitys 1. Työn tausta Luonnonsuojelu-, metsä- sekä vesilaissa on elinympäristöjä, jotka tulee huomioida maankäytön suunnittelussa. Näiden ns. lakikohteiden lisäksi on Metsäkeskus Tapion julkaisussa metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt mainittu myös muita huomionarvoisia elinympäristöjä. Saunaniemen ympäristöselvityksen tavoitteena oli selvittää onko ranta-asemakaava-alueella sellaisia merkittäviä elinympäristöjä, jotka tulisi erityisesti ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Lajisto on arvioiduilla kohteilla ja alueilla selvitetty pääpiirteittäin. Vesikasvien, heinien ja sarojen kohdalla saattaa esiintyä puutteita. Maastossa ei systemaattisesti havainnoitu nilviäis-, hyönteis-, sieni tai jäkälälajistoa. 2. Selvitystyön toteuttaminen Savonrannan kunnassa sijaitsevan Saunaniemen luontoselvityksen kenttätyöt toteutettiin kahden päivän aikana heinäkuun 14.-15. päivinä vuonna 2006. Ennen maastotyövaihetta selvitettiin olemassa olevaa aineistoa. Käytetyistä tietolähteistä mainittakoon Natura 2000 tietolomakkeet, valtakunnallinen rantojensuojeluohjelma, valtakunnallinen lehtojensuojeluohjelma ja Savonrannan rantaosayleiskaavan luontoselvitys. Maastotyöt suoritettiin siten, että ilmakuvien ja muun lähtötietoaineiston perusteella suunniteltiin maastotyöskentely. Maastossa tarkastettiin kaikki potentiaaliset kohteet ja laadittiin kohdekuvaukset. Maastotyöskentelystä ja raportin kokoamisesta on vastannut FL Jari Hietaranta. Hänellä on 15 vuoden kokemus luontoselvityksistä eri puolilla maata. 3. Selvitystyön tavoitteet Ympäristöselvityksen tarkoituksena on toimia ranta-asemakaavatyötä tukevana selvityksenä ja antaa käytännön suosituksia alueen eri osien soveltuvuudesta esimerkiksi rakentamiseen. Saunaniemen kaava-alueella pääasiallinen nykyinen maankäyttömuoto on metsätalous. Luonto- ja ympäristöselvityksen perusteella voidaan myös määritellä alueita, jotka luontoarvoiltaan ovat ehkä melko tavanomaisiakin, mutta niillä on merkitystä esimerkiksi rakentamattomina alueina. Selvityksessä on osittain tarkasteltu myös varsinaisen kaava-alueen lähiympäristöä jotta saadaan käsitys kaava-alueen liittymisestä ympäröivään luontokokonaisuuteen. 4. Alueen luonnon yleispiirteet Koko Saunaniemen alue muodostaa käytännössä luode-kaakko suuntaisen drumliinin eli pohjamoreenin paksunnoksen. Drumliini on rinteiltään paikoin verraten jyrkkä. Relatiiviset korkeuserot drumliinin keskiosista sekä koillis- että luoteisrantaan ovat noin 15 m. Lännestä tulevan ajotien läheiseltä kallioselänteeltä (kaava-alueen ulkopuolella oleva kallio) relatiivinen korkeusero rantaan ja viereiselle pelto-/niittyalueelle on yli 25 m. Niemen kaakkoon osoittava ranta-alue on kivinen osaksi jopa lohkareinen.
3 Koillisranta on myös pääosin kovapohjainen ja kivinen. Koillisrannan läheisyydessä noin 76-77 m tasolla voidaan nähdä heikkoja merkkejä vanhasta rantavallista. Alueen topografian ja geomorfologian kannalta huomionarvoisin alue on em. niemeen johtavan tien läheisyydessä sijaitseva kallioselänne. Kallioselänteitä on myös suunnittelualueen keskiosassa, joskin ne ovat huomattavasti ensin mainittua vaatimattomampia. Kivikkoisista rannoista poikkeavan elementin muodostavat Saunanimen pohjois- ja keksiosassa olevat 3 pussimaista, kapeaa lahdenpukamaa. Ne ovat aikoinaan olleet vesialuetta (kiinteistöraja kulkee metsänreunaa pitkin) ja ovat vuosien saatossa muotoutuneet osin luhtaisiksi vesijätönomaisiksi rannoiksi jotka metsänpuoleisilta reunoiltaan ovat lähes kokonaisuudessaan kuivaa maata. Ne eivät suoranaisesti kuitenkaan ole metsälain mukaisia kohteita. Kuva 1.Itärannan luhtaisen lahden vesistön puoleista (kosteampaa) reuna-aluetta. Kuten edellä jo todettiin peittää pohja- ja paikoin myös ablaatiomoreeni suunnittelualuetta kauttaaltaan. Moreenipeite on ohuimmillaan suunnittelualueen keskiosissa, jossa se puuttuu edellä mainittujen kallioselänteiden kohdalla. Rinnealueilla ja erityisesti suunnittelualueen eteläosassa lähellä niemeen kulkevaa tietä on moreeni hienojakoisempaa ja saattaa olla ainakin osittain lajittunutta mm aaltotoiminnan seurauksena. Mutta varsinaista lajittunutta aineista ei esiinny. Eloperäisiä maalajeja esiintyy varsinaisen Saunalahden rannoilla ja itse suunnittelualueella edellä mainittujen luhtaisten poukamien perukoilla. Mattilan ja Hiekkalahden peltoalueet on todennäköisesti raivattu suoalueille ja soistuvaa maaperää ja siis turvetta esiintyy myös niiden ympäristössä. Suunnittelualueen orgaanisen aineksen kerrostumat ovat kuitenkin hyviä pienialaisia ja ohuita.
4 Valtaosaa alueen metsäkasvillisuudesta voidaan pitää hyvin tavanomaisena. Suunnittelualueen (Saunaniemi) muodostaa melko yhtenäinen metsäalue, joka voidaan puulajikoostumuksensa ja kenttäkerroksen lajistonsa puolesta määritellä maaston ylemmillä osilla kuivahkoiksi mäntykankaiksi. Valtapuuna on poikkeuksetta mänty. Jonkin verran sekapuuna esiintyy pihlajaa ja koivua ja alikasvoksena harmaaleppää tai kuusta. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Puusto on selvästi talousmetsäkäytössä. Se on tasaikäistä ja hoidettua ja osaksi taimikolla. Laajoilla alueilla on toteutettu harvennushakkuita tai avohakkuita. Alempana rinteessä on ja rannan läheisyydessä männyn tilalle ilmaantuu kuusi. Sen ohella esiintyy koivua ja harmaaleppää ja myös tervaleppää ja pihlajaa. Erityisesti lounaaseen viettävällä rinteellä (tien läheisyydessä) esiintyy melko runsaasti lehtipuita sekapuuna. Paikoin on komeita haapoja (erityisesti naapuritilan puolella). Myös niemen kärkialueella 80 m korkeuskäyrän molemmin puolin esiintyy kuusivaltaista kangasta. Sitä voidaan luonnehtia tuoreeksi kankaaksi. Lehtipuuston osuus on paikoin huomattava. Myös luoteessa (karttasana Hiekkalahti) esiintyy kuusivaltaista tuoretta kangasta. Kenttäkerroksen lajisto riippuu paljolti siitä, onko alueella toteutettu hakkuita tai kuinka kauan hakkuista on kulunut aikaa. Talousmetsäalueilla Saunaniemen sisäosassa kenttäkerroksen lajistoa on pidettävä tavanomaisena kuivahkolle mäntykankaalle; puolukka, mustikka, lillukka, variksenmarja (kaikkein karuimmat paikat), kielo, kanerva, kangasmaitikka, sananjalka, kevätpiippo, hietakastikka, metsälauha, sananjalka ja kultapiisku. Kulttuurilajiston runsaus kasvaa huomattavasti hakkuualueilla. Näillä alueilla esiintyy mm maitohorsmaa, nurmipuntarpäätä, koiranheinää, nurmirölliä ja maitohorsmaa sekä vadelmaa ja lisäksi mm kultapiiskua, rätvänää, sananjalkaa ja karhunputkea. Ranta-alueiden läheisyydessä kasvillisuus on pääosin samanlaista kuin etäämpänäkin rannasta; puusto on valtaosaltaan kuusikangasta. Myöskään tällä alueella ei esiinny maapuita tai pystypökkelöitä. Puusto on iältään hyvin yhteneväistä. Lounaisrinteessä on paikoin muutamia maapuita. Aivan rannassa saattaa tosin olla runsaamminkin lehtipuustoa mutta vyöhyke on useimmiten enintään 10 m leveä. Paikoin ranta-alue on niin karu, että em. vyöhyke uupuu kokonaan. Ympäröivältä vesialueelta Saunaniemeen avautuu kaunis maisema. Myös rannalta katsottuna läheisyydessä sijaitsevat pienet luodot ja saaret (Huutosaaret ja Petäjäsaari ja pienet luodot) näkyvät kauniisti maisemakuvassa. 5. Alueen luontokohteet ja -alueet Seuraavassa on kuvattu alueen lajistoa. Alueelta voidaan erottaa käytännössä muutamia metsätyyppejä. Metsätyypin nimen jäljessä on numero, joka viittaa ko. luontotyypin sijaintiin liitekartalla. Lajistoa on kuvattu mutta luontotyyppiin liitetyt lajit eivät kaikki esiinny välttämättä kaikilla ao. luontotyypillä. tuore kangas,(1) Ei yleensä maapuita tai pystypökkelöitä, kuusen ohella paikoin runsaastikin lehtipuuta, paikoin puhdas kuusikko. Puusto etenkin Jokirannan puoleisella rinteellä paikoin melko järeää.
5 kuusi mänty haapa, koivu ruusuruoho lillukka vanamo, kielo, korpi-imarre mesimarja metsäkastikka, mustikka, karhunputki metsämaitikka nuokkuhelmikkä kylämaltsa kultapiisku puolukka, mustikka, metsätähti korpikastikka aitovirna vadelma metsäkorte metsäalvejuuri ojakellukka Rehevimmillään tämä metsätyyppi on aivan suunnittelualueen eteläosassa (1a). Muutamia kookkaita haapoja ja joitakin maapuita tai pystypökkelöitä voidaan havaita. Myös itärannalla on paikoin pienialaisia tuoreen kankaan alueita (1b). Paikoin jopa voidaan puhua lehtomaisesta kankaasta (1c). Edustavimmillaan tämä kielovaltainen alue on tien läheisyydessä. Tien tuntumassa kasvaa myös muutamia kookkaita haapoja. koivikko (2) Alue lienee vanhaa peltoa. Kenttäkerroksen lajisto on pääosin samantyyppinen kuin edellä, mutta ruohoja on jossain määrin enemmän. Koivikkoa on harvennettu ja puusto on noin 20 vuotta vanhaa. lillukka karhunputki vadelma hiirenporras ahomansikka metsäkorte ruusuruoho metsäimarre mesimarja rätvänä nurmirölli kastikka (sp.) metsälauha
6 Kuva 2. Tuoretta kuusikangasta (alue 1a kartalla) Kuva 3. Itärannan rehevää kuusikkoa (osa-alue 1b). Alueen halki kulkee metsäkoneura. mänty- tai sekakangas (3) Kuivahkolle tai tuoreehkolle mäntykankaalle on tyypillisiä lajeja männyn ohella koivu ja harmaaleppää sekä kuusta. Myös katajaa esiintyy jonkin verran. Kosteimmilla paikoilla kenttäkerroksen lajisto poikkeaa melkoisesti normaalin kuivahkon mäntykan-
7 kaan lajistosta huomattavasti ja sitä voitaisiin myös kutsua mänty-kuusi tai mäntykoivu sekakankaaksi. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny ja puusto on tasaikäistä. Kenttäkerroksen valtalaji on puolukka. mänty kuusi koivu, pihlaja puolukka, mustikka kangasmaitikka kultapiisku vanamo jäkälät rahkasammaleet sananjalka metsäalvejuuri isotalvikki metsämaitikka kielo oravanmarja isotalvikki metsäimarre nuokkuhelmikkä Niemen eteläosan koillisrannalla on perustyypistä hieman poikkeava kokonaisuus (3a). Tällä alueella männyn ohella kasvaa harvakseltaan koivua. Maapohja on tasainen ja kosteampi verrattuna muuhun mäntykankaaseen. Sammalia kuten kynsisammalia ja karhunsammalta on runsaasti. Koivut ovat aika kookkaita. vesijättömäinen rantaluhta (4) Pieniä luhtaisia lahdenpoukamia, jotka maastokäynnin aikana (heinäkuun puoliväli) näyttivät olevan aika kuivia (ks. kuva 1 ). Alueet ovat pääosin puuttomia ja pensaitakaan ei esiinny. viitakastikka kevätpiippo, jokapaikansara ojakellukka kurjenmiekka pullosara hakkuualue tai nuori taimikko (5) Laajin harvennushakkuualue sijaitsee suunnittelualueen keskiosassa. Myös lounaisrinteellä on paikoin toteutettu hakkuita kuusikossa. kallioalueet (6) Kasvillisuus on pääosin kanervatyypin kuivaa mäntykangasta. Kysymyksessä ei ole metsälakikohde. Huomionarvoisin kallioalue on tien lähellä Mattilan tilasta itään oleva kallioalue
8 Kuva 4. Yksi sisäosan kallioselänteistä (kartalla nro 6). Etualalla nuorta männikköä (osa kohdetta 3). mänty puolukka kanerva hietakastikka jäkälät nurmirölli kultapiisku kallioimarre sananjalka 6. Lakikohteet ja muut huomionarvoiset elinympäristöt ja kohteet Saunaniemen selvityksessä on pyritty maastossa löytämään luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kohteet ja aluekokonaisuudet, jotta ne voidaan huomioida maankäytön yhteydessä. Lisäksi inventoinnissa huomiota kiinnitettiin kohteisiin ja alueisiin, jotka lisäävät luonnon moninaisuutta tai vaikuttavat maisemakuvaan ainakin paikallisella tasolla. Merkittävien kohteiden valinnassa huomiota kiinnitetään seuraaviin luontotyyppeihin, joita on esitetty seuraavissa laeissa: -luonnonsuojelulain 29 :ssä -metsälain 10 :ssä -vesilain 15 :ssä. Mahdollisten huomionarvoisten kohteiden valinnassa on lisäksi huomioitu em. laeissa mainitsemattomat arvokkaat elinympäristöt, joita esimerkiksi Meriluoto & Soininen
9 (1998) ovat kuvanneet. Näitä ovat vanhat havu- ja sekametsiköt, vanhat lehtimetsiköt, paisterinteet, supat, ruohoiset suot, metsäniityt ja hakamaat. Luontoinventoinnin perusteella voidaan todeta, että suunnittelualueella ei esiinny edellä esitetyissä laeissa mainittuja luontotyyppejä. Suunnittelualueella on kuitenkin muusta ympäristöstä erottuvia alueita ja kohteita, jotka on syytä ottaa huomioon kaavallisessa tarkastelussa. Seuraavassa listauksessa on esitetty huomionarvoiset luonto- ja maisemakohteet. kallioselänteet 3 kpl (nro 6, muu huomionarvoinen luonnonympäristö rehevät rinnealueet (nro:t 1a ja 1c, muu huomionarvoinen luonnonympäristö) Kuva 5. Tien läheistä lounaisrinnettä. Alarinteellä kasvaa muutamia kookkaita haapoja. Kasvillisuus on rehevää (naapuritilan puolella oleva alue). 7. Suositukset ja ympäristövaikutusten tarkastelu Alueen luontoarvot ovat melko tavanomaiset, joten rakentamisen aiheuttamat muutokset eivät liene merkittävä luonnon monimuotoisuuden ja kestävän kehityksen kannalta. Ranta-asemakaavassa rakentamiselle Saunaniemen alueelle ei ole esteitä, jos lähtökohtana on LSL, ML tai VL mukaisten elinympäristöjen esiintyminen alueella. Myös alueen linnusto on erillisen selvityksen mukaan tavanomainen. Suunnittelualueen niemialueen sisäosat soveltuvat hyvin rakentamiseen. Edellä mainitut kallioselänteet tulisi kuitenkin jättää rakentamisen ulkopuolelle. Rakentamista tulisi myös välttää erityisesti mainituille rinnealueille (1a ja 1c) vaikka nämä alueet eivät ole ns. lakikohteita. Näiden alueiden kasvillisuus on ympäröivää muuta suunnittelualueen luontoa monimuotoisempaa ja tulisi täten säilyttää alueen monimuotoisuuden säilymisen kannalta.
10 Koillis- itä- ja kaakkoisrannassa olevat vesijättömäiset rannanosat sekä pienehkö soistuma-alue ja kosteampi metsäosuus voidaan hyödyntää ranta-alueen puiston toiminnallisessa kehittämisessä ja osana rantapuiston ja rantapolkujen varren ympäristöelementtejä. On erityisen suotavaa, että suunnittelualueen eteläsivulle (ulottuen itä- kaakkoisosastaan naapuritilan puolella) muodostuu selvä ja riittävän leveä itä-länsisuuntainen käytävä aina Saunaniemen kaakkoiskärkeen asti. Sauvossa 31. heinäkuuta 2006 FL Jari Hietaranta
LIITEKARTAT KARTTAKUVA MERKINTÖJEN SELITTEET
SAUNANIEMI LUONTOSELVITYS Karttamerkintöjen selitteet 1. Tuore kangas Ei yleensä maapuita tai pystypökkelöitä, kuusen ohella paikoin runsaastikin lehtipuuta, paikoin puhdas kuusikko. Puusto etenkin Jokirannan puoleisella rinteellä paikoin melko järeää. 2. Koivikko Alue lienee vanhaa peltoa. Kenttäkerroksen lajisto on pääosin samantyyppinen kuin edellä, mutta ruoholajistoa runsaammin. Koivikkoa on harvennettu ja puusto on noin 20 vuotta vanhaa. Tasainen alue. 3. Mänty- ja sekakangas Kuivahkolle tai tuoreehkolle mäntykankaalle on tyypillisiä lajeja männyn ohella koivu ja harmaaleppä. Kuusta esiintyy paikka paikoin. Myös katajaa esiintyy jonkin verran. Kosteimmilla paikoilla kenttäkerroksen lajisto poikkeaa melkoisesti normaalin kuivahkon mäntylankaan lajistosta ja siitä voitaisiin myös kutsua mänty-kuusi tai mäntykoivu sekakankaaksi. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny ja puusto on tasaikäistä. Kenttäkerroksen valtalaji on puolukka. Puusto on osin hyvin varttunutta ja osin nuorta. Rantavyöhykkeen puusto on kokonaisuudessaan varttunutta ja hyvin peittävää metsää (erottuu hyvin ilmakuvastakin). 4. Vesijättömäinen rantaluhta Lahdenpoukamien perukoille muodostunut vesijättömäinen luhta-alue. Paikoin kokonaan kuivaa maata maastokäynnin aikaan. Puutonta aluetta. 5. Hakkualue tai nuori taimikko Laajin harvennushakkuualue sijaitsee suunnittelualueen keskiosassa. Myös lounaisrinteellä on paikoin toteutettu hakkuita kuusikossa. 6. Kallioalueet Kasvillisuus pääosin kanervatyyppistä kuivaa mäntykangasta. Kysymyksessä ei ole metsälakikohteita. Huomionarvoisin kallioalue on tien lähellä Mattilan tilasta itään oleva kallioalue (kartalla läntisin isohko kuvio).
SAVONRANTA SAUNANIEMI LINNUSTOSELVITYS 2006
Savonrannan Saunaniemen linnusto Yleistä Selvitys on tehty kahdella samalla viikolla tapahtuneella käyntikerralla 12. ja 15.6.2006. Kaikkiaan alueen kiertoon käytettiin n. 10 tuntia (4+6 h). Alueen pieni koko sekä linnuston määrä ja laatu huomioiden tuntimäärä oli mielestäni riittävä. Sää oli havainnointiaikana hyvä eikä sade tai tuuli päässyt haittaamaan havainnointia. Alue kierrettiin ensimmäisellä kerralla nopeammin jalkaisin mahdollisia parempia alueita silmällä pitäen, ja toisella kerralla hieman perusteellisemmin käyttäen aikaa enemmän etukäteen parhaiksi arvioiduilla alueilla. Saunaniemen lajisto on hyvin tavanomaista ilman uhanalaisia tai kovin harvinaisia lajeja. Itse niemellä tavattiin kaikkiaan 26 lintulajia, ja välittömässä tuntumassa pesiviä lisäksi 6 lajia. Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteen I lajeista alueen sisällä tavattiin ainoastaan teeri. Välittömässä läheisyydessä mutta kuitenkin Saunaniemen ulkopuolella havaittiin direktiivilajistosta lisäksi kaakkuri (ylilentävä), laulujoutsen, pikkulokki, kalatiira sekä pikkulepinkäinen (direktiivilajit osoitteessa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9046&lan=fi). Linnusto Alueen lajisto koostuu lähes kokonaan varpuslinnuista, joista ylivoimaisesti yleisin on peippo. Myös punarinta ja talitiainen pesivät alueella usean parin voimin. Muita alla olevassa lajilistassa lueteltuja varpuslintulajeja alueella on tasaisesti mutta melko harvakseltaan. Mitään ns. parempia varpuslintuhavaintoja alueella ei tehty. Vesilinnuista alueen kivisillä rannoilla näyttää pesivän hyvin niukasti. Käyntien ajankohtana havaittiin ainoastaan tukkakoskelo. Lokkilinnuista kalalokki ja mahdollisesti myös kalatiira pesivät alueen rannan tuntumassa olevilla vesikivillä. Ainoa havaittu petolintulaji oli nuolihaukka, jolla oli todennäköisesti alueella pesä varoittelusta päätellen. Pesää ei kuitenkaan lyhyehköllä etsinnällä löytynyt. Linnustollisesti parhaimmat alueet jäävät nyt selvitettävänä olevan alueen ulkopuolelle, mutta ne tulee kuitenkin ottaa huomioon alueen käyttöä suunniteltaessa, koska mahdollinen tuleva alueen käyttö voi niihin vaikuttaa. Tärkein huomioitava alue on Saunaniemen pohjoispuolella reilun kilometrin päässä sijaitseva Sivi -niminen pikkusaari/luoto, jolla pesii merkittävä lokkikolonia. Näillä käynneillä Sivillä näkyi enimmillään 12 aikuista selkälokkia pelkästään saaren yhdeltä puolelta katsottuna. Saarella pesii siis vähintään kuusi paria (mahdollisesti jopa10 paria) tätä hienoa, taantunutta lajia. Lisäksi saarella pesii 20-25 parin suuruinen naurulokkikolonia, jossa lisänä vielä muutama pikkulokkipari sekä 2-4 paria kalalokkeja. Toinen mahdollisesti kohtuullinen linnustokohde on niemen eteläpuolinen Saunalahti pienine jokisuistoineen, jota en tarkemmin tutkinut, koska se sijaitsee selvästi nyt tutkittavana olleen alueen ulkopuolella. Kuitenkin lahdella pesinee ainakin laulujoutsen ja härkälintu, jotka molemmat havaitsin nopealla pistolla lahdelle. Hyvin todennäköisesti
lahdella pesii myös muita vesilintuja, vaikka en tuolloin muuta havainnut. Pikkulokit käyvät ruokailulennoillaan lahdella saalistamassa. Kaiken kaikkiaan itse Saunaniemellä ei liene suurta linnustollista merkitystä, mutta edellä mainitut lähialueet pitää ottaa alueen suunnittelussa huomioon. Varsinkin Sivin selkälokkiyhdyskunta on merkittävä linnustokohde. Tavatut lajit karttalyhenteineen (kursiivilla alueen ulkopuolella havaitut merkittävämmät lajit): G ste P gri C cyg M ser F sub T rix A hyp L min L rid L can L fus S hir C pal D maj M alb P mod E rub kaakkuri härkälintu laulujoutsen tukkakoskelo nuolihaukka teeri rantasipi pikkulokki naurulokki kalalokki selkälokki kalatiira sepelkyyhky käpytikka västäräkki rautiainen punarinta T pil T phi T ili P lus R reg M str F hyp P mon P cri P maj L col G gla P pic F coe C spi L cur räkättirastas laulurastas punakylkirastas pajulintu hippiäinen harmaasieppo kirjosieppo hömötiainen töyhtötiainen talitiainen pikkulepinkäinen närhi harakka peippo vihervarpunen pikkukäpylintu Linnustoselvityksen on laatinut Ari Parviainen.