KUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS

Transkriptio

1 KUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky LY tunnus Vitikkalantie 4, SAUVO

2 1. Johdanto 1.1. Tausta ja tavoitteet Tämä luontoselvitys on alun perin tehty Hakojärven ranta-asemakaavan laajennusta varten. Laajennusalueen lisäksi tutkittiin olemassa olevan ranta-asemakaavan itäosa Hakojärven ja Purnujärven välisellä kannaksella. Selvityksen ensisijaisena tarkoituksena oli kerätä tietoa alueen luonnonympäristöstä ja maisemasta sekä esittää sen perusteella suosituksia maankäytölle ja arvioida maankäyttöratkaisun vaikutuksia luonnonympäristöön. Maastokäynti alueelle suoritettiin juhannusviikolla vuonna Koska suunnittelualue on kooltaan pieni, oli se helposti kauttaaltaan käveltävissä muutaman tunnin aikana. Maastokäynnin perusteella koottiin aluetta koskeva luontotieto raporttimuotoon. Erityisesti maastossa kiinnitettiin huomiota luonnonarvoiltaan ja maisemaltaan huomionarvoisten merkittävien kohteiden esiintymiseen alueella, jotta ne voidaan ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Luonnonsuojelu-, vesi- tai metsälain mukaisia kohteita ei alueelta inventointien yhteydessä löydetty. Kaavoituksen eräänä tavoitteena on ohjata rakentaminen ja muut maankäyttömuodot niille parhaiten sopiville alueille, niin, että ympäristöön kohdistuvat haittavaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan on lomaasutusta ranta-alueille järjestettäessä katsottava, että suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja muuhun ympäristöön; luonnonsuojelu, maisemaarvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon. 2. Luonnonympäristö Alueen kasvillisuus on tyypillistä keskiboreaalisen vyöhykkeen kuivahkoa mäntykangasta. Puusto on kauttaaltaan tasaikäistä talousmetsää. Luonnonympäristön kiinnostavin elementti liittyy maaperän muodostumiin. Maisemallisesti kiinnostavin aluekokonaisuus on suunnittelualueen länsirannalla sijaitseva laakea lahti Geologia ja geomorfologia Suunnittelualue on lähes kauttaaltaan kumpuilevaa loivaa mäkimaata, jolle tyypillinen piirre on kettle and hole -tyyppinen (harjanne ja kuoppa) topografia (ks. liitekartta). Alueen maisemakuvaa värittävät pitkänomaiset tai lähes pyöreät harjanteet ja niiden väliset suppakuopat. Topografia on tyypillistä glasifluviaalisen toiminnan aikaansaamaa. Maisemakuva on syntynyt pääosin viimeisen jääkauden loppuvaiheessa mannerjäätikön vetäytyessä alueelta ja osin sulaessa paikalleen. Pääosa maaperästä muodostuu lajittuneista maalajeista: sora ja hiekka ovat vallitsevat

3 maalajit. Hako- ja Purnujärveä lukuun ottamatta ei järviä tai lampia alueella esiinny. 2.2 Kasvillisuus Metsäkasvillisuus on kauttaaltaan harjualueille tyypillisesti kuivahkoa tai kuivaa mäntyvaltaista kangasmetsää. Puusto on tasaikäistä ja koostuu lähes yksinomaan männystä. Jonkin verran männyn rinnalla esiintyy sekapuuna koivua sekä pihlajaa. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Puusto on harvaa ja on ilmeistä että sitä on harvennettu. Viimeisimmästä käsittelystä lienee jo aikaa. Pihapiirien läheisyydessä ihmistoiminnan vaikutus ilmenee toisaalta puulajiston monipuolistumisena ja toisaalta erityisesti kenttäkerroksen heinittymisenä ja kulttuurisidonnaisten lajien runsastumisena pihapiireissä ja niiden välittömässä läheisyydessä Eläimistö Alueen linnustosta tehtiin maastokäynnin yhteydessä hyvin yleispiirteisiä havaintoja; suunnittelualueen ranta-alueet ovat karuja ja niillä on niukalti ruovikkoa. Muutamaa telkkäkoirasta lukuun ottamatta ei vesilintuja havaittu lainkaan. Varpuslinnustosta tehtiin havaintoja seuraavista tavallisista lajeista: kirjosieppo, peippo (ainakin kaksi reviiriä), pajulintu, vihervarpunen, pajusirkku, punarintavästäräkki ja todennäköisesti myös metsäkirvinen. 3. Ympäristövaikutusten arviointi Ranta-asemakaava-alueella ei ole luonnonsuojelu- tai metsälain mukaisia kohteita ja voidaan todeta, että ranta-asemakaava ei aiheuta mainittavaa haittaa muulle alueen luonnonympäristölle. Alueella ei ole kasvillisuudeltaan merkittäviä kohteita tai alueita. Kuivahko mäntykangas kestää kulutusta kohtuullisen hyvin. Jyrkimmillä rinnealueilla voi kuitenkin esiintyä voimakastakin kulumista. Kenttäkerroksen puolukka ja mustikka sekä variksenmarja kestävät hyvin kulumista ja asutuksen läheisyydessä ja pihapiireissä kenttäkerroksen heinittyminen lisää kulutuskestävyyttä entisestään. Geomorfologisia kohteita alueella esiintyy melko runsaasti, mutta niitä voidaan pitää kohtuullisen tavanomaisina harjuihin tai niiden lähiympäristöön liittyvinä muodostumina. Olemassa oleva rakentaminen on melko hyvin sijoittunut siten, että merkittävimmät harjannealueet ovat jääneet rakentamistoiminnan ulkopuolelle. Alueen linnustolle rakentaminen ei aiheuta merkittävää haittaa. Sen sijaan rakentaminen voi jopa parantaa eräiden lintulajien elinmahdollisuuksia, koska tonteille usein rakennetaan lintupönttöjä, istutetaan lehtipuustoa ja pensaita, jotka luovat kuivahkoa mäntykangasta monipuolisempia elinympäristöjä. Yhteenvetona voidaan todeta, että esitetty rakentaminen ei aiheuta merkittäviä haittoja alueen luonnonympäristölle nykytilanteeseen verrattuna. EKOTONI KY FL Jari Hietaranta

4 Liitekartta: Hakojärven luontoselvitys

5 LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Hakojärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Rukajärven kylässä, joka koskee kortteleita sekä niihin liittyviä virkistysalueita. Jari Hietaranta Ekotoni Ky Vitikkalantie 4, SAUVO Y-tunnus kuva: korttelin 26 mustikkatyypin kangasta

6 1. Tausta Ranta-asemakaavan luontoselvityksen täydennys koskee Hakojärven etelärannalla sijaitsevien kortteleiden muuttamista (korttelit 25-28). Selvityksen ensisijaisena tarkoituksena oli päivittää olemassa olevaa tietoa alueen luonnonympäristöstä ja maisemasta. Tavoitteena oli selvittää, onko ranta-asemakaavan muutosalueella sellaisia luontoarvoja, jotka tulee ottaa huomioon kortteleita ym. alueita sijoitettaessa. Huomiota maastossa kiinnitettiin ns. lakikohteiden esiintymiseen sekä uhanalaisten luontotyyppien esiintymiseen sekä uhanalaislajistoon. Ranta-asemakaavan muutosalue kierrettiin siten, että ensin kierrettiin maastossa korttelit 27 ja 25 ja sen jälkeen etäämpänä rannasta sijaitsevat korttelit 26 ja 28. Kortteli 27 on rakennettu. 2. Luonnonympäristö Alueen kasvillisuus on tyypillistä keskiboreaalisen vyöhykkeen kuivahkoa mäntykangasta. Puusto on lähes kauttaaltaan tasaikäistä talousmetsää. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Luonnonympäristön kiinnostavin elementti liittyy alueen glasiaaligeomorfologiaan. Kuvat 1ab. Kuvissa ranta-asemakaavan muutosalueen itäosan eteläosan kuivahkoa tasaikäistä mäntykangasta. Korttelit sijaitsevat tasaisella deltatasolla. Kuvat 2ab. Vasemmalla itäosan deltapintaa korttelialueelta 27. Oikealla glasifluviaaliseen hiekkaan ja soraan rakentamien on helppoa, mutta kenttäkerros ei kestä kulutusta kovinkaan hyvin. Maisemakuva on syntynyt pääosin viimeisen jääkauden loppuvaiheessa mannerjäätikön vetäytyessä alueelta ja osin sulaessa paikalleen. Hakojärven eteläranta on glasifluviaalisesti lajittunutta hiekkaa ja soraa. Hakojärveen viettävä rinne on melkoisen jyrkkä ja se lienee muinaisen jäätikön reunaan syntyneen jääjärvideltan proximaalireunaa (ks. kuvat 5ab). Jyrkän rantatörmän takana on maanpinnan topografia verraten tasaista deltapintaa. Topografia on tyypillistä glasifluviaalisen toiminnan aikaansaamaa. Deltan jyrkässä rinteessä on deltan tasaisen yläpinnan (257 mpy) alapuolella havaittavissa muinaisia, lyhytaikaisia muinaisrantoja. Deltan pinnassa on koillinen-lounas suuntainen uoma tasolla 255 mpy, jota pitkin jääjärven ylimmän tason vedet ovat kulkeneet koilliseen. Alue on

7 ykkösluokan pohjavesialuetta. Alueen metsäkasvillisuus on kauttaaltaan harjualueille tyypillisesti kuivahkoa tai kuivaa mäntyvaltaista kangasta. Korttelialueiden väliin jää painanne, jossa esiintyy muuta aluetta runsaammin koivua ja kuusta sekapuuna. Kartoitusalueen eri kohdista on laadittu joitain kasvilajikuvauksia, jotta saatiin yksityiskohtaisempi ja konkreettisempi käsitys ko. alueen lajistosta ja sen vaihtelusta. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioitiin metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Kuva 3. Korttelialueiden 25 ja 27 harvaa mäntykangasta. Maapuita tai pystypökkelöitä on vain muutamia. Lehtipuustoa on myös niukalti. Kasvilajien yleisyyttä arvioitiin muutamissa kohdin seuraavasti kuusiportaisella asteikolla, jossa: 1 = yksittäinen havainto kasvilajista 2 = kasvia kasvaa niukasti siellä täällä 3 = kasvia niukasti jokseenkin koko näytealalla 4 = kasvia on runsaasti koko alalla, mutta ei laajaa, yhtenäistä kasvustoa (peittävyys %) 5 = kasvilaji esiintyy massalajina (peittävyys %) 6 = kasvilaji esiintyy erittäin runsaana massalajina (peittävyys yli 75 %) Puusto on kauttaaltaan korttelialueilla ja niiden välisillä alueilla tasaikäistä ja koostuu lähes yksinomaan männystä. Latvuskerroksia on yleensä vain yksi. Pensaskerros uupuu kokonaan (ks. kuvat edellä). Jonkin verran männyn rinnalla esiintyy sekapuuna kuusta, koivua sekä pihlajaa, mutta näiden osuus puustosta jää alle 7-8 %. Lehtipuustoa samoin kuin lahopuuta on niukasti. Kenttäkerroksen perusteella metsäkasvillisuutta voidaan luonnehtia mustikka variksen- marjatyypin kankaaksi. Paikoin kenttäkerroksessa esiintyy lisäksi runsaasti puolukkaa ja kanervaakin.

8 Kuva 4. Korttelialueen 26 kasvillisuutta. Kuvat 5ab. Kuvissa korttelialueen 25 jyrkkää proximaalirinnettä. Myös ylemmän rannan alapuolisia rantatasoja on nähtävissä. Rakentaminen ei sijoitu jyrkästi viettäville rannoille. Pohja- ja kenttäkerroksen lajistoa korttelin 27 alueella Empetrum nigrum, variksenmarja 2-4 Calluna vulgaris, kanerva 1-2 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 1-2 Vaccinum myrtillus, mustikka 2-3 Trientalis europaea, metsätähti 1 Potentilla erecta, rätvänä 1 Melampyrum pratense, kangasmaitikka 1 Pteridium aquilinum, sananjalka 1 Korttelialue 27 on jo rakennettu. Lännempänä korttelin 25 alueella on kasvillisuus samantyyppistä kuin edellä. Maapuita tai pystylahoa ei esiinny. Puuston latvuskerros on yksikerroksinen. Puusto on hieman kookkaampaa suunnittelualueen länsiosassa kuin itäosassa. Lajistoa korttelien 25 ja 26 alueilla Empetrum nigrum, variksenmarja 2-4 Linnea borealis, vanamo 1-2 Potentilla erecta, rätvänä 2

9 Agrostiscapillaris, nurmirölli 1 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2-3 Melampyrum pratense, kangasmaitikka 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 2-4 Calluna vulgaris, kanerva 1-2 Luzula pilosa, kevätpiippo 1 Korttelin 28 alueen lajistoa Vaccinum myrtillus, mustikka 4 Empetrum nigrum, variksenmarja 3 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Melampyrum pratense kangasmaitikka 2 Calluna vulgaris, kanerva, 1 Luzula pilosa, kevätiippo 1 Linnea borealis, vanamo 1 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Poa pratensis, niittynurmikka 1 Solidago virgaurea, kultapiisku 1 Kuvat 6ab. Korttelialueen 28 metsäkasvillisuutta. Kuvassa oikealla vanha maakelo ja vasemmalla tasaikäistä männikköä. Kuva 7. Suunnittelualueen poikki kulkee hiihtoura ja vesilinja-aukkoja.

10 Linnusto on yleisesti ottaen melko niukkaa. Vesilintuja ei havaittu lainkaan. Maalinnustokin on niukan puoleista sekä lajimäärältään että tiheydeltään. Maastokäynnin perusteella korttelialueiden linnusto on tavanomaista kangasmetsien lajistoa. Maastossa tehtiin havainnot seuraavista lajeista: peippo, harmaasieppo, kirjosieppo, talitiainen, laulurastas, pajulintu, hömötiainen, metsäkirvinen, pajusirkku ja västäräkki ja runsaimpia näistä esiintyivät peippo ja pajulintu, joita tavattiin kauttaaltaan kaikilla korttelialueilla. Palokärjen syönnösjälkiä yhdessä harvoista keloista korttelialueella 25. Kuva 8. Kuva korttelialueelta 25. Kuvan keskellä palokärjen syönnösjälkiä. Alueen linnusto on tavanomaista kangasmetsien lajistoa. 3. Yhteenveto Hakojärven ranta-asemakaavan muutosalueen luontoselvityksessä ei tullut esiin sellaisia ympäristöön liittyviä arvoja, jotka edellyttäisivät luonnonsuojelualueen perustamista. Alueella ei ole myöskään ns. lakikohteita. Uhanalaisia luontotyyppejä ei alueella myöskään esiinny. Alueen kasvi- ja eläinlajisto on maastokäynnin perusteella tavanomaista tuoreehkon-kuivahkon kankaan lajistoa. Suunnittelualuetta ja korttelialueita voidaan luonnehtia kasvillisuudeltaan ja luonnonympäristöltään hyvin tavanomaiseksi ja ihmistoiminnan vaikutus ilmenee lähes kauttaaltaan voimakkaana metsien käsittelynä. Lisäksi alueella kulkee hiihtoura, teitä ja vesi- ja viemäriverkoston kaivantojen jälkiä. Ainoa huomionarvoinen luontoelementti on jyrkästi viettävä jääjärvideltan rinne. Rakentaminen sijoittuu kuitenkin ao. proximaalireunan ulkopuolelle.