HEINÄVEDEN KUNNAN TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2015 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS YLEISIIN HEINÄVEDEN KUNNAN NÄKYMIIN JA YLEISET PERUSTELUT TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN POHJAKSI 1. PERUSTIETOA KUNNASTA 1.1. Sijainti, maisema ja luonnonympäristö sekä liikenteellinen asema Heinäveden kunta on perustettu 1869. Kunta sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa ja Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien rajalla. Naapurikuntia ovat Leppävirta, Tuusniemi, Outokumpu, Liperi, Savonlinna ja Varkaus. Kunnan pinta-ala on 1319 km2, josta vettä on 289 km2 eli yli 20%. Heinäveden kunta on kappale kauneinta Suomea. Yksi Suomen suosituimmista vesireiteistä on Heinäveden reitti, joka kuuluu Vuoksen vesistöön ja se on kansallismaisemaa parhaimmillaan. Reitti käsittää kunnan halkovan Kermanjärven ja lukuisan määrän muita järviä kuten Varisveden ja Ruokoveden. Kunta kuuluu Suomen suurimpaan Soisalon saareen. Koloveden kansallispuistosta osa on Heinäveden kuntaa. Vesistöihin on rakennettu kuusi sulkukanavaa ja yksi avokanava. Heinäveden maa-alasta n. 84 % on metsää. Suurin osa metsistä on yksityisten ja yhtiöitten sekä Suomen valtion/metsähallituksen omistuksessa. Myös kunta on merkittävä metsäomaisuuden omistaja. Kunta omistaa n. 2800 ha metsää. Heinäveden luonto on erittäin vaihtelevaa ja suhteelliset korkeuserot ovat suuria. Kunnan sydämessä oleva Kermanjärvi halkoo kunnan ja on n. 80 metriä merenpinnan yläpuolella. Kirkonmäki ja Pääskyvuori ovat n. 150-180 metriä merenpinnasta. Korkeimmat paikat ovat jopa 200 metriä merenpinnan yläpuolella. Kunnan halki kulkee etelä-pohjoissuunnassa valtatie 23 ja seututie 476, ja tie numero 542 kulkee Pohjois-Heinävedeltä eli Karviosta Tuusniemelle. Muita seututeitä ovat tiet 470, 471, 474 ja 477. Kunnan läpi kulkee rautatie rataosuudella Pieksämäki-Joensuu. Lähimmät lentokentät ovat Joroisissa 75 km, Joensuussa 80 km ja Kuopiossa n.100 km. Matkustajalaivaliikennettä on ollut Heinäveden reitillä Kuopion ja Savonlinnan välillä vuodesta 1906 alkaen. Nykyisin reitillä liikennöi Ms Puijo. Lisäksi Valamon luostarista liikennöi kesäisin Vesiliikenne Oy:n Ms Sergei. Tieverkon kunto ja tieyhteydet ovat perusedellytyksiä kunnan kehittymiselle ja ihmisten asumiselle koko kunnan, seutukunnan ja Itä-Suomen alueella. Helsinkiin on matkaa n. 380 km, Jyväskylään n. 170 km, Mikkeliin n. 140 km ja Ouluun n. 380 km. Lähin kaupunki on Varkaus, jonne matkaa on 50 km. Itärajan lähimmälle rajanylityspaikalle Niiralaan on matkaa n. 160 km. Parikkalan rajanylityspaikan avautuminen mahdollistaa naapurivaltioiden välillä yhä suurempien ihmisjoukkojen matkustelun ja vuorovaikutuksen. Tällä liikenteellä on vaikutuksensa myös Heinäveden tapaisten kuntien matkailuelinkeinolle.
Heinäveden kunta on suosittua vapaa-ajan rakentamisen aluetta. Kuntaan laadittiin Heinäveden reitin rantojen yleiskaava ensimmäisten kuntien joukossa jo 1990- luvulla. Sen ajantasaistaminen rakennuskelpoisten paikkojen ja rakennusoikeuden nostamisen osalta selvitetään kunnan teknisen hallinnon toimesta. Vuonna 2012 on peruskorjattu Berner Oy:n toimesta ja pääosin kunnan rahoittamana heidän käyttöönsä teknokemia-tuotantoa varten ns. Karpalohallit. Vuonna 2013 rakennetaan uudet tuotantotilat Rajamäeltä Heinävedelle siirtyvälle etikkatehtaalle vastaavalla tavalla. Vuoden 2013 talousarvion investointiosassa on varattu ko. investointia varten määrärahaa 2.500.000 euroa. Yritys maksaa sopimuksen mukaista vuokraa 12 kk:n euribor-koron + 2 %, mukaan vuokraa. Kunnassa on myös tarjolla teollisuustontti- ja muuta tonttimaata uutta asuin- ja teollisuusrakentamista varten. Uusia työpaikkoja tarvitaan väestön ikärakennekehityksen suunnan ja sitä kautta huoltosuhteen muuttamiseksi. Kunnan keinot ovat lähinnä yleisten edellytysten luomisessa ja infrastruktuurin ylläpitämisessä ja erilaisten tilojen tarjoamisessa yrityselämän käyttöön. Varsinkin nuoren ikäluokan työllistämismahdollisuudet sitovat nämä ihmiset paikkakunnalle ja edesauttavat siten heidän elinmahdollisuuksiaan paikkakunnalla ja perheiden perustamista ja asumista paikkakunnalla. Kunnassa sijaitsevat Pohjoismaiden ainoat ortodoksiset luostarit; Valamon munkkiluostari (uusi Valamo) ja Lintulan nunnaluostari. Molemmat sijaitsevat Pohjois-Heinävedellä, jonne ne siirtyivät toisen maailmansodan jälkeen. Luostarit ovat varsinaisen perustoimintansa ohella myös elinkeinonharjoittajia mm. viinintuotannon ja matkailun osalta. Retkeily, kalastus, melonta ja soutu ovat suosittuja asukkaiden ja matkailijoiden harrastuksia. Hyvät hiihto- ja moottorikelkkareitit ja tarjoavat lisää aktiviteettejä ja monipuolisia liikkumismahdollisuuksia. Heinäveden kunnan kehittämisen haasteet Kunnan kehittymiselle asettavat tällä hetkellä haasteita väestön voimakas väheneminen, ikärakenne ja huoltosuhteen merkittävä muutos lähivuosikymmenen aikana. Ikäihmisten ja lasten suhteellinen osuus työssä olevaa kohtaan kasvaa. Kunnan käytettävissä olevien tulojen riittävyys palvelujen järjestämiselle on suuri haaste. Kunnallisvero Heinävedellä jakautuu vuoden 2010 tilaston mukaan tulonsaajaryhmittäin seuraavasti: Palkansaajia kunnallisveron osalta on 42 %, kun koko maan luku on 60 %. Eläkeläisiä tulonsaajista on 31 %, kun koko maan luku on 24 %. Maatalouden ja elinkeinonharjoittajia on 18 %, kun koko maan luku on 8 %. Muut tulonsaajat ovat 9 %, kun koko maan luku on 8 %. Kunnallisveron osuus on palkansaajien osalta Heinävedellä 54 %, kun koko maan luku on 70%. Eläkeläisten osalta Heinävedellä luku on 22 %, kun koko maan luku on 17 %. Maatalouden ja elinkeinonharjoittajien osalta Heinävedellä luku on 19 %, kun koko maan osalta luku on 9 %. Muiden tulonsaajien osalta luku on Heinävedellä 6 % ja koko maassa 4 %. Kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveystoimen linjaukset ja ns. sote-alueet tai niistä vastaavat peruskunnat on valtion taholta vielä linjaamatta. Nämä uudistukset pitävät kunnat suuressa epävarmuudessa ja yksittäisten kuntien kehittämistoimet ovat epävarmuuden tilassa.
Kunnan työntekijöistä jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä KEVA:n ennusteen mukaan 33,3 % eli n. 101 henkilöä. Ongelmana tulee olemaan ja on jo osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman saanti joka alalla, mutta erityisesti hoito- ja hoiva-alalla. Väestön ikääntymisen aiheuttama henkilöstölisäys hoiva- ja hoitoalalla on vuoden 2014 alkuun mennessä 28,4 henkilöä. Sen kustannusvaikutus on n. 1,2 milj.euroa/vuosi. Vastaavan henkilöstömäärän vähentäminen muilta hallinnonaloilta ei ole mahdollista. Erilaisten yhteistyömahdollisuuksien edelleen kehittäminen mm. naapurikuntien kanssa on perusedellytys. Varsinkin Sote-yhteistyön kehittäminen on haasteellista, koska valtakunnalliset linjaukset ovat kesken. Maailmanlaajuinen rahoituskriisi on haaste kunnalle, koko tälle alueelle eri hallintoalueineen ja koko elinkeinoelämälle. Vaikutukset tällä hetkellä näkyvät valtiovallan kiristämistoimien kautta mm. valtionapujen leikkauksina. Toisaalta velkaiselle kunnalle korkotason alhaisuus on myönteinen asia. Kuntien taloudellinen tilanne on kiristynyt erittäin nopeasti niin Heinävedellä kuin koko valtakunnassa ja tulee edelleen kiristymään. Velkarahan hinnan epävarmuus on riskitekijä. Tuottavuusvaatimukset kasvavat ja henkilöstön joustavuus ja venyminen ovat koetuksella. Kunnan verotulojen kehitys heikkenee väestörakenteen ja määrän vuoksi. Valtionosuudet pienenevät samasta syystä sekä valtiovallan toimenpiteiden johdosta. Kuntarakenne, kuntayhteistyö ja palvelujen järjestämis- sekä tuotantomallit hakevat edelleenkin suuntaa, joihin pitkien etäisyyksien Heinävedenkin on vastattava ainakin yhteistyössä muiden kanssa ja valtuuston ilmoittaman tahtotilan mukaisesti. Nähtävissä olevia muutoksia ovat edelleenkin kaupunkiseutujen merkityksen kasvaminen, hallinnollisten palvelujen keskittyminen ja keskittäminen koko maassa, Kuntien palvelujen järjestämisvaihtoehtojen ideointi sekä koulutus- ja osaamisvaatimusten lisääntyminen palvelutarpeiden muuttuessa ja teknologisten mahdollisuuksien kasvaessa on suuri haaste sekä rahoitus- että saatavuusnäkökulmasta katsottuna. 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. Toiminta-ajatus Heinäveden kunta tarjoaa asukaslähtöiset ja laadukkaat peruspalvelut sekä turvallisen, monipuolisen ja viihtyisän asuin- ja vapaa-ajan ympäristön sekä yrittämistä tukevan ilmapiirin ja toimintaedellytykset käytettävissä olevien resurssien puitteissa. 2.2. Heinäveden kunnan arvot Kunnallisen päätöksenteon kautta toteutetaan seuraavia arvoja: - tuloksellisuus - luottamus ja yhteistyö - avoimuus - oikeudenmukaisuus - yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
2.3. Visio Heinävesi kuntien kermaa! Heinäveden kunnassa vallitsee ilmapiiri, joka kannustaa yrittämiseen ja työntekoon. Kuntalaisten peruspalvelut on turvattu. Toiminta- ja asuinympäristö on terve, turvallinen ja viihtyisä Kunnan talous on tasapainossa. Päämäärät ja yleiset menestystekijät 2.4. Strategia 1. Kuntalaisten tarvetta vastaava palvelutarjonta on hoidettu itsenäisen kunnan järjestämänä ja/tai yhteistoiminta-alueella 2. Heinäveden kunta on elinvoimainen, yrittäjyyttä arvostava ja kehittämistä tukeva tuotanto-, palvelu- ja matkailukunta 3. Kunnan taloutta hoidetaan ennakoivasti ja talous on tasapainossa 4. Kunnan palveluksessa oleva henkilöstö on uudistushenkinen, osaamista kehittävä, motivoitunut, vastuullinen ja työhönsä sitoutunut 5. Yhteistyöhön perustuva toimintatapa on innostava ja päätöksenteko perustuu positiiviseen päätöksentekokulttuuriin 6. Käytössä on terveet, turvalliset ja toimivat tilat 7. Kulttuuriympäristö on monipuolinen ja suvaitseva, joka arvostaa luovuutta. Valtuusto vahvistaa tämän kuntastrategia-asiakirjan vuosittain talousarvion yhteydessä. Heinäveden kunnan strategiassa määritellään valtuuston tahto siitä, mihin suuntaan ja millä keinoin kuntaa tulee kehittää ensisijaisesti talousarviovuoden ja valtuustokauden aikana, mutta sillä luodaan myös pitemmän aikavälin suuntaviivat ja ajattelua. Strategia luo suuntaviitat oman toiminnan kehittämiselle sekä kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyölle. Strategia viestii kunnan tavoitteista ja toimintatavoista koko kuntakonsernille, sidosryhmille ja muille toimintaympäristössä toimiville. Strategian laadinnassa on hyödynnetty Balanced Scorecard (BSC) -viitekehystä, jossa ns. SWOT-analyysin kautta on arvioitu omat vahvuudet ja heikkoudet sekä toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat. Strategian ajantasaistamisessa käytetään apuna tilastoaineistoa ja laskelmia. Strategian toteutumista tulee arvioida vähintäänkin tilinpäätöksen yhteydessä. Strategia on taloussuunnittelun perusta ja samalla ohjeistus talousarvion laadinnalle, josta tehdään yksityiskohtaiset ohjeet. Talousarvion seuranta on yksi strategian arvioinnin ja seurannan väline.
HEINÄVEDEN KUNNAN SWOT-ANALYYSI Balanced Scorecard (BSC) -viitekehys, jossa ns. SWOT-analyysin kautta on arvioitu omat vahvuudet ja heikkoudet sekä toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat. VAHVUUDET - Hyvä työpaikkaomavaraisuus - Ikärakenne - Monipuolinen elinkeinorakenne - Pitkien etäisyyksien kunta - Monipuolinen palveluverkko - Hyvät peruspalvelut - Terveet ja turvalliset toimitilat (pääosin) - Kaunis ympäristö ja puhdas luonto - Kotiseuturakkaus - Kunnan omavaraisuusaste yli 50%, - Metsävarallisuus - Uudet koulurakennukset - Oma lukio - Hyvät vanhusten hoivapalvelut - Oma terveyskeskus - Monipuolinen kulttuuriperinne - Kulttuurimaisema - Koko kunta asutettu - Vapaita asuntoja ja tontteja muuttajille - Kanavat ja luostarit - Heinäveden reitti ja Saimaa HEIKKOUDET - Pitkien etäisyyksien kunta - Korkea sairastavuus - Korkea ikärakenne - Korkeat terveydenhuoltomenot - Perusturvan kustannukset - Virkalääkäripula - Nuorten sijoittuminen työmarkkinoille - Asumisen hajanaisuus - Alhainen tulotaso - Kunnan sisäinen yhteistyö - Kunnan talous MAHDOLLISUUDET - Itsenäisen kunnan asema - Yhteistyömahdollisuus eri suuntiin - Keskellä kaikkea, keskellä ei mitään - Matkailun hyödyntäminen elinkeinotoimessa - Heinäveden reitti ja Saimaa - Kanavat, luostarit ja sen konferenssitilat - Matkailualuereservit - Pääskyvuoren alue? - Kermanrannan alue - Rauha ja hiljaisuus - Muuttovoitto ja syntyvyyden kasvu? - Yhteen hiileen puhaltaminen - Luovan kulttuurin kehittyminen - Loma-asumisen mahdollisuudet - Luonnon suomien aktiviteettien kehittäminen - Hyvinvointipalvelut - Palokin kosket - Yhteistyö kasvatuksessa (koko kunta) UHAT - Alhainen syntyvyys - Asukasluvun laskeminen ja väestön ikääntyminen - Kuntarakennelaki ja kuntaliitokset - Valtionosuuksien väheneminen - Verotulojen lasku - Yhteishengen loppuminen - Usko tulevaisuuden mahdollisuuksiin hiipuu - Ammattitaitoisen työvoiman saanti - Kunnan talous - Kiinteistömassa
SWOT-analyysia tulee jatkaa vuonna 2012 kehittämistoimenpiteiksi. Tämän strategian toteutumista tulee arvioida vähintäänkin tilinpäätöksen yhteydessä. Jokaisella hallinnonalalla tulee käydä yksilökohtaiset kehityskeskustelut tavoitteiden saavuttamista ja yksilökohtaista kehittymistä varten. Strategia on taloussuunnittelun perusta ja samalla ohjeistus talousarvion laadinnalle, josta tehdään yksityiskohtaiset ohjeet. Talousarvion seuranta on yksi strategian arvioinnin ja seurannan väline. Strategiset tavoitteet 2013-2015 Kuntalaisten tarvetta vastaavia ja hyvinvointia edistävä palvelutarjonta Lakisääteiset ja valtuuston päättämät palvelut tuotetaan talousarvion määrärahojen puitteissa kunnan itse tuottamina, ostopalveluina toisilta kunnilta tai muilta toimijoilta tai yhteisesti päätetyn ja luodun organisaation kautta (esim. yhteistoiminta-alue) järjestettyinä tehokkaasti ja kustannustietoisesti. Teemme yhteistyötä naapurikuntien, seutukunnallisten ja maakunnallisten toimijoiden sekä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Elinvoimainen, yrittäjyyttä arvostava ja kehittämistä tukeva tuotanto-, palvelu- ja matkailukunta Elinkeinoneuvonta toteutetaan seutukunnallisten organisaatioiden kautta (esim. uusyrityskeskus Wäläkky). Elinkeinopoliittiset asiat valmistelee kunnanjohtaja. Heinäveden kuntaa koskevat tärkeät elinkeinopoliittiset ratkaisut tekee kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja lautakunnat toimivaltansa rajoissa. Elinkeinopolitiikkaa ja yrittäjyyttä koskevat ratkaisut tehdään niiden työllisyys-, talous- ja yritysvaikutukset huomioiden kehittämistavoitteisesti ja yritysten elinvoimaa tukien. Yritystoimintaa ja rakentamista varten pidetään kaavoitus ajan tasalla ja tarpeita vastaavana. Kunta luo yleiset edellytykset aktiiviselle yritystoiminnalle ja viihtyisälle asumiselle. Ennakoiva ja tasapainossa oleva talous Kunnan talous pidetään tasapainossa. Käyttötalous pidetään vakaana. Investoinnit suoritetaan tehokkaasti ja laatutietoisesti tulevat käyttömenot ennakoiden. Globaalit talousvaikutukset otetaan huomioon yleisiä ennusteita ja informaatiota sekä valtion toimenpiteitä seuraten. Kuntaliiton suosituksia ja arviointeja seurataan. Talouskehitystä ja talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisten tuloslaskelmien ja ennusteiden kautta. Lainasalkkua hoidetaan korkotason mukaan joko lyhytaikaisella tai pitkäaikaisella lainanotolla.
Tarpeettomasta omaisuusmassasta luovutaan myymällä tai vaihtamalla. Kunnan taloutta hoidetaan pitämällä veroprosenttien taso kuntalaisten kantokykyä vastaavalla tasolla kunnan vetovoimaisuus huomioiden. Osaava, vastuullinen, sitoutunut ja motivoitunut, osaamista kehittävä uudistushenkinen henkilöstö Kunnan henkilöstö palvelujen tuottajana on arvokasta pääomaa, jonka hyvinvoinnista, osaamisesta ja määrästä huolehditaan. Työtehtävien järjestelyt toteutetaan määräajoin tehtävien kartoitusten perusteella huomioiden kunkin henkilön osaaminen ja työkyky. Johtamis-, esimies- ja alaistaitojen kehittämiset toteutetaan kehityskeskustelujen, työnjaon, koulutuksen ja perehdyttämisen kautta. Henkilöstön jaksamista tuetaan. Ongelmiin tartutaan yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan. Noudatetaan oikeudenmukaista palkkapolitiikkaa tehtävien vaativuus ja osaaminen huomioiden. Yhteistyö ja innostava ja positiivinen päätöksentekokulttuuri Rakentava ja oikeudenmukainen palautteen antaminen mahdollistaa hyvän yhteistyön, jonka kautta päätöksenteko on innostavaa. Asetettuihin tavoitteisiin pyritään positiivisella asenteella. Positiivinen päätöksentekokulttuuri luo edellytykset myös myönteiselle kuntakuvalle ja kunnan vetovoimaisuudelle. Heinävesi kuntien kermaa, on meistä jokaisesta riippuvainen. Heinävesi henki luodaan vain yhdessä. Terveet ja turvalliset ja toimivat tilat Kiinteistöjen korjaaminen ja kunnossapito suoritetaan jatkuvan seurannan kautta sekä asiantuntemuksen ja ammattitaidon omaavien tekijöiden välityksellä. Terveet, turvalliset ja viihtyisät tilat mahdollistavat tosiasiallisen toiminnan onnistumisen kaikessa toiminnassa. Uudisrakentamisen osalta noudatetaan samoja periaatteita. Monipuoliset vapaa-ajan palvelut sekä suvaitseva ja luovuutta tukeva kulttuuriympäristö Kunta kannustaa kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa monipuoliseen ja suvaitsevaan kulttuuriin. Vapaa-ajan palveluilla ja kulttuurilla on tärkeä rooli ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä.
3. TILASTOT 3.1.Väestö ja ennusteet, työpaikat ja työllisyys 3.2.Väestöennusteet Väestömäärän nopea lasku on jatkunut koko 2000-luvun. Tällä vuosituhannella Heinäveden kunnan asukasluku on laskenut 712 asukkaalla. Vuodenvaihteessa 2011/2012 asukasluku oli 3827. Trendi on samansuuntainen ja arvioitu asukasluku vuodenvaihteessa 2012/2013 on 3740 (lokakuu 3755). Väestöennuste perustuu havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollisia vaikutuksia tulevaan väestönkehitykseen. Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin kehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisellään. Jos siihen halutaan vaikuttaa, kunnan tulisi etsiä kehittämismahdollisuuksia suunnan muutokselle. Se on vaikeaa, koska ainakin maaseutumaiset kunnat kamppailevat samojen ongelmien kanssa. Keskittyminen ja valtiovallan keskittäminen näyttää olevan suuntana ja kuntaliitokset todennäköisiä valtiovallan antamien linjausten mukaan. Heinäveden kunta voi halutessaan selvittää poikkeusperusteet, mikäli taloudelliset ja tuotannolliset resurssit riittävät. Kunta on kuitenkin kaikesta kuntaliitosennusteista huolimatta ns. pitkien etäisyyksien kunta ja alaue. Ennustetta tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että se perustuu muutaman edellisvuoden kehitykseen. Ennusteen mukaan Heinäveden asukasluku kehittyy vuoteen 2022 seuraavasti: 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 3 827 3 740 3 709 3 685 3 666 3 651 3 641 3 633 3 629 3 626 3 626 Todelliseen väestökehitykseen voidaan vaikuttaa syntyvyyden nousulla ja työpaikkojen saamisella paikkakunnalle. Tähän on jo panostettu. Kokonaisväestön kehityksen lisäksi on tärkeätä kiinnittää huomiota eri ikäryhmissä tapahtuviin muutoksiin eli huoltosuhteen muuttumiseen, koska sillä on merkitystä palvelutarjonnan määrään, kohdentamiseen ja kustantamiseen. Heinäveden kunnan väestön ikärakenne on siis edelleenkin ikäihmisvoittoinen. Syntyvyys pysynee yli 20 henkilön tasolla, mutta se ei riitä kattamaan väestön nopeaa ikääntymistä.
3.3.Väestö ikäryhmittäin 2007 2008 2009 2010 2011 Ikäluokat 4 152 4 065 3 975 3 914 3827 yhteensä - 4 145 150 152 147 142 5-9 167 167 174 179 172 10-14 207 187 178 175 172 15-19 234 223 201 199 189 20-24 129 130 110 110 100 25-29 157 140 134 118 102 30-34 145 143 151 147 151 35-39 185 173 156 161 145 40-44 236 237 208 197 184 45-49 316 302 278 274 267 50-54 359 343 342 328 323 55-59 387 367 375 373 366 60-64 350 370 381 366 366 65-69 303 291 287 301 295 70-74 267 281 287 283 299 75-79 273 252 243 221 209 80-84 159 174 183 199 207 85-133 135 135 136 138 3.4. Ikärakenteen kehitys Heinävedellä Työikäisten osuus (19 64-vuotiaat) koko väestöstä on tällä hetkellä noin 53,3 %. Vuoteen 2020 mennessä osuus laskee noin 46,5 prosenttiin. Vanhusten määrä kasvaa voimakkaasti. Vuonna 2015 yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on 34 % ja vuonna 2020 se on 38,6 % (tällä hetkellä noin 30 %). 75 vuotta täyttäneiden määrä on tällä hetkellä noin 554. Ennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrä on vuonna 2015 580, vuonna 2020 595. Vuonna 2011 syntyi 21 lasta. Vuodelle 2012 arvioidaan syntyvän 18 lasta. Kuolleisuus on alenemassa. Kuolleiden määrä on vuositasolla hiukan alle 60. Muuttoliike oli tappiollinen koko 1990-luvun ja 2000-luvun. Haasteena on työssä käyvän ja koulutetun väestönosan negatiivisen muuttoliikkeen kääntäminen positiiviseksi tai ainakin säilyttäminen tasapainossa.
3.5. Väestönmuutokset Heinävedellä Elävänä syntyneet Kuolleet Kokonaisnettomuutto Kokonaismuutos 1997 36 80-57 -100 1998 37 76-24 -63 1999 25 82-34 -90 2000 37 94-49 -109 2001 28 75-5 -49 2002 41 73 18-15 2003 44 71-39 -63 2004 31 53-20 -48 2005 36 72-57 -92 2006 22 73-21 -72 2007 21 64-46 -87 2008 35 81-42 -87 2009 38 83-47 -90 2010 29 76-15 -63 2011 21 59-47 -85 4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 5. Alueellinen yhteistyö Vuonna 2013 on syytä kiinnittää huomiota terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, jotta voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi kuntalaisten terveydentilaan ja sitä kautta palvelujen määrään ja laatuun. Se vaatii resursseja ja panostusta. Perusturvan olisi syytä käynnistää tämä työ. Alueellista yhteistyötä tehdään Savonlinnan seutukunnan kuntien, Varkaus- Pieksämäen seutukunnan kuntien kanssa, Pohjois-Karjalan kuntien kanssa. Lisäksi uutta yhteistyötä tarvitaan kuntarakenneuudistuksen myötä. 6. TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 6.1. Yleinen taloudellinen tilanne Tässä osiossa käytettävät tiedot perustuvat Suomen kuntaliiton kunnallistaloustiedotteeseen n:o 3/2012. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös ensivuodelle povataan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Valtiovarainministeriön arvio lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräisestä vuotuisesta kasvusta tälle ja ensi vuodelle on prosentin luokkaa.
Työttömyysaste valtakunnan tasolla on viime vuosina ollut noin 7-9 %. Työttömyysasteen arvioidaan olevan tänä vuonna noin 7,6 %. Työttömyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Työttömyysasteeksi arvioidaan vuonna 2013 noin. 8,1 %. Kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2012 keskimäärin 2,5 %. Kotitalouksien ostovoima on heikentynyt ja paineet ensi vuoden palkantarkistuksiin ovat kasvaneet. Euroopan tasolla inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti korkotason nousuun. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa vuonna 2013 osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6-0,7 %. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan kuitenkin lievästi hidastuvan vuonna 2013 ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Kuntatalous vuosina 2012-2013 Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2012-2013. Raamisopimus tuli voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy 28.2.2014. Kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3,2 %. Vuonna 2013 kunta-alan ansiotasoindeksi kohonnee 2,3 %. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2011 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,3 %. Vuonna 2012 kustannustason kohoaminen arvioidaan olevan viime vuotta hitaampaa. Vuodelle 2013 kustannustason kohoaminen hidastuisi edelleen ja olisi arviolta noin 2,3 prosenttia. 6.2. Verot Kunnan tulovero Vuonna 2013 ansiotulojen kasvuvauhti hieman hidastuu ja on arvion mukaan 3,4 %. Valtion kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina 2013-2014 ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän noina vuosina vain vähän eli parisen prosenttia. Myös kunnallisverosta tehtävät vähennykset pysyvät suurin piirtein vuoden 2012 nimellisellä tasolla. Indeksien jäädytys kasvattaa osaltaan myös kunnallisveron tuottoa. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 17,5 miljardia euroa eli 4,2 % tänä vuonna kertyviä tilityksiä enemmän. Työllisyystilanteen mahdollinen heikkeneminen ennustettua enemmän pienentäisi kuitenkin varsin optimistista arviota ensi vuoden tilitysten kasvusta. Heinävedellä tuloveroprosentti on vuonna 2013 20,75 % (vuonna 2012 20,50 %). Tuloveron tuotoksi arvioidaan verotuloennustekehikon pohjalta Heinävedellä 8,5 milj. vuonna 2013. Yhteisövero Vuonna 2012 jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 28,34 %. Ensi vuonna sovellettava jako-osuus noussee tämän vuoden luvusta, mutta täsmällinen jakoosuus on vielä päättämättä. Yritystoiminnan tukemiseksi esitetään erilaisia verokannusteita vuoden 2013 alusta. Nämä toimenpiteet vaikuttavat jako-osuuteen. Muutoksilla ei ole periaatteessa vaikutusta kuntien tilityksiin, koska väliaikaisesti voimassa olevat yhteisöjen verohuojennukset kompensoidaan kunnille. Veroennustekehikossa on kuntien jako-osuutena vuodelle 2013 käytetty
6.3. Valtionosuudet prosenttilukuna 29,08. Peruspalvelubudjetissa vastaava luku on 29,40. Luku täsmentyy, kun jako-osuuteen vaikuttavista toimista on päätetty. Kuntien jako-osuuteen Valtiontalouden kehyspäätöksessä liittyy kirjaus, jonka mukaan vuosina 2014 2015 yhteisöveron jako-osuutta kunnille jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöveron tuottoon liittyy paljon epävarmuutta lähinnä yleisen taloudellisen kehityksen johdosta, mutta myös kuntien jako-osuutta koskevien päätösten vuoksi. Tämänhetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2012 yhteisöveroa kokonaisuudessaan vajaat 1,3 miljardia euroa eli noin 23 % vähemmän kuin vuonna 2011. Vielä vuosi sitten muutosarvio yhteisöveron tilityksistä oli kahdeksan prosentin supistuminen. Vuonna 2013 yhteisöveron tilitykset kunnille pysyvät näillä näkymin kuluvan vuoden tasolla. Heinävedellä yhteisöveron tuotoksi on arvioitu vuonna 2012 1,22 milj. euroa ja vuodelle 2013 1,18 milj. euroa. Kiinteistövero Vuonna 2012 kiinteistövero arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2013 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Mahdolliset toimenpideehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden kiinteistöveron tilityksiin. Heinävedellä kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan vuonna 2012 720 000 euroa ja vuodelle 2013 1.015.000 euroa. Kiinteistöveroprosentit vuonna 2013 ovat seuraavat: yleinen ja voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 1,10 (V.2012 0,75). Vesi- ja tuulivoimalaitokseen, jonka nimellisteho on enintään 10 megavolttiampeeria, sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,55 (V.2012 0,35). Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,15 (V.2012 0,95). Verotulot yhteensä vuodelle 2013 ennakoidaan olevan 10,72 milj. euroa. Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain nk. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset, ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Heinäveden kunnan valtionosuudeksi on ennustekehikon mukaan arvioitu 12,5 milj. euroa.
7. HEINÄVEDEN KUNNAN VUODEN 2013 TALOUSARVIO 7.1 Osastokartta Talousarvio 2013 laaditaan ProEconomica YH-budjetointi-ohjelmalla. Heinäveden kunnassa valtuusto vahvistaa talousarviossa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot osastotasolla 03 tiliryhmittäin tuloslaskelman muodossa, lautakunnat vahvistavat talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmansa osastotasolla 04 tiliryhmittäin tuloslaskelman muodossa. Käyttötalouden osalta kunnanhallituksella on oikeus muuttaa osastokarttaa osastotaso 04-tasolla, osastotasolla 05 ja tunnistetasolla tehtävistä muutoksista päättää taloussihteeri. Investointisuunnitelman osalta taloussihteeri päättää osastotasolla 04 ja -05 tehtävistä muutoksista, muilta osin päätökset tekee valtuusto. Talousarvioaineiston liitteenä on käyttötalouden ja investointien osastokartta 01.01.2013 alkaen. 7.2 Menot Palkat Palkkoihin on laskettu Heinäveden kunnan palkkasummaa perusteena käyttäen Suomen Kuntaliiton ohjeen mukainen 2,3 %:n korotusvaikutus. Muut henkilösivukustannukset on arvioitu KVTEL:n piirissä olevien osalta 31,20 prosentiksi palkkasummasta ja VEL:n piirissä olevien osalta 26,2 prosentiksi. Vyörytyserät Vuonna 2013 hallintokunnille vyörytettäviä kustannuksia ovat hallintopalvelujen ja henkilöstöpalvelujen tilinpäätöksen 2011 ulkoiset menot lisättynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla. Atk-palvelut vyörytetään hallintokunnille atklaitteiden suhteessa. Talouspalvelujen ulkoiset kulut ja suunnitelman mukaiset poistot vyörytetään hallintokunnille kirjattujen vientien suhteessa. Vyörytyserät sisältyvät toimintakuluihin ja toimintatuottoihin. Vyörytyserien käytöllä talousarviota ja kirjanpitoa kehitetään kustannuslaskennalliseen suuntaan. Keskitetysti hoidettavien toimintojen kustannukset saadaan sisällytettyä valtionosuusperusteisiin ja loppupalvelujen todelliset tuotantokustannukset tulevat aikaisempaa läpinäkyvimmiksi. Sisäiset vuokrat Sisäisten vuokrien käsittely ja kirjausmenettely on seuraava; - sisäiset vuokrat laskutetaan / kirjataan kullekin hallintokunnalle todenmukaisina. - kunkin hallintokunnan on ilmoitettava tilamuutoksista tekniselle toimistolle sisäisten vuokrien kohdentamista varten. Perusteluna todenmukaisille kirjauksille on; - merkittävimmät sisäiset vuokrat ovat ns. valtionosuustoimialoilla sosiaali-, terveysja sivistystoimessa. Kuntaliitto on korostanut sitä, että näillä isoilla valtionosuustoimialoilla on tärkeää saada kaikissa kunnissa kirjatuksi todelliset toteutuneet kustannukset sisäisine vuokrineen, jotta valtion viranomaisille tulisivat valtionosuuksien laskemisen pohjaksi mahdollisimman tarkasti kunnissa valtionosuustoimialoilla toteutuneet kustannukset.
- Eri hallintokunnat tilaavat tekniseltä toimelta vuoden aikana suoritettavat korjaukset ja parannukset ja toteutuneet kustannukset kirjataan sisäisinä vuokrina. Sisäisissä vuokrissa ovat mukana: rakennusten ja alueiden kunnossapito, palovakuutukset, lämpö, sähkö, vesi, talonmiestehtävät, siivous ja poistot. Huom! Hallintokuntien tilaukset lisäävät sisäisiä vuokria. 7.3. Harkinnanvaraiset menot 7.4. Investoinnit Harkinnanvaraisten menojen osalta tulee hallintokuntien noudattaa edelleen vuonna 2013 tiukkaa harkintaa. Tällaisia menoja ovat mm. kalusto- ym. hankinnat sekä koulutukset, joihin osallistumisen ajankohta on harkittavissa. Investointien bruttomenot ovat yhteensä 4,9 M (v. 2012 4,7 M ) Investointien nettomenot ovat yhteensä 4,8 M (v. 2012 4,1 M ) Investointiosaan merkittävän hankkeen minimiraja on 10.000 e. Merkittävimpiä investointeja vuonna 2013 ovat; - Bernerin etikkatehdas 2.500.000 - Karpalo-hallien peruskorjaus 550.000 - Hallintokuntien rakennukset ja teoll. tilat 100.000 - Kirjastotalon peruskorjaus 70.000 - Palvelukeskuksen E-osa, bruttomenot 750.000 - Sampo 1-teollisuustila, ilmastointi + automat. 200.000 - Lepikkomäen kevyenliikenteen väylä 20.000 - Laajakaistaverkko 90.000 - Keskustan uusi torialue 40.000 Nettoinvestoinnit ja poistot 2007-2013 1000 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv 12 TA-13 TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv 12 TA-13 Nettoinvestoinnit 1220 2013 711 2285 4774 4117 2848 4890 Poistot 985 1007 987 905 970 1291 1291 1530
7.5. Tulot 7.5.1. Verot Tulovero Talousarvioesityksessä on kunnan tuloveron tuotto arvioitu 20,75 % suuruisen tuloveroprosentin mukaan. Verotuloiksi on Suomen Kuntaliiton ennakkotietojen pohjalta arvioitu yhteensä 10.717.000 euroa. Yhden prosentin nousu tuloverossa vastaa 400 000 euroa. (1% = 400 000 e) Kunnan tulovero / 1 000 TP 2011 TA 2012 TP-arvio 2012 Valtuusto 2013 Muutos Ta12-13 Muutos % Ta12-13 Muutos Tpa 12-13 8.150 8.741 8.143 8.526-215 -2,46 383 4,70 Muutos % Tpa 12-13 Kiinteistövero Kiinteistöveron tuotto on arvioitu valtuuston päätöksen mukaan vuodelle 2013 seuraavien kiinteistöveroprosenttien mukaan. Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,10 Vakituiset asuinrakennukset 0,55 Muut asunnot 1,15 Voimalaitokset 1,10 Rakentamaton rakennuspaikka (uusi) - Kunnan kiinteistövero / 1 000 TP 2011 TA 2012 TP-arvio 2012 Valtuusto 2013 Muutos Ta12-13 Muutos % Ta12-13 Muutos Tpa 12-13 696 727 720 1.015 288 39,61 295 40,97 Muutos % Tpa 12-13 Kunnan yhteisövero / 1 000 TP 2011 TA 2012 TP-arvio 2012 Valtuusto 2013 Muutos Ta12-13 Muutos % Ta12-13 Muutos Tpa 12-13 2.088 1.382 1.216 1.176-206 -14,91-40 -3,29 Muutos % Tpa 12-13
Verotulojen kehitys 2007-2013 15000 10000 5000 0 TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv TA-13 12 Kunnallisvero 7822 8489 8624 8083 8150 8741 8143 8526 1000 Yhteisövero 2073 2089 1632 2087 2088 1382 1216 1176 Kiinteistövero 446 578 629 684 696 727 720 1015 Yhteensä 10341 11156 10885 10854 10934 10850 10079 10717 7.5.2. Valtionosuudet Valtionosuuksien määräksi on vuodelle 2013 arvioitu 12.500.000 euroa eli lisäystä 405.200 euroa, joka on 3,35 % enemmän kuin vuoden 2012 talousarviossa. TP 2011 TA 2012 TP-arvio 2012 Valtuusto 2013 Muutos Ta12-13 Muutos % Ta12-13 Muutos Tpa 12-13 Muutos % Tpa 12-13 11.850 12.095 12.095 12.500 405 3,35 405 3,35 Valtionosuuksien kehitys 2007-2013 14000 12000 10000 1000 8000 6000 4000 2000 0 TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv TA-13 12 Sarake1 9738 10561 10959 11651 11850 12095 12095 12500
7.5.3. Korkotuotot Korkotuottojen määräksi arvioidaan vuonna 2013 noin 95 000 euroa. 7.5.4. Muut rahoitustuotot 8. Korkokulut Muiden rahoitustuottojen määräksi arvioidaan 270 000 euroa. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:stä ja Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy:stä kertyy kunnalle osinkotuottoja yhteensä n. 220 000 euroa. Korkokulujen määräksi arvioidaan 188 000 euroa vuonna 2013. (Vuoden 2012 tilinpäätösennusteessa 80 000 euroa). Arvio perustuu oletukseen, että kunta ottaa vuonna 2013 uutta lainaa 6 600 000 euroa. Lainan koroksi on arvioitu 1,0 %. 9. Tulosennuste ja rahoitussuunnitelma 9.1. Tulossuunnitelma (1000 ) Talousarviovuosi 2012 2013 2014 2015 Vuosikate 8-590 -843-560 Tilikauden tulos -1283-2121 -2625-2353 Tilikauden ylijäämä -1165-1921 -2425-2153 Suunnitelmapoistot -1291-1530 -1782-1793 Tuottojen ja kulujen kehitys, tuloslaskelma 2007-2013 35000 30000 25000 1000 20000 15000 10000 5000 0 TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv TA-13 12 Tuotot 27006 28571 28853 29730 30589 30993 30472 31664 Kulut 26672 28923 28920 28242 30730 32276 32363 33785
Vuosikate ja poistot 2007-2013 2500 2000 1500 1000 1000 500 0-500 -1000 TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv TA-13 12 Vuosikate 1319 655 1044 2393 830 8-600 -590 Poistot 985 1007 987 905 971 1291 1291 1530 9.2. Alijäämän kattamisvelvollisuus Alijäämän kattamisvelvoite koskee vuoden 2013 talousarvion laatimisvuonna (vuonna 2012) kertyväksi arvioitua alijäämää. Edellisten tilikausien ylijäämää on 3.384.878,44 euroa, vuoden 2012 tilinpäätösennusteen mukaan alijäämää kertyy 1.773.000 euroa sekä vuodelta 2013 talousarvion perusteella alijäämää kertyy 1.920.531 euroa. Kuntalain 65 :n 2 momentin mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Tilikauden tulos ja tilikauden yli-/alijäämä 2007-2013 1000 1500 1000 500 0-500 -1000-1500 -2000-2500 TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv TA-13 12 Tilikauden tulos 334-352 57 1488-141 -1283-1891 -2120 Tilikauden yli-alijäämä 455-242 143 70-53 -1165-1773 -1920
9.3. Rahoitussuunnitelma Rahoitussuunnitelmasta käy ilmi, mikä on kunnan rahoitustarve (vaikutus maksuvalmiuteen) vuosina 2013-2015. Heinäveden kunnan rahoitustarve katetaan tulevina vuosina uudella pitkäaikaisella lainanotolla seuraavasti: Vuonna 2013 Vuonna 2014 Vuonna 2015 6.600.000 e 3.800.000 e 4.000.000 e 9.4. Kunnan lainamäärä Kunnan lainamäärä on : (laina-aika 10 vuotta, korko 1 %,) Mukaan lukien lyhyt- ja pitkäaikaiset lainat: Lainamäärä / asukas Asukasluku 31.12.2012 10.690.015 2.814,64 3798 31.12.2013 16.488.955 4.420,63 3730 31.12.2014 19.187.955 5.201,40 3689 31.12.2015 23.054.455 6.318,02 3649 *) Vuosina 2013-2015 lainoitustarve on riippuvainen investointien määrästä Pitkäaikaisen lainanoton lisäksi kunta käyttää tarvittaessa tilapäislainalimiittiä joka on 15.0 milj. euroa, vuodelle 2013 lyhytaikaisen lainanoton tarve 6.000.000 euroa. Lainojen lyhennykset, korkokulut ja lainakanta 2007-2013 Sisältäen lyhyt- ja pitkäaikaiset lainat 18000 16000 14000 12000 1000 10000 8000 6000 4000 2000 0 TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 TA-12 TP Arv TA-13 12 Lainojen lyhennykset 417 367 275 227 224 245 245 801 Korkokulut 96 103 52 23 75 61 80 188 Lainakanta 1788 4922 2697 3169 7074 3407 10492 16489
10. Talousarviomääräykset 10.1. Talousarvion sitovuustaso ja muut määräykset Käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy osastotasolle 03 (entinen tehtäväaluetaso) toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot tai nettobudjetointia noudattavilla osastoilla toimintakatteen (toimintatuottojen ja kulujen erotuksen). Käyttötalousosassa talousarvio sitoo valtuustoon nähden lautakuntia ja kunnanhallitusta osastotasolla 03 (entinen tehtäväaluetaso). Muilla määrärahoilla ei saa kattaa henkilöstökuluja. 10.2. Käyttösuunnitelmat Käyttösuunnitelmat ja niihin liittyvät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, osamäärärahat ja osatuloerät hyväksyy kukin lautakunta ja kunnanhallitus omien osastotasojensa (entinen tehtäväalue) osalta. Nettobudjetointia toteuttavien osastojen käyttösuunnitelmat vahvistetaan nettomääräisenä. Nettobudjetoidut osastot ovat; - 3600 hammashuolto - 4500 vapaa sivistystyö - 1700 kehittämistoiminta - 1850 työllisyyden edistäminen - 1600 ruokapalvelut 10.3. Käyttövarausmäärärahat 10.4. Avustukset Käyttövarausmäärärahat kohdistetaan kunnanhallituksen päätöksellä ja talousarviossa oleva kate kohdistetaan sille menokohdalle (kustannuspaikalle), minne määrärahan käyttökin kohdistuu Avustuksista ja palkintojen myöntämisestä päättää hallintosäännön 55 :n mukaisesti kukin toimielin (kunnanhallitus, lautakunta ja tiejaosto) määrärahojen puitteissa. Poikkeuksen tästä pääsäännöstä muodostavat ne avustukset, joiden osalta toimivaltaa on hallintosäännössä siirretty viranhaltijoille. Niin ikään poikkeuksena pääsäännöstä on se, että maaseutuelinkeinojen kehittämiseen kohdistetuista avustuksista vuonna 2013 päättää kunnanhallituksen hyväksymien myöntämis- ja käyttöperusteiden mukaisesti maaseutusihteeri. 10.5. Investointisuunnitelma Investointisuunnitelman osalta valtuusto päättää; - osastotaso 03 - sekä hankekohtaiset laadulliset ja määrälliset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloerät - perustelut eivät ole sitovia vaan ohjeellisia investointisuunnitelmassa