1 KAUNIAISTEN KAUPUNKI Maankäyttöyksikkö 9.12.2014 MAISTERINTIE 9 Ak 210 3. kaupunginosa Osa korttelia 39 sekä puisto- ja urheilualueet Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 9.12.2014 päivättyä asemakaavakarttaa. Kaavoitus on tullut vireille asemakaavan muutoshakemuksesta 2.4.2013. Vireilletulosta on kuulutettu 20.8.2013. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus virastokartalla. Valmistelija / lisätiedot: Kauniaisten kaupunki Maankäyttöyksikkö PL 52 02701 Kauniainen Matti Salminen etunimi.sukunimi@kauniainen.fi (09) 5056 204
2 SISÄLLYSLUETTELO sivu MAISTERINTIE 9... 1 Ak 210... 1 LIITTEET... 2 1. SUUNNITTELUALUE JA LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1. Suunnittelualue... 3 1.2. Suunnittelutilanne... 3 1.2.1. Maakuntakaava... 3 1.2.2. Maankäytön yleissuunnitelma (MASU 2)... 3 1.2.3. Asemakaava... 3 1.2.4. Rakennusjärjestys... 4 1.2.5. Rakennuskiellot... 4 1.2.6. Pohjakartta... 4 1.3. Selvitys alueesta... 4 1.3.1. Maanomistus... 4 1.3.2. Rakennettu ympäristö... 4 1.3.3. Suojelukohteet... 5 1.3.4. Ympäristön häiriötekijät... 5 2. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 5 3. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 5 3.1. Yleisperustelu ja -kuvaus... 5 3.2. Tonttijako... 6 3.3. Mitoitus... 6 3.4. Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 6 3.4.1. Maankäyttö... 6 3.5. Ympäristön häiriötekijät... 8 4. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 8 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 8 6. SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 6.1. Suunnittelun vireilletulo... 8 6.2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 9 6.3. Suunnittelu... 9 6.4. Perittävät maksut... 9 6.5. Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet... 9 LIITTEET Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 15.10.2013 Liite 2 Havainnekuva 1:1000 Liite 3 Ote Kauniaisten meluselvityksen päivityksestä (2009) Liite 4 Suunnitteluratkaisun perustelut Liite 5 Tonttijaon muutos Liite 6 Seurantalomake
3 1. SUUNNITTELUALUE JA LÄHTÖKOHDAT 1.1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää korttelin 39 tontin 9 sekä puisto- ja urheilualueet, osoitteessa Maisterintie 9/Maisterinkuja 1. Alueen pinta-ala on n. 0,92 ha. Tontilla 9 on vuonna 1906 valmistunut asuinrakennus (Villa Rauhala). Asuinrakennukseen liittyy arviolta 1920-luvulta peräisin oleva talousrakennus, vaja sekä hoidettu puutarha, joka muodostaa sisäänajoteineen asuinrakennuksen kanssa eheän kokonaisuuden. Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan asuinrakennus on kooltaan 190 k-m² ja talousrakennus noin 40 k-m². 1.2. Suunnittelutilanne Suunnittelualueen länsiosassa on hyvin hoidettu sekapuustoa kasvava luonnontilainen metsikkö. Urheilualueella on hiekkapintainen Maisterintien pallokenttä, joka rajoittuu itäreunaltaan avo-ojaan ja puistoalueeseen. Kentän eteläpäätyyn on rakennettu korkea aita. Puolet alueesta on yksityisessä omistuksessa ja puolet kaupungin omistuksessa. 1.2.1. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (8.11.2006) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Ympäristöministeriön 30.10.2014 vahvistamassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa alue on osoitettu kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, joka on valtakunnallisesti merkittävä (RKY 2009). 1.2.2. Maankäytön yleissuunnitelma (MASU 2) Kauniaisten kaupunginvaltuuston 13.12.2004 hyväksymässä maankäytön yleissuunnitelmassa 2004 (Masu 2) alue on varattu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) sekä lähivirkistysalueeksi (VL). Suunnittelualue on osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Alueella sijaitsee arvokas rakennus. 1.2.3. Asemakaava Suunnittelualueella on tontin 9 osalta voimassa 28.11.1979 vahvistettu asemakaava, jossa tontti 9 on osoitettu erillisten ja kytkettyjen pientalojen sekä rivitalojen korttelialueeksi (AOR 3 ) rakennustehokkuudella e=0.25. Suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on osoitettu kaksi (II). Pääasiallisesti maanpäällistä kellarikerrosta ei saa rakentaa kaksikerroksisiin rakennuksiin. Autopaikkoja on rakennettava vähintään kaksi kutakin asuntoa kohti. Muiden alueiden osalta on voimassa 12.11.1964 vahvistettu asemakaava, jossa alueen länsiosa on osoitettu puistoalueeksi (P), jolle on osoitettu urheilualue (U).
4 Ote asemakaavojen yhdistelmäkartasta. 1.2.4. Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi 10.6.2013 Kauniaisten rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan 1.8.2013. 1.2.5. Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa. 1.2.6. Pohjakartta Pohjakartta täyttää asemakaavan pohjakartalle asetetut vaatimukset. 1.3. 1.3.1. 1.3.2. Selvitys alueesta Maanomistus Puolet alueesta on yksityisessä omistuksessa ja puolet kaupungin omistuksessa. Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue rajoittuu etelässä Vilhontiehen, lounaassa ja lännessä Maisterintiehen, pohjoisessa Maisterinkujaan ja rivitalotonttiin sekä idässä Helsingintiehen. Ympäröivälle alueelle on toteutunut pientaloasutusta eri vuosikymmeninä. Liikenne Ajoneuvoliikenne Maisterintie on paikallinen asuntokatu, jonka liikennemäärä on vähäinen ja tulee säilymään tulevaisuudessa ennallaan. Vilhontie on asuntoalueen sisäinen tonttikatu, jolta liikennöidään kahdelle tontille. Maisterinkuja on asuntoalueen sisäinen tonttikatu, jolta kuljetaan yhdelle tontille. Julkinen liikenne Kauniaisten rautatieasema sijaitsee n. 0,5 kilometrin etäisyydellä, jossa pysähtyy lähijunat. Lähimmät Espoon ja seutuliikenteen bussilinjat liikennöivät Helsingintiellä (15, 51). Dosentintiellä liikennöi palvelulinja P50.
1.3.3. Suojelukohteet Suunnittelualueella sijaitsee Kauniaisten rakennusinventoinnissa kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokiteltu asuinrakennus, Villa Rauhala. Rakennus on valmistunut vuonna 1906. Rakennusta on kunnostettu useasti ja se on hyväkuntoinen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurihistorialliseen ympäristöön, Gallträskin huvila-alueeseen. Huvilan hoidettu ja vehreä pihapiiri on alueen kokonaisilmeelle tärkeä. Huvila pihapiireineen liittyy Kauniaisten huvilakaupungin laajempaan maisemakokonaisuuteen ja kulttuuriympäristöön. Puutarhassa on varhaisilta ajoilta säilynyt rikas lajisto, jota on ajan myötä täydennetty ja uusittu. Kaartuva sisäänajotie on johdettu hoidetun hedelmäpuutarhan läpi. Alkuperäinen sisäänajotie ja hyvin säilynyt puutarha ilmentävät kaupungin perinteistä huvilakulttuuria. Alueella on suoritettu puustokatselmus, jonka mukaan Villa Rauhalan tontinosalla suurin osa puista tulisi säilyttää. Villa Rauhalan ja Vilhontien välisellä alueella tulisi säilyttää kookkaat männyt ja hyväkuntoinen pihta sekä Helsingintien varressa mahdollisimman paljon pienpuustoa suojavaikutuksen takia. Muilta osin tulisi säilyttää mahdollisimman paljon hyväkuntoisia puita, jotka eivät jää rakentamisen alle. 1.3.4. Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueelle kohdistuu jonkin verran tieliikenteen melua. Vuonna 2009 tehdyn Kauniaisten meluselvityksen päivityksen mukaan suunnittelualeen itäosassa, Helsingintien varressa, liikennemelu ylittää 55 db:n ohjearvon. Piha- ja oleskelualueiden sijoittaminen melukatveeseen edellyttää rakennusten ja tontin omistajan toteuttamien meluesteiden/rakenteiden sijoittamista siten, että liikennemelulle asetetut ohjearvot alittuvat. 5 2. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Asemakaavan muutos on tullut vireille 2.4.2013 maanomistajien hakemuksesta, jolla on haettu asemakaavan mukaisen puistoalueen osan muuttamista asuinpientalojen korttelialueeksi ja liittämistä tonttiin 9. Tontilla oleva vanha asuinrakennus ehdotetaan suojeltavaksi, jonka lisäksi muodostuvalle korttelialueelle mahdollistettaisiin kolmen asunnon rakentaminen rakennusoikeuden ja kerrosluvun säilyessä ennallaan. Kaupunginhallitus on päättänyt 29.5.2013 :ssä 169 asemakaavan muutoksen laatimisesta siten, että tavoitteena on osoittaa olemassa oleva asuinrakennus suojeltavaksi, jonka lisäksi alueelle mahdollistetaan kolmen erillistalon toteuttaminen rakennusoikeuden säilyessä ennallaan. Suunnittelussa varmistetaan, että uudet rakennukset sopeutuvat ympäristöön ja suojeltuun rakennukseen. Lisäksi suunnittelussa huomioidaan liikennemelun vaikutus tontin käyttöön. Tämän jälkeen suunnittelualueeseen on liitetty Maisterintien kentän alue kokonaiskuvan selkeyttämiseksi, jonka osalta päivitetään kaavamerkinnät ja -määräykset sisältöä muuttamatta. 3. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 3.1. Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutos on maankäytön yleissuunnitelman mukainen eikä se kasvata tontille kohdistuvaa rakennusoikeutta tai peittoalaa. Suunnitelma ottaa huomioon kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen ja uusi
3.2. Tonttijako 3.3. Mitoitus 3.4. Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 3.4.1. Maankäyttö rakentaminen sijoittuu alisteisesti päärakennukselle. Rakennusoikeuden ja alojen uudelleenjärjestelyt pyrkivät korostamaan alueen kulttuurihistoriallisia arvoja sekä mahdollistamaan arvokkaan rakennuksen säilyttämisen taloudellisesti. Hakija ja Keski-Uudenmaan maankuntamuseo ovat keskustelleet kaavamuutoksen sisällöstä luonnosvaiheen jälkeen. Hakija on esittänyt rakennuspaikkojen vähentämistä kolmesta kahteen, jolloin huvilaympäristön väljyys säilyy. Maakuntamuseo on puoltanut esitettyä muutosta. Uusi rakentaminen sijoitetaan suojeltavaan rakennukseen nähden riittävän etäälle, jotta suojeltava rakennus säilyttää keskeisen asemansa ja sen pihapiirin puutarhamainen luonne säilyy. Uusien rakennusten piha- ja oleskelualueet sijoitetaan melukatveeseen, jolloin alueesta voi muodostua viihtyisää ja terveellistä asuinympäristöä. Kaava-alueen pohjoisosan puistoalueen osalta kaavamääräykset ajantasaistetaan. Liikuntatoimen mukaan alueen käyttötarve säilyy tulevaisuudessa ennallaan, eikä laajemmalle tilavaraukselle ole siten tarvetta. Alue osoitetaan puistoksi ja olemassa oleva pallokenttä ohjeellisena urheilu ja virkistyspalvelujen alueena. Suunnittelualueen länsiosasta on osoitettu katualueeksi pieni alue toteutuneen katulinjauksen mahdollistamiseksi. Tällä ei ole vaikutusta kiinteistöjen arvoon tai osallisten asemaan. Asemakaavan muutokseen liittyy sitova tonttijaon muutos, jolla muodostuu 3. kaupunginosan korttelin 39 tontti 12. Tonttijakokartta on selostuksen liitteenä. Kaava-alueen kokonaispinta-ala 9180 m², jolle on osoitettu 775 k-m² rakennusoikeutta ja se vastaa aluetehokkuuslukua e a =0.08. Muodostettavan tontin koko on 5068 m² ja tehokkuusluku e=0.15. Korttelinosan kokonaisrakennusoikeus pienenee kahdella kerrosneliömetrillä. Asemakaavan muutoksella korttelinosa osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AO-1/s). Pihapiirille ja puutarhalle ominainen lajisto, näkemäakselit suojellusta rakennuksesta etelään ja länteen sekä sisäänajotie tulee säilyttää. Asuntopihojen toteutus, päällystemateriaalit ja uusi kasvillisuus tulee sopeuttaa säilytettäviin ominaispiirteisiin siten, että korttelinosasta muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Asemakaavan muutokseen sisältyy sitova tonttijaon muutos, jolla muodostuu tontti 12. Muodostuvalla tontilla 12 sijaitseva vanha asuinrakennus osoitetaan suojelumerkinnällä (sr-1): Kulttuurihistoriallisesti ja ympäristön kannalta arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen historiallisia arvoja. Korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen ominaispiirteet säilyvät. Rakennukseen kohdistuvista korjausja muutostöistä on pyydettävä Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausunto. Olemassa oleva talousrakennus osoitetaan säilytettäväksi merkinnällä (sä-1): Säilytettävä rakennus, joka on tärkeä pihapiirin kokonaisilmeelle. Mahdollisesta korvaavasta tai korjausrakentamisesta on pyydettävä Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausunto. Olemassa olevalle vajal- 6
le on osoitettu rakennusala tontin koilliskulmaan (t I 25). Suojeltavalle rakennukselle talousrakennuksineen on kaavassa osoitettu rakennusalat ja nykyisen tilanteen toteavat merkinnät (1 II 190,t I 40). Muodostuvan tontin 12 eteläosaan osoitetaan rakennusala yhdelle yksiasuntoiselle, kaksikerroksiselle enintään 215 k-m²:n asuinrakennukselle (1 II 215) sekä siihen liittyen yhdelle yksikerroksiselle enintään 45 k-m²:n talousrakennukselle (t I 45). Korttelialueen länsiosaan osoitetaan rakennusala yhdelle yksiasuntoiselle, kaksikerroksiselle enintään 215 k-m²:n asuinrakennukselle (1 II 215) sekä siihen liittyen yksikerroksiselle enintään 45 k-m²:n talousrakennukselle (t I 45). Uudisrakennusten tulee arkkitehtuuriltaan, materiaaleiltaan ja väritykseltään sopeutua pihapiirin suojeltuun rakennukseen ja ympäristöön. Rakennusten tulee olla harjakattoisia ja julkisivujen pääasiallinen materiaali tulee olla puuta. Talousrakennukset on rakennettava erilleen asuinrakennuksesta. Korttelialueen läntisimmän asuinrakennuksen suunnittelussa tulee huomioida viereisen pallokentän läheisyys välttämällä pohjoisella julkisivulla suuria ikkunapintoja sekä säilyttämällä kentän vastaisella rajalla olemassa oleva suurikokoinen puusto ja istuttamalla alueelle luonteenomaista suojapuustoa. AO-1/s-korttelialueella autopaikkoja on varattava vähintään kaksi kutakin asuntoa kohti. Rakennuslupavaiheessa on esitettävä selvitys siitä, että leikki- ja oleskelualueet on suojattu liikennemelulta rakennusten ja rakennelmien sijoittelulla. Melutaso piha- ja oleskelualueilla ei saa ylittää päivisin (klo 7-22) 55 db(a) ja öisin (klo 22-7) 45dB(A). Helsingintielle ja osalle Vilhontietä on osoitettu ajoneuvoliittymäkiellot, jolloin liittymä uusille rakennuksille sijaitsee muodostuvan tontin 12 eteläosassa. Korttelialueen läpi on osoitettu maanalaista johtoa varten varattu alueen osa olemassa olevan hulevesilinjan mukaan. Edellä mainitulle alueelle tulee perustaa rasite kiinteistötoimituksella. Alueella sijaitseva maisemakokonaisuuden kannalta arvokas puusto tulee säilyttää. Ennen rakennusluvan hyväksymistä alueella tulee suorittaa puustokatselmus. Uudisrakentamisen sopeutumista pihapiiriin tulee pehmentää istutuksin. Kaava-alueen länsiosan luonnontilainen ja hoidettu metsikkö on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Lähivirkistysalue rajautuu olemassa olevan puuston mukaan, millä pyritään säilyttämään pihapiirin luonnollinen ja puutarhamainen ilme. Samalla merkittävät näkymä-akselit suojeltavalle rakennukselle sekä pihapiirin historiallinen luonne säilyvät uudisrakentamisesta huolimatta. Alueen pohjoisosaan on osoitettu puisto (VP) ja olemassa oleva pallokenttä on osoitettu ohjeellisena urheilu ja virkistyspalvelujen alueena (vu). Kentän viereinen alue voi tulevaisuudessa toimia esimerkiksi asukaspuistona. Kaava-alueen läntisimmästä kulmasta on osoitettu pieni alue katualueeksi toteutuneen katulinjauksen mahdollistamiseksi. 7
3.5. Ympäristön häiriötekijät Helsingintie tuottaa ympäristöönsä liikennemelua. Suunnittelualueelle kohdistuva tieliikenteen aiheuttama melu voidaan torjua rakennusten ja rakenteiden sijoittelulla. Pihojen sijoittaminen rakennusten länsipuolelle melukatveeseen mahdollistaa viihtyisän ja terveellisen asuinympäristön toteuttamisen. Rakennuslupavaiheessa tulee esittää selvitys, että leikki- ja oleskelualueet on suojattu melulta. 8 4. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tällöin maakuntakaava ohjaa asemakaavoitusta. Suunnittelualue on vahvistetussa maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Taajamatoimintojen alue tulee suunnitella asumisen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palvelujen ja toimintojen alueena. Laadittava asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen. Laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on MRL 54 :n mukaan otettava huomioon soveltuvin osin myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksissa (MRL 39 ) säädetään. Laadittava asemakaavan muutos on yleiskaavan sisältövaatimusten mukainen. Asemakaavan muutoksella varmistetaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen ja siihen liittyvän pihapiirin säilyminen sekä mahdollistetaan kahden erillistalon toteuttaminen määrittämällä rakentamisen sijoittuminen uudelleen. Esitetty ratkaisu tuottaa voimassa olevan asemakaavan mahdollistamaa ratkaisua väljempää ympäristöä. Suunnitteluratkaisun perusteluja on havainnollistettu kuvin kaavaselostuksen liitteessä. Uudisrakennukset sijoittuvat erilleen huvilasta ja jättävät väljyyttä huvilan ympäristöön varmistaen samalla arvokkaan huvilamiljöön säilymisen. Näkymät huvilalle Maisterintieltä ja Vilhontieltä säilyvät. Huvilaympäristön perinteisen rakennustavan toteutuminen on varmistettu muun muassa rakentamista ohjaavilla määräyksillä sekä osoittamalla talousrakennusten rakentaminen erilleen asuinrakennuksesta. Rakennusten suunnittelulle ja keskinäiselle sijoittumiselle jää enemmän vaihtoehtoja väljemmillä rakennusaloilla. Alueen rakennusoikeus säilyy ennallaan, jolloin muutos ei aiheuta liikennemääriin ja katujärjestelyihin muutoksia. Kaavamuutos ei aiheuta muutostarpeita myöskään alueen kunnallistekniikkaan tai muihin kaupungin palveluvelvoitteisiin. Kaavaratkaisussa uudisrakentaminen on sijoitettu siten, että ympäristön kulttuurihistorialliset arvot ja ominaispiirteet säilyvät. Siten muutos tuottaa ympäristöön ja kaupunkikuvaan soveltuvaa rakentamista. 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista kun kaava on saanut lainvoiman. 6. SUUNNITTELUN VAIHEET 6.1. Suunnittelun vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajien 2.4.2013 saapuneesta hakemuksesta. Kaupunginhallitus on päättänyt 29.5.2013 :ssä 169 asemakaavan muutoksen laatimisesta.
9 Kaava on kuulutettu vireille 20.8.2013. 6.2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaan liittyy erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 5.8.2013 ja tarkistettu 15.10.2013. 6.3. Suunnittelu Kauniaisten maankäyttöyksikössä kaavan valmistelusta on vastannut maankäyttöinsinööri Matti Salminen. Esisuunnitelman tontin käytöstä on laatinut Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson. 6.4. Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen hakijalta tullaan perimään yhdyskuntalautakunnan 20.8.2013 112 tekemän päätöksen mukainen korvaus asemakaavan muutoksen sekä tonttijaon muutoksen laatimisesta. 6.5. Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Asemakaavan muutos on kuulutettu vireille Kaunis Grani -lehdessä 20.8.2013. Suunnittelualueen ja naapurimaanomistajille on lähetetty kirjeet ja heille on toimitettu tiedoksi osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto. Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä 25.3.2014 28.4.2014, jolloin siitä jätettiin 3 lausuntoa ja yksi kirjallinen mielipide. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo ehdotti kaavamääräysten tarkentamista ja rakennusoikeuden sekä rakennuspaikkojen tarkastelua. HSY lausui, että hulevesilinja tulee HSY:n hallintaan, mutta sen suunnittelu- ja rakentamiskulut eivät kuulu HSY:lle. Rakennuslautakunta puolsi kaavamuutosta esitetyn mukaisesti. Esitetyssä mielipiteessä otettiin kantaa VL-alueen säilymiseen ja hoitoon sekä esitettiin joko määräysten tarkentamista viheralueella tai alueen osoittamista lisärakentamiselle. Asemakaavan muutosehdotukseen on lisätty sitova tonttijako. Erillispientalojen korttelialueen määräyksiä on tarkennettu lausuntojen johdosta ympäristön säilyttämisen osalta. Rakennusten määrää on vähennetty luonnosvaiheen kolmesta asunnosta kahteen. Uudisrakennusten rakennusaloja on kasvatettu ja rakennusoikeuksia nostettu korttelialueen kokonaisrakennusoikeuden säilyessä ennallaan. Lähivirkistysalueen rajaa on tarkistettu. Lisäksi merkintää, joka kieltää ajoneuvoliittymän järjestämisen, on jatkettu pidemmälle Vilhontielle. Kaavaselostusta on täydennetty. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 30.9.2014 30.10.2014, jolloin siitä jätettiin 7 lausuntoa (Uudenmaan ELY-keskus, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo, HSY, Caruna Oy, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, rakennuslautakunta ja liikuntalautakunta), mutta ei yhtään kirjallista muistutusta. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo esitti, että AO-1/s-merkinnän määräysosaan lisätään myös edellytys uudisrakennusten sopeuttamisesta ympäristöön. Uudenmaan ELY-keskus lausui, että kaavamääräys sä-1 tulee johdonmukaisuuden vuoksi muuttaa ympäristöministeriön antaman asetuksen mukaiseen muotoon. Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa kaavan sisältöön. Asemakaavan muutoksen yleisiin määräyksiin on lisätty edellytys uudisrakennusten sopeuttamisesta ympäristöön. Edellytys on sisällytetty muiden rakennustapaa ohjaavien määräysten yhteyteen. Kaavamerkinnällä sä-1 olemassa oleva talousrakennus on osoitettu säilytettäväksi rakennukseksi, joka on tärkeä pihapiirin kokonaisilmeelle. Ympäristöministeriön kaavamerkintäasetus käsittää ainoastaan suojelumerkinnät eikä rakennusta ole osoitettu suojeltavaksi. Tämän sekä kaavan luettavuuden vuoksi kaavamäärä-
ys on säilytetty asetuksesta poikkeavassa muodossa sä-1. Kaavaselostusta on täydennetty. 10 Kauniaisissa 9.12.2014 Matti Salminen maankäyttöinsinööri Marko Lassila maankäyttöpäällikkö
KAUNIAISTEN KAUPUNKI Maankäyttöyksikkö 15.10.2013 MAISTERINTIE 9 Ak 210 ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. kaupunginosa, kortteli 39, tontti 9 sekä puisto- ja urheilualueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Mikä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on? Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaavoitustyön alkuvaiheessa laadittava suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavasta osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kertoo mitä ollaan kaavoittamassa (suunnittelualue) mitkä ovat kaavan laadinnan tavoitteet ketkä ovat kaavoituksen osallisia miten kaavoitustyöhön voi osallistua ja vaikuttaa mitkä ovat kaavan tärkeimmät vaikutukset ja miten niitä selvitetään Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetään tarpeen mukaan kaavoitustyön edetessä ja se on nähtävillä kaavan valmistelun ajan Kauniaisten kaupungintalossa sekä kaupungin Internet-sivuilla (www.kauniainen.fi > Kaavoitus ja maankäyttö). Suunnittelualueen nykytilanne Suunnittelualueen sijainti virastokartalla.
Suunnittelualue käsittää korttelin 39 tontin 9 sekä puisto- ja urheilualueet osoitteessa Maisterintie 9/Maisterinkuja 1. Alueen pinta-ala on n. 0,92 ha. Puolet alueesta on yksityisessä omistuksessa ja puolet kaupungin omistuksessa. Suunnittelualueella on vuonna 1906 valmistunut asuinrakennus (Villa Rauhala). Kauniaisten rakennusinventoinnin mukaan rakennusta on kunnostettu useasti ja se on hyväkuntoinen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurihistorialliseen ympäristöön, Gallträskin huvila-alueeseen. Asuinrakennukseen liittyy arviolta 1920-luvulta peräisin oleva talousrakennus sekä hoidettu puutarha, joka muodostaa sisäänajoteineen asuinrakennuksen kanssa eheän kokonaisuuden. Rekisterin mukaan asuinrakennus on kooltaan 190 k-m² ja talousrakennus 47 k-m². Urheilualueella on hiekkapintainen Maisterintien pallokenttä, joka rajoittuu itäreunaltaan avo-ojaan. Kentän eteläpäätyyn on rakennettu korkea aita. Suunnittelun tavoitteet Asemakaavan muutos on tullut vireille alueen maanomistajien hakemuksesta. Kaupunginhallitus on päättänyt 29.5.2013 asemakaavan muutoksen laatimisen aloittamisesta. Tavoitteena on osoittaa olemassa oleva asuinrakennus suojeltavaksi, jonka lisäksi alueelle mahdollistetaan kolmen erillistalon toteuttaminen rakennusoikeuden säilyessä ennallaan. Suunnittelussa tulee varmistaa, että uudet rakennukset sopeutuvat ympäristöön ja suojeltuun rakennukseen. Lisäksi suunnittelussa tulee huomioida liikennemelun vaikutus tontin käyttöön. Maisterintien kentän osalta tavoitteena on päivittää kaavamerkinnät ja -määräykset sisältöä muuttamatta. Suunnittelun lähtökohdat ja aiemmat suunnitelmat Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntavaltuuston 20.3.2013 hyväksymässä 2. vaihemaakuntakaavassa alue on osoitettu kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, joka on valtakunnallisesti merkittävä (RKY 2009). Kauniaisten kaupunginvaltuuston 13.12.2004 hyväksymässä maankäytön yleissuunnitelmassa 2004 (Masu 2) alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) sekä lähivirkistysalueeksi (VL). Lisäksi se on osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Tontilla sijaitsee arvokas rakennus, joka on mainittu Kauniaisten rakennusinventoinnissa. 12.11.1964 vahvistetussa asemakaavassa suunnittelualueen länsiosa on osoitettu puistoalueeksi (P), jolla sijaitsee urheilualue (U). 28.11.1979 vahvistetussa asemakaavassa itäosa alueesta on osoitettu erillisten ja kytkettyjen pientalojen sekä rivitalojen korttelialueeksi (AOR 3 ) ja sille on osoitettu rakennusoikeutta tehokkuudella e=0.25 (777 k-m²). Suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Tontille on osoitettu ajoneuvoliittymäkielto koko Helsingintien osuudella, jolloin liittyminen tontille tapahtuu Vilhontien kautta. Ohjeellinen aikataulu Asemakaavan muutoksen laatimisen alustava aikataulu on seuraava: Kaavoitustyön aloittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen alkusyksystä 2013. Osallisille tiedotetaan kaavoituksen alkamisesta. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston laatiminen syksyllä 2013.
Asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 30 :n mukaisesti vuodenvaihteessa 2013 2014. Osallisilla sekä muilla kaupungin asukkailla on mahdollisuus esittää asemakaavasta mielipiteitään. Luonnoksesta pyydetään tarvittavat lausunnot kaupungin hallintokunnilta ja muilta eri viranomaisilta. Kaavaluonnosta työstetään sekä tehdään siihen tarvittavat muutokset ja korjaukset osallisten esittämät mielipiteet huomioon ottaen. Asemakaavaehdotus asetetaan MRA 27 :n mukaisesti virallisesti nähtäville keväällä 2014. Osallisilla on mahdollisuus esittää ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia. Ehdotuksesta pyydetään tarvittaessa lausunnot viranomaisilta ja sidosryhmiltä. Ehdotukseen tehdään annettujen lausuntojen ja muistutusten johdosta tarvittavat korjaukset, minkä jälkeen asemakaava esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Osalliset Kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa siten, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tämän asemakaavan muutoksen laadintaan osallisia ovat: Suunnittelualueen maanomistajat ja asukkaat Naapurikiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat ELY-keskus Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Liikuntalautakunta Rakennuslautakunta Tiedottaminen ja osallistuminen Asemakaavoituksen vireilletulosta sekä valmisteluaineiston, asemakaavaluonnosten ja -ehdotusten nähtävillä olosta kuulutetaan virallisesti kaupungin ilmoitustaululla. Lisäksi kaavoituksen vaiheista ilmoitetaan Kaunis Grani -lehdessä ja kaupungin internetsivuilla (www.kauniainen.fi). Nähtäville asetettavat asiakirjat ovat esillä Kauniaisten kaupungintalolla. Edellä mainituista kaavoitustyön vaiheista tiedotetaan kirjeitse suunnittelualueen maanomistajille sekä naapurikiinteistöjen maanomistajille. Muilta osallisilta pyydetään tarvittaessa lausuntoja kaava-asiasta. Asemakaavaluonnosten ja -ehdotusten nähtäville asettamisen yhteydessä osallisilla on mahdollisuus tuoda esille mielipiteitään ja tehdä huomautuksia ja muistutuksia. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollisuus valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen.
Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arviointi Asemakaavan laadinnan yhteydessä selvitetään kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä -asetuksen (MRA) edellyttämällä tavalla. MRL 9 :n mukaan: Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Ympäristövaikutusten selvityksessä käsitellään myös periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi. Ympäristövaikutuksia käsitellään osana kaavoitusprosessia. Kaavaprosessin yhteydessä tehdään tarvittavia ja tarkentavia lisäselvityksiä kullekin aihepiirille tarkoituksenmukaisin menetelmin. Yhteystiedot ja palaute Palautetta tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi toimittaa Kauniaisten kaupungin edustajalle: maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh: (09) 5056 202 sähköposti: etunimi.sukunimi@kauniainen.fi, fax: 09 5056 535 Kauniaisissa 15.10.2013 Marko Lassila maankäyttöpäällikkö
Liite 2 / Bilaga 2 Havainnekuva 1:1000 Illustration 1:1000 Ak 210 Maisterintie 9 - Magistervägen 9 asemakaavan muutos - detaljplaneändring
PDF-XChange Viewer w w w.doc u-tra ck.c o m Click to buy NOW! PDF-XChange Viewer w ww Click to buy NOW!.doc u-track.co m Liite 3 / Bilaga 3 Ote Kauniaisten meluselvityksen päivityksestä (2009) Utdrag ur uppdateringen av Grankullas bullerutredning (2009) Ak 210 Maisterintie 9 - Magistervägen 9 asemakaavan muutos - detaljplaneändring
Liite 4 / Bilaga 4 Suunnitteluratkaisun perustelut Motivering för planeringslösningen Ak 210 Maisterintie 9 - Magistervägen 9 asemakaavan muutos - detaljplaneändring
Liite 5 / Bilaga 5 Tonttijaon muutos / Ändring av tomtindelning Ak 210 Maisterintie 9 - Magistervägen 9 asemakaavan muutos - detaljplaneändring
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 235 Kauniainen Täyttämispvm 22.08.2014 Kaavan nimi Maisterintie 9 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 20.08.2013 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Ak 210 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,9180 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,9180 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0,9180 100,0 775 0,08 0,0000-2 A yhteensä 0,5068 55,2 775 0,15 0,1960-2 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,4100 44,7-0,1972 R yhteensä L yhteensä 0,0012 0,1 0,0012 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 1 190
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0,9180 100,0 775 0,08 0,0000-2 A yhteensä 0,5068 55,2 775 0,15 0,1960-2 AO/s 0,5068 100,0 775 0,15 0,5068 775 AOR3-0,3108-777 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,4100 44,7-0,1972 VP 0,3335 81,3 0,0441 VL 0,0765 18,7 0,0765 U -0,3178 R yhteensä L yhteensä 0,0012 0,1 0,0012 Kadut 0,0012 100,0 0,0012 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 1 190 Asemakaava 1 190