OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS

OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS PAASNIEMENTIE 704 A 58320 RAIKUU LAATIJA: RAKENNUSMESTARI(AKK) SUHONEN ILKKA PETÄIKÖNKATU 29 78210 VARKAUS 040-704 3557 1

Sisällysluettelo 1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta 1.2 Oleellisemmat havainnot 2. Lähtötiedot kohteesta 3. Rakennusteknisiä tietoja kohteesta 4. Havainnot kohteesta ja toimenpidesuositukset 5. Liitteet 6. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot 7. Omistajan alkuhaastattelu lomakkeet 2

1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta Tarkastuksen kohteena oli v. 1957 valmistunut omakotitalo. Sisälle on tehty saunatilat v. 1992. Kohde on rakennettu loivasti viettävälle tontille. Kohde on ollut nykyisellä omistajalla v. 10.11.1995 alkaen. Kohteessa on käytetty rakentamisaikakaudelleen tyypillisiä rakenteita ja materiaalia. Sokkeli on betonirakenteinen. Kellarikerroksessa on alapohjarakenteena maanvarainen betonilaatta. Ensimmäisessä kerroksessa on tuvan ja osittain keittiön kohdalla maanvaraisen betonilaatan päällä puukorokelattia ja kellarin kohdalla on betonirakenteinen välipohja, jonka päällä on puukorokelattia. Toisen kerroksen välipohja on puurakenteinen. Ulkoseinät ovat puurakenteiset ja lämmöneristeenä on puru ja ulkoverhouksena on lautaverhous. Ikkunat uusitut ikkunat ovat 3- lasiset puu-ulkopuitteella. Vesikattomuotona on harjakatto ja vesikatteena on peltikate. Lämmitysmuotona on vesikeskuslämmitys, jossa on lämmöntuottona puukattila. Lämmönjakona ovat patterit ja saunassa sekä pesuhuoneessa on lattialämmitys (sähköllä). Ilmanvaihtojärjestelmä on painovoimainen. Huoltotoimenpiteitä vaatia töitä on mm: ikkunoiden vesipeltien liittymät tulisi tiivistää, yläpohjaan tulisi lisätä lämmöneristystä ja tehdä tuuletusaukot. Vesikatteen koholla olevien kiinnitysnaulojen tilalle tulisi vaihtaa kateruuvit. Savupiipun juuressa olevat reiät tulisi tiivistää. Lisätutkimustarpeita ovat: maanvaraisen betonilaatan päällä ja betoniholvin päällä olevan puukorokelattian kunnon lisätutkimus. Ulkoverhouksen taustan kunnon lisätutkimus. Jätevesijärjestelmän tarvitsemat toimenpiteet tulisi selvittää kunnan ympäristöviranomaiselta. Korjaustarpeita on mm: maanpinnan kallistusten korjaus rakennuksesta poispäin viettäviksi, salaojajärjestelmän asennus, sadevesijärjestelmän asennus, kuistin yhden betonipilarin uusiminen, Alkuperäisten ulko-ovien, vesikatteen ja vesiputkien ja valurautaviemäreiden uusimiseen tulee varautua. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot löytyvät raportin lopussa olevasta taulukosta. 3

1.2 Oleellisimmat havainnot Taulukkoon on koottu olennaisimmat, lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisimmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä, kohta 5. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei tarkastuksen pintapuolisuuden vuoksi voida sulkea pois. VIITE HAVAINTO Huollon Lisätutkimustarve Korjaus/ Riskirakenne tarve uusiminen 4.1 Maanpinta ei vietä takapihan puoleisella sivustalla x poispäin rakennuksesta. 4.1 Salaojajärjestelmää ei omistajalta saadun tiedon x mukaan ole. 4.1 Sadevesijärjestelmää ei ole. x 4.1 Kuistin betonipilarissa on halkeamia. x 4.1 Maanvaraisen betonilaatan päällä on x x puukorokelattia. 4.2 Ulkoverhous on alkuperäinen. x 4.2 Ulkoverhouksen takana ei ole tuuletusrakoa. x x 4.3 Betoniholvin päällä on puukorokelattia x x 4.4 Alkuperäisten ulko-ovien normaali tekninen x käyttöikä on saavutettu. 4.4 Ikkunoiden vesipeltien liittymissä on rakoja. x 4.4 Ikkunoiden ulkopuitteissa on maalivaurioita. x 4.6 Yläpohjan lämmöneristys on puutteellinen. x 4.6 Yläpohjassa ei ole tuuletusaukkoja. x 4.6 Vesikatteen kiinnitysnauloja on koholla pellin pinnasta ja savupiipun juuressa on reikiä. x 4.6 Vesikatteen normaali tekninen käyttöikä on x saavutettu. 4.7 Märkätilat ovat alkuperäiset. 4.11 Kuparisten käyttövesiputkien ja valurauta x viemäreiden tekninen käyttöikä on saavutettu. 4.11 Jätevesijärjestelmä ei täytä v. 2016 voimaan tulevia jätevesimääräyksiä. 4

2. LÄHTÖTIEDOT KOHTEESTA Tarkastusajankohta 13.8.2014 Rakennustyyppi Kohteen osoite Omakotitalo Paasniementie 704 A, 58320 Raikuu Kiinteistötunnus 740-553-4-63 Omistusaika Kohde on ollut nykyisellä omistajalla 10.11.1995 alkaen. Valmistumisvuosi 1957 ja saunatilat on tehty v. 1992. Pinta-alat Kerrosala 148,4 m 2. Tilavuus 470 m 3 Kerrosten lukumäärä Käyttötarkoitus Tarkastuksen tarkoitus Tarkastuksen tilaaja Tarkastuksessa läsnä olleet Tarkastuksen sisältö ja laajuus 1½+kellari Asuinrakennus Asuntokauppa Etelä-Savon Ulosottovirasto Savonlinnan toimipaikka Olavinkatu 24, 57130 Savonlinna Omistaja ja Eija Kirmanen kihlakunnanulosottomies Kiinteistövälittäjä. Asuntokaupan kuntotarkastus Käytettävissä olleet - asiakirjat Loppukatselmukset Eivät ole tiedossa. Tarkastushetken olosuhteet Ulkoilma RH 52,5 % / 20,9 C/ 9,6 g/m 3 Sisäilma RH 68,2 % / 20,2 C/ 11,9 g/m 3 Haastattelut Kohteen tietoja antoi omistaja. Tarkastuksessa käytetyt Pintakosteudenosoitin Trotec T2000E ja Ts 300 apuvälineet pintakosteusanturi. Vaisala HMI näyttölaite ja mitta-anturi HMP42. Merkkisavu. 5

Rajaukset ja epävarmuustekijät Muuta Maan alla olevien rakenteiden kuntoa ja järjestelmien toimintaa ei voi luotettavasti tarkastaa maan pinnalta. Puukorokelattioissa näyttää pintakosteudenosoitin ainoastaan pinnoitteen kosteuden. Yläpohjan kuntoa tarkasteltiin käyntiluukusta käsin. Kohteessa ei ole tällä hetkellä sähköliittymää. Liittymä on purettu 5.7.2013 3. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA Tiedot perustuvat rakennussuunnitelmista, asiakirjoista, omistajalta ja käyttäjiltä saatuihin tietoihin. Rakennustapa Kohde on paikalla rakennettu. Rakennusosien päämateriaalit Perusmuuri Kosteuseristys Routasuojaus Alapohjarakenteet Salaojat ja tarkastuskaivot Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Ikkunat ja ulko-ovet Yläpohja Betonirakenteinen Ei ollut näkyvillä. Ei voitu havainnoida (ei ole tiedossa) Kellarissa on maanvarainen betonilaatta. 1-kerroksessa on tuvassa ja keittiössä osittain maanvarainen betonilaatta, jonka päällä on puukorokelattia. Omistajalta saadun tiedon mukaan salaojia ei ole. Puurunko/purueriste ja kellarikerroksessa betonirakenteiset. Lautaverhous Väliseinät ovat levyrakenteisia ja palomuurit sekä kellarin väliseinät ovat kivirakenteiset Ikkunat ovat 3-lasiset puu- ulkopuitteella (MSE- tyyppiset). Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia lämpöovia. Puurakenteinen Välipohja Kellarikerroksessa on betoniholvi, jonka päällä on puurakenteinen lattia ja 2-kerroksen välipohja on puurakenteinen Vesikate Kattomuoto Peltikate Harjakatto 6

Märkätilojen runkorakenne ja Pesuhuoneen seinät ovat levyrakenteiset ja vedeneristys lattiat ovat betonirakenteiset. Sauna ja pesuhuone ovat alkuperäiset (rakennettu 1992). Kh-kortin 90-00403 mukaan kosteussivellyn laatoitetun lattian normaali tekninen käyttöikä on 15 vuotta ja laatoitetun kosteussivellyn levyrakenteisten seinien 15 vuotta. Märkätilojen normaali tekninen käyttöikä on saavutettu. Niiden remontoitiin tule varautua. Yleistiedot LVISA- järjestelmistä Lämmitysjärjestelmä Lämmöntuotto Lämmönjako Kunnallistekniikka Vesi- ja viemäri laitteet Lämpöisen veden tuotto Ilmanvaihtojärjestelmä Suodattimien vaihtaminen Kanavien nuohous Sähköjärjestelmä Tiedot kohteen erityisjärjestelmistä (hälytys- tms. järjestelmät) Tulisijat Erityistilat(esim. kylmiöt) Tehdyt korjaus- ja muutostyöt Suunnitellut korjaukset Omistajan havaitsemat puutteet ja vauriot Tuhoeläimet ja -hyönteiset Vesikeskuslämmitys Puukattila Patterit. Saunassa ja pesuhuoneessa on lattialämmitys (sähköllä) Kiinteistöllä on oma käyttövesikaivo ja jätevesijärjestelmä. Näkyvillä olevat käyttövesiputket ovat kuparia ja saunatiloissa sekä wc:ssä muoviputkia suojaputkissa ja viemärit ovat valurautaa ja saunatiloissa muovia. Lämminvesivaraajassa Painovoimainen ilmanvaihto Kohteessa ei ole koneellista ilmanvaihtoa. Ei ole nuohottu Pääsulakkeet 3x25A. Sähköliittymä on purettu. Ei ole Leivinuuni ja keskuslämmityskattila Ei ole Tehdyt korjaukset ovat liitteenä olevassa haastatteluosassa. Suunnitellut korjaukset ovat liitteenä olevassa haastatteluosassa. Omistajan havaitsemat puutteet ja vauriot ovat liitteenä olevassa haastatteluosassa. Tieto mahdollisista hyönteisvaurioista on liitteenä olevassa haastatteluosassa. 7

Poikkeavat hajuhavainnot ja niiden esiintymisajankohta Huolto-, vaurio- ja korjaushistoria Tieto mahdollisista hajuhavainnoista on liitteenä olevassa haastatteluosassa. Tieto huolto-, vaurio- ja korjaushistoriasta on liitteenä olevassa haastatteluosassa. 4. HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET NIMIKE HAVAINNOT Otsikon alle on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle. Raportti on toteava ja ohjaa jatko toimenpiteitä. Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset, perusteet on kirjoitettu kursivoituna ja lihavoituna. 4.1 Rakennuksen vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmä, perustukset, alapohja Rakennus on rakennettu loivasti viettävälle tontille. Maanpinta viettää rakennuksen läheisyydessä poispäin rakennuksesta, lukuunottamatta takapihan puoleista sivustaa, jossa on tasamaata (kuva 1). Maanpinnat rakennuksen vierellä tulisi olla muotoiltu rakennuksesta poispäin viettäviksi, jotta pinta- ja sulamisvedet eivät pääse ohjautumaan eivätkä lammikoitumaan rakennuksen vierelle. Nykyisten ohjeiden mukaan suositeltava maanpinnan vähimmäiskallistus on kolmen metrin etäisyyteen sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). Kuva 1 Kuva 2, yleiskuva 8

Omistajalta saadun tiedon mukaan kohteessa ei ole salaojajärjestelmää. Salaojajärjestelmä olisi hyvä asentaa ja ohjata kuivatusvedet vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta. Sokkelissa ei ollut näkyvillä kosteuseristystä. Toimiva salaojajärjestelmä ja ulkopuolinen kosteudeneristys vähentävät rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Kellarin rakenteisiin voi kuitenkin nousta kosteutta maaperästä kapillaarisesti salaojajärjestelmästä ja ulkopuolisesta kosteudeneristyksestä huolimatta. Sisäpuolisia rakenteita ja pinnoitteita valittaessa on huomioitava maasta mahdollisesti rakenteisiin nouseva kosteus. Liiallinen kosteus maanvaraisessa alapohjassa ja maanvastaisissa seinissä saattaa haitata pinnoitteiden kiinni pysymistä ja puuverhotut maanvastaiset seinärakenteet voivat vaurioitua. Rakennuksessa ei ole sadevesijärjestelmää. Sadevesijärjestelmä olisi hyvä asentaa ja ohjata kattovedet vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta. Sokkeli on maalattu. Näkyvillä olevan sokkelin korkeus on noin 500 800 mm:ä. Sokkelissa ei havaittu rakenteellisesti merkittäviä halkeamia eikä päällepäin näkyviä merkkejä sen haitallisesta liikkumisesta tai painumisesta. Kuistin betonipilarissa on halkeamia (kuva 3). Pilari tulisi uusia. Kuva 3 Kellarissa on alapohjarakenteena maanvarainen betonilaatta ja 1-kerroksessa on tuvassa betonilaatan päällä puukorokelattia. Lattia on alkuperäinen. Kh-kortin 90-00403 mukaan puukorokelattian normaali tekninen käyttöikä on 40 vuotta, kun betonilaatan alla ei ole lämmöneristystä. Puukorokelattian normaali tekninen käyttöikä on saavutettu. Lattiarakenteen kuntoa ei saa selvitettyä, kuin avaamalla rakennetta. 9

Rakentamisajankohtana ei betonilaatan alla käytetty lämmöneristystä eikä kapillaarikatkoa. Lattiarakenteeseen voi nousta maasta kosteutta kapillaarisesti, koska betonilaatan alla ei ole lämmöneristystä eikä kapilaarikatkoa. Lattian eristetilan kosteus mitattiin keittiön allaskaapin alta. Suhteellinen kosteus oli 66,27 % / lämpötilassa 19,4 C/ absoluuttinen kosteus oli 11,1 g/m 3. Eristetilan katsotaan olevan kuiva kun suhteellinen kosteus on alle 60 % RH ja puurakenteen kun kosteus on alle 18 paino- %. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. Lisäksi mikrobikasvuston syntymiseen vaikuttaa aika ja lämpötila. 4.2 Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoverhous on alkuperäinen. Kh-kortin 90-00403 mukaan lautaverhouksen normaali tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Ulkoverhouksen normaali tekninen käyttöikä on saavutettu. Sen uusimiseen tulee varautua. Käyttöiän ollessa lopussa ei välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö osat tai järjestelmät olisi käyttökuntoisia tai kelpoisia mahdollisesti pitkänkin aikaa. Riski vaurioille ja vahingoille on suurempi, jotka on tiedostettava. Ulkoverhouksessa havaittiin paikoitellen maalivaurioita ja verhouslautojen alapäissä pintalahoa (kuva 4). Ulkoverhous olisi hyvä huoltomaalata. Sadevesijärjestelmän asentaminen vähentää ulkoseinien alaosiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Ulkoseinissä ei havaittu painumia eikä suoruus poikkeamia silmämääräisesti tarkastettuna. Ulkoverhouksen takana ei ole tuuletusrakoa (kuva 5). Kh-kortin 90-00394 mukaan ulkoseinärakenteissa tyypillisiä riskirakenteita ovat liian tiiviisti pinnoitetut puurunkoiset seinät, kun seinärakenteessa ei ole erillistä tuuletusväliä verhouksen alla tai tuuletusväli on pieni. Ulkoverhouslautojen kuntoa ei saada selvitettyä kuin irrottamalla lautoja. Kuva 4 Kuva 5 10

4.3 Väliseinät ja välipohjat Kellarin välipohjarakenteena on betoniholvi, jonka päällä on puukorokelattia ja lämmöneristeenä on puru. Rakentamisajankohtana ei sokkeliin ole tehty kylmäkatkoa. Kosteus- ja hometalkoiden tekemien tutkimusten mukaan tällainen rakenne luokitellaan ns. riskirakenteeksi. Ulkoseinävyöhykkeellä voi lämmöneristeen alaosaan ja ulkoseinän alaosaan tulla homevaurioita, koska betoniholvi jäähtyy lämpövuotojen takia ja aiheuttaa kondenssia eristeen alaosaan, betoni toimii ns. kylmäsiltana. Rakenteiden kunnosta ei saa varmuutta kuin rakennetta avaamalla. 4.4 Ikkunat ja ulko-ovet Ikkunat ovat 3-lasiset puu-ulkopuitteella (MSE). Ikkunoiden ulkopuitteissa havaittiin maalivaurioita (kuva 6). Ikkunat tulisivat huoltomaalata. Vesipeltien takakulmissa on reiät (kuva 6). Reiät tulisi tiivistää. Vesipeltien kallistus on aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Ikkunoiden toimintaa ei tarkastettu. Yläkerrassa on hätäpoistumistietikkaat. Kuva 6 Ulko-ovet ovat alkuperäiset. Kh-kortin 90-00403 mukaan puu-ulko-ovien normaali tekninen käyttöikä on 40 vuotta. Ulko-ovien normaali tekninen käyttöikä on saavutettu. Ulko-ovien uusimiseen tulee varautua. Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia lämpöovia. Pääsisäänkäynnin ulko-oven toiminnassa ei havaittu puutteita. Muiden ovien toimintaa ei tarkastettu. 11

4.5 Katokset, parvekkeet, terassit Sisäänkäyntikatoksen verhouslaudoissa havaittiin maalivaurioita (kuva 7). Ulkoverhous olisi hyvä huoltomaalata. Kuva 7 4.6 Yläpohja ja vesikatto Yläpohjaan käyntiluukku on yläkerran aulan katossa. Yläpohjassa näkyvillä lämmöneristeenä on puru. Yläpohjassa on purun kerrospaksuus n. 100 mm:ä. Lisälämmöneristeeksi on laitettu 100 mm:ä mineraalivillaa. Yläpohjaan tulisi lisätä lämmöneristystä. Savupiipun juuressa oli vesikatteen ja savupiipun läpiviennissä rakoja (kuva 8). Raot tulisi tiivistää. Päätykolmioissa ei ole tuuletusaukkoja ja sivuräystäillä ei tuuletusrakoja (kuva 9). Päätykolmioissa yläpohjan tuuletusaukkojen kooksi riittää yleensä 200 x200 mm:n kokoiset aukot ja sivuräystäillä tuuletusaron korkeudeksi riittää 20 mm:n rako. Näkyvillä olevassa savupiipussa ei ollut päällepäin näkyviä halkeamia. Kuva 8 Kuva 9 12

Vesikatteena on peltikate. Vesikate on alkuperäinen. Kh- kortin 90-00403 mukaan peltikatteen tekninen käyttöikä on rasituksesta riippuen noin 40 vuotta. Peltikatteen normaali tekninen käyttöikä on saavutettu. Sen uusimiseen tulee varautua. Vesikatteen alla ei ole aluskatetta. Vesikatteen alle tulee asentaa aluskate sen uusimisen yhteydessä. Vesikatteen kuntoa tarkasteltiin talotikkailta käsin, koska talotikkaat olivat irti seinästä toiselta puolelta. Talotikkaan tulisi kiinnittää seinään kiinni. Vesikatteen kiinnitysnauloja on koholla (kuva 10). Naulojen tilalle olisi hyvä vaihtaa kateruuvit. Kuva 10 4.7 Märkätilat 1-kerros Sauna Saunan seinissä ja sisäkatossa on paneelit ja lattia on laatoitettu. Saunan lattiassa ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä rakenteiden pinnoilla päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Lattialaatat ovat irti alustasta. Ne eivät aiheuta toimenpiteitä, koska laatat ja saumat ovat ehjät. Seinäpaneelien takana on tuuletusrako. Lattian kallistus on aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Kuva 11, yleiskuva saunasta 13

Pesuhuone Pesuhuoneen lattiassa ja seinissä on laatat. Tilan lattiassa havaittiin lattiakaivon ympärillä korkeampia kosteusarvoja kuin muualla tilan lattiassa. Kosteus on todennäköisesti tilassa käytetyistä vesistä aiheutunutta. Havaittu kosteus ei aiheuta toimenpiteitä. Seinissä ei havaittu kohonnutta kosteutta. Lattiakaivon liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita ja lattian kallistus on lattiakaivon läheisyydessä aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Lattialaattoja on irronnut alustasta ja suihkun alapuolella on lattialaatassa halkeamia. Halkeamat tulisi tiivistää esim. kirkkaalla saniteetti silikonilla. Alustasta irti olevat laatat eivät aiheuta toimenpiteitä. Rakenteiden pinnoilla ei ollut päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Kuva 12, yleiskuva tilassa 4.8 Muut sisätilat Pukuhuone Tilan lattiassa on klinkkerit ja seinissä on laatat. Tilan lattiassa ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä rakenteiden pinnoilla päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Lattiakaivon liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita ja lattian kallistus on lattiakaivon läheisyydessä aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Lattialaattoja on paikoitellen irronnut alustasta. Alustasta irti olevat laatat eivät aiheuta toimenpiteitä. 14

Kuva 13, yleiskuva tilasta 4.8 Muut sisätilat Wc Tilan lattiassa on klinkkerit ja seinissä on laatat. Tilan lattiassa ja seinässä vesipisteen läheisyydessä ei havaittu kohonnutta kosteutta. Lattialaattoja on paikoitellen irronnut alustasta. Ne eivät aiheuta toimenpiteitä koska laatat ja niiden saumat ovat ehjät. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Kuva 14, yleiskuva tilasta Keittiö Keittiön lattiassa ja seinässä vesipisteen läheisyydessä ei havaittu kohonnutta kosteutta. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Muut tilat Muiden tilojen lattioissa ei havaittu kohonnutta kosteutta pintakosteudenosoittimella. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. 15

4.8 Muut sisätilat 2-kerros Muut sisätilat Muiden tilojen lattioissa ei havaittu kohonnutta kosteutta pintakosteudenosoittimella. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. 4.9 Lämmitys Kellari Tilojen lattioissa oli kohonnutta kosteutta koko lattioiden alueella ja seinien alaosissa. Kivirakenteisessa lattiassa ja seinissä havaittu kosteus ei aiheuta toimenpiteitä tilojen nykyisessä käyttötarkoituksessa. Havaittu kosteus on todennäköisesti maasta kapillaarisesti tullutta kosteutta. Salaojajärjestelmän asentaminen ja sokkelin kosteuseristys vähentävät rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. 4.10 Vesi-ja viemärilaitteet Lattialämmitys on asennettu tilan rakentamisen yhteydessä v. 1992 ja lämmityskattila on ilmeisesti uusittu myöhemmin. Muilta osin lämmitysjärjestelmä on alkuperäinen. Lämmitysjärjestelmän toimintaa ei testattu, mutta omistajan mukaan lämmitysjärjestelmän toiminnassa ei ole havaittu puutteita. Keittiön käyttövesiputket ovat kuparia ja viemäri valurautaa. Saunan, pesuhuoneen ja wc:n käyttövesiputket ovat muovia suojaputkissa ja viemärit ovat muovia. Kh- kortin 90-00403 mukaan kuparisten käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on 40 50 vuotta ja valurautaviemäreiden 50 vuotta. Kuparisten käyttövesiputkien ja valurautaviemäreiden normaali tekninen käyttöikä on saavutettu. Niiden uusimiseen tulee varautua. Käyttöiän ollessa lopussa ei välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö osat tai järjestelmät olisi käyttökuntoisia tai kelpoisia mahdollisesti pitkänkin aikaa. Riski vaurioille ja vahingoille on suurempi, joka on tiedostettava. Vesi- ja viemärikalusteet ovat uusittu saunatilojen rakentamisen yhteydessä v. 1992. Sekoittajien vedenvirtaamia ei voitu mitata, eikä lämpimän käyttöveden lämpötilaa mitat, koska sähköt oli katkaistu Lämpimän käyttöveden suosituslämpötila on yli 58 C, mutta alle 65 C. Lämminvesivaraaja on kellarissa. Sen valmistusvuosi on v. 1992 ja tilavuus 100 litraa. Kh-kortin 90-00403 mukaan varaajan normaali tekninen käyttöikä on 30 vuotta. 16

Jätevesijärjestelmässä on kaksi sakokaivoa ja yksi jakokaivo ja imeytyskenttä. Jätevesijärjestelmä ei täytä 2016 voimaan tulevia määräyksiä. Järjestelmän tarvitsevat korjaustoimet tulee selvittää kunnan rakennusviranomaisilta. 4.11 Ilmanvaihto Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta riippuu sisä- ja ulkoilman paine- ja lämpötilaeroista sekä tuulen suunnasta ja voimakkuudesta. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta ei aina täytä ilmanvaihdolle asetettuja vaatimuksia. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää märkätilojen ilmanvaihtoon. Poistoilmanvaihtoventtiilit ovat saunassa, pesuhuoneessa, wc:ssä pukuhuoneessa, vaatehuoneessa, keittiössä ja yläkerran makuuhuoneessa. Tuloilmaventtiileitä ei ole. Tuuletusta voi tehostaa ikkunatuuletuksella. Poistoilmanvaihtoventtiileiden ilmanvirtaus oli oikeansuuntainen merkkisavulla testattuna. Ovien alareunoissa tulee olla korvausilmaraot(n.10 15 mm), jotka mahdollistavat ilmanvaihdon myös ovien ollessa suljettuina. Ilmanvaihtoventtiilit tulee pitää puhtaina, koska venttiilien likaantuminen heikentää ilmanvaihdon toimintaa. Omistajalta saadun tiedon mukaan ilmanvaihtohormeja ei ole nuohottu. Ilmanvaihtokanavat on suositeltavaa puhdistaa vähintään kymmenen vuoden välein. 4.12 Tulisijat ja hormit Kohteessa on keskuslämmityskattila ja leivinuuni. Savupiippu on muurattu tiilestä. Savupiippua ei ole pellitetty vesikaton yläpuolelta, eikä sen päällä ole sadesuojaa. Savupiipun kuntoa ei voitu tarkastaa, koska talotikkaat olivat seinässä huonosti kiinni. Savupiipun yläosassa oli maasta tarkasteltuna rapautumista. Savupiipun yläosa tulisi uusia tarvittavilta osin. Tulisijojen toimintaa ei tarkastettu, mutta omistajalta saadun tiedon mukaan niiden toiminnassa ei ole ollut puutteita. Hormit on nuohottu viimeksi kaksi vuotta sitten. Hormit tulisi nuohota kerran vuodessa. 17

4.13 Sähköistys Omistajalta saadun tiedon mukaan sähköjärjestelmän toiminnassa ei ole havaittu puutteita eikä järjestelmässä havaittu käyttöturvallisuuteen vaikuttavia puutteita tai vikoja. Sähköjärjestelmän toimintaa ei testattu. Sähköjärjestelmä on uusittu saunatiloihin, muilta osin se on ilmeisesti alkuperäinen. Sähköjärjestelmän tekninen käyttöikä on noin 30-50 vuotta. 5. Liitteet Yleistä asuntokaupan kuntotarkastuksesta Varkaudessa 18.8.2014 Ilkka Suhonen Rakennusmestari, Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyys(akk) Puh:040-704 3557 18

5. YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA Kuntotarkastuksen tavoite on antaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista. Kuntotarkastuksessa käydään kohteesta läpi kaikki rakenteet, tilat ja rakennusosat suoritusohjeen KH 90-00394 mukaisesti. Kuntotarkastustarkastus tehdään pääosin pintapuolisesti aistinvaraisesti ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Kuntotarkastus koskee tilannetta vain tarkastusajankohtana. Tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. Kuntotarkastus on tekninen arvio kohteen kunnosta, korjaustarpeista ja riskirakenteista tarkastushetkellä. Se perustuu kuntotarkastajan asiantuntemukseen, kuntotarkastajan kohteesta tekemiin havaintoihin sekä kiinteistön käyttäjän haastatteluista ja asiakirjoista saatuihin tietoihin. Tarkastustuloksia arvioitaessa on otettava huomioon aistienvaraisen ja rakennetta rikkomattoman menetelmän aiheuttamat rajoitukset sekä epävarmuustekijät. Aistienvaraisella ja rakenteita rikkomattomalla tarkastusmenetelmällä ei saada täyttä varmuutta kohteen kunnosta. Rakenteiden sisäisiä virheitä ja vaurioita ei voi havaita, ellei rakenteiden pinnoilla ole näkyviä vaurioita tai tarkastelussa ei tehdä riskihavaintoja. Täyttä varmuutta rakenteiden kunnosta ei voi koskaan saada ilman laajoja rakenteiden avauksia. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tehty virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa(yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai kun se olisi pitänyt havaita). Talotekniikka arvioidaan näkyviltä osin sekä iän ja käyttäjältä saatavan informaation perusteella. Kuntotarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti. Kuntotarkastusraportti ei ole korjaus-, työselostus tai suunnitelma. Tilaajan olisi hyvä tutustua tilaajan ohjeeseen (KH 90-00394) ennen kuntotarkastusta. Tilaaja vastaa kuntotarkastajalle antamiensa tietojen ja asiakirjojen oikeellisuudesta. Kuntotarkastuksen teettäminen ei korvaa tai poista myyjälle tai ostajalle lain mukaan säädettyjä vastuita mm. tiedonantovelvollisuuden ja selonottovelvollisuuden osalta. Kuntotarkastusraportti on apuväline asuntokaupan osapuolille. Se ei korvaa ostajan velvollisuutta tutustua kohteeseen ennen kaupantekoa. Johtopäätöksissä käytetyt viittaukset uusimpiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia, mutta niiden noudattaminen on yleensä ottaen suositeltavaa pyrkiessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 19

Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja havaittujen vaurioiden korjaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio saattaa muodostaa haitan asumiselle tai terveydelle. Asbesti rakennusmateriaaleissa Asbesti on yleisnimitys useille kuitumaisille silikaattimineraaleille. Sitä on käytetty mm. eristeissä, rakennuslevyissä, katemateriaaleissa, kiinnitys- ja saumalaasteissa sekä maaleissa ja liimoissa. Suomessa asbestia on rakentamisessa käytetty vuosien 1910-90 välisenä aikana. Asbestin ja asbestipitoisten materiaalien valmistus ja maahantuonti on kielletty 1.1.1993 lähtien ja myyminen sekä käyttöönottaminen 1.11994 lähtien. Ehjä, kiinteä ja pölyämätön asbestipitoinen materiaali ei sellaisenaan aiheuta altistumisvaaraa eikä ole terveydelle haitallinen. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos asbestia sisältäviä rakennusmateriaaleja tai rakennusosia korjataan tai puretaan sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Mikäli kyseisiä asbestipitoisia materiaaleja tullaan työstämään tai purkamaan, tulee työ suorittaa asbestityönä asbestinpurkuvaltuuden omaavan yrityksen tai yhteisön toimesta. Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Radon Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvonnasta. Radonmittaus ei sisälly Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön. 20

Mikrobikasvusto Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa. Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta, mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. Lisäksi mikrobikasvuston syntymiseen vaikuttaa aika ja lämpötila. Tekniset käyttöiät Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä. Käyttöiän ollessa lopussa ei välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö osat tai järjestelmät olisi käyttökuntoisia tai kelpoisia mahdollisesti pitkänkin aikaa. Riski vaurioille ja vahingoille on suurempi, joka on tiedostettava. 21

6. TEKNISET KÄYTTÖIÄT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT Nimike Tekninen käyttöikä/v Kunnossapitojakso/v Tarkastusväli/v Ulkoalueiden kunnossapito Salaojajärjestelmä rakennettu 1950 2000 40 5 2 Salaojajärjestelmä toteutettu RakMk C2, mukaan 50 5 2 Tontin pintarakenteet Sora 5 10 5 Asfalttipäällystys 10 5 Laattapäällystys 20 40 12 15 5 Nurmikko 30 10 15 3 Ulkovarusteet 10 20 5 10 5 Perustukset Perusmuurin vedeneristys - Kumibitumikermi 30 - Kuumabitumisively - Muovinen perusmuurilevy - Roudaneristys (EPS) Alapohjat Maanvarainen betonilaatta - Lämmöneriste alapuolella, EPS, polyuretaani tms. 1950 20 50 50 Rakennuksen ikä 5 10 - Lämmöneriste alapuolella, mineraalivilla tai lastuvilla.1950 1970 Saavutettu 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla tai sahanpuru ja koolaus, lämmöneristettä ei ole laatan alla.1950 40 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla ja koolaus, lämmöneriste myös alla.1990 50 5 10 - Puurakenteinen rossipohja. 1700 Julkisivut - Lautaverhous - Rappaus 50 5 50 5 20 5 50 10 20 5 22

Ikkunat ja ulko-ovet - Puuikkunat - Puu-alumiini-ikkunat - Puu-ulko-ovet Parvekkeet ja terassit - Puurakenteiset parvekkeet - Puiset pihatasot ja terassit Vesikatot ja vesikaton varusteet Kumibitumikermikate - 1- kerroskate - 2- kerroskate, tasakatto - 2- kerroskate, harjakatto - 3- kerroskate - Bitumikermikate(asennettu ennen v. 1980) - Sinkitty ja maalattu rivipeltikate - Profiilipeltikate - Tiilikate - Kuitusementtikate - Räystäskourut ja syöksytorvet - Kattokuvut - Kattoikkunat 50 6-10 2 60 10 5 40 5-15 50 5-20 20 12 kk 25 10 1 30 10 1 30 10 1 35 10 1 Saavutettu Kuivien tilojen pinnoitteet - Muovimatto, vinyylilaatta, linoleum, korkkipinnoite 30 60 10-15 1-5 40 10-15 5 45 10 5 30 5-10 1 25-40 10 12 kk 30 5-7 3 50 5-7 5 - Tekstiilimatto 20 23

- Keraaminen laatta - Lautaparketti - Alustaansa liimattu parketti - Lautalattia - Lattialaminaatti - Seinien tapetointi ja maalaus - Kattojen pintakäsittely Märkätilojen lattiapinnoitteet - Muovimatto - Laatta ja kosteussulkusively(1980 1995 tehty) - Laatta ja bitumivedeneriste(1950 tehty) 50 25 5-15 40 5-15 40 5-15 15 20 30 20 5-10 3 Saavutettu 30 3 - Laatta ja massamainen vedeneriste((1999 jälkeen asennettu) 30 3 Märkätilojen seinäpinnoitteet - Laatoitus ja kosteussulkusively ja levyrakenne 15 3 - Laatoitus ja kosteussulkusively ja kiviainesrakenne 18 3 - Laatoitus ja massamainen vedeneristys - Muovitapetti - Muovipinnoitettu pelti - Pesuhuoneen panelointi - Saunan panelointi Märkätilojen kattopinnoitteet - Katon pintakäsittely Kiintokalusteet - Kuivat tilat - Märkätilat 30 3 12 3 30 3 12 3 20 5 20 10-15 5 25 15 24

Talotekniikka - Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa - Öljysäiliö, muovia, maassa - Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa - Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa - Öljysäiliö, terästä ulkona - Öljypolttimet, kevytöljy 50 10 10 40 10 10 40 10 10 30 10 10 40 10 10 15 12 kk - Lämmönvaihdin 10 30 - Teräslevykattila, öljy 30 40 12 kk - Yhdistelmäkattilat - Sähkökattilat - Maalämpöpumput 30 30 25 30 1 kk - Savupiippu, tiili - Savupiippu, elementeistä tehty, keraaminen piippu 50 12 kk 50 12 kk - Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu - Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätiloissa 40 12 kk - Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys 50 12 kk - Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputkisto 50 12 kk - Vesijohdot, kupari - Vesijohdot, muoviputket - Vesijohdot, galvanoidut teräsputket 40 50 10-15 50 10-15 Saavutettu 25

- Jätevesiputkistot - Betoniputket - Valurautaputket - Muoviviemärit Saavutettu 50 12 kk 40 50 12 kk Ne rakenteet joita ei ole tässä taulukossa mainittu, löytyy Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta(kh-90-00403) 26

7. OMISTAJAN ALKUHAASTATTELU LOMAKKEET. 27

28

29

30

31

32