Mikä ihmeen Uudenmaan liitto?
Maisema maakuntakaavoituksessa Maisema-analyysikurssi 7.11.2016 Aalto-yliopisto 7.11.2016 maakunta-arkkitehti Heli Vauhkonen Uudenmaan liitto
Esityksen sisältö Maakunnan tehtävät Maakunnan liitot ja niiden tehtävät Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää Uudenmaan maakuntakaavat Karttapalvelu Maisema maakuntakaavoituksessa 4. vaihemaakuntakaavan kulttuuriympäristöteema Maakuntakaavan selvityksiä Maakuntakaavan toteutus ja seuranta: Lausunnot, hankkeet ym
Maakuntaliitot Maakunnan tason yhteistyöviranomainen Maakunnan yhteistyön kokoaja ja edunvalvoja Maakunnan liitot (18 kpl) ovat osa kunnallishallintoa Liittojen tehtävistä valtaosaa ohjaavat aluekehittämislaki (1651/2009) sekä maankäyttö- ja rakennuslaki(132/1999) Lakisääteinen kuntayhtymä, johon kuuluu Uudellamaalla 26 kuntaa jäseninä ja rahoittajina
Maakunnan kehittämisen malli 5
Uudenmaan maakunta metropolimaakunta 26 kuntaa v.2016 Väestö n. 1,6 milj. Työpaikat n. 750 000 Maapinta-ala 3 % koko maan pinta-alasta Osuus Suomen BKT:sta 38%
Uudenmaan liitto strateginen suunnittelija aluekehitystoimien yhteen sovittaja maakuntakaavoittaja ajamme alueen kuntien ja asukkaiden etuja teemme yhteistyötä oppilaitosten, elinkeinoelämän, valtion, järjestöjen ja lukuisten muiden toimijoiden kanssa maakunnan kansainvälisyys ja vetovoima sekä asukkaiden hyvinvointi ovat suunnittelu- ja kehittämistyömme lähtökohtia
Uudenmaan liitto
Aluesuunnittelussa käsittelemme YHDYSKUNTARAKENNE LIIKENNE ASUMINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖT KAUPPA VESIHUOLTO ENERGIA TUULIVOIMA ENERGIATEHOKKUUS YMPÄRISTÖ VIRKISTYS LUONNON MONIMUOTOISUUS MAISEMA ILMASTO PÄÄSTÖJEN HILLINTÄ SOPEUTUMINEN LUONNONVARAT POHJAVEDET KIVIAINEKSET
Uudenmaan liitto Esterinportti 2 B, Länsi-Pasila Toimistomme Pasilassa
Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää
Maakuntakaava ohjaa seudun rakennetta ja alueiden käytön suuria linjoja suuntaan katseen pitkälle tulevaisuuteen, jopa kolmenkymmenen vuoden päähän kuvaa yhteistä tahtotilaa siitä, millaiseksi maakunnan fyysisen ympäristön toivotaan kehittyvän pitkällä aikavälillä
Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) VAT:t ovat osa MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelujärjestelmää, joilla mm. Varmistetaan valtakunnallisesti merkittävien asioiden ja inventointien huomioon ottaminen kaavoituksessa Luodaan edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Tavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa maakunnan suunnittelussa kuntien kaavoituksessa Uudenmaan Uudenmaan liitto // liitto Nylands // Nylands förbund förbund // // Helsinki-Uusimaa Regional Region Council
VAT:n tarkoittama inventointi, esim.
Maakuntakaavan tehtävät (MRL 25 ) Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden käytöstä Sovittaa VATit maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa käsitellään vain valtakunnalliset, maakunnalliset tai useamman kuin yhden kunnan aluetta koskevia kysymykset
Maakuntakaavan sisältövaatimukset (MRL 28 ) Maakuntakaavaa laadittaessa kiinnitetään huomiota mm: Maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen Alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen Uudenmaan Uudenmaan liitto // liitto Nylands // Nylands förbund förbund // // Helsinki-Uusimaa Regional Region Council
Kaavaa laaditaan laajassa yhteistyössä Suunnitteluyhteistyö Kunnat (omistajat) Valtio (esim. Liikennevirasto ja ELY) Asiantuntijaryhmät Uudet näkökulmat, aineistot, arviointi Muut viranomaiset, järjestöt, yliopisto Kansalaiset, järjestöt ja muut osalliset Prosessin ohjaus ja päätöksenteko Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto Ohjaus Ympäristöministeriö
Maakuntakaavan toteuttaminen Maakuntakaava ei ole toteuttamissuunnitelma o Maakuntakaava ei tuo suoraan muutoksia alueiden käyttöön tai velvoita aloittamaan suunnittelua o Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ) Kaava toteutuu yksityiskohtaisempien suunnitelmien, hankkeiden ja päätösten kautta, mm. kuntakaavoitus Maakuntakaavan tulkinnassa muistettava yleispiirteisyys Kuntakaavoituksen lainmukaisuutta mm. suhteessa maakuntakaavaan valvoo elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY)
Uudenmaan maakuntakaavat
Kaavayhdistelmä Eri kaavakierroksilla valmistuneita vaihemaakuntakaavoja on kätevä tarkastella ja käyttää yhtenä kokonaisuutena voimassa olevien kaavojen yhdistelmänä
Maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmä
Miten luet maakuntakaavaa ja mitä kaava-aineistoon kuuluu? Hyväksyttävään kaava-aineistoon kuuluvat kaavakartta sekä kaavamerkinnät ja määräykset Selostuksessa perustellaan ja esitellään kaavan ratkaisuja Kaavakartan lisäksi asioita voidaan esittää liitekartoilla Taustaselvitykset taustoittavat suunnitteluratkaisuja Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Vaihtoehtoinen logistiikan tieyhteys Valtakunnallisesti arvokas maisemaalue Virkistysalue Pohjavesialue Viheryhteystarve Uusi asemanseutu: taajamatoimintojen alue ja tiivistettävä alue (Ristikytö) Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (LUO) Logistiikka-alue Arvokas geologinen muodostuma Luonnonsuojelualue ja Natura-alue Ulkoilureitti Metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä (MLY) Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö
Maakuntakaavan merkintätavat Aluevarausmerkinnällä osoitetaan alueen pääasiallinen käyttötarkoitus. Samalla alueella ei voi samanaikaisesti olla voimassa kahta eri aluevarausmerkintää. Aluevarauksiin rinnastettavia kohdemerkintöjä käytetään pieniä alueita osoitettaessa tai kun tarkemman alueraja uksen määrittely on tarkoituksenmukaista vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Viivamerkinnöillä esitetään esimerkiksi liikenneyhteyksiä ja yhdyskuntateknisiä verkostoja.
Maakuntakaavan merkintätavat Ominaisuusmerkintää käytetään osoittamaan niitä vähintään maakunnallisesti merkittäviä osa-alueiden erityisominaisuuksia, joiden säilyttäminen halutaan turvata tai joiden asettamat reunaehdot on otettava huomioon alueiden käyttöä suunniteltaessa. Ominaisuusmerkintä voi olla päällekkäinen muiden kaavamerkintöjen kanssa. Kehittämisperiaatemerkinnöillä ja niihin liittyvillä määräyksillä osoitetaan ensisijaisesti alueita ja yhteyksiä, jotka ovat merkittäviä maakunnan tavoitellun kehityksen kannalta, mutta joita ei maakuntakaavan esitystarkkuuden, suunnittelutilanteen keskeneräisyyden tai muun vastaavan syyn takia ole tarkoituksenmukaista osoittaa selkeästi kohdennettuna aluevarauksena tai viivamerkin tänä kartalla. Kehittämisperiaatemerkintä voi olla päällekkäinen aluevarausmerkinnän ja ominaisuusmerkinnän kanssa.
Näin maakuntakaavoitus etenee Uudenmaan Uudenmaan liitto // liitto Nylands // Nylands förbund förbund // // Helsinki-Uusimaa Regional Region Council
Maakuntakaavojen ja yhteisten yleiskaavojen vahvistamisesta on luovuttu Toteutetaan hallitusohjelman linjaus Taustalla maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarviointi, maakuntien liittojen kirjelmät, vahvistusmenettelyn vaihtoehtoja koskeva selvitys ja sitä koskeva lausuntokierros Hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi ja asetuksen muutos Vahvistusmenettelyä koskevat säännökset kumottu YM:n rooli muuttunut valvontatehtävän poistuessa Ei enää muutoksenhakuviranomainen, eikä kaavojen lainmukaisuuden tarkastaja Konsultoiva rooli kaavan laadinnassa Käytännön vaikutukset heijastuvat keskeisimmin valtion ja maakunnan liittojen väliseen vuorovaikutusmenettelyn korostumiseen Ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista tulee pyytää ministeriöiden lausunnot Muutokset ovat tulleet voimaan 1.2.2016
Uudenmaan maakuntakaavatilanne Nyt voimassa: Uudenmaan kokonaismaakuntakaava Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaava Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava Östersundomin alueella voimassa olevat maakuntakaavat Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Valmisteilla: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava 2.vaihemaakuntakaavan loppuun saattaminen Östersundomin alueen osalta Käynnistymässä: Uudenmaan kokonaismaakuntakaava 2050 Maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmä 2015
Uudenmaan haasteita... Väestön kasvu ja rakenteen hajautuminen Hajarakentaminen ja liikkumisen tarve lisääntynyt Kilpailukyvyn haasteet: tarvitaan sekä lisää työpaikkoja ja niille tilaa että lisää työvoimaa ja sille kohtuuhintaisia asuntoja Henkilöautoriippuvuus kuinka saataisiin lisättyä kestävää liikkumista (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) Uudellamaalla Suuret globaalit haasteet kuten ilmastonmuutos ja ikääntyminen
Yhteenveto Maakuntakaava on yksi aluekehittämisen väline Tavoitteena yhä strategisempi maakuntakaava Laajan työssäkäyntialueen samanaikainen tarkastelu Keskustelun herättäjä seudullisissa kysymyksissä Mahdollisuus yhteisen tahtotilan muodostamiseen Laaja, lakisääteinen vuorovaikutus Heikkous: liitolla ei toteuttamisen välineitä Seuranta ja toteuttamisen edistäminen tärkeää Haasteena maakuntakaavan ajantasaisuus Prosessin hitaus, pitäisi pystyä nopeaan reagointiin Maakuntakaavoituksen asemaa ei tunnisteta Tasapainoilua kuntien edunvalvonnan välissä Kaavoituksen toimintaympäristö muutoksessa: aluehallinnon uudistus ja lakimuutokset maakuntakaavaa kehitettävä vastaamaan haasteisiin
Maakuntakaavojen karttapalvelu - Kaikille avoin karttapalvelu - Palvelu on tehty esittelemään Uudenmaan liiton maakuntakaavoja - Palvelee sekä kuntia että yksityisiä henkilöitä - Palvelussa voidaan antaa nähtävillä olevasta kaavasta palautetta - perustuu ArcGIS serverillä julkaistuihin karttapalveluihin - Palvelu on tehty HTML5 pohjaisena Karttakeskuksen toimesta
Maakuntakaavojen karttapalvelu http://kartta.uudenmaanliitto.fi/maakuntakaavat/index.html
4. Vaihemaakuntakaavan sisältö Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne Kulttuuriympäristöt
Uudenmaan 4. Vaihemaakuntakaava täydentää 2. vaihemaakuntakaavaa mm. viherrakenteen osalta Aikatähtäin vuodessa 2040 Päätavoitteena on luoda edellytyksiä kestävälle, kilpailukykyiselle ja hyvinvoivalle Uudellemaalle Täydentää ja tarkentaa edellisten kaavojen esittämää tulevaisuuden kuvaa Ollut lausunnoilla alkuvuodesta 2016, seuraavaksi lausuntojen käsittely ja kaavaehdotuksen tarkistaminen ja nähtäville marras-joulukuussa 2016 Internet www.uudenmaanliitto.fi/4vaihemaakuntak aava
Tuulivoima Sisältö ja rajaus: Tarkastelussa maa- ja merialueet Tuulivoimaselvitys laadittu Tuulivoima käsitellään kaavassa mikäli selvityksessä löytyy maakunnallisesti potentiaalisia tuulivoima-alueita KAAVAN TEEMAT Kärkitavoitteet: Osoittaa tuulivoimalle soveltuvat maakunnallisesti merkittävät alueet maa- ja merialueilta Edistää tuulivoimarakentamista maakuntakaavalla
Viherrakenne Sisältö ja rajaus: Viherrakenne kokonaisuutena Luonnon monimuotoisuus Ekologinen verkosto Virkistysverkosto Luonnonvarat osin, mm. maa- ja metsätalous, pohjavedet KAAVAN TEEMAT Kärkitavoitteet: Parantaa ekosysteemipalveluiden tarjontaa Turvata luonnon monimuotoisuus, niin että ekologisen verkoston ydinalueet ovat yhtenäisiä ja että riittävät yhteydet alueiden välillä säilyvät Varmistaa yhtenäinen, riittävä ja hyvin saavutettava maakunnallinen virkistysalueverkosto Edistää luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja niihin tukeutuvaa elinkeinotoimintaa
Kulttuuriympäristöt KAAVAN TEEMAT Sisältö ja rajaus: Kulttuuriympäristöihin sisältyy: rakennusperintöä ja maisema-alueita Maakuntakaavassa käsitellään valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä Pohjana valmistunut kulttuuriympäristöjen selvitys Missä maat on mainiommat Kärkitavoitteet: Maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöalueet ja -reitit tunnetaan Merkittävien kulttuuriympäristöjen tärkeät ominaispiirteet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa
Maakuntakaavan selvitykset Kaavan taustaksi laaditaan paljon selvityksiä Esim. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaan on laadittu n. 40 taustaselvitystä, osin omana työnä ja osin konsulttitoimeksiantoina Selvitykset laaditaan usein yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa Tavoitteena että selvityksiä voidaan maakuntakaavan lisäksi hyödyntää myös kuntien käyttöön
Selvitysten perusteena: Maankäyttö- ja rakennuslaki 3. Luku, Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet + 28 Maakuntakaavan sisältövaatimukset Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja -päätösten sekä 32 :ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen Edellä tässä pykälässä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää.
Uudenmaan kulttuuriympäristöt 4. vaihemaakuntakaavassa
Kulttuuriympäristö = maisemaalueet rakennusperintö muinaisjäännökset Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet, rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) sekä muinaisjäännökset Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Lisäksi Unescon maailmanperintöluettelon kohteet, kansalliset kaupunkipuistot ja valtakunnallinen maisemanhoitoalue
Kulttuuriympäristöselvityksen menetelmä Kokonaiskuva Uudenmaan maisemasta ja asutuksen kehityksestä Seudulliset ominaispiirteet: Maisema ja kulttuuriympäristöt Seudulliset kulttuuriympäristötyöpajat ja asiantuntijaryhmät Ominaispiirteitä kuvastavat alueet Kunnat, museot, ELY, liitto
44 Maisema-analyysit..
Maisemahistoriaselvitys Julkaisu: Näkymiä maakunnan maisemahistoriaan, Uudenmaan paikkatietoaineistot, 2011
Uudenmaan kulttuuriympäristöseudut Uudenmaan Uudenmaan liitto // Nylands liitto // Nylands förbund förbund // Helsinki-Uusimaa // Helsinki-Uusimaa Regional Region Council
Julkaisu: Missä maat on mainiommat, Uudenmaan kulttuuriympäristöt, 2012 päivitys 2016
Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Selvityksessä kuvaillaan maiseman häiriöitä ja niiden syntymistä yleisellä tasolla. Lisäksi arvioidaan häiriöiden pysyvyyttä, korjattavuutta ja erityyppisten maisemien kykyä kestää muutoksia. Perustuu maastokäynteihin Uudenmaan valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla, julkaistuihin ohjeistuksiin ja aiempiin selvityksiin Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena
Maisemaopas Porkkalan saaristo- ja viljelymaisema on ehdolla valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ProAgria Etelä-Suomi ry / MKN maisemapalvelut: Auli Hirvonen, Katriina Koski ja Jutta Ahro laativat oppaat Ympäristöministeriö rahoittaa oppaan yleisen osan Lisäksi Uudenmaan ja Hämeen liitot osallistuvat oppaan sisällön testaamiseen pilottialueilla (Porkkala, Vanajaveden laakso ja Loimijokilaakso) Porkkalan maisemaopas on käytännöllinen työväline, jossa käydään läpi niin alueen asukkaille kuin kaavoittajille alueen arvoja, ominais- ja erityispiirteitä ja miten ne tulee ottaa huomioon alueen suunnittelussa ja käytössä.
Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet ovat vakiintuneet osaksi suomalaista alueidenkäytön suunnittelua sekä kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti tärkeiksi identiteettitekijöiksi. Maiseman muuttuminen kuuluu sen luonteeseen. Kulttuurimaisemaan kohdistuvan maankäytön suunnittelun haasteena on löytää tasapaino ympäristön säilymisen ja kehityksen välillä.
Selvitystulos 4. vaihemaakuntakaavan kartalla
Tuulivoima
Tuulivoima - kulttuuriympäristöt Tuulivoimalat muuttavat aina maisemaa Maakuntakaavan mahdollistamat tuulivoimalat näkyvät joillekin maiseman tai kulttuuriympäristön valtakunnallisille ja maakunnallisille arvokohteille Kaavaratkaisuun valituilla tuulivoima-alueilla ei kuitenkaan merkittäviä haitallisia maisemaan tai kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia Laajat aluevaraukset mahdollistavat monia sijoitusratkaisuja tarkemmassa suunnitteluvaiheessa Tuulivoimalat voivat tuoda myös maisemalle lisäarvoa
Övre Rikeby Malmgårdin kartano, RKY 2009 Pernajanlahden ympäristö ja Koskenkylänjokilaakso, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Röjsjö Malmgårdin kartano, RKY 2009 Pernajanlahden ympäristö ja Koskenkylänjokilaakso, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Pohja pohjoinen Fiskarin-Antskogin ja Pohjanpitäjänlahden valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Porvoon merialue Söderskärin majakka (Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat), RKY 2009
Kaavaehdotuksen tuulivoima-alueet ja kulttuuriympäristöt Tuulivoiman maisemavaikutukset merkittäviä
Viherrakenne
Viherrakenteen selvityksiä - EkoUuma (SYKE) - Zonation (HY) - Virkistysverkosto (osin SYKE) - Ekologinen verkosto - Suojelualueet - Maastotyöt maakunnallisten luontoarvon selvittämiseksi Metsät: MLY-alueet itäpuolelle - Pohjavedet ja geologiset muodostumat - Viherkehä (diplomityö) - Merialueiden kartasto
Helsingin seudun viherkehä Mahdollisuuksien toimintaympäristö Maisema-arkkitehtuurin diplomityö Elise Lohman 2015
VIHERKEHÄN SIJAINTI JA TARVE Helsingin seudun viherkehä on Helsingin metropolialueen ympärille sijoittuva rakentamaton vyöhyke Viherkehän tarve perustuu Helsingin seudulla lähinnä poikittaisten viheryhteyksien turvaamiseen sekä alueen virkistyskäytön levittämiseen. - Viherkehän käyttöpaine kohdistuu nykyään pistemäisesti etenkin Nuuksion alueelle Tällä hetkellä viherkehän alueen ongelmiksi nähdään erityisesti kaupunkiseudun vahvojen kasvusuuntien viheryhteyksiä halkova vaikutus. - Seudullisten kasvukäytävien nähdään toisaalta edistävän kaupunkirakenteen tiivistymistä Selvitykseen voi tutustua laajemmin osoitteessa:
Viherkehän erilaisten mahdollisuuksien osoittaminen.
Viherkehän osoittaminen ymmärrettävällä ja helposti hahmotettavalla tavalla. Viherkehän jaksojen erilaisten profiilien korostaminen.
4. Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi, Uudenmaan liiton sisäinen arviointi Arviointi suhteessa: MRA 1 VAT Voimassa olevat kaavat Merkintäkohtaiset vaikutukset Kokonaisvaikutukset Natura Oikeusvaikutukset Tavoitteet
Ulkoinen arviointi Ulkoinen asiantuntijaraati arvioi 4. vaihemaakuntakaavan ja aiempien vahvistettujen maakuntakaavojen kokonaisuutta Asiantuntijaraati tuo kiinnostavuutta ja tärkeitä ulkopuolisia näkökulmia kaavatyöhön Tuloksia hyödynnetään osana kaavan laadintaa, viestintää ja vuorovaikutusta sekä seuraavan kaavan ohjelmointia (kokonaismaakuntakaava) Asiantuntijaraati: Prof. Marketta Kyttä / Aalto-yliopisto (kulttuuriympäristöt) Prof. Jari Niemelä / Helsingin yliopisto (viherrakenne ja ekosysteemipalvelut) Prof. Jorma Mäntynen / Tampereen Teknillinen yliopisto (elinkeinoelämä ja logistiikka) Tutkijatohtori Eeva Säynäjoki / Aalto-yliopisto (hiilineutraalius ja tuulivoima) http://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/uutishuone/artikkelit/mark etta_kytta_tunnista_vaali_hyodynna_uudenmaan_kulttuuriympariston_su untaviivat.21262.blog
Maakuntakaavan toteutusta
Lausunnot Maakuntaliiton ja kuntien tiivis yhteistyö aluesuunnittelussa Maakuntakaavan valmistelussa kuntien kaavatilanne ja keskeiset maankäytön kehittämisen kysymykset käydään kuntakohtaisesti läpi Kaavojen toteutumista seurataan mm. liiton kuntakaavoista antamien lausuntojen yhteydessä ja seurantaraportein Vuosittain liitto antaa 50-100 maankäyttöön liittyvää lausuntoa lausunnoilla olleiden /olevien kuntakaavojen perusteella voidaan arvioida kuntakaavoituksen kohdentuvan pääsääntöisesti maakuntakaavojen mukaisille alueille ja siten toteuttavan maakuntakaavoja
Esim.lausunnosta Maakuntakaava ohjaa alueen suunnittelua, koska suunnittelualueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Uudenmaan liitto katsoo, että asemakaavan tavoite tiivistää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta on hyvä ja maakuntakaavan mukainen.
Esim.lausunnosta Uudenmaan liitto toteaa, että ranta-asemakaavaa varten tehtyjen luonto-, maisema- ja rakennusperintöä koskevien selvitysten johtopäätökset tulee tutkia ja soveltaa paremmin kaavaratkaisussa.
Uudenmaan Kulttuuriympäristöt lue lisää: mm. Kulttuuriympäristöselvitykset Kulttuuriympäristön artikkelisarjat: Ihmiset kulttuuriympäristöjen vaalijoina 2015 ja kartanomiljööt 2016 http://www.uudenmaanliitto.fi/aluesuunnittelu/valmistelussa_neljas_vaihemaakuntakaava/kulttuuriymparistot
Kiitos! UUDENMAANLIITTO.FI