Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin alueen kaavaehdotus

Transkriptio

1 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin alueen kaavaehdotus Esittelytilaisuus lausunnonantajille Merja Vikman-Kanerva ja Ilona Mansikka

2 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin alueen kaavaehdotus Esittelytilaisuus lausunnonantajille Aika: klo Paikka: Eteran auditorio, katutaso, Pasilankatu 4, Helsinki Ohjelma: Kahvia ja tutustuminen kaava-aineistoihin Tilaisuuden avaus ja maakuntakaavoituksen tilannekatsaus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava: kaavaluonnoksen esittely, kysymyksiä esittelyn lomassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin alue: kaavaehdotuksen esittely, kysymyksiä esittelyn lomassa Yhteenveto ja jatkotoimet, tilaisuus päättyy viimeistään klo 16.00

3 Maakuntakaavat Uudellamaalla Nyt voimassa: Uudenmaan kokonaismaakuntakaava Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaava Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava Östersundomin alueella voimassa olevat maakuntakaavat Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Edistetään toteuttamista mm. lausunnoilla kuntien yleis- ja asemakaavoituksesta Valmisteilla: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava 2.vaihemaakuntakaavan loppuun saattaminen Östersundomin alueen osalta Laaditaan laajassa vuorovaikutuksessa ja hyväksytään maakuntavaltuustossa Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Helsinki-Uusimaa Region

4 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin vuodessa 2040 Päätavoitteena on luoda edellytyksiä kestävälle, kilpailukykyiselle ja hyvinvoivalle Uudellemaalle Täydentää ja tarkentaa edellisten kaavojen esittämää tulevaisuuden kuvaa

5 4. Vaihemaakuntakaavan aluerajaus

6 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne Kulttuuriympäristöt Mahdolliset muut ajankohtaiset aiheet sekä vahvistettujen maakuntakaavojen muutostarpeet Teemat hyväksytty osallistumisja arviointisuunnitelmassa

7 Ote kaavaluonnoskartasta Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Virkistysalue Uusi asemanseutu: taajamatoimintojen alue ja tiivistettävä alue (Ristikytö) Luonnonsuojelualue ja Natura-alue Ulkoilureitti Vaihtoehtoinen logistiikan tieyhteys Pohjavesialue Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (LUO) Metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä (MLY) Logistiikka-alue Valtakunnallisesti arvokas maisemaalue Viheryhteystarv e Arvokas geologinen muodostuma Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö

8 Kaavan vaiheet ja aikataulu Työvaihe 1: Työn käynnistäminen lähtökohdat, selvitykset ja tavoitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Työvaihe 2: Teemojen kehityskuvat ja selvitykset Kaavaluonnoksen valmistelu ja vaikutusten arviointi Työvaihe 3: Kaavaluonnos nähtävillä Kaavaehdotuksen valmistelu ja vaikutusten arviointi Kaavaehdotuksen hyväksyminen Työvaihe 4: Kaavaehdotus nähtäville Vastineet Kaavan hyväksyminen Nähtävillä Kaavaluonnos nähtävillä Nähtävillä

9 Vuorovaikutus Kaavatyö käynnistettiin Kick Off seminaarilla joulukuussa 2013 OAS nähtävillä 2014 alussa Vuosina useita kuntien asiantuntijoiden työpajoja ja seutuseminaareja kuntien päättäjille Uudenmaan liiton yhteistyö- ja asiantuntijaryhmät aktiivisesti mukana kaavatyössä Kaavan uutiskirjeet ja nettisivut artikkeleineen Kaavaluonnos nähtävillä ja lausunnoilla keväällä 2015

10 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet MKH Pyritään entistä strategisempaan maakuntakaavaan. Strategisuuden ja yksityiskohtaisuuden taso riippuu kaavassa käsiteltävien aiheiden sisällöstä. Lähtökohtana on hyväksytty Uusimaa-ohjelma, jonka strategisia tavoitteita 4. vaihemaakuntakaava toteuttaa. Kaava täydentää ja tarkentaa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ratkaisua sekä muita voimassa olevia maakuntakaavoja kaavatyöhön valittujen aihealueidensa osalta. Jatketaan Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavojen kaavamerkintöjen kehittämistä ja yhdenmukaistamista sekä selkiytetään kaavamääräysten tulkintaa kaavassa käsiteltävien asioiden osalta. Kaavan tavoitteiden toteutumista edistetään entistä vahvemmin laatimalla kaavan yhteyteen toteuttamisohjelma sekä kehittämällä seurantajärjestelmää ja viranomaistyötä.

11 4. vmk:n luonnoksen vaikutusten arviointi Vaikutusten arvioinnin kokonaisuus: Merkintäkohtainen arviointi (MRL:n ja MRA:n mukaisesti) Vaikutukset suhteessa alueidenkäyttöön liikenteeseen ja yhdyskuntahuoltoon luontoon ja ympäristöön maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun maisemaan talouteen ja elinkeinoihin asukkaisiin, elinoloihin ja yhteisöihin Tavoitteiden toteutumisen arviointi

12 MALMIN LENTOKENTTÄ & ASEMANSEUDUT Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Helsinki-Uusimaa Region

13 4. Vaihemaakuntakaavassa käsiteltävät taajama-alueiden tarkistukset Pääperiaatteena on, että vahvistettujen maakuntakaavojen taajama-alueisiin liittyvää ratkaisua ei avata lukuun ottamatta: Malmin lentokenttäaluetta, joka muutetaan taajamatoimintojen alueeksi (VN:n rakennepoliittinen ohjelma ja LVM:n lentoliikennestrategia) Pääradan kaksi asemanseutua: Ristikytö ja Palopuro (MKH:n päätös , Helsingin seudun yhteinen maankäytön suunnitelma)

14 Malmin lentokenttäalue Voimassaoleva kaava 4. vaihemaakuntakaava Malmin lentoaseman alueen merkitys Helsingille uutena kaupunginosana on erittäin tärkeä. Paikalle suunnitellaan uutta asuinaluetta hyvien kulkuyhteyksien ja palvelujen äärelle. Malmin kentän nykyinen merkintä kumotaan ja muutetaan taajamatoimintojen alue merkinnäksi. Samalla myös lentoasemaan liittyvä lentomelualuemerkintä kumotaan. Alueella säilyy kulttuuriympäristöön liittyvä merkintä. Lisäksi Malmin lentokentän aluetta tulee kehittää tiiviinä alueena, josta on hyvät joukkoliikenteen yhteydet Jokeri 2-linjan ja Malmin aseman kautta. Muutoksen perusteina ovat valtakunnallinen lentoliikennestrategia, rakennepoliittinen ohjelma sekä valtion ja kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus. Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Helsinki-Uusimaa Region

15 Asemanseudut: Ristikytö ja Palopuro Hyvinkään Palopuro Tuusulan Ristikytö Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Helsinki-Uusimaa Region

16 ELINKEINOT JA INNOVAATIOTOIMINTA Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Helsinki-Uusimaa Region

17 Lähtökohtana Uusimaa -ohjelma Häme Päijät-Häme Espoo Helsinki Vantaa Pääkaupunkiseudun kärkikolmio Länsi-, Keski- ja Itä- Uusimaa Uudenmaan kasvukolmio LÄNTINEN UUSIMAA Otaniemi T3 Aviapolis Tikkurila UUSIMAA HELSINKI Pasila Viikki Biomedicum ITÄINEN UUSIMAA Kymenlaakso VENÄJÄ/ PIETARI Uusimaa, Häme ja Päijät-Häme Etelä-Suomen kehityskolmio VIRO/ TALLINNA Uusimaa, Tallinna ja Pietari Suomenlahden tulevaisuuskolmio

18 Elinkeinot ja innovaatiotoiminta suunnitteluperiaatteet MKH Liike-elämän ja hallinnon palvelut ja muut toimistotyöpaikat, innovaatiotoiminta Tunnistetaan maakunnallisesti merkittävät innovaatiokeskittymät ja arvioidaan nykyisten maakuntakaavojen mahdollisuudet niiden kehittämisedellytyksiin. Kotitalouksien palvelut Tarkistetaan tarvittaessa kaupan palveluverkkoa ottaen huomioon loma-, 2-asumisen ja matkailun vaikutukset laadittavan selvityksen pohjalta. Matkailun ja vapaa-ajan palvelut Matkailun ja vapaa-ajan palveluiden maakunnallisesti merkittävät alueet tunnistetaan ja selvitetään maakuntakaavoituksen keinoja edistää nykyisten ja uusien alueiden kehittämistä.

19 Kaavaratkaisun periaatteet: Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Voimassa olevat maakuntakaavat tukevat yritysten ja innovaatiotoimintojen sijoittumisedellytyksiä Vahvistettuja kaavaratkaisuja työpaikkaalueiden osalta ei pääsääntöisesti avata, poikkeuksena logistiikka-alueet Vahvistetut maakuntakaavat mahdollistavat Uusimaa-ohjelman kolmioiden kehittämisen 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisua ei avata Matkailun kehittäminen huomioidaan suunnittelumääräyksissä

20 LOGISTIIKKA JA TAVARALIIKENNE Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Helsinki-Uusimaa Region

21 Uudenmaan asema Itämeren alueella Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Helsinki-Uusimaa Region

22 Logistiikan kehitystrendit Paljon tilaa vaativa logistiikka hakeutuu etäämmälle ytimestä Verkkokauppa ja teollisuuden rakennemuutos muuttavat logistiikan rakennetta yritystasolla Tavaraerien koko pienenee ja logistiikan hallittavuuden tarve lisääntyy Logistiikkaan erikoistuneet integraattorit lisäävät markkinaosuuttaan Baltian käytävän merkitys kasvaa nopeimmin Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Helsinki-Uusimaa Region

23 Logistiikka 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet MKH Tuotanto ja logistiikka Esitetään ratkaisut maakunnallisesti merkittävästä satama- ja logistiikka-alueverkostosta. Arvioidaan nykyisten maakuntakaavojen riittävyys Helsinki-Vantaan lentokenttäalueen ja sen ympäristön kehittämisessä. Selvitetään ja osoitetaan logistiikan kannalta keskeisimmät uudet yhteydet, joilla pyritään ohjaamaan raskasta liikennettä pois tiiviisti asutuilta alueilta ja parantamaan maakunnan logistista kilpailukykyä. Logistiikka-alueet osoitetaan siten, että ne edistävät nykyistä suurempien keskittymien muodostumista ja muiden tuotantotoimintojen sijoittumista niiden yhteyteen, ottaen huomioon ympäristön reunaehdot.

24 Kaavaratkaisun periaatteet: Logistiikka Osoitetaan kaavakartalla maakunnallisesti merkittävät satamat (Hanko, Helsinki, Loviisa sekä Inkoo ja Sköldvik) sekä laivaväylät Helsinki-Vantaan lentoasema on osoitettu Uudenmaan maakuntakaavassa, ei tarvetta avata Osoitetaan kolme pelkästään logistiikalle tarkoitettua aluevarausta: Focus, Bastuskärr, Kulloo Vuosaaren satama-alue merkittävä logistiikkakeskus, osoitettu Uudenmaan maakuntakaavassa Logistiikka-alueita voi lisäksi sijoittua vahvistettujen maakuntakaavojen taajama- ja työpaikka-alueille. Vahvistettujen maakuntakaavojen liikenneyhteydet palvelevat myös logistiikkaa, Esitetään vaihtoehdot Keski-Uudenmaan poikittaiselle yhteydelle Osoitetaan Tallinnan-tunneli ohjeellisena linjauksena

25 Keski-Uudenmaan poikittainen tieyhteys: Selvitettävät vaihtoehdot 1a: Kehä IV 1b: Kehä IV pohjoinen linjaus Klaukkalan ohikulkutien liittymään 2a: Hyrylän tason yhteys Klaukkalan ohikulkutien liittymään 2b: Hyrylän tason yhteys Nurmijärven kirkonkylän liittymään 3: Hyrylän läntinen ohikulkutie 4: Järvenpää-Nurmijärvi -yhteys 5: Itäinen radanvarsitie

26 TUULIVOIMA Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Helsinki-Uusimaa Region

27 Tuulivoima suunnitteluperiaatteet MKH Aluevalinnat perustuvat tuulivoimaselvityksiin, joissa on käsitelty tuulivoiman suhdetta ympäristöön, luonnonarvoihin, arvokkaisiin maisemaalueisiin, asukkaisiin ja turvallisuuteen. Osoitetaan myös alueet, joiden toteuttaminen ei ole mahdollista lähitulevaisuudessa teknisistä tai muista syistä johtuen. Maakunnallisen ja seudullisen tuulivoimaalueen alaraja on 10 tuulivoimalaa. Pyritään mahdollistamaan myös paikallisen tuulivoiman suunnittelu.

28 Kaavaratkaisu: Tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet

29 VIHERRAKENNE Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Helsinki-Uusimaa Region

30 Viherrakenne suunnitteluperiaatteet MKH Ekosysteemipalvelut Hyödynnetään maakunnan viherrakenteen erityispiirteet ja mahdollisuudet tarjota monimuotoisia, erilaisia toimintaympäristöjä. Tarkastellaan rannikkoa ja merialuetta yhtenä kokonaisuutena. Tuetaan viherrakenteen ja siihen kuuluvien alueiden monikäyttöä. Kehitetään kaavallista esittämistapaa, useita ekosysteemipalveluja tuottaville viherrakenteen kokonaisuuksille Osoitetaan uusimmat rajaukset vedenhankinnan kannalta tärkeille pohjavesialueille. Luonnon monimuotoisuus Osoitetaan vähintään maakunnallisesti merkittävät luonnonsuojelualueet ja otetaan huomioon valtion suojelutarkoituksiin hankkimat uudet alueet. Kansallispuistot osoitetaan luonnonsuojelualueina ja niiden toiminta- ja kehittämisedellytyksiä vahvistetaan. Ylimaakunnallisen ja maakunnallisen ekologisen verkoston turvaamiseksi tarkastellaan verkoston kokonaisuutta ja osoitetaan riittävät alueet ja viheryhteydet. Vähintään maakunnallisesti merkittäviin geologisiin muodostumiin täydennetään tuuli- ja rantakerrostumat ja mahdolliset muut uudet kohteet.

31 Viherrakenne suunnitteluperiaatteet MKH Virkistysalueverkosto Osoitetaan vähintään maakunnallisesti merkittävät virkistysalueet suhteessa väestön sijoittumiseen ja taajamarakenteeseen sekä korostetaan alueitten yhtenäisyyttä, hyvää saavutettavuutta ja alueiden välisiä yhteyksiä. Virkistysalueet osoitetaan ensisijaisesti valtion, kuntien ja virkistysalueyhdistyksen maille. Kansallispuistojen toiminta- ja kehittämisedellytyksiä vahvistetaan virkistysalueverkoston osana. Luonnonvarat Maa- ja metsätalouselinkeinojen toimintaedellytyksiä edistetään pyrkimällä säilyttämään pelto- ja metsäalueiden eheys. Metsätalousvaltaisia alueita, jotka ovat laajoja, yhtenäisiä ja ekologisen verkoston kannalta merkittäviä (MLY) osoitetaan mahdollisuuksien mukaan myös Itä-Uudenmaan alueelle. Tunnistetaan viherrakenteen mahdollisuudet matkailuelinkeinojen kehittämisessä.

32 Lähtökohtana vahvistettujen kaavojen viherrakenne Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Helsinki-Uusimaa Region

33 Kaavaratkaisun periaatteet: Luontoarvot Luonnonsuojelualueet voimaan jäävät luonnonsuojelualueet (SL) uudet toteutuneet ja siihen tarkoitukseen hankitut luonnonsuojelualueet (SL) Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo) Laadittujen selvitysten perusteella tunnistettu vähintään maakunnallisia luontoarvoja ominaisuusmerkintä, ei rakentamisrajoitusta. alueiden suunnittelussa ja käytössä luontoarvot selvitettävä tarkemmin ja otettava ne huomioon Muut luontoarvot Natura 2000-alueet Arvokas geologinen muodostuma (uusina rantaja tuulikerrostumat) Pohjavesialueet Muiden maankäyttömuotojen suunnittelumääräykset

34 Kaavaratkaisun periaatteet: Metsäalueet ja viheryhteystarpeet Metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä (MLY) Turvaa metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen kehittämisedellytykset Osa maakunnan ekologista verkostoa Viheryhteystarve Osoitetaan virkistysalueverkostoon ja ekologiseen verkostoon kuuluvat viheryhteydet Kehittämisperiaatemerkintä: tarkka sijainti ja leveys määritellään kuntakaavoituksessa

35 Kaavaratkaisun periaatteet: Virkistysalueet ja ulkoilureitit Virkistysalueet Lähtökohtana voimassa olevien maakuntakaavojen virkistysalueverkosto Päivitetty yhteistyössä kuntien ja virkistysalueyhdistyksen kanssa sekä hyödynnetty uusimpia selvityksiä Osoitetaan kuntien, valtion ja virkistysalueyhdistyksen maille Ulkoilureitit Turvataan virkistysalueiden kytkeytyneisyys ja laajempien luontovaellusten mahdollisuus Pääkaupunkiseudun viherkehä Muodostuu laajoista ja metsäisistä luonnon ydinalueista sekä niitä yhdistävistä virkistysalueiden, viheryhteystarpeiden sekä maa- ja metsätalousalueiden verkostosta

36 Viherkehän symbolinen sijainti

37 KULTTUURIYMPÄRISTÖT Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Helsinki-Uusimaa Region

38 Kulttuuriympäristö = maisemaalueet rakennusperintö muinaisjäännökset Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet, rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) sekä muinaisjäännökset Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Lisäksi Unescon maailmanperintöluettelon kohteet ja kansalliset kaupunkipuistot

39 Kulttuuriympäristöt suunnitteluperiaatteet MKH Valtakunnallisesti arvokkaista kulttuuriympäristöistä käsitellään uusimpien inventointien mukaiset tiedot. Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt osoitetaan laadittujen selvitysten pohjalta. Kaavaselostuksessa avataan kaavamerkintöjen ja määräysten tulkintaa siten, että alueiden erityis- ja ominaispiirteet ymmärretään paremmin, kulttuuriympäristöjen kehittämisedellytyksiä tuetaan ja huomioidaan vaihteleva ohjaustarve erilaisilla alueilla. Arvioidaan kulttuuriympäristöjen vaikutuksia elinkeinojen kehittämisessä.

40 Kaavaratkaisu: Kulttuuriympäristöt Osoitetaan Valtakunnalliset maisema-alueet Valtakunnalliset kulttuuriympäristöt Maakunnalliset merkittävät kulttuuriympäristöt, sisältää maakunnalliset maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristöt Liitekartoilla muinaismuistot, kaupunkipuistot ja maailmanperintökohteet

41 Kulttuuriympäristöjen kokonaiskuva Missä maat on mainiommat -selvitys Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Helsinki-Uusimaa Region

42 Kiitos! UUDENMAANLIITTO.FI

43 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin alue Kaavaehdotus Lausunnonantajien tilaisuus

44 Maakuntavaltuusto jätti hyväksymättä 2.vaihemaakuntakaavasta Östersundomista Söderkullaan ulottuvan alueen Kaavaehdotuksen valmistelu jatkui hyväksymättä jääneen kaavan pohjalta Ja noudattaa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa toteutettuja menettelytapoja

45 Kumottavien kartta Östersundomin alueen maakuntakaavassa kumotaan kaikki alueen voimassa olevien maakuntakaavojen merkinnät Ja tuodaan takaisin kaikki tarvittavat kaavamerkinnät

46 Kaavassa käsitellään keskeiset alue- ja yhdyskuntarakenteen aihepiirit sekä huomioidaan 4.vaihemaakuntaan teemat Kaavaehdotus, maakuntahallitus Kaavaehdotus nähtävillä ja lausunnoilla asti

47 TEHTYJÄ TARKISTUKSIA: taajama- ja viherrakenteen rajaukset

48 TEHTYJÄ TARKISTUKSIA: Keskusta-alueen siirto Sakarinmäkeen

49 TEHTYJÄ TARKISTUKSIA: Suojelualueiden tarkistukset sekä LUO- ja pohjavesialueiden osoittaminen

50 TEHTYJÄ TARKISTUKSIA: Granön saari valkoiseksi, lisätty mantereen rantavyöhyke ja sisäsaaristo

51 TEHTYJÄ TARKISTUKSIA: kaksi uutta työpaikka-aluetta sekä uusia teknisen huollon merkintöjä

52 TEHTYJÄ TARKISTUKSIA: osoitetaan valtakunnalliset RKY-alueet sekä maakunnalliset kulttuuriympäristöt

53 Yhdyskuntarakenne

54 Viherrakenteen kokonaisuus

55 Liikenneverkko

56 Yhdyskuntatekninen huolto

57 Kulttuuriympäristöt

58 Natura-vaikutusten arviointi Kaava-alueella kaksi Natura-aluetta: Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet (FI ). Sipoonjoen Natura-alue (FI ) Sipoonkorven Natura-alue (FI ) rajoittuu kaava-alueen pohjoisreunaan Kaavaehdotuksen vaikutuksista Natura-alueisiin on laadittu arviointiselvitys Arvioinnissa päädytään johtopäätökseen, että kaavaehdotuksella on vaikutuksia Natura-alueiden perusteena oleviin luontotyyppeihin ja lajeihin, mutta että kaava ei merkittävästi heikennä luonnonsuojelulain 66 :n tarkoittamalla tavalla Naturaalueiden luontoarvoja. Arviointiselvityksestä pyydetään luonnonsuojelulain mukainen lausunto ELYkeskukselta ja metsähallitukselta. Myös suunnittelumääräykset turvaavat Natura-arvoja

59 Kaavayhdistelmä

60 Aikataulu Kaavaehdotus nähtävillä ja lausunnoilla 20.2.asti Keväällä vastineiden laatiminen ja kaavan viimeistely Kaava maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi kesäkuussa 2015