Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen. Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4.

Transkriptio

1 Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus

2 Esityksen rakenne Kaavajärjestelmä Suomessa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Ranta-asemakaava Kaavaprosessi, osallistuminen ja vuorovaikutus 2

3 Kaavajärjestelmä Suomessa

4 Metsien käytön ohjauksen välineet kaavoituksessa 4

5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 5

6 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa alueidenkäytön ohjausjärjestelmää, josta säädetään MRL:ssä. Tavoitteilla ohjataan valtakunnallisesti merkittäviä alueidenkäytön asioita. Valtioneuvoston päätös , voimaan VAT:ien tarkistus: Valtioneuvoston päätös , voimaan Nyt ollaan jälleen aloittamassa VAT:ien uusiminen

7 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ryhmittely 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet JAKAUTUVAT YLEISTAVOITTEISIIN (periaatteellisia linjauksia) JA ERITYISTAVOITTEISIIN (alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita)

8 Esimerkki valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteista Edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. 8

9 Maakuntakaava 9

10 Maakuntakaava Maakunnan liitto laatii. Hyväksyy maakunnan liiton ylin päättävä toimielin. Alistetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Mahdollista laatia vaiheittain tai osa-alueittain. Esitetään kartalla (karttamerkinnät ja määräykset). Liitteenä selostus

11 Maakuntakaavan sisältövaatimukset (MRL 28 ) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon. Kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja päätösten sekä 32 :ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Erityisesti huomiota: 1 ) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2 ) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3 ) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4 ) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5 ) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6 ) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7 ) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen Pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta. Ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Sisältövaatimuksia koskevat kysymykset on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin 11 kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää

12 Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta

13

14 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan Ohjeena laadittaessa/muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa. Viranomaisten otettava kaava huomioon ja pyrittävä edistämään sen toteutumista ja katsottava, ettei toimenpide vaikeuta kaavan toteuttamista. Vaikuttaa rakentamiseen niillä alueilla, joilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus (V,S, L. ET) Suojelumääräysten kautta muihin rakentamista tai alueiden käyttöä koskeviin toimenpiteisiin ( maisema, luonnonarvot, rakennettu ympäristö, kulttuurihistorialliset arvot tai muu erityiset ympäristöarvot) Rahat tai lupa Oikeusvaikutteinen yleiskaava ja asemakaava syrjäyttävät maakuntakaavan

15 Maakuntakaavan metsää koskevia merkintöjä ja määräyksiä, esimerkkinä Pohjois-Savon maakuntakaava

16 Maakuntakaavan metsää koskevia merkintöjä ja määräyksiä, esimerkkinä Pohjois-Savon maakuntakaava

17 Maakuntakaavan metsää koskevia merkintöjä ja määräyksiä, esimerkkinä Pohjois-Savon maakuntakaava Suonenjoki, Lintharju 17

18 Yleiskaava 18

19 Pohjois- Savon yleiskaavat

20 Yleiskaava Kunta laatii. Kunnanvaltuusto hyväksyy. Kattaa koko kunnan tai sen osan (osayleiskaava). Ohjaa yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä, sovittaa yhteen eri toimintoja. Osoittaa alueet eri tarkoitukseen kuten asumiseen, virkistykseen, työpaikoille jne. Esitetään kartalla, kaavamerkinnät ja määräykset. Liitteenä kaavaselostus

21 Yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ) maakuntakaava otettava huomioon otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa

22 Metsätalouden kannalta relevantteja erityisiä sisältövaatimuksia (MRL 39.2 ) 1. Maiseman ja luontoarvojen vaaliminen 2. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys 3. Ympäristöhaittojen vähentäminen Yleiskaavan metsätalouteen vaikuttavat rajoitukset johtuvat tyypillisesti näiden näkökohtien huomioonottamismahdollisuudesta/-velvollisuudesta. Merkitys korostuu taajamien läheisyydessä luonnonsuojelun tai maisema-arvojen kannalta arvokkaissa kohteissa (mm. ranta-alueet) alueilla, joissa on tarvetta puustoisille suojavyöhykkeille

23 Kunnan yleiskaava ja metsät Yleiskaavan fokus on rakennetussa ympäristössä, mutta välillisesti rakentamattomat alueet (metsät) on mukana jollain tavoin kaikissa yleiskaavoissa Virkistysalueet Maisema Luonnonarvot Luonnon monimuotoisuus Alueiden riittävä laajuus Yhtenäisyys Talousmetsä Rakentamisen reservialueet Taajamametsät Asutuksen lähellä Virkistys- ja ulkoilukäyttö Suojaviheralueet Yhdistelmäkäyttö Virkistys, ulkoilu, opetus Suojelu, ekologiset yhteydet, suojaviheralueet Toimintojen osana: ampumarata, moottoriurheilukeskus jne. Jälkikäyttö, maaainestenottoalueet 23

24 Erityyppiset yleiskaavat

25 Yleiskaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan Ohjeena laadittaessa tai muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteuttamista. Yleiskaava ei ole voimassa asemakaava-alueella. Rahat tai lupa

26 Metsäalueet yleiskaavassa - merkinnät ja määräykset, esimerkkejä Huom! Yleiskaava-alueella metsälakia sovelletaan metsän hoitamiseen ja käyttämiseen vain maa- ja metsätalouteen ja virkistykseen osoitetulla alueella. Yleiskaavoissa yleensä ovat laajimpia alueita maa- ja metsätalousalueet ilman metsänkäytön rajoituksia. Maisematyölupa = metsien käytön ohjausinstrumentti

27 Metsäalueet yleiskaavassa - merkinnät ja määräykset, esimerkkejä

28 Metsäalueet yleiskaavassa - merkinnät ja määräykset, esimerkkejä

29 Metsäalueet yleiskaavassa - merkinnät ja määräykset, esimerkkejä

30 Tarkkoihin selvityksiin perustuva yleiskaava harjujensuojeluohjelman alueella 30

31 Tarkkoihin selvityksiin perustuva yleiskaava harjujensuojeluohjelman alueella 31

32 Kepein - informatiivisin määräyksin oleva vanhahko yleiskaava 32

33 Asemakaava 33

34

35 Asemakaava Laatijana kunta, ranta-asemakaavan laadituttaa pääsääntöisesti maanomistaja omistamalleen ranta-alueelle. Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla." Voidaan laatia kunnan osaa tai vain yhtä tonttia varten. Laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve edellyttävät. Esitetään kartalla (kaavamerkinnät ja määräykset). Liitteenä selostus. Kunnanvaltuusto hyväksyy (kunnanhallitus tai lautakunta)

36 Asemakaavan sisältövaatimukset (MRL 54 ) Maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon Luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaavaa laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään

37 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan laatiminen on yleensä kaavoitettavan alueen omistajien asia. Rantaasemakaavan tarkoitus on ohjata pääasiassa loma-asutuksen järjestämistä ranta-alueella. Ranta-asemakaavakartta sekä siihen liittyvä selostus ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma saatetaan kaupungin hyväksyttäväksi. Kaavan laatijan tulee olla jo varhaisessa vaiheessa yhteydessä kuntaan, jotta saadaan tarkoituksenmukainen kaava aikaiseksi. Kaavan sisällöstä neuvotellaan ELY-keskuksen kanssa. Tarvittaessa siitä pyydetään myös lausuntoja eri hallintokunnilta. Ranta-asemakaava käsitellään kuten muutkin asemakaavat. Kaavan laatimiskustannuksista vastaa maanomistaja

38 MRL 73 Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleisja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- ja asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1 ) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2 ) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3 ) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Ranta-asemakaavasta on muutoin voimassa, mitä asemakaavasta säädetään. Mitä 60 :ssä säädetään asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista, ei kuitenkaan koske ranta-asemakaavaa. 38

39 Metsäalueet asemakaavassa - merkinnät ja määräykset, esimerkkejä Huom. Asemakaava-alueilla pääsääntönä maisematyölupa! Erilaiset V-alkuiset kaavamerkinnät vallitsevia asemakaavojen metsäalueilla ja M-merkintää käytetään vain harvoin muissa kuin rantaasemakaavoissa. Lähivirkistysalueet ovat lisääntyneet ja puistot vähentyneet viime aikoina uusilla kaava-alueilla

40 Metsäalueet asemakaavassa - merkinnät ja määräykset, esimerkkejä

41 Kaavaprosessi, osallistuminen, vuorovaikutus 41

42 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. 42

43 Kaavoituksen vaiheet

44 Vuorovaikutus kaavoituksessa kaavoituskatsaus osalliset, myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään - myös metsäalan organisaatiot, metsänhoitoyhdistys, metsäkeskus, Metsähallitus, metsäpalveluyrittäjät metsälaki velvoittaa metsäkeskuksia kaavoitettavilla ja kaavoitetuilla alueilla olemaan riittävässä yhteistyössä kuntien kanssa, kun sovitetaan yhteen metsälain ja MRL:n tavoitteita metsäviranomaisten on pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista ja katsottava, ettei viranomainen toimillaan vaikeuta maakunta- ja yleiskaavan toteuttamista metsäammattilaisten ja metsänomistajien tulisi selvittää vallitseva kaavoitustilanne 44

45 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma mitä kaavoitus koskee mihin sillä pyritään mitä vaikutuksia kaavalla miten vaikutuksia arvioidaan mitä selvitykset tarvitaan ketkä ovat osallisia miten ja milloin voi osallistua miten kaavoituksen kulusta tiedotetaan kuka kaavaa valmistelee ja mistä saa lisää tietoa 45

46 46