Omakotitalo Hännälänmäentie 41, Sauvo 1/7 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN Kohteen pinta-aloja ei mitattu Kerrosluku: Rakennusvuosi: Käyttötarkoitus: YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA 1,5 + kellarikerros 1940-,-60- ja -70-luvuilla Asuinrakennus Tarkastuksen tilaaja: Varsinais-Suomen ulosottovirasto Tarkastuspäivä: 9.9.2015 Tarkastuksen syy: Asuntokaupan kuntotarkastus. Tarkastaja: Rakennusmestari Raimo Avellan, Talokuntotarkastus R. Avellan. Tarkastushetken Aurinkoinen. Ulkoilman suhteellinen kosteus 75 % RH lämpötilassa + 17 C. olosuhteet: Sisäilman suhteellinen kosteus 65 % RH lämpötilassa + 18 C. Käytettävissä Kosteudentunnistin Trotec 650, sekä Gann Hydromette Compact RH-T olevat välineet: (porareikämittauksiin), Tähystyskamera, Fluke TiR 1 lämpökamera, sekä sukotesteri Rajaukset kohteessa: vikavirtasuojatesterillä. Ei mainittavia esteitä tarkastuskohteissa.
Omakotitalo Hännälänmäentie 41, Sauvo 2/7 RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA (Perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin) Rakennustapa Paikallarakennettu. Perusmuurit Betonirakenteisia Alapohjarakenteet Betonia. Ulkoseinärakenteet Puurankarakenne. Julkisivupinnoite Lautaverhous. Väliseinät Puurankarakenteisia pääosin, kellarikerroksessa kivirakenteisia pääosin. Yläpohja Puurakenteinen. Välipohja Puu- ja betonirakenteinen, ylempi välipohja puurakenteinen. Kattomuoto Harjakatto. Vesikate Tiilikuvioinen pelti ja osin aaltopelti.. Lämmitys- Vesikeskuslämmitys öljyllä. (Putkisto tiettävästi tyhjennetty) järjestelmä Lämmönjako tapahtuu pääosin seinäpattereilla. Ilmanvaihtojärjestelmä Painovoimainen (luonnollinen) ilmanvaihto. Kunnallistekniikka Vesi omasta kaivosta, jätevedet johdettu sakokaivojen kautta avo-ojaan. Suoritetut korjaukset Ei ole tehty merkittäviä korjauksia aivan viime vuosina. YHTEENVETO RAKENNUKSESTA, SEKÄ SELVITYS MAHDOLLISISTA RISKIRAKENTEISTA Rakennuksessa ei havaittu laajoja kosteusvaurioita tai muita vaurioita, joilla olisi vaikutusta koko rakennuksen rakenteiden toimivuuteen, mutta vaikka rakennus noudattaa aikakautensa yleistä hyväksyttyä ja vallinnutta rakennustapaa, rakenneratkaisuja ei voida kaikilta osin suoraan verrata tämän päivän ratkaisuihin ennen kaikkea muuttuneiden määräysten ja ohjeiden vuoksi. Rakennus on aikakautensa mukaisesti perustettu ylärinteen puolelta osin suoraan louhimattomaan kallioon, jolloin kalliota pitkin kellariin pääsee jonkin verran kosteutta vanhimman osan kellariin, tästä ei kuitenkaan ole ollut rakenteellista haittaa betonirakenteille, mutta mm. homeenhajua havaittiin selvästi tässä osassa kellarikerrosta, ei kuitenkaan muualla rakennuksessa. Lisäksi kaakkoispuolen ikkunapeltien puuttumisen takia seinärakenteeseen on päässyt ainakin jonkin verran vettä, korjaustarve ainakin ikkunoiden alaosissa. Rakennuksen rakenteellinen yleiskunto on kuitenkin sen iän huomioiden pääosin tyydyttävä. Tämän ikäinen rakennus edellyttää tehdyistä korjauksista huolimatta ja niiden lisäksi myös iän mukanaan tuomia korjaus- ja ylläpitotarpeita, joihin tulee jatkossa varautua. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä vaurioita ei tarkastusmenettelyllä voida poissulkea. MERKITTÄVIMMÄT EPÄKOHDAT JA PUUTTEET, SEKÄ HUOLTOTARPEITA Lisäksi kuvateksteissä on mainittu pienempiä vaurioita, puutteita, sekä korjaus- ja huoltotarpeita. Katto- ja pintavesien poisjohtamisen toimivuudesta on tärkeätä huolehtia hyvin, koska nämä vedet helpoimmin voivat kulkeutua kellariin ainakin, mikäli salaojat eivät enää toimi täydellisesti (ovat vielä alkuperäisiä, mikäli niitä on tehty lainkaan). Salaojien suositeltava uusiminen ainakin vanhimman osan ylärinteenpuoleiselta osalta. Ulkoverhouksen huoltomaalaus- ja ainakin osin uusimistarve. Ikkunoiden alaosien korjaustarve ainakin eteläpuolella. Hätäpoistumistikkaita olisi suositeltavaa asentaa lisää, koska vintistä hätäpoistumistie ainoastaan laajennusosan katon kautta. Vesikatteen uusimistarve laajennusosassa ja ulkorakennuksessa. Savupiippuihin olisi suositeltavaa asentaa sadehatut. Pesutilat eivät vastaa nykyajan vaatimuksia, suositeltava remontoimistarve ainakin vanhassa osassa. Öljysäilön tarkastuttamistarve (vähintään 10 vuoden välein). Viemäri- ja käyttövesiputkiston uusimistarve vielä uusimattomilta osiltaan. Jätevesien käsittely ei välttämättä ole v. 2004 alussa voimaan astuneen asetuksen mukainen, vanha järjestelmä saa pääsääntöisesti olla toiminnassa v.2018 maaliskuuhun asti, jolloin jotain parannuksia voi olla tarpeen tehdä (Eri kunnissa toisistaan poikkeavia tulkintoja asetuksen vaatimuksista eri alueilla). Ilmanvaihdon toimivuus erityisesti kosteissa tiloissa, koneellinen poisto olisi suositeltava. Sähköistyksen uusimistarvetta ainakin jonkin verran muun remontoinnin yhteydessä.
Omakotitalo Hännälänmäentie 41, Sauvo 3/7 VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MAHDOLLINEN MIKROBIVAURIO Asbestia on käytetty Suomessa rakentamisessa ja korjauksissa 1910-90. Sinisen asbestin (krokidoliitti) käyttö kiellettiin vuonna 1976. Asbestin ja asbestipitoisten tuotteiden valmistus, myyminen ja käyttö kiellettiin v. 1994. Ehjät, asbestia sisältävät pinnat eivät aiheuta haittaa terveydelle. Rakennus on rakennettu aikana, jolloin rakennusmateriaaleissa on käytetty asbestia. Asbestista voi olla haittaa ainoastaan mahdollisten purkutöiden yhteydessä syntyvän pölyn muodossa, siitä ei ole muuten haittaa normaalille asumiselle. Asbestikartoituksen tekeminen on kiinteistönomistajan vastuulla. Liian korkean kosteuspitoisuuden seurauksena rakenteissa voi tapahtua mikrobiologisia tai kemiallisia vaurioita. Mikrobiologisia vaurioita ovat mm. homesienien, bakteerien tai lahottajasienien kasvaminen rakenteisiin. Kemiallisia vaurioita ovat materiaalien kemiallinen muuttuminen, kuten raudoitteiden ruostuminen ja mattoliimojen ja tasoitteiden kemiallinen hajoaminen. Jos rakenteeseen pääsee enemmän kosteutta kuin sieltä pääsee pois, kohoaa rakenteen kosteuspitoisuus. Jos kohonnut kosteuspitoisuus vaikuttaa riittävän pitkän ajan riittävän korkeassa lämpötilassa, rakenne vaurioituu. Kosteusvaurio ilmenee tavallisesti materiaalimuutoksina, kohonneina kosteusarvoina, hajuhaittana ja /tai mikrobikasvustona. Havaitut kosteusvauriot tai esim. näkyvät kosteuden aiheuttamat jäljet tulee aina tarkemmin selvittää ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin mahdollisten ongelmien estämiseksi. TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omis-tajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteesta otettuihin valokuviin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin ja vikoihin, sekä mahdollisiin niistä aiheutuviin riskeihin. Rakennetta rikkomattomalla menetelmällä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa, tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Pintapuolisella tarkastuksella ei voida täysin arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta, tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Raportti ei ole työselitys, eikä se vastaa täysin asuntokauppaa varten tehtyä suoritusohjetta aivan pikkutarkasti vaan tarkastuksen havainnot on käsitelty suppeammin. Asuntokaupan osapuolten on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. PALOVAROITTIMET Palovaroittimia tulisi olla ainakin yksi jokaisen kerroksen alkavaa 60 huoneneliötä kohti kattoon asennettuna keskeisellä paikalla, suosituksena lisäksi yksi jokaisessa makuuhuoneessa. Lisäksi olisi suositeltavaa asentaa hiilimonoksidivaroitin asuntoihin joissa on tulisija. Varoittimien toiminta tulee testata kerran kuukaudessa.
Omakotitalo Hännälänmäentie 41, Sauvo 4/7 OHJEELLISET KUNNOSSAPITOJAKSOT JA ARVIOITU TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Arvioitu käyttöikä tarkoittaa aikajaksoa, jonka aikana laite tai rakennusosa toimii kestävyyden, taloudellisuuden ja ajanmukaisuuden suhteen sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kun rakennusosa tai laite ei enää toimi tavoitteiden mukaisesti, on sen tekninen käyttöikä kulunut umpeen ja laitteen tai rakennusosan tai niissä käytetyn materiaalin korvaamiseen toisella tai korjaamiseen osittain uusimalla, kunnostamalla, täydentämällä tai pintakäsittelemällä, tulee varautua. Tarkastusväli kertoo, kuinka usein laitteen tai rakennusosan toimivuus tai kunto on suositeltavaa tar-kastaa, jotta kohde pysyy kunnossa seuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Tarkastusvälejä määritel-täessä on tarvittaessa huomioitu tarkastuksille tarkoituksenmukaiset ajankohdat, kuten kevät ja syksy. Kunnossapitojakso tarkoittaa sitä aikajaksoa, jonka kuluttua tietty kunnossapitotoimenpide tulee uusia. Kunnossapitojakson pituus voi samalla laitteella tai rakennusosalla olla erimittainen eri kohteessa, mm. sään tai ilmansuunnan aiheuttamista erilaisista rasitusolosuhteista johtuen. Nimike Tekninen Tarkastusväli/v Kunnossapitojakso / v käyttöikä/v Sinkitty, pinnoitettu peltikate 50 5 7 20 (Puhdistus ja huolto ainakin vuosittain) Sinkitty, maalattu peltikate 50 5 7-20 (Puhdistus ja huolto ainakin vuosittain) Hormit, tulisijat, savupiiput 50-100 5-10 5-10 (Nuohous kerran vuodessa) Ikkunat (puuikkunat) 50 1 3 3-10 (Lähinnä huoltomaalaus) Puu-ulko-ovet 40 5 5-15 (Lähinnä huoltomaalaus) Lattiakaivot 50 3 15-50 Lämpökattilat varusteineen 25 (Uusimistarve, mm. tehokkuuden parantamiseksi) Paisunta-astiat 15-20 3-5 15 20 (Uusimistarve) Öljysäiliöt, sisätiloissa 50-100 10 Ainakin metallisäiliöt tarkastutettava 10 v välein Pesutilat; sauna, ph ja kph 5-20 1 3-10 (Mm. silikonisaumojen uusiminen) Pintalaatat, vesieristys 20-40 5 20-30 Puujulkisivut, ulkopuuosat 50 3 5-10 (Huoltomaalaustarve n. 5-10 vuoden välein) Rapatut ulkoseinät (perustus) 30-50 5 15-20 Räystäskourut 20-40 3 6-12 (Puhdistus ja huolto ainakin vuosittain) Syöksytorvet 20-40 3 6-12 (Puhdistus ja huolto ainakin vuosittain) Sähköjärjestelmä 50 10 30 (Suositeltava koko järjestelmän tarkastustarve) Talousvesipumput 20 1-3 15 Vesijohdot, sinkitty teräsputki Tekninen käyttöikä saavutettu, uusimistarve Vesijohdot, kupari 30 10 10-30 Vesijohdot, muovi 50 10 40-50 Viemärikaivot 40 3 10 Viemäriputket, muovi 50 10 25-50 Viemärit, valurauta, betoni n. 50 Yleisesti jo iäkkäitä, lähestyvä uusimistarve Maanpinnat tulisi pitää rakennuksesta poispäin viettävinä siten, että sade- ja pintavedet valuvat pois rakennuksen vierustoilta. Suositeltava kaltevuus on 1: 20 noin 3 metrin matkalla rakennuksesta poispäin. Rakennuksen vierustat tulee pitää vapaana kasvillisuudesta, mikä vähentää kosteusrasitusta perustukseen ja ulkoverhouksen alaosaan. Salaojien toimivuus tulee tarkastaa säännöllisin väliajoin tarkastuskaivoista ja mm. huuhtelun avulla. Puuosat tulee huoltomaalata tarpeen mukaan säännöllisesti, yleensä n. 5-10 vuoden välein ja korjata samanaikaisesti havaittavat mahdolliset lahovauriot. Ilmanvaihtojärjestelmä - Ilmanvaihtokanavien ja poistokojeiden tekninen käyttöikä on n. 50 vuotta. Ilmanvaihtoventtiilit tulee pitää puhtaina. Ilmanvaihtohormit suositellaan nuohottaviksi 10 vuoden välein. Raportin lopussa 16 värikuvaa kohteesta kuvateksteineen TALOKUNTOTARKASTUS R. AVELLAN Liedossa 15.9.2015 Raimo Avellan, Rakennusmestari, Asuntokaupan Kuntotarkastaja Puh.0500 940984, Mulloskuja 2, 21420 LIETO
Omakotitalo Hännälänmäentie 41, Sauvo 5/7 Kuva 1 Kaikki kattovedet tulisi vuodenajasta riippumatta johtaa kauemmaksi rakennuksesta Kuva 2 Rakennuksen vanhimman osan kellariin pääsee pihan puolelta vettä, ainakin salaojien uusimistarve Kuva 3 Ikkunapeltejä ei ole asennettu, joten vettä on viistosateella päässyt rakenteisiin, korjaustarve. Kuva 4.sekä ainakin osittainen ulkoverhouksen uusimistarve Kuva 5 Vanhimman osan vesikate on vielä toimiva Kuva 6 Lämpökattilan hormiin on asennettu sisäputki, mutta myös sadehattu olisi hyvä asentaa molempiin piippuihin
Omakotitalo Hännälänmäentie 41, Sauvo 6/7 Kuva 7 Laajennusosan vesikate alkaa olla uusimisen tarpeessa.. Kuva 8.kuten myös mm. ulkorakennuksen vesikate Kuva 9 Vanhimman osan pesutilat ovat remontin tarpeessa,.. Kuva 10.mutta laajennusosassa käyttökunnossa Kuva 11 Uima-altaaseen on tehty huonetiloja, mutta seinärakenne on ollut jo alun perin ns. riskirakenne ja on osin purettu vesivahingon takia Kuva 12 Kellariasunto on kaikista viimeisin, johon on tehty isompi remontti
Omakotitalo Hännälänmäentie 41, Sauvo 7/7 Kuva 13 Laajennusosan yläkerran asunto on Kuva 14.melko hyväkuntoinen sisäpinnoiltaan Kuva15 Vanhimman osan asunto on eniten remontin tarpeessa Kuva 16 Lämmitysjärjestelmä on tiettävästi toimintakuntoinen, koska siitä on päästetty vesi pois