Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto
Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena (koe 823, talvi 29-21) 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Record Gintaras Volhouden Niederdeutcher Prochan Sylvia Konczewicki -> talvikuolleisuus väheni juuren kuivapainon kasvaessa 2 4 6 8 1 12 14 1 juuren kuivapaino (g) ensimmäisenä satovuonna (212, koe 833) Kuva 4. Ensimmäisenä talvena kuolleiden taimien määrän (koe 823, kpl/m2) yhteys juuren kuivapainoon ensimmäisenä satovuonna (koe 833, g ka/1 juurta) 23.7.21 2
14 Kpl/m2 12 1.Talvena kuolleisuus vähäisintä Konczewicki, Prochan ja Sylvialla -lajikkeilla 1 8 6 4 1.talvi (29-21) 2. talvi (21-211) Osuus kylvömäärästä (%) 2 Kuva 5. Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisen (29-21) ja toisen (21 211) talven aikana sekä osuus (%) kylvömäärästä (55 kpl/m2) kuminan lajikekokeessa (823) Jokioisilla. 23.7.21 3
1 juuren kuiva-paino, g -> Keskimäärin kukkivien ja kukkimattomien yksilöiden juuret olivat lähes yhtä painavia, mutta lajikkeiden välillä oli eroja -> Konczewickin juuret muita painavampia varmistaa talvenkestävyyden! 14, 12, 1, 8, 6, 4, kukkimattomat kukkivat 2,, Kuva 6. Kehitysvaiheen (kukkiva/kukkimaton) vaikutus ensimmäisen satovuoden (9-1.7.212) juuren kuivapainoon (g, yht 1 kpl) vuonna 212. 23.7.21 4
21 211 6 5 4 3 2 1 6 5 4 3 2 1 21 TAIMIA kpl/m2 21 KUKKIVIA kpl/m2 211 TAIMIA kpl/m2 211 KUKKIVIA kpl/m2 Kuva 7. Taimi- ja kukkivien kasvien määrät (kpl/m2) Jokioisten lajikekokeessa (823) vuosina 21-212. 212 6 5 4 3 2 1 212 TAIMIA kpl/m2 212 KUKKIVIA kpl/m2 Helposti varisevat lajikkeet uudistavat kasvustonsa itse! Marjo Keskitalo 213 MTT
5 Kg/ha 4 Puitu sato 15 37 kg/ha/3 v 3 2 1 5 Kg/ha 4 3 2 1 Puitu sato 212 Puitu sato 211 Puitu sato 21 Satopotentiaali 25 45 kg/ha/3 v 212 Satopotentiaali (puitu + varisseet) 211 Satopotentiaali 2 (puitu 2 x + varisseet) 21 Satopotentiaali (puitu + varsisseet) Kuva 8 ja 9. Jokioisten lajikekoe 1:n (Koe 823) puidun sadon yhteismäärä (yläkuva) sekä suurin satopotentiaali (alakuva). Marjo Keskitalo 213 MTT
Sadon menetykset voivat olla suuria, jos korjuu tehdään väärään aikaan Kokeessa satotappiot 172 455 kg/ha riippuen lajikkeesta Aikainen paras, poikkeuksena Prochan ja Record Kg/ha 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Puintiaika 1 (31.7.212) Puintiaika 2 (8.8.212) Puintiaika 3 (15.8.212) Kuva 11. Jokioisten korjuuaikakokeen puitu sato (kg/ha) vuonna 212. Marjo Keskitalo 213 MTT
VILJELIJÄKYSELYN LAJITTELEMATON SATO LAJIKKEITTAIN V 211 25 Kg/ha 2 Niderdeutcher Sylvia Ei tiedossa 15 Y Data 1 X = 127 kg/ha X= 931 kg/ha X=122 kg/ha 5 2 4 6 8 1 X Data Kuva 12. Viljelijäkyselyn lajittelematon sato (kg/ha) lajikkeittain v 211, keskisato 989 kg/h Lajikkeet =Bleija, 2=Konczewichi, 3= Niederdeutcher (tiloja 3 kpl), 4= Prochan, 6=Sylvia (tiloja 4 kpl), 7=Volhouden, 8= ei tiedossa Parempaa satoa kuminasta 12. & 19.11.212 Marjo Keskitalo MTT
Korjuu 8.8.212 35 3 25 2 15 1 5 4 C 7 C 1 C Wile Wile kosteusmittari antaa kaappikokeita kuivempia tuloksia, kun kosteus 2 3 % Korjuu 15.8.212 35 3 25 2 15 1 5 4 C 7 C 1 C Wile Wile kosteusmittari antaa kaappikokeita kosteampia tuloksia, kun kosteus n 15 C Kuva 14. Korjuuajan, lajikkeen ja kuivatuslämpötilan vaikutus siemenen puintikosteuteen 23.7.21 9
Haihtuvaa öljyä % Niederdeutcherin siemen sisältää eniten haihtuvaa öljyä Öljypitoisuus on osatekijä sadon hinnoittelussa 6 5 4 3 2 1 21 Jokioinen 211 Jokioinen Kuva 15. Jokioisten lajikekokeen (823) siementen haihtuvan öljyn pitoisuudet vuosien 21 ja 211 sadosta [(öljyn paino g/siemenpaino g)*1]. Marjo Keskitalo 213 MTT
Korjuuajankohta vaikuttaa itävyyteen. Itävyys paranee tuleentumisen edistyessä Niederdeutcherin itävyys oli paras ja Volhoudenin heikoin 7 6 Siementen itävyys % 5 4 3 2 1 Gintaras Konczewicki Niederdeutcher Prochan Rekord Sylvia Volhouden 31.7.212. 8.8.212. 15.8.212. Korjuuaika Kuva 17. Kuminalajikkeiden itävyydet elokuussa 212 heti korjuun jälkeen. Marjo Keskitalo 213 MTT
-> Niederdeutcherilla havaittiin vähiten homehtumista itämisen yhteydessä Homehtuneita Siemeniä % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 Gintaras Konczewicki Niederdeutcher Prochan Rekord Sylvia Volhouden 1 1.korjuu 2.korjuu 3.korjuu Kuva 18. Homehtuneiden siementen määrä elokuussa 212 heti korjuun jälkeen Marjo Keskitalo 213 MTT
Puintikosteus oli ensimmäisessä korjuussa (31.7.212) 3 45 %! Puintikosteus oli kolmannessa korjuussa (15.8.212) < 15 % 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Gintaras Konczewicki Niederdeutcher Prochan Record Sylvia Volhouden 31.7.212. 8.8.212. 15.8.212. Kuva 19. Korjuuajan vaikutus lajikkeiden puintikosteuteen vuonna 212 Jokioisilla 23.7.21 13
->Niederdeutcher iti parhaiten 9 8 7 6 5 4 3 2 Gintaras Konczewicki Niederdeutcher Prochan Rekord Sylvia Volhouden 1 21 sato (17.11.21) 211 sato (17.11.211) Kuva 2. Vuonna 21 ja 211 korjatun sadon itävyys (%) noin 3,5 kk korjuun jälkeen eri lajikkeilla Marjo Keskitalo 213 MTT
4 35 3 25 2 15 1 5 Gintaras Konczewicki Niederdeutcher Prochan Rekord Sylvia Volhouden 21 sato (17.11.21) 211 sato (17.11.211) Kuva 21. Vuonna 21 ja 211 korjatun sadon homehtuminen (%) idätettäessä eri lajikkeilla Marjo Keskitalo 213 MTT
Varastointi ei lisää siementen homehtumista, mutta lisää itämättömien siementen määrää Niederdeutcherin siemenet homehtuivat idätyksen yhteydessä vähiten 3 28 26 24 22 Gintaras 2 Konczewicki 18 Niederdeutcher 16 Prochan 14 Rekord 12 Sylvia 1 Volhouden Kuva 23. Vuonna 21 korjatun sadon homehtumisen muutokset idätyksen yhteydessä 21 212 eri lajikkeilla. Marjo Keskitalo 213 MTT
1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 NIEDERDEUTCHER SYLVIA MUU LAJIKE Kuva 24. Tiloilta saatujen siemennäytteiden itävyydet (%) vuoden 211 sadosta (määritys tehtiin kesällä 212) 23.7.21 17
Tutkittavat kuminalajikkeet Lajike Gintaras Konczewicki Niederdeutcher Prochan Record Sylvia Volhouden Alkuperämaa Liettua Puola Saksa Tsekki Tsekki Tanska Hollanti
Jokioisten lajikekoe 1:n perustaminen, hoito ja korjuu Kylvö 27.5. 29, 55 itävää siementä/m2 (vastasi 14-16 kg/ha lajikkeesta riippuen) Lannoitus: kylvövuosi 6 kg N/Ha (PY6 17-4-13), satovuosina 8 kg N/ha (PY3:sta 21-3-9) Rikkakasvien torjunta 29 Fenixillä ennen ja jälkeen kuminan taimettumista (1,5 + 1, l/ha). Satovuosina 21 ja 211 rikkakasveja ei torjuttu. V 212 keväällä aikainen Fenixruiskutus 2x. Kuminakoin torjunta: Satovuosina 2x ennen kukintaa Korjuut: 1) 3.8. 21 2) 28.7.211 3) 3.8.212 Marjo Keskitalo 213 MTT
Jokioisten ja Ylistaron korjuuaikakokeiden perustaminen, hoito ja korjuu Kylvö (Jokioinen), 26.5. 211, 55 itävää siementä/m2 (vastasi 14-16 kg/ha lajikkeesta riippuen). Ylistarossa kylvössä käytettiin 5 itävää siementä/m2 Lannoitus (Jokioinen): kylvövuosi 6 kg N/ha (PY6 15-7-13), 1. satovuonna 8 kg N/ha (PY3:sta 21-3-9) Rikkakasvien torjunta (Jokioinen) 211 Fenix + Goltix ennen ja jälkeen kuminan taimettumista (1l + 1 kg sekä,5 l + 1 kg/ha). Kuminakoin torjunta: 2 x ennen kukintaa Korjuuajat Jokioinen: 31.7., 8.8. ja15.8.212 Korjuuajat Ylistaro: 6.8., 13.8. ja 2.8.212 Marjo Keskitalo 213 MTT
Johtopäätökset Kuminan rooli tilan koko tuotantosysteemissä vaikuttaa lajikevalintaan Record, Sylvia, Prochan -> Jos tavoitteena on mahdollisimman suuren sadon tavoittelu mahdollisimman pienellä riskillä, Tarkkaa korjuuhetkeä ei ole mahdollista määrittää tai tilalla ei ole omaa puimuria Sato myydään Niederdeucher -> Jos tavoitteena on laatusiemenen tuottaminen, Korkean öljypitoisuuden tuoma mahdollisuus hinnanmuodostuksessa halutaan hyödyntää Tilalla on oma puimuri ja korjuu on mahdollista suorittaa juuri oikeaan aikaan Omaa satoa on tarkoitus käyttää kylvösiemenenä Marjo Keskitalo 213 MTT
Johtopäätökset 4 LAJIKE Satoisa Gintaras +++ (+++) Aikainen Varisematon Öljypitoinen Talvenkestävä Konczewicki +++ Tuottaa itävää siementä Niederdeutcher +++ +++ +++ Painava siemen Prochan +++ +++ +++ +++ Record +++ +++ +++ Sylvia +++ +++ Volhouden +++ Marjo Keskitalo 213