Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa. Joensuu Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Transkriptio

1 Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa Joensuu Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus

2 Rehunurmien viljelyn kokonaisala on pysynyt vakaana siemenen tuotanto kotimarkkinoille Nurmiviljelyalat (ha) v (Ilm an ruokohelpeä) Siemen Yli 4 v. nurmet Laidun Tuorerehu Säilörehu Heinä

3 Nurmisiementuotannon kg-määräinen jakautuminen Suomessa Timotei Nurmin. Ruokon. Eng.raih. Puna-apila Eng.raih. Alsikeap.

4 Tuonnin osuus siemenen käytöstä v eri kasvilajeilla 120 Tuonti% keskim. viim. 5 v Timotei Nurmin. Ruokon. Rainata Koiranh. Eng.raih. Punanata Niittyn. Puna-apila Alsikeap.

5 Erikoiskasvihanke (Vipu) Nurmikasvien siementuotanto Vahvistaa nurmisiementuotantoa Etelä-Pohjanmaalla Alueen siemenviljelijöiden kilpailukyvyn parantaminen - Satotasojen nostaminen - Satovaihteluiden vähentäminen Uusien nurmikasvilajien siementuotantomahdollisuudet Nuorien yrittäjien innostaminen alalle Kohteet - Siementuotantotilat - Siemenpakkaamot - Siemenliikkeet

6 Siemenviljelyn kevätlannoitus Timotei, nurminata, ruokonata Koe 1 A) Lannoitus toukokuun ensimmäinen viikko (7.5.) B) Lannoitus toukokuun toinen viikko (14.5) C) Lannoitus toukokuun kolmas viikko (22.5) Koe 2 Lannoitustaso A) 60 kg N/ha B) 80 kg N/ha C) 100 kg N/ha D) 120 kg Lannoitus aika A) B)

7 Sato kg/ha Pituus cm Sato kg/ha Pituus cm Kevätlannoituksen ajoitus siementuotannossa Timotei 80 kg N/ha Timotei Ruokonata 80 Kg N/ha Ruokonata

8 Sato Kg/ha Pituus cm Kevätlannoituksen ajoitus siementuotannossa Nurminata 80 Kg N/ha Nurminata

9 Nurmikasvien kevätlannoitus ja ajoitus siementuotannossa 2010 Sato kg/ha Sato kg/ha Timotei 60 N kg/ha 80 N kg/ha 100 N kg/ha 120 N kg/ha Nurminata 60 N kg/ha 80 N kg/ha 100 N kg/ha 120 N kg/ha

10 Timotein ja nurminadan lannoituskokeet K-koetilalla Hauholla Lajikkeet Timotei: Grindstad ja Jonatan Nurminata: Revansch ja Kasper Typen käyttöaika Timotei N kg/ha Nurminata N kg/ha A B A B C Kasvuunlähtö Korrenkasvuvaihe Tähkälle/röyhylle tulo

11 Timotein tulokset K-koetilalla Päätelmät 1400 Effects on yield (kg/ha), timothy Jaettu typen käyttö (30+60 kg/ha alensi timotein satoa Jaettu typen käyttö vähensi lakoa 8-10% 200 0

12 Nurminadan tulokset Päätelmät Jaettu typen käyttö ( kg N/ha ) lisäsi nurminadan satoa keskimäärin 6% kerralla annettuun lannoitukseen verrattuna Effects on yield kg/ha, meadow fescue Kasper Revansch No PGR PGR

13 Yhteenveto lannoituskokeista Lannoitusajankohdalla ei suurta vaikutusta nurmikasvien siemensatoihin Normaalikeväänä lannoitusta kannattaa siirtää yli toukokuun puolenvälin Lannoitusajankohta säiden mukaan Kasvuston korkeus cm Varsinkin nadat näyttävät hyötyvän jonkin verran myöhäisemmästä lannoituksesta Timotein ja nurminadan optimilannoitus kg/ha Kevätlannoituksen jakaminen Timoteillä kevätlannoituksen jakaminen alensi satoja Nurminadalla kevätlannoitus kolmessa osassa tuotti parhaan sadon

14 Siemenviljelyn tehokkuuskoe Timotei, nurminata, ruokonata Koesuunnitelma 1) Ei käsittelyä 2) Moddus 0,8 l/ha (yksisolmuaste-lippulehtiaste) 3) Moddus (0,4 l/ha + 0,4 l/ha) 1) Korrenkasvuvaihe 2) Lippulehtiaste 4) Zenit 0,6 l/ha (lippulehtiaste) 5) Tilt 0,5 l/ha (lippulehtiaste) 6) Moddus 0,8 l/ha+ Zenit 0,6 l/ha (yksisolmuaste-lippulehtiaste) 7) Moddus 0,8 l/ha+ Tilt 0,5 l/ha (yksisolmuaste-lippulehtiaste)

15 Siemenviljelyn tehokkuuskoe Timotei Nurminata Ruokonata Sato kg/ha Sato kg/ha Sato kg/ha Ka Sadonlisä Ka Sadonlisä Ka Sadonlisä Ei käsittelyä Moddus 0,8/lha Yksisolmuaste -lippulehtiaste Moddus( 0,4 l/ha+0,4 l/ha) a) 0,4 l/ha korrenkasvun alku b) 0,4 l/ha lippuaste Zenit 0,6 l/ha Lippulehtiaste Tilt 0,5 l/ha Lippulehtiaste Moddus 0,8 l/h + Zenit 0,6 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste Moddus 0,8 l/h + Tilt 0,5 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste

16 Siemenviljelyn tehokkuuskoe Itävyys % Timotei Nurminata Ruokonata Itävyys % Itävyys % Ka Muutos Ka Muutos Ka Muutos Ei käsittelyä Moddus 0,8/lha Yksisolmuaste -lippulehtiaste Moddus( 0,4 l/ha+0,4 l/ha) a) 0,4 l/ha korrenkasvun alku b) 0,4 l/ha lippuaste Zenit 0,6 l/ha Lippulehtiaste Tilt 0,5 l/ha Lippulehtiaste Moddus 0,8 l/h + Zenit 0,6 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste Moddus 0,8 l/h + Tilt 0,5 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste

17 Puintikosteus % Timotein puintikosteus 2010 ja ,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,

18 Nurmikasvien siemenviljelyn tehokkuuskoe Lako 2009 Lako Timotei 40 Timotei 20 Numirnata 20 Numirnata 0 Ei käsittelyä Moddus 0,8/lha Moddus( 0,4 l/ha+0,4 l/ha) Zenit 0,6 l/ha Tilt 0,5 l/ha Moddus Moddus 0,8 l/h + 0,8 l/h + Zenit 0,6 Tilt 0,5 l/ha l/ha Ruokonata 0 Ei käsittelyä Moddus 0,8/lha Moddus( 0,4 l/ha+0,4 l/ha) Zenit 0,6 l/ha Tilt 0,5 l/ha Moddus 0,8 l/h Moddus 0,8 l/h + Zenit 0,6 l/ha + Tilt 0,5 l/ha Ruokonata

19 Siemenviljelyn kasvunsäädekoe 2010 Timotei ja nurminata Koesuunnitelma A) Ei käsittelyä B) Jaettu CCC-käsittely (1,2 l/ha + 1,2 l/ha) A) 1,2 l/ha versoutumisen alku B) 1,2 l/ha versoutumisen loppu C) Jaettu Moddus käsittely (0,4 l/ha + 0,4 l/ha) A) 0,4 l/ha korrenkasvu alku B) 0,4 l/ha lippulehtiaste D) CCC-käsittely 2,4 l/ha versoutumisen loppu E) Moddus-käsittely 0,8 l/ha lippulehtiaste

20 Lako % Sato kg/ha Itävyys % Nurmikasvien viljely kasvunsäädekoe Timotei A B C D E Timotei A B C D E Timotei A B C D Ei Käsittelyä Jaettu CCC-käsittely a) 1,2 l/ha (versoutumisen alku) b) 1,2 l/ha (versoutumisen loppu) Jaettu Moddus-käsittely a) 0,4 l/ha (korrenkasvun alku) b) 0,4 l/ha (lippulehtiasta) CCC-käsittely 2,4 l/ha versoutumisen loppu 0 A B C D E E Moddus 0,8 l/ha, lippulehtiaste

21 Lako % Sato kg/ha Itävyys % Nurmikasvien viljely kasvunsäädekoe Nurminata A B C D E Nurminata A B C D E Nurminata A B Ei Käsittelyä Jaettu CCC-käsittely a) 1,2 l/ha (versoutumisen alku) b) 1,2 l/ha (versoutumisen loppu) C Jaettu Moddus-käsittely a) 0,4 l/ha (korrenkasvun alku) b) 0,4 l/ha (lippulehtiasta) 4 20 D CCC-käsittely 2,4 l/ha versoutumisen loppu 0 A B C D E E Moddus 0,8 l/ha, lippulehtiaste

22 Yhteenveto kasvinsuojelukokeista Kasvunsäädekäsittelyt nostavat selvästi timotein ja ruokonadan siemensatoja Timoteilla %:n sadonlisä vuodesta ja käsittelystä riippuen Ruokonadalla 15-40% sadonlisä vuodesta ja käsittelystä riippuen Timotein ja ruokonadan lako laskee kasvunsääteillä merkittävästi Nurminadalla vaikutus ei näkynyt enää puinnin aikaaan Ruiskutusten jälkeen vaikutus näkyy selvemmin Nurminadalla kasvunsääteillä ei saatu sadonlisää Ainoastaan kasvunsääteen ja tautiaineen yhdistäminen lisäsi nurminadan satoa Kasvunsääteen jakaminen ei vaikuta siemensatoihin Moddus voi joissain olosuhteissa alentaa itävyyttä Puintikosteus? Kasvitautitorjunnalla ei saatu sadonlisää tässä kokeessa millään lajilla

23 Sato kg/ha Itävyys % kg/ha itävyys % Nurmikasvien lajivertailu Nurmikasvilajien siemensadot 2008 ja 2009 Itävyydet Retu, ruokonata Kora, ruokonata Kasper,nurminata Felina, rainata Retu Ruokonata Kora Ruokonata Kasper nurminata Felina rainata vuoden nurmi Retu Kora Kasper Felina Retu Kora Kasper Felina

24 Rehu- ja siementuotannon yhdistäminen ruokonadalla Jokioinen ja Ylistaro Koejäsenet: 1. vuosi Siemen Siemen ja odelma Kaksi heinäsatoa Kaksi säilörehusatoa Kolme säilörehusatoa viimeinen niitto elokuun lopussa

25 Ruokonadan ykkösvuoden sadot Jokioisissa 1. vuosi Siemen Siemen ja odelma Kaksi heinäsatoa Kaksi säilörehusatoa Kolme säilörehusatoa (viimeinen niitto elokuun lopussa) Sato 131 kg siementä kg ka/ha kg ka/ha kg ka/ha kg ka/ha

26 Ruokonadan 2. vuoden siemensadot Jokioisissa 1. vuosi Siemen Siemen ja odelma Kaksi heinäsatoa Kaksi säilörehusatoa Kolme säilörehusatoa 2 v. Siemensato ja sl 640 kg = kg = kg = kg = kg = 103

27 Ruokonadan ykkösvuoden sadot Ylistarossa 1. vuosi Siemen Siemen ja odelma Kaksi heinäsatoa Kaksi säilörehusatoa Kolme säilörehusatoa Sato 120 kg siementä /ha 137 kg siem.(ei odelmasatoa) kg ka/ha kg ka/ha kg ka/ha

28 Ruokonadan 2. vuoden siemensadot Ylistarossa 1. vuosi Siemen Siemen ja odelma Kaksi heinäsatoa Kaksi säilörehusatoa Kaksi säilörehusatoa (viimeinen niitto elokuun lopussa) 2 v. Siemensato ja sl 538 kg = kg = kg = kg = kg = 84

29 Timotein siemensatoja voitaneen edelleen kohottaa mm. korjuun varmistaminen karheelleniittokoneella

30 Pickup laitteisto on eduksi karheelta puitaessa

31

32 Norjalaisten tutkimuksia luo olle niitosta Norjassa yleisin korjuumenetelmä suora leikkuupuinti, jossa oljet puidaan uudestaan Koetulosten yhteenveto luo olle niitosta Timotei Luo lle kuivaus (7-8 päivää) hyvä vaihtoehto suoralle puinnille Optimiajankohta luo olle niitolle % siemen kosteus Suurempi kosteus: itämisvaurioita Pienempi kosteus: Varisemistappiot ja sadon aleneminen Suurin hyöty kuivauskustannusten aleneminen Puna-apila Luo lle niitolla ei lisäsatoa Paras tulos suora leikkuupuinti, kun mykeröistä noin 80% tuleentunut

33 Viljelijäkysely Toteutettiin huhti-toukokuussa 2010 Tarkoitus: Siementuotantotilojen viljelytapojen selvittäminen Ongelmien esille nostaminen Kaikki Etelä-Pohjanmaan alueen siemenviljelijät Kirjeitä 47 kpl Vastauksia 25 kpl Vastaus % 53

34 Muita kyselyssä esille nousseista kysymyksiä Tutkimusta tarvitaan KASVINSUOJELU Lannoitus Harmaa siemen Ylituotanto Säädöksien tukinta Oikean puintiajankohta Jatkuvasti nousevat kustannukset Eviran kalliit tarkastusmaksut Olkien keruu, kun hyötykäyttö puuttuu Siemen hinta Korkeat kunnostuskustannukset Juolavehnän runsastuminen etenkin multamailla Lajikkeiden vaihtuminen Etäisyydet muihin tuottajiin

35 Viralliset lajikekokeet Uusien lajikkeiden testaus ennen markkinoille laskemista o o o o o Viljelyarvo testaus MTT kasvintuotannon tutkimus (Ylisaro) Viljat, öljykasvit ym. yksivuotiset Kaksi vuotta Nurmet Kolmivuotiset kokeet Aitoustarkastus (DUS-testi) Evira (Loimaa) Suomen kansallinen lajikeluettelo Suositus lista EU-luettelo Kansallisten lajikeluetteloiden yhdistelmä Siementuotanto Julkaisuja Lajikeopas (ProAgria keskusten liitto) Lajikekokeiden tuloksia (MTT) mtt.fi/lajikekokeet

36 Viralliset lajikekokeet Nurmikasvien testaus o 8 koepaikkaa o Kokeet perustettaan joka toinen vuosi Havainnoitavat ominaisuudet o Talvenkestävyys o Kevätsato o o o Jälkikasvukyky Tähkälle tulo Laatu D-arvo Kuidut Valkuainen Kokeissa ei tutkita lajikkeiden siementuotantoa o Jalostajat

37 Virallisten lajikekokeiden koepaikat

38 Viralliset lajikekokeet Uusimpia lajikeluetteloon hyväksyttyjä nurmikasvilajikkeita o Timotei Tenho(2004), Bor Nuutti (2005), Bor Niilo Bor (2006), Bor Rigel (2007), Bor Tryggve (2009), SW Lidar, DLF-trifolium/Graminor o Nurminata SW Revansch (2007), SW Valtteri (2010), Bor Klaara (2011), Bor o Ruokonata Karolina (2005), Bor Kora (2007), DLF-trifolium o Rainata Felina (2004), DLF-trifolium Hykor (2007), DLF-trifolium o Puna-apila Saija (2006), Bor SW Torun (2009), SW

39 GRINDSTAD RIGEL NUUTTI TRYGGVE TUURE TENHO NOKKA TAMMISTO II HAUKILA TUUKKA UULA NIILO JONATAN ALMA IKI SAGA BOTTNIA II VÄHÄSÖYRINKI VEGA Timoteilajikkeiden jälkikasvukyky Timoteilajikkeiden jälkisadot (2. ja 3. niitto) virallisissa lajikekokeissa Kg ka/ha

40 Natalajikkeiden satoisuus Viralliset lajikekokeet kok. sato sato 1. niitto 0 KORA * KAROLINA * RETU * HYKOR ** FELINA ** VALTTERI REVANSCH FURE INKERI KASPER ILMARI KALEVI

41 Timotein serdifioidut siemenmäärät lajikkeittain % Lajke % Tuukka Iki Tammisto II Jonatan Grindstad Tuure Nuutti Saga Tenho Vähäsöyrinki Nokka Muut Yht. milj kg 2,4 1,9 4,5 3,0 2,9 2,9 Lähde: Evira

42 Natojen serdifioidut siemenmäärät lajikkeittain % Lähde: Evira Lajke % Kasper Ilmari Karolina* Kora* Kalevi Inkeri Retu* Fure Hykor** Sigmund Felina** Yht. milj. kg 0,69 0,95 1 0,82 0,88 0,92 * Ruokonata ** Rainata