Puna-apilan ja natojen siementuotannosta. Agrimarket Nurmipäivä Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous
|
|
- Topi Mäkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Puna-apilan ja natojen siementuotannosta Agrimarket Nurmipäivä Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous
2 Apilan siementä on tuotu varsin suuria määriä (P-a suomalainen sertifiointi v. 2013/ kg) Apilan siemenen tuonti (kg) kausittain Kg / v Puna-apila Alsikeapila Valkoapila / / / / /14 2 Oiva Niemeläinen
3 Puna-apilan, nurmi- ja ruokonadan sekä Englanninraiheinän siementuotantoalat 1400 Viljelytarkastusalat siementuotannossa (ha) 1200 Tarkastettu ala (ha) Nurminata Ruokonata Engl.raiheinä Puna-apila Oiva Niemeläinen
4 Tuodun puna-apilan siemenen lajikkeista 1 % 12 % Puna-apilan siemenen tuonti lajikkeittain kaudella 2011/12 2 % 3 % 11 % 14 % 1 % 0 % 56 % Altaswede Violetta RVP Bjursele SW Yngve Global Betty Varte Jögeva 433 Muut Suurimman osan käyttöarvo ei rehuntuotantoon ole sopiva Viherlannoitukseen kylläkin käy monenlainen siemen Markkinoilla olisi tilaa siementuotannolle 4 Oiva Niemeläinen
5 Puna-apilan keskihehtaarisato vuosina Puna-apilan keskihehtaarisato (kg/ha) vuosina Oiva Niemeläinen
6 Puna-apilan keskimääräinen siemensato alueittain (havaintoja on vähän; 4 on Hämeen ELY-keskus 350 Puna-apilan keskimääräinen siemensato (kg/ha) ELY-keskuksittain ( ). Häme no Oiva Niemeläinen
7 Puna-apilan hehtaarisadon vaihtelu selittivät: Puna-apilan keskimääräinen siemensato (kg/ha) tavanomaisessa ja luomutuotannossa Vuosi 13,0 % Alue (ELY-keskus) 12,0 % Vuosi & alue yhdysvaik. 1,5 % Lajike 8,3 % Tuotantotapa (luomu) 3,4 % Viljelyksen pinta-ala 5,7 % Muu tekijä 56,2 % 0 Tavanom. Luomut. 7 Oiva Niemeläinen
8 Puna-apilan siemenviljelylohkon koon suureneminen alensi hehtaarisatoa Viljelys muodostuu yhdestä tai useammasta lohkosta. Tarkastelussa pyrittiin selvittämään monestako lohkosta viljelmä koostui ja arvioimaan lohkoon koon vaikutusta puna-apilan hehtaarisatoon. Ohessa mallinnettu käyrän kuinka hehtaarisato (kg/ha) näytti alenevan lohkon koon kasvaessa (ha). Oletettavasti pölytyksen vaillinaisuus alentaa hehtaarisatoa suurilla lohkoilla. 8 Oiva Niemeläinen
9 Apilan huippukukinnan ja pölyttäjien määrän ajoittuminen & sääolot -> iso merkitys sadonmuodostukselle Apilakasvustossa on samaan aikaan monessa eri kehitysvaiheessa olevia kukintoja Luokittelimme vaiheet 1 6 Nupusta huippukukinnan kautta kokonaan ränsistyneeseen kukintoon (Kuva Tammelasta ) 9 Oiva Niemeläinen
10 Puna-apilalajikkeiden kukintojen kehitysaste Jokioisilla % Puna-apilajikkeiden kukintojen kehitysaste Jokioisilla % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Saija Betty SW Yngve Sw Torun Ilte Varte 1 Nuppu 2. KuVihreä 3 Os.Pun. 4.HuKu 5. Ku.os.Rän. 6. Kuk.Räns. 10 Oiva Niemeläinen
11 Puna-apilajikkeiden kukintojen kehitysaste Jokioisilla 100 % Puna-apilalajikkeiden kukintojen kehitysaste Jokioisilla % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Saija Betty SW Yngve Sw Torun Ilte Varte 1 Nuppu 2. KuVihreä 3 Os.Pun. 4.HuKu 5. Ku.os.Rän. 6. Kuk.Räns. 11 Oiva Niemeläinen
12 Jokioisilla: vasemmalta: suoja-saija-ilte-sw Torun-Varte 12 Oiva Niemeläinen
13 Lajikkeiden kukinnan alkaminen Jokioisissa v Varte 8.6. Betty SW Torun SW Yngve Saija Ilte Oiva Niemeläinen
14 Mustiala Tammela Oiva Niemeläinen
15 Apilan lajikekokeen puinti (viimeiset lajikkeet) 15 Oiva Niemeläinen
16 Lajikkeiden 1000 siemenen painot diploidit ja tetraploidit lajikkeet erottuvat 3,5 Puna-apilalajikkeiden 1000 s paino (g) kenttäkokeessa Jokioisilla 3 2, siemenen paino g 2 1,5 1 V V ,5 0 Saija Betty Sw Yngve Sw Torun Ilte Varte 16 Oiva Niemeläinen
17 Puna-apilalajikkeiden ha-sadot lajikekokeessa Jokioisilla v ja Puna-apilalajikkeiden siemensadot Jokioisilla (kg/ha) vuosina 2013 ja 2014 (1. ja 2. vuosi) 250 Hehtaarisato kg/ha v v Saija Betty Sw Yngve Sw Torun Ilte Varte 17 Oiva Niemeläinen
18 Siementuotantoa olisi varmaan yllin kyllin ellei olisi ongelmia siementuotannossa Sadonkorjuu sääolojen armoilla Pölyttyminen Rikkakasvit hierakat Perustaminen joka vuosi 18 Oiva Niemeläinen
19 Apilalla etuja viljelykierrossa Typpilannoitusvaikutus seuraavalle kasville Siemennurmi vastannee viherlannoitusnurmea lainnoitusvaikutuksessa Vaikutus ulottuu myös toiseen jälkikasvuvuoteen Positiivinen vaikutus maan rakenteeseen Maan orgaaninen aines säilyy 19 Oiva Niemeläinen
20 Puna-apilan korjuuta yritettiin v jopa epätoivoisestikin niitto Oiva Niemeläinen
21 Ruoko-, puna- ja nurminataa Jokioisilla Oiva Niemeläinen
22 Ruokonatakasvustoa Ylistarolta Etelä- Pohjanmaalta v Oiva Niemeläinen
23 Nadat vaativat kukinnan virittymisen edeltävänä syksynä Nadat vaativat kukinnan virittymisen edeltävänä syksynä Etenkin ensimmäisenä nurmivuonna ruokonadan röyhyntuotanto jää vähäiseksi Ruokonadasta kannattaisikin ottaa ensimmäisenä vuonna mieluummin rehusato kuin siemensato (kuva Jokoisilta nurmivuonna) 23 Oiva Niemeläinen
24 Nurminadan keskihehtaarisadot Nurminadan hehtaarisatojen keskisato (kg/ha) ja alimman neljänneksen yläraja ja ylimmä alaraja vuosina Hehtaarisato kg/ha Oiva Niemeläinen
25 Nurminadan hehtaarisadot ELY-alueilla Nurminadan keskihehtaarisato (kg/ha) ELY-keskuksittain vuosina (Häme 4 ja Pirkanmaa 5) Oiva Niemeläinen
26 Ruokonadan kokeet v Jokioisilla (2. vuoden nurmi) Puintiaika » Puintikost. Sato kg/ha Retu kg/ha Karoliina kg/ha Puintiaika Retu kg/ha Karoliina kg/ha 26 Oiva Niemeläinen
27 Nurmi- ja punanadan kokeilut v Jokioisilla (2. vuoden nurmi) Punanata Juliska» Puintikost. Sato kg/ha kg/ha kg/ha Nurminata Inkeri kg/ha kg/ha 27 Oiva Niemeläinen
28 Punanadan koeruudut: kaksi puintiaikaa Juliska Puinti Puintikosteus 26.3 Sato 337 kg/ha Puinti Puintikosteus Sato 285 kg/ha 28 Oiva Niemeläinen
29 Nurminadan luo olta niittokokeilua v Luo olle niitto (Puintikosteus 40%) Luo olta puinti Puintikosteus 9.6 Sato 252 kg/ha Itävyys 76 TSP 2,13 g Suora leikkuupuinti Puintikosteus Sato 363 kg/ha - Itävyys 81 - TSP 2,09 g 29 Oiva Niemeläinen
30 Korjuutapakokeille oikein mittakaava on maatilamittakaava 30 Oiva Niemeläinen
31 Nurminadan puintikosteus ja luo olle niitetyissä ja suoran leikkuupuinnin kasvustoissa Loimaalla (Perho) Nurminadan puintikosteusprosentti Puintikosteuden aleneminen ja kuivatuksen sujuvuuden paraneminen ja tarpeen väheneminen etu jos sää sallii kuivatuksen kentällä Hehtaarisaatoon vaikutus vaihteleva Luoko Luoko Puinti Oiva Niemeläinen
32 Luo olle niitto alensi timotein siemensadon puintikosteutta Luoko 2.8. Luoko 5.8. Puinti 7.8. Maatilakokeissa (Perho): Timotein niitto luo olle 2.8. ja Luo on ja suora leikkuupuinti Puintikosteudet Wilellä ja uunikuivatuksella Wile 130 C 32 Oiva Niemeläinen
33 Luo olle niiton etuja ja haittoja Teemu Perhon mukaan: Edut: Siemensadon esikuivatus / jälkituleennuttaminen pellolla Puinnin helpottuminen Timoteilla saadaan koko siemensato talteen Sääriskin vähentäminen Kuivan puintijätteen häviäminen peltoon Haitat: Lisää kustannuksia jos sato joudutaan noukkimaan liian aikaisin Juolavehnän siemenen irtoaminen helpommin tähkästä Sääriski karhon kuivuminen sateen jälkeen hidasta Karholleniittokoneen toiminta märässä kasvustossa 33 Oiva Niemeläinen
34 Tuotantomääristä kaudella 2013/ Sertifioitu tuotanto v. 2013/14 (kg) Tuotanto kg Ruokonata ERH Puna-apila Nurminata Akselin otsikko 34 Oiva Niemeläinen
35 Eräiden lajien siemenen tuotanto ja tuonti (kg) kaudella 2013/ Kg Tuotanto Tuonti Ruokonata ERH Puna-apila Nurminata 35 Oiva Niemeläinen
36 Punanataa tuodaan jatkuvasti mittavia määriä.. Siemenen tuonti v. 2013/2014 Ruokonata ERH Puna-apila Nurminata Punanata 8 % 10 % 55 % 18 % 9 % 36 Oiva Niemeläinen
37 Punanadan siementä käytetään saman verran kuin nurminadan siementä kaikki tuodaan Tuotanto ja tuonti eräillä lajeilla kaudella 2013/ Kg Tuotanto Tuonti Ruokonata ERH Puna-apila Nurminata Punanata 37 Oiva Niemeläinen
38 Näillä kasveilla ja punanadallakin olisi tilaa laajentua jo kotimaan markkinoidenkin käytöllä 1400 Viljelytarkastusalat siementuotannossa (ha) 1200 Tarkastettu ala (ha) Nurminata Ruokonata Engl.raiheinä Puna-apila Oiva Niemeläinen
39 Kiitos! 39 Oiva Niemeläinen
40 40 Oiva Niemeläinen
Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi
Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi Sieppari pellossa hanke 21.11.2017 Tuorla Oiva Niemeläinen ja Markku Niskanen, LUKE Luonnonvarat ja biotalous Siitä
LisätiedotNurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa
Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja
LisätiedotNurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2
25.2.213 Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilastot sekä arvio käytöstä Oiva Niemeläinen, MTT, Kasvintuotanto Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.213 Huittinen Nurmisiementen käyttöarviosta
LisätiedotNurmiheinien ja puna-apilan siementuotanto
Nurmiheinien ja puna-apilan siementuotanto Siemenestä satoon siementuotannon mahdollisuudet. Kasvua pellosta hanke. 13.2.2018. Joensuu Oiva Niemeläinen, Luke 1 Teppo Tutkija Biomassa-atlas palvelu avattiin
LisätiedotRehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
Nurmisiemen- ja rehutuotannon yhdistämismahdollisuuksista Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.2013 Huittinen Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto, Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
LisätiedotNURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN. Hämeenlinna Mika Isolahti
NURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN Hämeenlinna 13.3.2015 Mika Isolahti Nurmikasvien jalostuskaava vuosia 1-3 YKSILÖHAVAINTOAINEISTO TESTIRISTEYTYS 4-9 JÄLKELÄISTESTI 10 SYNTEETTISEN LINJAN
LisätiedotNurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta
Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta Oiva Niemeläinen, Luke Nurmesta ja kuminasta vaihtoehtoja viljalle, 16.2.2017 Livia, Tuorla Nurmikasvien siemenviljelyn
LisätiedotLannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa. Joensuu Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus
Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa Joensuu 8.12.2011 Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus 9.12.2011 Rehunurmien viljelyn kokonaisala on pysynyt
LisätiedotSiemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho
Siemenviljelijän puheenvuoro Siementuottajapäivä 10.2.2017 Heikki Perho Myllykylän tila Ypäjällä, Ypäjänkylässä Historia ulottuu 1540 luvulle saakka, tilan 17. jatkaja Kasvinviljelytila, pinta-ala vuokramaineen
LisätiedotOnko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016
Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016 UusiRaHa hankkeen seminaari Hyvinkää, Hyria, 9.3.2017 Hannu Känkänen, Luke Italianraiheinän lajikekoe 9 maatilalla Uudellamaalla
LisätiedotNurmikasvituottajapäivä Nurmikasvien viljelytekniikka
Nurmikasvituottajapäivä 12.3.215 Nurmikasvien viljelytekniikka Tutkija Markku Niskanen, Seinäjoki Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja Biotalous/Tuotantojärjestelmät Nurmikasvien siementuotantokokeet Erikoiskasvihanke
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei!
LisätiedotTimotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä
25.2.213 Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä Huittinen 22.2.213 Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus 25.2.213 Erikoiskasvihanke (Vipu) Nurmikasvien siementuotanto
LisätiedotMonipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa
Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Jarkko Storberg Nurmituotannon huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi 0400 849 992 Satotaso ja tuotantokustannukset kg ka/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki
LisätiedotKäytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet
Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet Pudasjärvi 12.1.211 Arjo Kangas Markku Niskanen Virallisten lajikekokeiden koepaikat Timotei (Pleum pratense) Eniten viljelty nurmiheinä Suomessa
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
LisätiedotLaadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti
Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä 10.2.2017 Lahti Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomi Huippuosaaja, nurmentuotanto Nurmentuotannon ketju Miten nurmituotanto vaikuttaa
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,
LisätiedotNURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti
NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus
LisätiedotKuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia
Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena
LisätiedotRuokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi
Liite 9.6.2003 60. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Oiva Niemeläinen, Päivi Nykänen-Kurki ja Tiina Tontti, MTT Ruokonata ja koiranheinä olivat selkeästi
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotSeosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke
Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne
LisätiedotSiemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry
Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
LisätiedotValkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016
Kainuun maatalous Valkuaisrehu (KaiVa) hanke Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016 Pellonpiennarpäivä KAO Seppälä Luke Kainuu Katja Keränen / Asiantuntija, aluehankkeet / 0295326235 Anu Räty / Tutkija
LisätiedotMesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi
Mesikasvinurmet Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa 224 000 ha viljelemätöntä peltoalaa v. 2012 Meden tuotanto jopa 200 400 kg / ha 1 % tehokkuudella saatavissa
LisätiedotNurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa
Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa Valkuaiskasvityöpaja Hämeenlinna 12.12.2016 Markku Niskanen Tutkija, Luke Seinäjoki/Ylistaro Johdanto - Puna-apilan lajikekokeet - Talvisopu hankkeen sinimailaskokeet
LisätiedotKasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista
Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,
LisätiedotTutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia
Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MMT Erikoistutkija, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Kuminaviljelyttäjien tilaisuudet kevät 213 Esitykset sekä muutakin
LisätiedotNurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa
Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa Nurmi euroiksi tulosseminaari 9.4.2019, Iisalmi Arja Mustonen, Luke Kiitokset: Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen ja Sanna Kykkänen Sisältö Täydennyskylvökokeiden ja
LisätiedotRaisioagro. Nurmiopas 2014
Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.
LisätiedotNurmikokeiden havaintoja 2013
Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus
LisätiedotTutkimustuloksia NURMESTA 2013
Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,
LisätiedotMiten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi
Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat
LisätiedotLuke Mikkelin nurmikokeet 2018
Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotKerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa
Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kokemuksia luomuun siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi HAMK Mustiala 3.9.8 Hannu Känkänen Kerääjäkasvien hyötyjä Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys
LisätiedotPUNA-APILAN SIEMENSADOT AVAIMIA NOUSUUN?
PUNA-APILAN SIEMENSADOT AVAIMIA NOUSUUN? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Huittinen 22.2.2013 Puna-apila tärkein nurmipalkokasvi Suomessa rehuarvo on korkea mahdollisuus korkeisiin satotasoihin säilörehuntuotannossa
LisätiedotYLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON
1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi
LisätiedotKerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta
Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet koulutus Mustiala, 8.4.2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus
LisätiedotNurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
LisätiedotMonivuotisten viljelykasvien viljeleminen / talviaikaisen kasvipeitteisyyden keinot
Monivuotisten viljelykasvien viljeleminen / talviaikaisen kasvipeitteisyyden keinot Vilma -webinfo 31.1.2018 Oiva Niemeläinen, Luke 1 Teppo Tutkija 31.1.2018 Nurmien vaikutuksia viljelykierrossa Palkokasvinurmien
LisätiedotViherlannoitus vihannesten viljelykierrossa
Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä
Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua
LisätiedotKuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT
LisätiedotLuomusiementuotanto. Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki
Luomusiementuotanto Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus 13.11.2014 Helsinki Sisältö Luomusiementuotannon tilanne Suomessa Kannattavuushaasteet Tilastrategiat 2013 luomusiementuotannon
LisätiedotKestorikkakasvien mekaaninen torjunta
Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Kestorikkakasvit, nurmien niitot ja avokesanto Juolavehnäkokeet Ruukissa 2012 14
LisätiedotOiva Niemeläinen, Luke Sieppari pellossa hankkeen seminaari Livia, Tuorla. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus
Saaristomeren valuma-alueiden viljelyssä talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäys suotavaa Paimion- ja Aurajoen valumaalueiden viljelyn kuvausta Biomassa-Atlaksen avulla Oiva Niemeläinen, Luke Sieppari
LisätiedotAlustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua
Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua Lauri Jauhiainen ja Oiva Niemeläinen Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat ja biotuotanto Suomen Nurmiyhdistyksen vuosikokous 30.8.2016 Luke/Tike satotilaston
LisätiedotSiemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa
Siemenen laatu ja punahome Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa Suomessa tuotetuista siemeneristä tutkitaan näyte Eviran siemenlaboratoriossa tutkimukset puhtaus (puhdas siemen,
LisätiedotNurmisiementuotanto lisää gluteenittomia kasvilajivaihtoehtoja Keskisen Mylly Oy Vilppula
Nurmisiementuotanto lisää gluteenittomia kasvilajivaihtoehtoja 23.1.2019 Keskisen Mylly Oy Vilppula Yleistä siementuotannosta Sopimustuotantoa Peltojen hukkakaurattomuus Viljelmä käsite ja omat koneet
LisätiedotLisää luomusiemenen tuotantoa
Lisää luomusiemenen tuotantoa Luomupäivät 17.11.2016 Turku Heikki Ajosenpää Länsi-Suomi Sisältö Miksi tarvitaan lisää luomusiementä? Luomusiemenen tuotanto nyt Siementuotannon mahdollisuudet ja haasteet
LisätiedotLuomusiementuotannon kannattavuudesta
Luomusiementuotannon kannattavuudesta Luomupäivät 5.4.2018, Tampere juha-antti.kotimaki@proagria.fi 0503011752 Miksi luomusiementuotantoon Jatkuvasti kasvava kysyntä, luomualan kasvu jatkuu Nurmisiemen,
LisätiedotViherlannoituskasvit Rehunurmet
Luomuviljelyn peruskurssi Viherlannoituskasvit Rehunurmet LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Apilan hyödyt kasvustossa Kuva: Kaija Hinkkanen Typensidonta, hyvä esikasviarvo
LisätiedotSULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy
SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA Kalajoki 8.1.2016 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy BOREAL ON KOTIMAINEN KASVIJALOSTUSYRITYS Viljat: ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruis
LisätiedotMATKAKERTOMUS Suomen Nurmiyhdistykselle
Oiva Niemeläinen MATKAKERTOMUS Suomen Nurmiyhdistykselle osallistumisesta kuudenteen kansainväliseen nurmisiemenkongressiin Seed Production in the northern light Gjennestadissa Norjassa 18-20.6.2007 Kongressi
LisätiedotKokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi. Yleiskatsaus luomun tilanteeseen
Kokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi Yleiskatsaus luomun tilanteeseen HAMK Mustiala 13.9.2018 ProAgria Etelä-Suomi / Kaija Hinkkanen Tavoite 2020: Luomutiloja 20% - tilanne
LisätiedotPalkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p
Palkokasvinurmien siemenseokset Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 452 089 Nurmiseosten laji- ja lajikevalintaan vaikuttaa Korjuuintensiteetti eli niittojen
LisätiedotKerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali
Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017, Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi) Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena
LisätiedotLAATUSIEMEN 2012 2015
LOPPURAPORTTI Laatusiemenen tuotannon ja käytön tehostaminen: tiedoista tekoihin LAATUSIEMEN 2012 2015 1. Tutkimuksen tavoitteet Hankkeen kahdelle, viljoihin ja nurmisiementuotantoon keskittyneelle osakokonaisuudelle
LisätiedotTehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa
Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Kestorikkakasvit, nurmien niitot ja tehostettu avokesanto
LisätiedotLohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotPalkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala
Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Luomuseminaari Jyväskylä 8.10.2016 Tähtää valkuaisomavaraisuuden parantamiseen
LisätiedotKasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo
Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Ajan tasalla pidettävät dokumentit Luomusuunnitelma tilalla päivitetty versio Vuosittainen tuotantosuunnitelma
Lisätiedot20.3.2013. Kuva: Matti Teittinen
Kansallinen siementuotannon tuki päättyi 21. (Timotein siementuen alasajo meneillään.) EU:n siemen ja lisäysmateriaalilainsäädännön uudistuminen. Sertifioidun siemenen alhainen käyttöaste. Kuva: Matti
LisätiedotAgrimarket- Viljelijäristeily
Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012
LisätiedotSADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA
SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN
LisätiedotRahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa
Rahjan tila Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoella Yrittäjinä toimivat Esa ja Marja-Leena Rahja vuodesta 1987 lähtien Lypsylehmiä tällä hetkellä 95 Pihattonavetta
LisätiedotNurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle
Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie
LisätiedotKuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,
LisätiedotRuisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA
UUDET VILJELYKASVIT NURMENVILJELYN TUKENA MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? Jussi Peltonen Tuoteryhmäpäällikkö Viljelijän Avena Berner Karjatilojen karkearehun tuotanto perustuu
LisätiedotKierrätyslannoitteet kuminalla. Sieppari Pellossa seminaari, Tuorla
Kierrätyslannoitteet kuminalla Sieppari Pellossa seminaari, Tuorla 16.2.1027 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) marjo.keskitalo@luke.fi tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Markku
LisätiedotApila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja
LisätiedotLUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?
LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä
Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Ympäristökorvauskoulutus Nummela 10.1.2017 UusiRaHa -hanke Hannu Känkänen, Luke Alus- ja kerääjäkasvit: termien virallinen selitys Kerääjäkasvi Kerää maasta ravinteita
LisätiedotSyysrypsin viljely Antti Tuulos
Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto
LisätiedotKuntoa, kiertoa ja kasvipeitteisyyttä rantalohkoille (Sieppari pellossa) Projektikoodi 7000V-YIR055 Kesto:
Ympäristöministeriön Raki-ohjelman hanke Kuntoa, kiertoa ja kasvipeitteisyyttä rantalohkoille (Sieppari pellossa) Projektikoodi 7000V-YIR055 Kesto: 15.5.2015 31.12.2017 Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattiopisto
LisätiedotAjankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA
Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja
LisätiedotLuomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin
Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin LUKEKAS hanke (Aluskasvit, Torjunta) PRODIVA hanke (Seurannat, Tiedonvälitys) Jukka Salonen www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit
LisätiedotViralliset lajikekokeet 2017
lajikenimi voidaan kirjata jo tässä vaiheessa. Tiedot kokeisiin halutuista lajikkeista pyydetään lähettämään sähköpostilla osoitteella: Viralliset lajikekokeet 2017 Kasvilajikkeen jalostajalle ja markkinoijalle
LisätiedotKerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke
Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 9
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS LOUNAIS-SUOMEN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 9 Jaakko Köylijärvi: Tuloksia nurmi- ja nurmikkoheinien siemenviljelystä MIETOINEN 1983 ISSN 0356-7613 TULOKSIA NURMI- JA NURMIKKOHEINIEN
LisätiedotSiemensopimustuottajat Hankkija-Maatalous Oy. Katri Haavikko Loimaa
Siemensopimustuottajat Hankkija-Maatalous Oy Katri Haavikko Loimaa 14.11.2012 Aiheet tänään Tervetuloa, HMOY:n uutiset Jyrki Lepistö Viljakaupan näkymät Taneli Rytsä Siementuotanto 2011 12 Markkinat keväällä
LisätiedotOhran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka
MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä
LisätiedotNurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html
Nurmilajit Talvi 2008 Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Yleistä Pohjoiset nurmikasvit asettuvat ajoissa talvilepoon, keräävät runsaasti energiaa ennen
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 6/86 OIVA NIEMELÄINEN ja SEPPO PULLI - Kasvinviljelyosasto Puna-apilalajikkeiden siemenmuodostus Tuloksia apilan virallisista siemenviljelyn lajikekokeista vuosilta
LisätiedotMIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen
MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA Hämeenkyrö 13.3.2017 Jukka Saarinen LIINAHARJAN TILA - KOKEMÄEN YLISTARON KYLÄSSÄ - VILJELYKSESSÄ 45 HA PELTOA, METSÄÄ - TILALLA AINOASTAAN LÄMMINILMAKUIVURI EI KYLMÄ- ILMAKUIVAUS
LisätiedotKasvinviljelyseminaari
Kasvinviljelyseminaari Kemiö Agrimarket 13.02.2012 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Uudistetut Kasvuohjelmat viljelijöiden työkaluina Kasvuohjelmatoiminta, yhteistyötä
LisätiedotKaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi
Tietokortti: Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi Puna-apilan (Trifolium pratense L.) käyttö säilörehunurmissa on lannoitteiden hintojen noustessa tullut yhä houkuttelevammaksi.
LisätiedotSaatekirje nurmikasvisopimukset 2017
15.2.2017 Saatekirje nurmikasvisopimukset 2017 Tässä sähköpostissa on tulevan satokauden nurmikasvituotantosopimus liitteineen. Tutustu koko kirjeen materiaaliin huolellisesti, vastaa sähköpostiin ja kirjoita
LisätiedotRypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita
Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa
LisätiedotKenttäkoetulokset 2017
Kenttäkoetulokset 2017 Kerääjäkasvien viljely kynnetyssä, kevennetysti muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Kokeet 2016 2017 ja 2017-2018 UusiRaHa hankkeen seminaari Hyvinkää, Hyria, 21.3.2018 Hannu
LisätiedotViljan ja valkuaisviljan viljely luomuna
2012 Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna Ulla-Maija Leskinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa 01.12.2012 1. Rukiin luomuviljelyyn tarvitaan siemeneksi vanhoja lujakortisia viljalajikkeita, esim. Kartano ja
LisätiedotPeltoviljely Muuruveden koulutilalla
Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä
LisätiedotPeter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
LisätiedotLuonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot
Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot)
LisätiedotTUOVA Tuottavaa valkuaista hanke
TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat
LisätiedotGluteenittoman tattarin viljely
Gluteenittoman tattarin viljely Markku Vitikainen, Keskisen Mylly Oy SATAFOOD - Gluteenittomasta viljelykierrosta erikoistumisvaihtoehto tiloille-hanke, Huittinen 10.3.2017 Tietoa osuuskunnasta Perustettu
Lisätiedot