Puna-apilan ja natojen siementuotannosta. Agrimarket Nurmipäivä Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous

Transkriptio

1 Puna-apilan ja natojen siementuotannosta Agrimarket Nurmipäivä Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous

2 Apilan siementä on tuotu varsin suuria määriä (P-a suomalainen sertifiointi v. 2013/ kg) Apilan siemenen tuonti (kg) kausittain Kg / v Puna-apila Alsikeapila Valkoapila / / / / /14 2 Oiva Niemeläinen

3 Puna-apilan, nurmi- ja ruokonadan sekä Englanninraiheinän siementuotantoalat 1400 Viljelytarkastusalat siementuotannossa (ha) 1200 Tarkastettu ala (ha) Nurminata Ruokonata Engl.raiheinä Puna-apila Oiva Niemeläinen

4 Tuodun puna-apilan siemenen lajikkeista 1 % 12 % Puna-apilan siemenen tuonti lajikkeittain kaudella 2011/12 2 % 3 % 11 % 14 % 1 % 0 % 56 % Altaswede Violetta RVP Bjursele SW Yngve Global Betty Varte Jögeva 433 Muut Suurimman osan käyttöarvo ei rehuntuotantoon ole sopiva Viherlannoitukseen kylläkin käy monenlainen siemen Markkinoilla olisi tilaa siementuotannolle 4 Oiva Niemeläinen

5 Puna-apilan keskihehtaarisato vuosina Puna-apilan keskihehtaarisato (kg/ha) vuosina Oiva Niemeläinen

6 Puna-apilan keskimääräinen siemensato alueittain (havaintoja on vähän; 4 on Hämeen ELY-keskus 350 Puna-apilan keskimääräinen siemensato (kg/ha) ELY-keskuksittain ( ). Häme no Oiva Niemeläinen

7 Puna-apilan hehtaarisadon vaihtelu selittivät: Puna-apilan keskimääräinen siemensato (kg/ha) tavanomaisessa ja luomutuotannossa Vuosi 13,0 % Alue (ELY-keskus) 12,0 % Vuosi & alue yhdysvaik. 1,5 % Lajike 8,3 % Tuotantotapa (luomu) 3,4 % Viljelyksen pinta-ala 5,7 % Muu tekijä 56,2 % 0 Tavanom. Luomut. 7 Oiva Niemeläinen

8 Puna-apilan siemenviljelylohkon koon suureneminen alensi hehtaarisatoa Viljelys muodostuu yhdestä tai useammasta lohkosta. Tarkastelussa pyrittiin selvittämään monestako lohkosta viljelmä koostui ja arvioimaan lohkoon koon vaikutusta puna-apilan hehtaarisatoon. Ohessa mallinnettu käyrän kuinka hehtaarisato (kg/ha) näytti alenevan lohkon koon kasvaessa (ha). Oletettavasti pölytyksen vaillinaisuus alentaa hehtaarisatoa suurilla lohkoilla. 8 Oiva Niemeläinen

9 Apilan huippukukinnan ja pölyttäjien määrän ajoittuminen & sääolot -> iso merkitys sadonmuodostukselle Apilakasvustossa on samaan aikaan monessa eri kehitysvaiheessa olevia kukintoja Luokittelimme vaiheet 1 6 Nupusta huippukukinnan kautta kokonaan ränsistyneeseen kukintoon (Kuva Tammelasta ) 9 Oiva Niemeläinen

10 Puna-apilalajikkeiden kukintojen kehitysaste Jokioisilla % Puna-apilajikkeiden kukintojen kehitysaste Jokioisilla % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Saija Betty SW Yngve Sw Torun Ilte Varte 1 Nuppu 2. KuVihreä 3 Os.Pun. 4.HuKu 5. Ku.os.Rän. 6. Kuk.Räns. 10 Oiva Niemeläinen

11 Puna-apilajikkeiden kukintojen kehitysaste Jokioisilla 100 % Puna-apilalajikkeiden kukintojen kehitysaste Jokioisilla % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Saija Betty SW Yngve Sw Torun Ilte Varte 1 Nuppu 2. KuVihreä 3 Os.Pun. 4.HuKu 5. Ku.os.Rän. 6. Kuk.Räns. 11 Oiva Niemeläinen

12 Jokioisilla: vasemmalta: suoja-saija-ilte-sw Torun-Varte 12 Oiva Niemeläinen

13 Lajikkeiden kukinnan alkaminen Jokioisissa v Varte 8.6. Betty SW Torun SW Yngve Saija Ilte Oiva Niemeläinen

14 Mustiala Tammela Oiva Niemeläinen

15 Apilan lajikekokeen puinti (viimeiset lajikkeet) 15 Oiva Niemeläinen

16 Lajikkeiden 1000 siemenen painot diploidit ja tetraploidit lajikkeet erottuvat 3,5 Puna-apilalajikkeiden 1000 s paino (g) kenttäkokeessa Jokioisilla 3 2, siemenen paino g 2 1,5 1 V V ,5 0 Saija Betty Sw Yngve Sw Torun Ilte Varte 16 Oiva Niemeläinen

17 Puna-apilalajikkeiden ha-sadot lajikekokeessa Jokioisilla v ja Puna-apilalajikkeiden siemensadot Jokioisilla (kg/ha) vuosina 2013 ja 2014 (1. ja 2. vuosi) 250 Hehtaarisato kg/ha v v Saija Betty Sw Yngve Sw Torun Ilte Varte 17 Oiva Niemeläinen

18 Siementuotantoa olisi varmaan yllin kyllin ellei olisi ongelmia siementuotannossa Sadonkorjuu sääolojen armoilla Pölyttyminen Rikkakasvit hierakat Perustaminen joka vuosi 18 Oiva Niemeläinen

19 Apilalla etuja viljelykierrossa Typpilannoitusvaikutus seuraavalle kasville Siemennurmi vastannee viherlannoitusnurmea lainnoitusvaikutuksessa Vaikutus ulottuu myös toiseen jälkikasvuvuoteen Positiivinen vaikutus maan rakenteeseen Maan orgaaninen aines säilyy 19 Oiva Niemeläinen

20 Puna-apilan korjuuta yritettiin v jopa epätoivoisestikin niitto Oiva Niemeläinen

21 Ruoko-, puna- ja nurminataa Jokioisilla Oiva Niemeläinen

22 Ruokonatakasvustoa Ylistarolta Etelä- Pohjanmaalta v Oiva Niemeläinen

23 Nadat vaativat kukinnan virittymisen edeltävänä syksynä Nadat vaativat kukinnan virittymisen edeltävänä syksynä Etenkin ensimmäisenä nurmivuonna ruokonadan röyhyntuotanto jää vähäiseksi Ruokonadasta kannattaisikin ottaa ensimmäisenä vuonna mieluummin rehusato kuin siemensato (kuva Jokoisilta nurmivuonna) 23 Oiva Niemeläinen

24 Nurminadan keskihehtaarisadot Nurminadan hehtaarisatojen keskisato (kg/ha) ja alimman neljänneksen yläraja ja ylimmä alaraja vuosina Hehtaarisato kg/ha Oiva Niemeläinen

25 Nurminadan hehtaarisadot ELY-alueilla Nurminadan keskihehtaarisato (kg/ha) ELY-keskuksittain vuosina (Häme 4 ja Pirkanmaa 5) Oiva Niemeläinen

26 Ruokonadan kokeet v Jokioisilla (2. vuoden nurmi) Puintiaika » Puintikost. Sato kg/ha Retu kg/ha Karoliina kg/ha Puintiaika Retu kg/ha Karoliina kg/ha 26 Oiva Niemeläinen

27 Nurmi- ja punanadan kokeilut v Jokioisilla (2. vuoden nurmi) Punanata Juliska» Puintikost. Sato kg/ha kg/ha kg/ha Nurminata Inkeri kg/ha kg/ha 27 Oiva Niemeläinen

28 Punanadan koeruudut: kaksi puintiaikaa Juliska Puinti Puintikosteus 26.3 Sato 337 kg/ha Puinti Puintikosteus Sato 285 kg/ha 28 Oiva Niemeläinen

29 Nurminadan luo olta niittokokeilua v Luo olle niitto (Puintikosteus 40%) Luo olta puinti Puintikosteus 9.6 Sato 252 kg/ha Itävyys 76 TSP 2,13 g Suora leikkuupuinti Puintikosteus Sato 363 kg/ha - Itävyys 81 - TSP 2,09 g 29 Oiva Niemeläinen

30 Korjuutapakokeille oikein mittakaava on maatilamittakaava 30 Oiva Niemeläinen

31 Nurminadan puintikosteus ja luo olle niitetyissä ja suoran leikkuupuinnin kasvustoissa Loimaalla (Perho) Nurminadan puintikosteusprosentti Puintikosteuden aleneminen ja kuivatuksen sujuvuuden paraneminen ja tarpeen väheneminen etu jos sää sallii kuivatuksen kentällä Hehtaarisaatoon vaikutus vaihteleva Luoko Luoko Puinti Oiva Niemeläinen

32 Luo olle niitto alensi timotein siemensadon puintikosteutta Luoko 2.8. Luoko 5.8. Puinti 7.8. Maatilakokeissa (Perho): Timotein niitto luo olle 2.8. ja Luo on ja suora leikkuupuinti Puintikosteudet Wilellä ja uunikuivatuksella Wile 130 C 32 Oiva Niemeläinen

33 Luo olle niiton etuja ja haittoja Teemu Perhon mukaan: Edut: Siemensadon esikuivatus / jälkituleennuttaminen pellolla Puinnin helpottuminen Timoteilla saadaan koko siemensato talteen Sääriskin vähentäminen Kuivan puintijätteen häviäminen peltoon Haitat: Lisää kustannuksia jos sato joudutaan noukkimaan liian aikaisin Juolavehnän siemenen irtoaminen helpommin tähkästä Sääriski karhon kuivuminen sateen jälkeen hidasta Karholleniittokoneen toiminta märässä kasvustossa 33 Oiva Niemeläinen

34 Tuotantomääristä kaudella 2013/ Sertifioitu tuotanto v. 2013/14 (kg) Tuotanto kg Ruokonata ERH Puna-apila Nurminata Akselin otsikko 34 Oiva Niemeläinen

35 Eräiden lajien siemenen tuotanto ja tuonti (kg) kaudella 2013/ Kg Tuotanto Tuonti Ruokonata ERH Puna-apila Nurminata 35 Oiva Niemeläinen

36 Punanataa tuodaan jatkuvasti mittavia määriä.. Siemenen tuonti v. 2013/2014 Ruokonata ERH Puna-apila Nurminata Punanata 8 % 10 % 55 % 18 % 9 % 36 Oiva Niemeläinen

37 Punanadan siementä käytetään saman verran kuin nurminadan siementä kaikki tuodaan Tuotanto ja tuonti eräillä lajeilla kaudella 2013/ Kg Tuotanto Tuonti Ruokonata ERH Puna-apila Nurminata Punanata 37 Oiva Niemeläinen

38 Näillä kasveilla ja punanadallakin olisi tilaa laajentua jo kotimaan markkinoidenkin käytöllä 1400 Viljelytarkastusalat siementuotannossa (ha) 1200 Tarkastettu ala (ha) Nurminata Ruokonata Engl.raiheinä Puna-apila Oiva Niemeläinen

39 Kiitos! 39 Oiva Niemeläinen

40 40 Oiva Niemeläinen