Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra"

Transkriptio

1 Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra

2 Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa viljelyssä rikkakasvien hallinta on suurin haaste. Monivuotinen koe, muuttujina viljelykierto ja yksivuotisten rikkakasvien torjunta rikkaäestyksen ja sen eri muunnelmien avulla.

3 Lohkon viljavuustiedot Lohkolla 6 maalajina hiue- ja hietasavi, multavuus vaihtelee multavan ja runsasmultaisen välillä. Lohkolta otettu kaksi maanäytettä. ph 6,4 6,2 Kalsium (Ca) Tyydyttävä hyvä Fosfori (P) Tyydyttävä Välttävä Kalium (K) Hyvä Tyydyttävä Magnesium (Mg) Tyydyttävä Korkea Rikki (S) Tyydyttävä Hyvä Boori (B) Tyydyttävä

4 Lohkolle tehdyt toimenpiteet Perusmuokkauksena kyntö 11.5 muokkaustoimenpiteet aloitettiin tasausäestyksellä Lietelannan levitys 29 tn/ha 16.5 äestys, joustopiikkiäkeellä 16.5 Kylvettiin ohra, minkä kylvötiheys oli 500 kpl/m². Koululla käytettiin omaa siementä, lajike Elmeri. Lanta-analyysi Liukoinen typpi Kokonaistyppi Fosforin (P), kokonaispitoisuus Kalium (K), kokonaispitoisuus Kuiva-aine ja kosteus Tilavuuspaino 1,7 kg/m3 3,1 (±0,6) kg/m3 0,50 (±0.08) kg/m3 3,0 (±0.6) kg/ Kuiva-aine 5,8% ja kosteus 94,2% 900 kg/m3

5 Rikkatorjuntakoe Koejäseniä on 4. 1: ei rikkatorjuntaa, (0) 2: kertaalleen rikkaäestys (RÄ1) 3: sokkoäestys + rikkaäestys 2-3 lehtiasteella (RÄ2) 4: rikkaäestys 2-3 lehtiasteella+ aluskasvi (AK) Kerranteita on myös neljä. A, B, C ja D A B C D Koeruutuja on 16 kpl ja Koeruudun koko on 9x100 metriä AK RÄ1 RÄ2 0 RÄ2 AK RÄ1 0 RÄ2 0 AK RÄ1 RÄ1 AK 0 RÄ2

6 Rikkakasvilaskennat ja havainnot alkukesästä 22.5: koejäsen 3 tehtiin rikkakasvilaskenta ennen sokkoäestystä. Siemenrikkakasvit eivät olleet vielä itäneet. 3C ruudulla havaittiin pari juolavehnäpesäkettä. 30.5: koejäsenille 1, 2 ja 4 tehtiin rikkakasvilaskenta. Koeruuduilta 3 rikkakasvilaskentaa 0,25 m² alalta. Jauhosavikkaa, harvakseltaan sirkkalehtiasteella ja juolavehnän kehitysvaihe 3-5 lehteä. Esimerkkinä 2A:lla esiintyi 1-9 yksilöä jauhosavikkaa per 0,25 m². 31.5: Rikkakasviäestys, ohran ollessa 2-3 lehtiasteella.

7 Sääolot Poikkeuksellisen kuiva kesä Sateita tuli vähän kerralla Termisen kasvukauden alkamispäivä oli Tehoisa lämpösumma 1543 (12.9) Tehoisan lämpötilan summankertymä & sadesumman kehitys

8 Havainnot 18.6, ennen sadetta A ja B kerranteet olivat harvoja, mikä johtuu epätasaisesta itämisestä ja sateettomuudesta. Ohrissa oli havaittavissa kirvoja ja itämättömillä alueilla kasvoi sirkkataimi vaiheella olevia jauhosavikoita sekä ohdakkeita. Juolavehnä pesäkkeiden koko vaihteli 1-5 m² välillä. C ja D kerranteet itivät nopeammin edullisempien kosteusolojen vuoksi. Kasvusto oli tiheämpää ja itäminen tasaisempaa. Kerranneilla myös jauhosavikkaa, juolavehnä pesäkkeitä sekä 1D:ssä oli havaittavissa yksittäisiä peltomataria.

9 Kuvat ennen sadetta A kerranneesta 18.6

10 Kuvat sateen jälkeen A kerranneesta 27.6

11 Havainnot 27.6, sateen jälkeen välisenä aikana vettä oli satanut hieman yli 40 mm tehtyjen havaintojen perusteella eroja ei vielä havaittu Sateen vaikutukset alkoivat näkyä heinäkuun alkupuolella. Aukko paikoilla ohra oli alkanut itämään ja huomattavissa oli ohran eri kasvuvaiheet 1-2 lehtiasteelta röyhylle tuloon. Sateen vaikutuksesta, myös rikkakasvit olivat kasvaneet. Koeruuduilla havaittiin eniten jauhosavikkaa, yksittäisiä peltomataria sekä yksi ohdakepesäke. Juolavehnä alueilla ei ollut tapahtunut muutosta. A ja B kerranteet olivat kasvustoltaan epätasaisimmat kun taas C ja D ovat tiheämpiä ja itäneet tasaisemmin.

12 Kaksi käsittelyä (sokko+ rikkaäestys) viivästytti tähkälle tuloa VASEMMALLA ON 3C JA OIKEALLA JA KAUEMPANA VASEMMALLA KÄSITTELEMÄTTÖMÄT.

13 Rikkakasvikartoitus 15.8 Jokaiselta koeruudulta tehtiin 10 havaintoa, 1 m² alalta. Havaintoja tehtiin yhteensä 150 kpl, koska 3B jätettiin kartoituksesta pois, kylvövirheen vuoksi. Rikkakasvihavainnoissa todettiin eniten jauhosavikkaa. Jauhosavikkaa esiintyi lähes jokaisella havaintoruudulla yhdestä yksilöstä 30 yksilöön. Juolavehnä pesäkkeet olivat hyvin tiheitä, mutta eivät olleet kesän aikana lähteneet laajenemaan. Peltoemäkkiä, pelto-ohdaketta ja peltovalvattia oli myös havaittavissa koeruuduilla, yksittäisinä.

14 Kuvat ennen puintia, A kerranneilta ruutu, käsittelemätön Sokkoäestys+ rikkaäestys Rikkaäestys kertaalleen Aluskasvi +rikkaäestys

15 Jauhosavikan määrä kpl/m ruutu rikkaäestys sokkoäestys+rikkaäestys rikkaäestys+aluskasvit A C D Käsittelemätön ja sokko + rikkaäestys erosivat tilastollisesti merkittävästi (p<0,05) Rikkaäestys ja sokko + rikkaäestys erosivat tilastollisesti merkittävästi (p<0,05)

16 Puinti 22.8 Jokainen koeruutu puitiin ja punnittiin erikseen. Viljan kosteus mitattiin grainsensorilla. Viljan kosteusprosentti vaihteli välillä. Viljan lajittelematon tuorepaino vaihteli kilon välillä. Koeruutujen kokonaissato 3500kg/ha ja lohkon kokonaissato 3696kg/ha?

17 Satotulokset, lajittelematon ruutu rikkaäestys rikkaäestys+sokkoäestys rikkaäestys+aluskasvit A-kerranne C-kerranne D-kerranne KÄSITTELYT EIVÄT VAIKUTTANEET LAJITTELEMATTOMIIN SATOTASOIHIN TILASTOLLISESTI MERKITSEVÄSTI

18 Yhteenveto tähänastisista analyyseista Sokkoäestys ja rikkaäestys vähensi yksivuotisten (jauhosavikan) määrää kasvustossa. Käsittelyillä ei ollut vaikutusta raakasatoon.

19 Kasvustonäytteiden keruu koejäseniltä, puinnin jälkeen 27.8 Näytteet kerättiin puimattomalta reuna-alueelta. Jokaiselta koeruudulta kerättiin kuusi näytettä. Näytteenotto ala 0,25 m². Koeruuduilta näytteitä tuli 90. Jokaiselta kohdalta tehtiin omat näytepussit. Käytännössä ohra, jauhosavikka, juolavehnä sekä muut rikat lajiteltiin omiin merkittyihin paperipusseihin ja vietiin kuivumaan vanhalle navetalle.

20 Tutkimus jatkuu Tänä vuonna Botaaninen analyysi Sadon rikkakasvipitoisuuden analysointi Tulevina vuosina Koe jatkuu suunnitelman mukaan. Tarvittaessa tehdään tarkennuksia.

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti) Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.

Lisätiedot

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner 1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006

Lisätiedot

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille. Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen

Lisätiedot

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen 1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006 lähtien Rikkakasviaineita on nykyään hyvin

Lisätiedot

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet

Lisätiedot

Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun

Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Ennakoivan torjunnan ja viljelykiertojen merkitys Yksivuotisten

Lisätiedot

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA

Lisätiedot

Näkökulmia vähähiilisyyteen Mustialan tutkimus- ja opetusmaatilalla. Webinaari Eeva-Liisa Juvonen

Näkökulmia vähähiilisyyteen Mustialan tutkimus- ja opetusmaatilalla. Webinaari Eeva-Liisa Juvonen Näkökulmia vähähiilisyyteen Mustialan tutkimus- ja opetusmaatilalla Webinaari 22.11.2018 Eeva-Liisa Juvonen Humuksen koostumus Humus sisältää 60 % C, 6-8 % N sekä P ja S Suurin osa suomen peltomaista ovat

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville

Lisätiedot

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus

Lisätiedot

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie

Lisätiedot

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Lietteen levitys ohran oraalle Viljan lannoituksessa lietelannan typpi annetaan yleensä yhdellä kertaa ennen kylvöä.

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon

Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta

Lisätiedot

Herne säilörehun raaka-aineena

Herne säilörehun raaka-aineena Herne säilörehun raaka-aineena Kaisa Kuoppala, Luke Jokioinen Katariina Manni, HAMK Mustiala Marketta Rinne, Luke Jokioinen 2 Etunimi Sukunimi Uusvanha herne Herne on perinteinen kasvi, jonka viljely osataan

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä

Lisätiedot

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Kasvinsuojelu luomutuotannossa Luomuviljelyn peruskurssi Kasvinsuojelu luomutuotannossa LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Kasvinsuojelu Laji- ja lajikevalinta Viljelykierto Luontaisten vihollisten

Lisätiedot

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Reijo Käki Luomutarkastaja

Reijo Käki Luomutarkastaja Reijo Käki Luomutarkastaja Minun tarkastus jakautuu kolmeen osioon: 1. Ensin luen luomusuunnitelman ja kuvaukset, sekä katson lohkolomakkeelta viljelykierrot. ->näiden perusteella päätös tarkastettavista

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta

Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Kestorikkakasvit, nurmien niitot ja avokesanto Juolavehnäkokeet Ruukissa 2012 14

Lisätiedot

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening

Lisätiedot

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat Juha Salopelto Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 3700-4000 Kg /ha Ohra keskisato 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 200-1000 Kg /ha 3700-4000

Lisätiedot

Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa

Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Kestorikkakasvit, nurmien niitot ja tehostettu avokesanto

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen Ammoniakkipäästöt Yli 50 % maatalouden 6 % aiheuttamista ammoniakkipäästöistä aiheutuu lannankäsittelystä Ammoniakin haihtuminen: happamoittaa ja rehevöittää

Lisätiedot

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena

Lisätiedot

Kuminan kasvinsuojelua

Kuminan kasvinsuojelua Kuminan kasvinsuojelua - mitä on IPM viljely - kuminan perustaminen hernekasvustoon - rikkakasvitorjunnasta - Bernerin tutkimuskokeista - kasvit.fi uusi suunnittelutyökalu Lepaa 08.03.2014 Lasse Matikainen

Lisätiedot

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016 Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016 UusiRaHa hankkeen seminaari Hyvinkää, Hyria, 9.3.2017 Hannu Känkänen, Luke Italianraiheinän lajikekoe 9 maatilalla Uudellamaalla

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta 18 Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI Johdanto Marjanviljelyn koetilalle perustettiin Uusien mansikkalajikkeiden viljelykoe

Lisätiedot

Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin

Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin 26.-28.6.2018 Pirkanmaan Ymppi-hanke järjesti kesäkuussa kahden päivän opintomatkan Ruotsiin. Opintomatkalle osallistui 19 henkilöä. Opintomatkalla vietettiin yksi päivä

Lisätiedot

Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe

Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe 13.02.2015 Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe Perunatutkimuksen talvipäivät 11-12.2.2015, Vaasa Juhani Rahko, ProAgria 1 13.02.2015 Hankkeen idea Perunantuotannon kansallinen tuki päättyi tukielementtinä

Lisätiedot

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Kotipuutarhan ravinneanalyysit 1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,

Lisätiedot

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Hurrin tila Talouskeskus Huittisissa, n. 3 km keskustasta Korkeakosken kylässä Loimijoen rannalla Nykyinen isäntäpari omistanut tilan vuodesta 1988 Päätuotantosuuntana

Lisätiedot

Kuminan kasvinsuojelu

Kuminan kasvinsuojelu Kuminan kasvinsuojelu Lepaa 26.02.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Vuonna 2010 kuminalla teimme edelleen paljon koetoimintaa, ja erityisesti rikkakasvitutkimusta. Saunakukkaohjelma

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

MegaLab tuloksia 2017

MegaLab tuloksia 2017 MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012

Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012 Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012 Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Ohran lajikekokeet 2012 Ohran lajikekokeet 2006-2011 Kauran lajikekokeet 2012

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,

Lisätiedot

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen Johdanto Marjantuotanto on Suomessakin siirtymässä kiihtyvään tahtiin tunneleihin. Tunneliviljelyllä on monia etuja verrattuna perinteiseen avomaatuotantoon

Lisätiedot

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea

Lisätiedot

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot

Lisätiedot

Kaura vaatii ravinteita

Kaura vaatii ravinteita Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila

Lisätiedot

Rikkakasvien suorat torjuntamenetelmät Kaffe Alma Jukka Saarinen

Rikkakasvien suorat torjuntamenetelmät Kaffe Alma Jukka Saarinen Rikkakasvien suorat torjuntamenetelmät luomuviljelyssä 12.07.2016 Kaffe Alma Jukka Saarinen Yleistä rikkakasvien torjunnasta Luomuviljelyssä ei ole hyväksyttyjä rikkahävitteitä Luomussa rikkojen torjunta

Lisätiedot

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet Luomutilan ravinnehuolto Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet Tero Tolvanen ProAgria P-K 22.11.2016 Uutta Viljavuuspalvelun

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka

Lisätiedot

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015 Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 215 Luonnonvarakeskus, Ruukki Miika Hartikainen Sisältö Säätiedot Taustatietoa lajikekokeista Ohran lajikekokeet Kevätvehnän lajikekokeet Kauran lajikekokeet Kevätrypsin

Lisätiedot

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Simo Paukkunen Lokakuu 2013 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Aineisto ja menetelmät... 1 3 Tulokset... 6 3.1 Oraiden

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 2018 kokeiden tuloksia. Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen

Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 2018 kokeiden tuloksia. Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 218 kokeiden tuloksia Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen Konsentraatti-lannoitteen kenttäkokeet Konsentraatin lannoitusvaikutusta testattiin

Lisätiedot

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet koulutus Mustiala, 8.4.2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Viljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Viljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala Viljelyvarmuutta herneelle Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala Herne on valkuaisomavaraisuutta Rypsi 1 500 kg/ha 330 kg raakavalkuaista Typpilannoitus noin 100 kg/ha Herne 3 000 kg/ha

Lisätiedot

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.

Lisätiedot

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit Viljelyn monipuolistaminen... 13.12.2018 Miksi? Sataa enemmän keväällä!? Savimaita yli 85% alasta Lietelanta, jokaiselle hehtaarille vuosittain! Kevätkylvöjä, ajo kun pelto on herkin tiivistymiselle. Keltaisia

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10.

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10. VILJAVUUSTUTKIMUS 29..23 Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 8 99 28..23 VI3-4 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus,

Lisätiedot

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010 Ruokohelpi Marjukka Kautto viljelyvastaava Länsi-Suomi Huhtikuu 2010 1 Vapon helpiorganisaatio Viljelyalueet sekä viljelyvastaavat: Etelä-Suomi Itä-Suomi (E) Itä-Suomi (P) Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Marjo

Lisätiedot

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Päivi Parikka Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus etunimi.sukunimi@mtt.fi Pohjanmaan Peltopäivä 29.7.2014 900 KASVUKAUDEN LÄMPÖSUMMA

Lisätiedot

Aurea CL + Yksinkertainen ja toimiva kokonaisuus

Aurea CL + Yksinkertainen ja toimiva kokonaisuus 2013 TM Öljykasvit, kasvava osa tulevaisuuden proteiiniomavaraisuutta Suomessa Kevätrypsi on Suomen tärkein ristikukkainen proteiinikasvi. Se on viljelyvarma maamme lyhyessä kasvukaudessa aina keskiseen

Lisätiedot

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä

Lisätiedot

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ESITYKSEN SISÄLTÖ Rypsi ja rapsi mukaan viljelykiertoihin Miksi viljelyn etuja Rypsiä vai rapsia kevät- vai syyslajikkeita?

Lisätiedot

Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista

Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista voidaan päätellä? Erja Huusela-Veistola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden

Lisätiedot

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v. 2014-2016 Vihannesviljelypäivä, Laitila 27.1.2016 Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus, Piikkiö terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Taustalla Tiedon puute: vihanneksilta

Lisätiedot

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi Luke Maaninka ProAgria Maitovalmennus 2018 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Koetuloksia Fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön

Lisätiedot

Timo Lötjönen MTT Ruukki

Timo Lötjönen MTT Ruukki Timo Lötjönen MTT Ruukki Viherlannoitus it ja karjanlanta luomuohran viljelyssä l 1. Johdanto 2. Viherlannoituskasvit 3. Viherkesannon viljely ja lopetus 4. Ohran kylvöajan vaikutus (Lähteenä Kasvuvoimaa

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro 1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph

Lisätiedot

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011

Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011 Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011 Erja Huusela-Veistola & Asko Hannukkala MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari

Lisätiedot

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi Jukka Salonen Luke Jokioinen ProAgria tilaisuus Hollola, 04.04.2017 1 Teppo Tutkija 05.04.2017 www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn

Lisätiedot

Aurea CL + + DASH. Rikkakasvit kuolevat Clamox-ruiskutuksen jälkeen 1-2:ssa viikossa

Aurea CL + + DASH. Rikkakasvit kuolevat Clamox-ruiskutuksen jälkeen 1-2:ssa viikossa TM Öljykasvit, kasvava osa tulevaisuuden proteiiniomavaraisuutta Suomessa Kevätrypsi on Suomen tärkein ristikukkainen proteiinikasvi. Se on viljelyvarma maamme lyhyessä kasvukaudessa aina keskiseen Suomeen

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot