Kuminan viljelyopas Handbok över kumminodling 2016

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuminan viljelyopas 2016. Handbok över kumminodling 2016"

Transkriptio

1 Kuminan viljelyopas 2016 Handbok över kumminodling 2016

2

3 SISÄLTÖ Johdanto 1. Millainen kasvi kumina on?. 2. Millainen lohko sopii kuminalle? 3. Muokkaus ja kylvötekniikka 4. Kylvösiemenmäärä 5. Kalkitus 6. Lannoitus 7. Rikkojen torjunta kylvövuonna 8. Rikkojen torjunta satovuosina 9. Esimerkkejä ruiskutuksista 10. Ongelmarikkakasvi (saunakukka) 11. Ongelmarikkakasvi(juolavehnä) 12. Ongelmarikkakasvi (hukkakaura) 13. Ongelmarikkakasvi (ohdake, valvatti) 14. Kuminan tuholaiset (kuminakoi) 15. Kuminan tuholaiset (kuminan rengaspunkki) 16. Kasvitaudit 17. Puinti 18. Kuivatus 19. Varastointi 20. Kaluston puhdistus 21. Kuminan tukimääräyksiä 21.1 Kuminan ympäristökorvausten lannoitusvaatimuks 21.2 Viljavuustutkimus 22. Kooste kuminan torjunta-aineista 23. Torjunta-aineiden tankkiseostaulukko 24. Tehotaulukko

4 JOHDANTO Kumina on nykyään vakiintunut viljelykasvi Suomessa ja sitä on runsaan 10 vuoden ajan viljelty suurempia määriä. Vuonna 2015 kuminaa viljeltiin hehtaarilla. Suomessa viljelty kumina on ulkomailla arvostettua, minkä vuoksi melkein kaikki kumina menee vientiin. Myyntiä on noin 40 maahan ja maailman kuminatuotannosta kokonaista 28 % tulee Suomesta. Kuminan viljely ei ole vaikeaa. Mutta se vaatii enemmän huolellisuutta kuin esim. viljan viljely. Jos viljelysuosituksiamme noudatetaan, onnistuneelle kuminanviljelylle on kuitenkin hyvät edellytykset. Kuminan ottamisesta oman tilan vuoroviljelyyn on seuraavia etuja: 1. Voidaan käyttää samaa kalustoa kuin viljanviljelyssä. 2. Työhuippujen tasoittuminen (kumina kylvetään viljan jälkeen mutta puidaa aikaisemmin). 3. Monivuotinen kasvi =vähemmän työtunteja ja pienempi konekustannus. 4. Vaatii vähemän tilaa (volyymiä). 5. Hyvä esikasviarvo (sopii erinomaisesti vuoroviljelyyn esim. viljan kanssa). Kuminan ominaisuudet esikasvina ovat erinomaiset, koska: 1. Sen paksu juuri kuohkeuttaa maaperää syvältä. 2. Ehkäisee maan tiivistymistä. 3. Typen määrä lisääntyy maan kuohkeutuessa. 4. Parantaa humustasapainoa suuren kasvimassan ansiosta (etenkin juuri). 5. Katkaisee muiden kasvien tautiketjun. 6. Edistää mikrobien toimintaa maassa. Muun muassa yhteistyössä Berner Oy:n ja Luke:n kanssa tehtävän tehokkaan kehitystyön ansiosta on tällä hetkellä saatavissa toimivia torjunta-aineita rikkojen hallintaan. Lisäksi käyttömääristä ja ruiskutusajankohdista on saatavilla kokeiltua tietoa Kehitystyö ei pääty, vaan jatkuu katkeamatta. Tiedotamme tasaisin välein kuminanviljelyn ajankohtaisista asioista kotisivullamme: Käy tutustumassa kotisivuumme! Närpiö 15. joulkuuta 2015 Caraway Finland Ab Dan Kjällberg, tehdaspäällikkö Karosserivägen NÄRPES

5 1. Millainen kasvi kumina on? Kumina (Carum carvi) on porkkanan sukulainen ja kuuluu sarjakukkaisiin kasveihin. Kumina ei kuki ensimmäisenä vuonna, vaan kasvattaa vahvaa pääjuurta. Mikäli juuri on syksyllä riittävän suuri (vähintään 5 mm:n paksuinen), kukinta käynnistyy ja kasvi tuottaa satoa seuraavana vuonna. Kuminan taimi ei ole erityisen arka kylmälle, paitsi kukintavaiheessa. Kumina ei siis tuota satoa ensimmäisenä vuonna (kylvövuonna). Kylvövuonna kuminantaimi alkaa kasvaa nopeasti keväällä. Kukinta käynnistyy ennen juhannusta. Tämä merkitsee, että kumina tuleentuu elokuun alkupuolella. Sivuversojen kukinnot tuleentuvat vähän pääversoa myöhemmin. Pääosa sadosta saadaan kuitenkin sivuversoista. Kumina talvehtii ja tuottaa satoa aina Pohjois-Suomea myöden. Aikaisemmin kumina varisti helposti, mutta nykyään viljellään sellaisia lajikkeita kuin Rekord ja Prochan, jotka eivät varista. Tämä merkitsee että puinnin kanssa ei tarvitse kiirehtiä. Kumina menee harvoin lakoon. Kasvi kuolee tuotettuaan satoa. Kuminasta saadaan kuitenkin satoa useana peräkkäisenä vuonna, koska osa taimista ei ole savuttanut riittävää juurenpaksuutta kylvövuonna. Nämä taimet jatkavat juuriston kehittämistä antaen satoa seuraavana vuonna. Sen vuoksi kylvösiemenen määrä ja kasvuston tiheys vaikuttavat siihen, montako satoa kasvustosta saadaan. Kuminan valttikortin muodostavat sen aromaattiset öljyt. Öljypitoisuus on keskimäärin 2-4 %. Kuminaa käytetään eniten mausteena elintarviketeollisuudessa, leivässä tai juomissa. Toisen luokan kuminasta tislataan kuminaöljyä. Sitä käytetään lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. Suomessa viljeltävä kumina tuottaa kansainvälisesti kilpailukykyisen satotason ja öljypitoisuuden. Keskimääräinen satotaso on kg/ha. Parhaimmillaan satotaso on ollut jopa 2500 kg/ha. Kuminan satotaso vaihtelee merkittävästi vuosittain. Kuminan paksu juuri kuohkeuttaa maaperää. 3

6 2. Millainen lohko sopii kuminalle? Kumina viihtyy parhaiten hyvin kalkituilla ja ojitetuilla lohkoilla. Mahdollisuuksien mukaan tulisi välttää laaksojen esiintymistä lohkolla. Vesikertymiin jäävät kuminantaimet kärsivät hapenpuutteesta ja kuolevat, jos vettä ei saada ajoissa pois. Tulisi pyrkiä löytämään lohko, jolla ei ole kovin runsaasti rikkakasveja. Hankalimmat rikkakasvit kuminalle ovat saunakukka, ohdake ja valvatti. Näiden rikkojen torjuntaan kannattaa kiinnittää huomiota jo edellisenä vuonna esimerkiksi käyttämällä Ariane S-valmistetta. Nykyään on kuitenkin myös torjuntaaineita, jotka toimivat kuminanviljelyssä valvattia ja ohdaketta vastaan (katso sivut 8, 9, 11, 16). Sen sijaan Ally Class, Mustang Forte, CDQ ja Lancelot eivät ole suositeltavia edellisenä vuonna, koska ne voivat vaikeuttaa kuminan itämistä. Kivennäis- ja savimaat soveltuvat kuminalle parhaiten. Multamaa ei sovellu yhtä hyvin, koska siinä on enemmän rikkakasveja ja maavaikutteiset torjunta-aineet tehoavat heikommin maan multavuuden noustessa. Multamaalla myös talvehtiminen voi olla heikompaa. Paras esikasvi on vilja. Rypsi tai rapsi esikasvina lisäävät pahkahomeriskiä. Timoteitä ja muita heinäkasveja voidaan käyttää ennen kuminaa, mutta tämä edellyttää onnistunutta glyfosaattikäsittelyä. Esikasvista riippumatta glyfosaattikäsittelyä suositellaan ennen kuminan kylvöä. 3. Muokkaus ja kylvötekniikka Suositeltava kylvöaika on pitkä ajanjakso. Kuminaa voidaan kylvää touko-kesäkuussa. Jopa juhannuksen jälkeinen kylvö voi onnistua mutta silloin sääolosuhteiden on oltava suosiolliset loppukesän ja alkusyksyn ajan. Koska kuminan siemen on pieni, maan tulisi olla tasainen. Siemen kylvetään mahdollisimman lähelle maan pintaa (n. 1-2 cm syvyyteen). Jos siemen joutuu syvemmälle kuin 2 cm, kuminan itävyys laskee merkittävästi. Kuminan kylvö onnistuu viljan kylvökoneella, ts. rivivälillä 12,5 cm. Siemenen voidaan jopa antaa tippua suoraan maahan kylvölaatikosta multaisemmalla maaperällä. Kuivemmilla mailla, esim.savimailla on kuitenkin toivottavaa että kylvö tapahtuu vantailla. Kumina itää hitaasti, normaalisti ensimmäiset taimet näkyvät 2-3 viikon kuluttua. Itävyyttä parantaa lämmin ja kostea ilma. Mahdollisimman tasainen kasvusto auttaa rikkojen hallinnassa. Rikkoja kertyy kasvuston aukkopaikoille. Kumina voidaan kylvää myös suorakylvökoneella. Tämä vaatii kuitenkin vielä tarkempaa rikkojen torjuntaa. Kuminantaimi kukkii kesäkuussa satovuonna. 4

7 4. Kylvösiemenmäärä Kylvösiemenmäärä on n. 15 kg/ ha, riippuen itävyydestä, halutusta tiheydestä ja tuhannen siemenen painosta. Suositeltava kylvötiheys on itävää siementä/m2. Tuhannen siemen paino on tavallisesti 3 grammaa. Kylvösiemenmäärä voidaan laskea seuraavalla yhtälöllä: Kylvötiheys kpl/m2 x tuhannen siemenen paino g itävyys Tarkan kylvösiemenmäärän määräämiseksi suositellaan kiertokokeen suorittamista. Tutkimus on osoittanut, että pienempi kylvösiemenmäärä lisää vuosittaista kuminasatoa mutta harvempina vuosina. Suuremmalla kylvösiemenmäärällä kumina voidaan viljellä useampana vuonna, mutta sato on vuotta kohti pienempi. Enempää kuin kahta satovuotta ei kuitenkaan suositella, koska rikkakasvien määrä lisääntyy ja satomäärä vähenee vuosien mittaan. 5. Kalkitus Kuminan suositeltu ph -arvo on luokkaa hyvä tai 6-6,5 kivennäismaassa ja 7 savimaassa. Kalkitus tulee mieluiten suorittaa syksyllä tai talvella ennen kuminan kylvöä. Satokuminalle ei suositella kalkitusta. 6. Lannoitus Lannoituksen tarve vaihtelee eri lohkoilla. Sen vuoksi pohjana tulisi ensisijaisesti käyttää viljavuustutkimusta. Tarkasta sallitut lannoitemäärät jos olet mukana ympäristökorvausjärjestelmässä. Lannoituksen tarve voidaan jakaa kylvövuoteen ja satovuosiin: Kylvövuosi: (kg/ha) Typpi Fosfori Kalium Kivennäismaat Savimaat Satovuosi: (kg/ha) Typpi Fosfori Kalium Kivennäismaat Savimaat Eläinlannoitetta voidaan hyvin käyttää kuminalle etenkin kylvövuonna. Usein eläinlannoite sisältää enemmän fosforia ja kaliumia, joita kumina tarvitsee kylvövuonna. Fosforilannoituksella on lisäksi parempi teho kylvövuonna, koska lannoite voidaan silloin lisätä multaamalla. Hivenravinteista boorilla on suuri merkitys siemenmuodostukseen. Lannoitteen valitseminen riippuu siis maan ravinnepitoisuudesta. Aika usein kuminalle soveltuva lannoite on Yara Y6 (17-4,6-10). Lannoitus voidaan satovuonna aloittaa, heti kun maa kantaa. On kyseenalaista voidaanko eläinlannoitetta suositella satovuosina, koska bakteeripitoisuus, kuten kolibakteeri, saattaa tällöin kohota kuminasadossa. On todettu, että typen lisälannoitus kg/ha sadonkorjuun jälkeen tuottaa vahvemmat taimet ja näin mahdollisuuden suurempaan satoon seuraavana vuonna. Ympäristökorvauksen ehdot (mm. lannoitus) kuminalle esitetään sivulla 15. 5

8 Lannoitus voidaan satovuonna aloittaa heti kun maa kantaa. 7. Rikkojen torjunta kylvövuonna Kylvövuonna luodaan pohja onnistuneelle rikkakasvien torjunnalle. Paras tulos rikkakasvien torjunnassa saadaan käyttämällä sekä lehti- että maavaikutteisia torjunta-aineita. Koska kumina itää hitaasti, jopa 3 viikkoa, varsinkin maavaikutteiset aineet ovat tärkeitä. Näiden teho on parempi jos ruiskutus voidaan suorittaa kostealle maalle. Maavaikutteiset torjunta-aineet ovat teholtaan huonompia multaisissa maissa. Suositeltavaa on, että ruiskutus suoritetaan vähintään kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran noin 10 päivää kylvön jälkeen ennen taimettumista. On tärkeää, että kumina ei ole ehtinyt muodostaa tainta (ennen sirkkalehtivaihetta= 2 sileää lehteä), koska nuori kuminantaimi sietää huonosti ruiskutusta. Toinen ruiskutuskerta suoritetaan, kun kumina on 2-lehtiasteella muodostanut yhden tai kaksi lehteä (sirkkalehtien lisäksi). Kemiallisen ruiskutuksen lisänä kumina voidaan vielä kesänaikana niittää koneella. Kumina kestää useita niittoja yhden kesän/syksyn aikana. Esimerkki onnistuneesta rikkakasvien torjunnasta kuminanviljelyssä. 6

9 8. Rikkakasvien torjunta satovuonna Mikäli rikkakasvien torjunta on ollut menestyksellistä kylvövuonna, torjuntaa ei tarvita ensimmäisenä satovuonna. Jos kuitenkin joudutaan torjumaan siemenrikkoja, ruiskutus on syytä suorittaa aikaisin toukokuussa, ennen kuin kuminantaimi ehtii peittää maanpinnan. Maavaikutteisilla torjunta-aineilla on parempi teho, jos ne osuvat maanpintaan. Rikkojen esiintyminen kuminakasvustossa lisääntyy yleensä ajan mittaan ja sen vuoksi olisikin hyvä seurata rikkojen torjunnan tarvetta seuraavana satovuonna. Emme kuitenkaan suosittele pitkäaikaista kuminan viljelyä (enemmän kuin 2 satovuotta), koska rikkojen esiintyminen lisääntyy niin paljon että kuminasato on heikko tai jää kokonaan tulematta. Silloin on paras kyntää pelto ja kylvää myöhemmin esimerkiksi viljaa ongelmarikkojen torjumiseksi. Kuminakoin toukkien torjunta. 7

10 9. Esimerkkejä ruiskutuksista: VALMISTELUT: Kohde Ajankohta Käsittely (määrä per hehtaari) Rikkakasvit, joita on Esimerkiksi viljassa Ariane S 1,75-2 l vaikea torjua kuten valvatti, ohdake jne edellisenä vuonna Juolavehnä Syksyllä viljanpuinnin jälkeen Glyfosaattia ohjeen mukaan tai keväällä ennen maanmuokkausta ja kuminan kylvöä KYLVÖVUOSI: KYLVÖVUOSI Kohde Ajankohta Käsittely (määrä per hehtaari) A Siemenrikat 1. ruiskutus suoritetaan Vaihtoehto 1: Fenix 0,75-1,0 l + Goltix 1,0-1,5 kg kylvön jälkeen mutta ennen Vaihtoehto 2: Fenix 0,75-1,0 l + Senkor SC 0,2 l kuminan taimettumista Vaihtoehto 3: Fenix 0,5-1,0 l + Senkor SC 0,2 l + (n. 10 päivää kylvön jälkeen) Stomp 2 l B Siemenrikat 2. ruiskutus suoritetaan Vaihtoehto 1: Fenix 0,3 l + Goltix 0,7 kg + Lentagran 0,3 kg kun kuminalla on kaksi lehteä. Vaihtoehto 2: Fenix 1 l + Goltix 1 kg (sirkkalehtien lisäksi) Vaihtoehto 3: Fenix 1 l + Stomp 2 l C Juolavehnä Kun juolavehnällä on Vaihtoehto1: Targa 2 l + kiinnite 4-6 lehteä Vaihtoehto 2: Targa 3 l D Ohdake, valvatti Kun kuminalla on Matrigon g/ha + vähintään 7 lehteä Saunakukka elokuu- syyskuu 8

11 ENSIMMÄINEN SATOVUOSI: ENSIMMÄINEN SATOVUOSI Kohde Ajankohta Käsittely (määrä per hehtaari) A Siemenrikat Aikaisin keväällä ennen Vaihtoehto 1: Goltix 0,75-1,5 kg lehtiruusukkeiden esille tuloa B Juolavehnä Kun juolavehnällä on Vaihtoehto 1: Targa 2 l + kiinnite lehteä Vaihtoehto 2: Targa 3 l Hukkakaura B Kumina Siitä kun toukat ovat Vaihtoehto 1: Karate Zeon 0,05-0,075 l toukat kuoriutuneet kunnes kumina Vaihtoehto2: Cyperkill 250 EC 0,1 l kukkii Vaihtoehto 3: Mavrik 0,2 l HUOM! Mavrik aiheuttaa kuminaan suuren jäämien vaaran ja sitä voidaan käyttää ainoastaan mehiläispesäkkeiden läheisyydessä. C Saunakukka Kuminanpuinnin jälkeen Matrigon g/ha (ohdake, valvatti) elokuu- syyskuu 9

12 TOINEN SATOVUOSI: TOINEN SATOVUOSI Kohde Ajankohta Käsittely (määrä per hehtaari) A Siemenrikat Aikaisin keväällä ennen Vaihtoehto 1: Goltix 0,75-1,5 kg lehtiruusukkeen esille tuloa B Juolavehnä Kun juolavehnällä on Vaihtoehto 1: Targa 2 l + kiinnite 4-6 lehteä Vaihtoehto 2: Targa 3 l B Kuminakoin Siitä kun toukat ovat Vaihtoehto 1: Karate Zeon 0,05-0,075 l toukat kuoriutuneet kunnes kumina Vaihtoehto 2: Cyperkill 250 EC 0,1 l kukkii Vahitoehto 3: Mavrik 0,2 l HUOM! Mavrik aiheuttaa kuminaan suuren jäämien vaaran ja sitä voidaan käyttää ainoastaan mehiläisyhdyskuntien läheisyydessä. KUMINANVILJELYN LOPETTAMINEN: C Kohde Ajankohta Käsittely (määrä per hehtaari) Lopeta kuminan Puinnin jälkeen, Glyfosaattia ohjeiden mukaan viljely syksyllä 10

13 10. Ongelmarikkakasvi (saunakukka,peltosaunio) Ongelmarikkakasvi numero 1 on saunakukka. Saunakukka voi olla joko keväällä tai syksyllä itävä. Keväällä itäviä peltosaunioita voidaan torjua aikaisessa vaiheessa ja syksyllä itäviä loppukesästä (katso sivut 8,9,16,17). Jos lohkolla on ainoastaan yksittäisiä taimia, on suositeltavaa, että nämä kitketään käsin. Syksyllä itävät taimet voivat jatkaa kasvamista seuraavana vuonna. Vältä myös saunakukan siementen leviämistä puimurin kautta, koska saunakukka kuuluu runsassiemenisimpiin rikkakasveihimme. Yhdessä taimessa voi olla jopa siementä. Ongelmallisin rikkakasvi on peltosaunio. 11. Ongelmarikkakasvi (juolavehnä) Juolavehnää ei ole vaikea torjua kuminasta, koska on olemassa tehokkaita torjuta-aineita, joita voidaan käyttää kuminaan (katso sivut 8, 9, 10, 16). Lisäksi glyfosaattikäsittely voidaan tehdä jo syksyllä vuotta ennen kuminan kylvöä tai keväällä ennen maanmuokkausta. Vältä torjunta-aineiden käyttöä myöhään satovuosina, koska kuminasatoon voi aiheutua jäämiä! 12. Ongelmarikkakasvit (hukkakaura) Hukkakaura voidaan torjua samoilla aineilla kuin juolavehnää (katso sivut 8, 9, 10, 16). Hukkakauraa esiintyy eniten kylvövuonna, muutamat taimet voivat itää ensimmäisenä satovuonna, mutta tämän jälkeen hukkakauraa ei enää löydy. Tämä johtuu siitä, että hukkakauran siemenet vaativat itääkseen, että maata viljellään. Hukkakauran siemenet ovat silloin itämislevossa maassa, mutta virkoavat taas kun kuminapeltoa kynnetään. 13. Ongelmarikkakasvi (ohdake, valvatti) Matrigon 72 SG :tä käytetään ohdakeen torjumiseen loppukesästä kylvövuonna (katso sivu 8, 9, 16, 17). Sitä voidaan myös käyttää satovuosina puinnin jälkeen, mutta teho ei välttämättä ole riittävä pitämään ohdakkeet poissa. Koska Matrigon on täysin lehtivaikutteinen, tulee ohdakkeen kukat ja nuput niittää 1-2- viikkoa ennen Matrigon-ruiskutusta. Näin ohdakkeen energia keskittyy lehtiin ja teho paranee. Kuminan tulee olla 7-lehtivaiheessa kun ruiskutus suoritetaan. 11

14 14. Kuminan tuholaiset (kuminakoi) Kuminan pahin tuholainen on kuminakoi (Depressaria daucella). Ilman torjuntaa ei luultavasti tule myöskään kuminasatoa! Torjunta tulee suorittaa joka vuosi, paitsi kylvövuonna. Oikeastaan torjunta kohdistuu kuminakoin toukkaan. Se muodostuu kuoriutuessaan munasta ja ryömiessään esiin alkaakseen syödä kukannuppuja ja kukkia. Tämä tapahtuu kun lämpösumma on ylittänyt 200 astetta mikä yleensä tarkoittaa touko-kesäkuun vaihdetta. Samaan aikaan tulevat myös ensimmäiset kuminankukat. Lämpösumman voi tarkastaa lähettämällä tekstiviestin numeroon (Meteorologian laitos) ja kirjoittamalla Lämpösumma välilyönti paikkakunnan nimi.vastaus tulee välittömästi. Torjunnan voi suorittaa kahteen kertaan (katso sivut 9, 10, 16). Toinen ruiskutus suoritetaan viikkoa ensimmäisen jälkeen. Koska pyretroidit ainoastaan tappavat toukat, ensimmäistä ruiskutusta ei pidä tehdä liian aikaisin. Anna toukkien kuoriutua munista ensin! Koska pyretroideillä on ainoastaan kontaktivaikutus, teho paranee lisäämällä kiinnitysainetta. Biologinen valmiste Turex vaikuttaa vain toukkien vatsaan. Niiden pitää syödä käsiteltyjä kasvinosia torjunnan onnistumiseksi. Valmiste vaikuttaa parhaiten pieniin toukkiin. Turexia voi käyttää kukinnan aikana ilman vaaraa pölyttävistä hyönteisistä ja torjunta-ainejäämistä sadossa. Kuminatoukka. 15. Kuminan tuholaiset (kuminan rengaspunkki) Kuminan rengaspunkki (Aceria carvi) on suhteellisen uusi tuholainen, jonka lukumäärä on lisääntynyt kuminanviljelyn lisääntymisen myötä Suomessa. Punkki, joka on kooltaan ainoastaan 0,2 mm:n kokoinen, talvehtii kuminan kasvupisteessä. Se lisääntyy nopeasti ja muodostaa useita sukupolvia kesässä. Sen vahingot on helppo havaita, kun kukista tulee vaaleanpunaisia ja kukkakaalimaisia. Sen jälkeen kukat kuivuvat eikä siemeniä muodostu. Punkki voi aiheuttaa merkittävää sadonalennusta. Se leviää lohkolta toiselle työkoneiden ja tuulten mukana. Sitä vastaa ei tällä hetkellä ole kemiallisia torjunta-aineita. Kuminan rengaspunkin esiintymistä voidaan vähentää ainoastaan viljelykierrolla. Ennalta ehkäistä voi myös siten, että uusia kuminalohkoja perustetaan muutaman sadan metrin päähän. 12

15 16. Kasvitaudit Pahkahome (Sclerotinia sclerotiorum) on viljelykiertotauti, joka on aika yleinen kuminassa. Rypsin tapaan se tartuttaa kuminantaimen rungon, mistä seuraa satovahinkoja. Pahkahome voi säilyä maassa vuosia rihmastopahkana. Puinnin yhteydessä tulee pieniä mustia hiiren ulosteen näköisiä itiöitä kuminasatoon, nämä huonontavat sen laatua ja arvoa. Pahkahometta voidaan torjua hyväksytyllä sieniaineella, esim. Amistar. Parasta on kuitenkin välttää rypsiä viljelykierrossa kuminan kanssa, kun taas esim. viljalla on viljelykierrossa pahkahometta poistava vaikutus. Kemiallisen torjunnan ei katsota olevan välttämätöntä. 17. Puinti Kuminan puintiaika on elokuussa juuri ennen tai samanaikaisesti kuin ohra puidaan. Tuleentuminen on epätasaista. Ensin tuleentuvat pääkukat korkealla mutta sivuversot antavat suurimman sadon. Jos viljelee sellaisia lajikkeita kuin Rekord ja Prochan, ei tarvitse pitää kiirettä puinnin kanssa, koska ne eivät varista. Helpommin varistavat sitä vastoin Sylvia, Niederdeutscher ja Volhouden ja näiden puinti tulisikin aloittaa mahdollisimman pian Puinti tapahtuu tavallisella viljapuimurilla. Puimuri voidaan säätää käsikirjan ohjeiden mukaan. Jos kuminaa ei ole mainittu, voidaan käyttää rypsin asetuksia. Kumina tulee puida mahdollisimman varovasti varisemisen vähentämiseksi. Sen vuoksi jakaja voidaan ottaa pois ja kaatokelakela tulee pitää mahdollisimman takana, ylhäällä ja ajaa pienin kierroksin. Jos korsissa on vielä jyviä kiinni, täytyy puintiväliä kiristää. Olkihälyttimen toiminta kannatta tarkastaa ennen puintia. Kosteus on puinnin aikana yleensä %. Puinti voidaan aloittaa elokuussa. 13

16 18. Kuivatus Mikrobien toiminta lisääntyy kuminassa nopeasti puinnin jälkeen ja siksi kuivatus tulee aloitta välittömästi. Homeinen kumina ei kelpaa elintarvikekäyttöön. Kumina voidaan kuivata joko kuuma- tai kylmäilmapuhaltimella: Kuumailmapuhallinta käytettäessä suositellaan kuivauslämpötilaa astetta. Liian korkea kuivauslämpötila vähentää kuminan öljypitoisuutta. Kuivauksen aikana siemeniä tulisi käsitellä mahdollisimman varovasti, koska öljypitoisuus vähenee, kun siemen vaurioituu. Tarvittaessa voidaan kiertonopeutta vähentää. Voi myös olla syytä vähentää ilmamäärää, jos siemenet helposti lentävät poistokanavaan. Tämä voi kuitenkin merkitä, että kuivauslämpötila nousee liian korkeaksi ja silloin tulee käyttää pienempää suutinta öljypolttimessa. Myös lämpiminä loppukesän päivinä kuivauslämpötila saattaa nousta korkeaksi. Kylmäilmapuhaltimen etuna on, että pienempiä määriä on helpompi kuivattaa. Pienet siemenet saattavat pudota verkon läpi, tätä voidaan ehkäistä levittämällä kuitukangas pohjalle. Lisälämmitystä voidaan myös käyttää. Kumina kuivataan siten, että sen kosteus on alle 11 %. 19. Varastointi Kumina voidaan varastoida siiloihin, vaunuun tai suursäkkeihin. Kertakäyttösäkkejä varastointia varten voi ostaa meiltä. Kuminan varastoinnissa on tärkeää suojata se siten, ettei siihen joudu linnun ulostetta ym. Jos kumina varastoidaan suursäkkeihin, se tulee varastoida kosteudelta suojattuna esim. puulavalla Muuten kumina voi kostua ja tämän seurauksena homehtua. 14 Kertakäyttöisiä suursäkkejä varastointia ja kuljetusta varten voi ostaa Caraway Finlandilta.

17 20. Kaluston puhdistus Kuminan käsittelyssä on tärkeää, että koko käsittelyketju on puhdistettu, kuten esim. traktorikärryt. Mutta myös myöhemmin, kun viljaa tai rypsiä korjataan, voi kuminan vahva aromi säilyä. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että puimurin tai kuivurin nurkkaosiin on jäänyt kuminansiemeniä. Tämä ei merkittävästi vaikuta rehuviljaan mutta ennen vehnän, mallasohran tai rypsin puintia voidaan vähän viljaa ensin kierrättää sekä puimurissa että kuivurissa ja tyhjentää sitten pois. 21. Kuminan tukimääräyksiä Vuoden 2016 tuet ovat seuraavat: Tukialue A ja B C1 C2 Perustuki Viherryttämistuki LFA Ympäristökorvaus Yleinen hehtaarituki YHTEENSÄ Kumina lasketaan talviaikaiseen kasvipeitteisyysalaan. Jos kasvipeitteisyys on 20 % niin tuen määrä on 4 /ha, 40 % kasvipeitteisyyttä ja tuen määrä on 18 /ha, 60 % kasvipeitteisyyttä ja tuen määrä on 36 /ha ja 80 % kasvipeitteisyyttä ja tuen määrä on 54 /ha Ympäristökorvausten lannoitusvaatimukset kuminan osalta Ympäristökorvaus sallii typelle: (sekä kylvö- että satovuonna) - maks. 90 kg/ha vähämultaisilla ja multapitoisilla mailla - maks. 80 kg/ha runsasmultaisilla mailla - maks. 70 kg/ha erittäin runsasmultaisilla mailla - maks. 50 kg/ha organogeenisillä mailla Ympäristökorvaus sallii fosforin osalta, maan viljavuusluokasta riippuen: (sekä kylvö- että satovuonna) - huono -> maks. 28 kg/ha - aika huono -> maks. 28 kg/ha - tyydyttävä -> maks. 20 kg/ha - tyydyttävä -> maks. 12 kg/ha - hyvä -> maks. 8 kg/ha - korkea -> 0 kg/ha - todella korkea -> 0 kg/ha Fosforirajoitus perustuu siis maan viljavuusluokkaan. 15

18 21.2 Viljavuustutkimus Kuminanviljelyssä viljavuustutkimus on tehtävä joka viides vuosi. Aikaisemmin joka kolmas vuosi. 22. Kooste kuminan torjunta-aineista: Tuotenimi Käyttö Fenix Siemenrikat Goltix 70 WG Siemenrikat Boxer Siemenrikat Lentagran WP Siemenrikat Stomp Siemenrikat Senkor SC Siemenrikat Matrigon 72 SG Leveälehtiset rikat Mistral/Metro Leveälehtiset rikat Targa Super Juuririkat Karate Zeon Kuminakoi Mavrik 2F Kuminakoi Cyperkill 250 EC Kuminakoi Turex 50 WP Kuminakoi Erilaiset glyfosaattivalmisteet Juuririkat Ajankohta Saa käyttää Saa käyttää Sadetta pohjavesi- kaksi vuotta kestävä alueella peräkkäin h Kylvövuosi 6h Kylvövuosi + satovuosi 2h Kylvövuosi. + satov.(sadon jälkeen) Kylvövuosi Ei 1h Kylvövuosi Ei 2-4 h Kylvövuosi? 1-2 h Kylvöv.+ satovuosi(sadon jälkeen) 6h Kylvövuosi (väh. 5 kuminanlehteä) Ei 2-4 h Kylvövuosi + satovuosi 1h Satovuosi 1-2 h Satovuosi 2h Satovuosi Ei Satovuosi 12 h Kylvövuosi 16 Jotkut 1-6 h

19 23. Torjunta-aineiden tankkiseostaulukko 24. Tehotaulukko Matias Rönnqvist, Berner * varhaisessa taimivaiheessa 17

20 Karosserivägen Närpes, Finland

JOHDANTO. Käy tutustumassa kotisivuumme! Närpiö 1. maaliskuuta 2011. Caraway Finland Ab Dan Kjällberg, tehdaspäällikkö Karosserivägen 1 64230 NÄRPES

JOHDANTO. Käy tutustumassa kotisivuumme! Närpiö 1. maaliskuuta 2011. Caraway Finland Ab Dan Kjällberg, tehdaspäällikkö Karosserivägen 1 64230 NÄRPES SISÄLTÖ Johdanto... 2 1. Millainen kasvi kumina on?... 3 2. Millainen lohko sopii kuminalle?... 3 3. Muokkaus ja kylvötekniikka... 4 4. Kylvösiemenmäärä... 4 5. Kalkitus... 5 6. Lannoitus... 5 7. Rikkojen

Lisätiedot

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner 1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

Kuminan kasvinsuojelua

Kuminan kasvinsuojelua Kuminan kasvinsuojelua - mitä on IPM viljely - kuminan perustaminen hernekasvustoon - rikkakasvitorjunnasta - Bernerin tutkimuskokeista - kasvit.fi uusi suunnittelutyökalu Lepaa 08.03.2014 Lasse Matikainen

Lisätiedot

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen 1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006 lähtien Rikkakasviaineita on nykyään hyvin

Lisätiedot

Kuminan viljely. Kumina suositellaan

Kuminan viljely. Kumina suositellaan Kuminan viljely Vilppula 23.1.2019 Dan Kjällberg Tehtaanjohtaja Caraway Finland Oy 050 444 0524 dan.kjallberg@carawayfinland.fi 1 Kumina suositellaan Suosittelemme kuminanviljelyä koska: - se on erinomainen

Lisätiedot

Kuminan kasvinsuojelu

Kuminan kasvinsuojelu Kuminan kasvinsuojelu Lepaa 26.02.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Vuonna 2010 kuminalla teimme edelleen paljon koetoimintaa, ja erityisesti rikkakasvitutkimusta. Saunakukkaohjelma

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

KUMINAN KASVINSUOJELU 2018

KUMINAN KASVINSUOJELU 2018 KUMINAN KASVINSUOJELU 2018 Lepaa 24.3.2018 Asmo Saarinen Viljelijän Berner KASVINSUOJELU KUMINAN PERUSTAMISVUONNA KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN TULEVIEN SATOVUOSIEN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen

Lisätiedot

Kuminan viljely. Seminaari: Gluteenittomia vaihtoehtoja. Huittinen Hämeenkyrö

Kuminan viljely. Seminaari: Gluteenittomia vaihtoehtoja. Huittinen Hämeenkyrö Kuminan viljely Seminaari: Gluteenittomia vaihtoehtoja Huittinen 10.3.2017 Hämeenkyrö 13.3.2017 Dan Kjällberg Tehtaanjohtaja Caraway Finland Oy 050 444 0524 dan.kjallberg@carawayfinland.fi Kumina suositellaan

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Tarkalla rikkakasvi- ja tuholaistorjunnalla sato moninkertaistuu

Tarkalla rikkakasvi- ja tuholaistorjunnalla sato moninkertaistuu Tarkalla rikkakasvi- ja tuholaistorjunnalla sato moninkertaistuu Pentti Ruuttunen & Erja Huusela-veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari

Lisätiedot

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 Lepaa 13.3.2016 Lasse Matikainen ViljelijänBerner Kumina Joulupäivänä 2015 KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen 2. Rikkakasvitorjunnan onnistuminen

Lisätiedot

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille. Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

KUMINAN KASVINSUOJELU 2015

KUMINAN KASVINSUOJELU 2015 KUMINAN KASVINSUOJELU 2015 Artic Taste Kuminaseminaari Lepaa 28.3.2015 Lasse Matikainen ESITYKSEN AIHEET Katsaus koetoiminnan historiaan Saunakukka ongelmallisin kuminan rikkakasvi Rikkakasvitorjuntaohjelmat

Lisätiedot

Kuminanviljelyssä laajenimismahdollisuuksia

Kuminanviljelyssä laajenimismahdollisuuksia Kuminanviljelyssä laajenimismahdollisuuksia Vaihtoehtoja viljalle Lapua 26.1.2016 Nivala 9.2.2016 Dan Kjällberg Tehtaajanjohtaja Caraway Finland Oy 050 444 0524 dan.kjallberg@carawayfinland.fi Kumina suositellaan

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena

Lisätiedot

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Tilakierroksen

Lisätiedot

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Arjo Kangas & Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Lajikekoe MTT Jokioinen

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella. E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 24.2.2011

Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella. E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 24.2.2011 Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 24.2.2011 Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista

Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista voidaan päätellä? Erja Huusela-Veistola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun

Lisätiedot

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden

Lisätiedot

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus Transfarmin Kuminan viljelypäivät 26.1.2013 Riihimäki, 28.1.2013 Loimaa Toukokuussa 2009 kylvetty

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Tukiehdot kuminanviljelyssä Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle maksetaan ympäristötukea

Lisätiedot

Gluteenittoman tattarin viljely

Gluteenittoman tattarin viljely Gluteenittoman tattarin viljely Markku Vitikainen, Keskisen Mylly Oy SATAFOOD - Gluteenittomasta viljelykierrosta erikoistumisvaihtoehto tiloille-hanke, Huittinen 10.3.2017 Tietoa osuuskunnasta Perustettu

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Rikkakasvien torjunnan vaikutus kuminan satoon

Rikkakasvien torjunnan vaikutus kuminan satoon Rikkakasvien torjunnan vaikutus kuminan satoon Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ seminaari 23.11.211 Hyvinkää,

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Toukokuussa 2009 kylvetty

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Kasvintuhoojat kuminakierrostiloilla 2012

Kasvintuhoojat kuminakierrostiloilla 2012 Kasvintuhoojat kuminakierrostiloilla 2012 Erja Huusela-Veistola, Asko Hannukkala, Noora Pietikäinen & Marjo Segerstedt MTT Kasvintuotannontutkimus TRANS FARM OY Kuminan viljelypäivät 2013 26.1. Riihimäki,

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon

Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

Ajankohtaista herneen ja härkäpavun viljelystä. Antti Laine

Ajankohtaista herneen ja härkäpavun viljelystä. Antti Laine Ajankohtaista herneen ja härkäpavun viljelystä Antti Laine 27.09.2013 Kotimaista valkuaista herneestä KOVA-herne hanke 2002-04 1.Viljelytekniikkaa, 2. herneen käyttöä ruokinnassa lypsykarjalla, sioilla,

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Liite 20.3.2006 63. vuosikerta Numero 1 Sivu 13 Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Marjo Keskitalo, MTT Kuminan viljely yleistyy Suomessa edelleen. Satoa tästä erikoiskasvista saadaan parhaiten,

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa

Lisätiedot

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala Rypsin viljely Kuva Pasi Hartikainen Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun tärkeä raaka-aine Viljelyalue ulottuu III-viljelyvyöhykkeellä

Lisätiedot

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Kaustinen 7.2.2018 Kalajoki 8.2.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena

Lisätiedot

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh , Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle

Lisätiedot

Aurea CL + Yksinkertainen ja toimiva kokonaisuus

Aurea CL + Yksinkertainen ja toimiva kokonaisuus 2013 TM Öljykasvit, kasvava osa tulevaisuuden proteiiniomavaraisuutta Suomessa Kevätrypsi on Suomen tärkein ristikukkainen proteiinikasvi. Se on viljelyvarma maamme lyhyessä kasvukaudessa aina keskiseen

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Timo Karhula MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki timo.karhula@mtt.fi TIIVISTELMÄ Suomessa kiinnostus kuminanviljelyyn on lisääntynyt

Lisätiedot

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset

Lisätiedot

Raija Piirto. Penkkiviljely kuminan rikkakasvitorjunnassa

Raija Piirto. Penkkiviljely kuminan rikkakasvitorjunnassa 1 Raija Piirto Penkkiviljely kuminan rikkakasvitorjunnassa Opinnäytetyö Talvi 2010 Maa- ja metsätalouden yksikkö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Kasvituotanto 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Ajankohtaista kasvinsuojelusta

Ajankohtaista kasvinsuojelusta Ajankohtaista kasvinsuojelusta Porvoo 9.3.2011 petri.lintukangas@berner.fi Berner Kasvinsuojelu palveluksessasi Käytännön Maamies 13/2010 ennuste 2010 2011 379 % kasvuprosentti Kasvinsuojeluaineiden

Lisätiedot

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ESITYKSEN SISÄLTÖ Rypsi ja rapsi mukaan viljelykiertoihin Miksi viljelyn etuja Rypsiä vai rapsia kevät- vai syyslajikkeita?

Lisätiedot

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.y-k@netti.fi puh. 0400-121539 Louhi BOR Kontu BOR Parikkalalaisesta Tyrjän kylän maatiaiskannasta valittu Hankkijan Mikko laskettiin kauppaan

Lisätiedot

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MMT Erikoistutkija, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Kuminaviljelyttäjien tilaisuudet kevät 213 Esitykset sekä muutakin

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Kasvinviljelytila Lahdessa

Kasvinviljelytila Lahdessa Kasvinviljelytila Lahdessa Kymmenes sukupolvi viljelemässä Vaimo ja 3 lasta, lapset aikuisia Vaimo käy tilan ulkopuolella töissä Yksi palkattu työmies kesäkaudella Aputyövoimana isä 84v ja poika, valmistuu

Lisätiedot

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki

Lisätiedot

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen,

Lisätiedot

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO 20.2.2017 ÖLJYKASVIEN OIKEILLA PANOKSILLA LISÄÄ Rypsin KANNATTAVUUTTA viljely kannattaa! TUOTANTO 1.Rypsin tuet ovat edelleen hyvät Joensuu 25.1.2016? Asko Seppänen Viljelijän Berner asko.seppanen@berner.fi

Lisätiedot

Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet

Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet Asko Hannukkala, Pauliina Laitinen, Erja Huusela-Veistola, Arjo Kangas & Pirjo Peltonen-Sainio MTT, Kasvintuotannon tutkimus Rypsinostehanke 2007-2009

Lisätiedot

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Kymmenen askelta huippusatoon

Kymmenen askelta huippusatoon Kymmenen askelta huippusatoon Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki Kymmenen askelta

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Harmony 50 SX. Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta

Harmony 50 SX. Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta Harmony 50 SX Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta Saa käyttää pohjavesialueilla Ei peräkkäisen käytön rajoituksia Käytön rajoitukset

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa

Lisätiedot

Luomukuminatuotannon haasteet ja mahdollisuudet

Luomukuminatuotannon haasteet ja mahdollisuudet Luomukuminatuotannon haasteet ja mahdollisuudet Luomuinstituutin tutkijaseminaari Kyyhkylän kartanossa Mikkelissä 8.-9. kesäkuuta 2016 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) & työryhmä

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

Kokemuksia kesän 2011 kuminatilakierroksilta

Kokemuksia kesän 2011 kuminatilakierroksilta Kokemuksia kesän 2011 kuminatilakierroksilta Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus Arctic Taste Oy:n Kuminaseminaari 2012 10.3.2012 Lepaa Esityksen sisältö Tilakierrokset osana Ylivoimainen

Lisätiedot

Laajatehoiseen rikkakasvien torjuntaan kevätja syysviljoilla

Laajatehoiseen rikkakasvien torjuntaan kevätja syysviljoilla CDQ SX Laajatehoiseen rikkakasvien torjuntaan kevätja syysviljoilla kaksi tehokasta tehoainetta tribenuroni-metyyli 222 g metsulfuroni-metyyli 111 g lehti- ja maavaikutteinen, tehoaa myös ruiskutuksen

Lisätiedot

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla Herneen viljely-seminaari,seinäjoki 6.2.2019 Monipuolisuutta Viljelykiertoon- hanke Noora Laitila Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla Kokemuksia kasvukaudelta

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

Elixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset ja neuvonta

Elixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset ja neuvonta Elixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset ja neuvonta tiina.uusitalo@elixioil.fi 050 365 1871 Somerolainen yritys, perustettu v. 1993 Erikoistunut öljypellavan (tavanomainen & luomu) viljelyttämiseen

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Roundup Gold/KTTK/3.9.2004 1 (7) ROUNDUP GOLD Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Tehoaine: glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus:

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

ONNISTU ÖLJYKASVEILLA: ÖLJYPELLAVAA VILJELYKIERTOON

ONNISTU ÖLJYKASVEILLA: ÖLJYPELLAVAA VILJELYKIERTOON ONNISTU ÖLJYKASVEILLA: ÖLJYPELLAVAA VILJELYKIERTOON Huittinen 6.3.2018 Elixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset- ja neuvonta tiina.uusitalo@elixioil.fi 050 365 1871 ELIXI OIL OY SOMEROLLA SUOMALAISTA

Lisätiedot

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kylvö suoraan vai suojaan? Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella

Lisätiedot

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa

Lisätiedot

Kokemuksia kesien 2011 ja 2012 kuminatilakierroksilta

Kokemuksia kesien 2011 ja 2012 kuminatilakierroksilta Kokemuksia kesien 2011 ja 2012 kuminatilakierroksilta Erja Huusela-Veistola, Asko Hannukkala, Pentti Ruuttunen, Noora Pietikäinen & Marjo Segerstedt MTT Kasvintuotannontutkimus ARCTIC TASTE Oy:n kuminaseminaari

Lisätiedot

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Rambo 360 S/KTTK/17.3.2004 1(8) RAMBO 360 S Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus: Rikkakasvien

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot