Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Transkriptio

1 Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

2 Evolo lajikkeena Saksalaisessa lajikeluokituksessa Evolo on sekä satoisuudessa että tjp:ssä ainoa korkeimpaan luokkaan luokiteltu ruislajike Sakoluvun osalta Evolo on samaisen luokituksen perusteella ollut lajikkeiston parhaimmistoa

3 PollenPlus teknologia ja hybridirukiit Markkinoille tulonsa jälkeen, 80-luvun lopulla ja 90- luvun alussa hybridirukiiden havaittiin olevan populaatiolajikkeita merkittävästi herkempiä torajyvien muodostumiseen. Torajyviä muodostuu kasvin tähkään, kun: Siitepölyä muodostuu vähän tai pölytys jää vajavaiseksi Kukinto on eriaikainen pääkasvuston kukinnon kanssa KWS kehitti ja rekisteröi nk. PollenPlus teknologian, markkerivalinnan, jolla pystytään tunnistamaan geeni, joka vaikuttaa siihen, että kasvi tuottaa runsaasti siitepölyä

4 PollenPlus teknologia ja hybridirukiit KWS:n tavoitteena on tuoda markkinoille vain hybridiruislajikkeita, joissa on PollenPlus ominaisuus. Evolon on nk.pollenplus lajike, mutta jostain syystä tämä geeni ei Evolossa toimi täysin halutulla tavalla siitepölyn muodostuksen osalta. Evolo tuotiin markkinoille sen korkean satopotentiaalin ja erinomaisen talvenkestävyyden ansiosta. Torajyväongelman välttämiseksi Evoloon on sekoitettu 10 % Visello-lajiketta. Visello on 100 % Pollen Plus-lajike.

5 PollenPlus hybridirukiissa on: Parempi siitepölyn muodostus Terveempi tähkä ja vähemmän torajyviä Parempi kestävyys erilaisia stressitekijöitä vastaan

6 Hybridirukiin menestyksellinen viljely: Hybridivaikutus eli: Kasvissa enemmän versoja Suurempi tähkä Hybridivaikutus saavutetaan, kun: Kylvetään oikeaan aikaan Käytetään oikeaa kylvösiemenmäärää Kylvetään oikeaan syvyyteen Maaperän kunto on hyvä

7 Hybridirukiin kylvöaika: Kylvöaika vaikuttaa sadon muodostukseen: Optimikylvöaika on Syyskuun ensimmäisen viikon jälkeen kylvetyissä kasvustoissa kyky sadonmuodostukseen alenee nopeasti ja saattaa olla jopa 20 % pienempi kuin optimiaikaan kylvetyillä. Tavoiteltu määrä kasveja/m2 riippuu kylvöajankohdasta ja kylvötavasta Aikaisessa kylvössä (25.8.) kasvi muodostaa keskimäärin 4-6 versoa Keskimyöhäisessä kylvössä (1.9.) kasvi muodostaa keskimäärin 3 versoa Myöhäisessä kylvössä versoja (5.9.) muodostuu keskimäärin vain 1-3

8 Esimerkkinä Visello-hybridiruis Ruotsissa: Normaali rukiin kylvösiemenmäärä 400 itävää siementä/m2: Hybridiruis kasvaa cm korkeammaksi, lakoontumisriski kasvaa oleellisesti Tähkät ovat pienempiä Kylvö myöhästynyt: Versoja vain n.1-2 / kasvi, 800 tähkää/m2, liian tiheä kasvusto Alennettu kylvösiemenmäärä 200 itävää siementä/m2 : Matalampi kasvusto Isommat tähkät ja enemmän jyviä Korkeampi satopotentiaali Kylvö myöhästynyt: Versoja 3 4 / kasvi, n.600 tähkää/m2, kasvusto kehittynyt hyvin

9 Kylvösiemenmäärä: Hybridirukiin siemen myydään yksiköissä (Unit): 1 Unit = miljoona itävää siementä, n.40 kg Unit-paino vaihtelee hieman kauppaerittäin, riippuen erän itävyydestä ja tuhannen siemenen painosta Suositeltava kylvösiemenmäärä *: 1,5 Unit, kun kylvöajankohta Kylvösiemenmäärää nostetaan, jos kylvö venyy pitemmälle Jos hybridiruis kylvetään syyskuun toisella viikolla, käytettävä kylvösiemenmäärä 2,0 Unit *) Suomessa tehtyjen viljelyteknisten kokeiden perusteella suositukset kylvösiemenmäärästä ovat olleet hieman korkeammat

10 Kylvöstä: Suositeltava kylvösyvyys 2 cm Alhaisempi kylvösiemenmäärä edellyttää: Sopivaa kylvökalustoa Oikeaa viljelykiertoa Kunnollista ojitusta Kynnettäessä Kynnön jälkeen kylvettävä mahdollisimman pian Siementen on peityttävä, mutta eivät saa mennä liian syvään Kyntöä suositellaan aina, kun esikasvina on ruis.

11 Ajourat: Kasvustoon suositellaan tehtävän ajourat: 90 % torajyvistä muodostuu tallattuun kasvustoon, koska näissä kukinta jää vajaaksi tai tapahtuu myöhemmin kuin pääkasvustossa

12 Lannoitus: Lannoitussuositus (myöhäiselle kylvölle): Typpimäärä = sato-odotus x 2 mineralisoituva typpi Kylvön yhteydessä suositellaan annettavaksi: kg N/ha 50 % tai kaikki PK-lannoitteet Kevätlannoituksen voi jakaa kahteen osaan Ensimmäisen lannoituksen yhteydessä typpi ja mahdollinen loppu PK-lannoitus Lisätyppi kasvuasteella 32

13 Kasvinsuojelu ja -tautitorjunta: Rikkakasvien torjunta: Jos mahdollista, rikkakasvit kannattaa ruiskuttaa syksyllä Ruis on tällöin kestävimmillään kasvimyrkkyjä vastaan Kevätruiskutuksen yhteydessä ei tule käyttää fenoxihappoja, esim. MCPA:ta Kasvitautien torjunta Kasvuasteella 32 on mahdollista torjua lehtilaikut, ruskearuoste, rengaslaikku, härmä Ruskearuosteen ja rengaslaikun torjunta ennen tähkälle tuloa Kukinnan aikana kasvustoa ei saa ruiskuttaa tautiaineilla

14 Kasvunsäädekäsittely: Suositeltava aine Moddus Käsittelyn voi jakaa kahteen osaan, ensimmäinen käsittely kasvuasteella 32 ja toinen ennen tähkälle tuloa

15 Sadonkorjuu: Hybridirukiin puinti: Kosteus menee alle 18 % (Suomen oloissa tähän päästään harvoin) Hybridirukiilla korsi voi olla hieman vihreä, vaikka kasvusto on puintivalmis Kuivaus: Sato kuivattava mahdollisimman nopeasti puinnin jälkeen, ei liian kuumassa

16 Hybridiruis sopii pohjoisiin oloihin: Ruis Triticale Syysohra Syysvehnä ITÄMISLÄMPÖ C - Minimi Optimi KASVUUN LÄHTÖ C TALVEHTIMISTARVE - (Alkaa) Lämpötila C Kesto päivissä PAKKASENKESTÄVYYS (ilman lumipeitettä)

17 Hybridirukiin viljely pohjoisilla alueilla: Ruotsissa hybridirukiit tulivat viljelyyn 90-luvun puolivälissä ja tällä hetkellä yli 75 % viljellyistä rukiista on hybrideitä Satoisuus parantunut n. 20 % Lajikkeina Evolo ja Visello Norjassa hybridien viljely alkoi n.10 vuotta sitten Nyt yli 90 % viljellään hybridiruislajikkeilla Satotasot vaihtelevat kg /ha riippuen alueesta ja esikasvista Satoisuus noussut yli 25 % Lajikkeina Evolo ja Palazzo Suomessa ensimmäinen hybridiruis tuli viljelyyn v.2005 Ala kasvaa, mutta on vielä alle 30 % rukiin kokonaisviljelyalasta Lajikkeena Evolo Baltian maat, erityisesti Latvia ja Liettua Hybridiruisala on kasvussa ja on arviolta n % Lajikkeina Visello, Evolo, Placido, Balistic ja Gonello