Nurmikasvituottajapäivä Nurmikasvien viljelytekniikka

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nurmikasvituottajapäivä Nurmikasvien viljelytekniikka"

Transkriptio

1 Nurmikasvituottajapäivä Nurmikasvien viljelytekniikka Tutkija Markku Niskanen, Seinäjoki Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja Biotalous/Tuotantojärjestelmät

2 Nurmikasvien siementuotantokokeet Erikoiskasvihanke Etelä-Pohjanmaa Lannoitus, kasvunsääde ja tautitorjuntakokeet Laatusiemenhanke Jokioisten ympäristö ja Etelä-Pohjanmaa Korjuutapakokeet

3 Siemenviljelyn kevätlannoitus Timotei (Iki), nurminata (Kasper) ja ruokonata (Retu) Koe 1 A) Lannoitus toukokuun ensimmäinen viikko B) Lannoitus toukokuun toinen viikko C) Lannoitus toukokuun kolmas viikko Koe 2 Lannoitustaso A) 6 kg N/ha B) 8 kg N/ha C) 1 kg N/ha D) 12 kg Lannoitus aika A) ja B) ja

4 Kevätlannoituksen ajoitus siementuotannossa Sato kg/ha viikko 2.viikko 3.viikko Timotei Nurminata Ruokonata

5 Kasvuston pituus Timotei Nurminata Pituus cm viikko 2. viikko 3.viikko Pituus cm viikko 2.viikko 3.viikko Ruokonata 35 3 Pituus cm viikko 2.viikko 3.viikko

6 Timotein kevätlannoitus ja ajoitus siementuotannossa Kg /ha kg N/ha kg N/ha 1 kg N/ha 12 kg N/ha Kg/ha kg N/ha kg N/ha kg N/ha kg N/ha Kg/ha Kg/ha kg N/ha 8 kg N/ha 1 kg N/ha 12 kg N/ha 1. lannoitusaika 2.lannoituaika

7 Nurminadan kevätlannoitus ja ajoitus siementuotannossa Kg/ha Kg /ha kg N/ha 8 kg N/ha 1 kg N/ha 12 kg N/ha kg N/ha 8 kg N/ha 1 kg N/ha 12 kg N/ha Kg/ha kg N/ha 8 kg N/ha 1 kg N/ha kg N/ha 1.lannoitus 2.lannoitus Kg/ha

8 Timotein ja nurminadan lannoituskokeet K-koetilalla Hauholla Lajikkeet Timotei: Grindstad ja Jonatan Nurminata: Revansch ja Kasper Typen käyttöaika Timotei N kg/ha Nurminata N kg/ha A B A B C Kasvuunlähtö Korrenkasvuvaihe 6 45 Tähkälle/röyhylle tulo 2 2

9 Timotein tulokset K-koetilalla Päätelmät 14 Effects on yield (kg/ha), timothy Jaettu typen käyttö (3+6 kg/ha alensi timotein satoa Jaettu typen käyttö vähensi lakoa 8-1% 2

10 Nurminadan tulokset K-koetila Päätelmät Effects on yield kg/ha, meadow fescue Jaettu typen käyttö ( kg N/ha ) lisäsi nurminadan satoa keskimäärin 6% kerralla annettuun lannoitukseen verrattuna

11 Yhteenveto lannoituskokeista Lannoitusajankohdalla ei suurta vaikutusta nurmikasvien siemensatoihin Normaalikeväänä lannoitusta voi siirtää yli toukokuun puolenvälin Timotei hyötyy jonkin verran aikaisemmasta lannoituksesta Vuodet vaihtelevat Nurminadalla lannoitusta voi myöhästyttää enemmän Lannoitusajankohta säiden mukaan Kuiva ja kylmä kevät Lannoitusta voi myöhästyttää Erityisesti kuivana keväänä lannoitus kannattaa ajoittaa juuri sateen alle Timoteilla satohyöty voi helposti olla 15-2 kg/ha Kasvuston korkeus 15-2 cm Timotein ja nurminadan optimilannoitus 8-1 kg/ha Kevätlannoituksen jakaminen Timoteillä kevätlannoituksen jakaminen alensi satoja Nurminadalla kevätlannoitus kolmessa osassa tuotti parhaan sadon

12 Siemenviljelyn tehokkuuskoe Timotei, nurminata, ruokonata Koesuunnitelma 1) Ei käsittelyä 2) Moddus,8 l/ha (yksisolmuaste-lippulehtiaste) 3) Moddus (,4 l/ha +,4 l/ha) 1) Korrenkasvuvaihe 2) Lippulehtiaste 4) Zenit,6 l/ha (lippulehtiaste) 5) Tilt,5 l/ha (lippulehtiaste) 6) Moddus,8 l/ha+ Zenit,6 l/ha (yksisolmuaste-lippulehtiaste) 7) Moddus,8 l/ha+ Tilt,5 l/ha (yksisolmuaste-lippulehtiaste)

13 Siemenviljelyn tehokkuuskoe Timotei Nurminata Ruokonata Sato kg/ha Sato kg/ha Sato kg/ha Ka Sadonlisä Ka Sadonlisä Ka Sadonlisä Ei käsittelyä Moddus,8/lha Yksisolmuaste -lippulehtiaste Moddus(,4 l/ha+,4 l/ha) a),4 l/ha korrenkasvun alku b),4 l/ha lippuaste Zenit,6 l/ha Lippulehtiaste Tilt,5 l/ha Lippulehtiaste Moddus,8 l/h + Zenit,6 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste Moddus,8 l/h + Tilt,5 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste

14 Siemenviljelyn tehokkuuskoe 211 Timotei 211 Nurminata 211 Ruokonata 211 Sato Sadonlisä Sato Sadonlisä Sato Sadonlisä Kg/ha Kg/ha Kg/ha Kg/ha Kg/ha Kg/ha Ei käsittelyä Moddus,8/lha Yksisolmuaste -lippulehtiaste Moddus(,4 l/ha+,4 l/ha) a),4 l/ha korrenkasvun alku b),4 l/ha lippuaste Zenit,6 l/ha Lippulehtiaste Tilt,5 l/ha Lippulehtiaste Moddus,8 l/h + Zenit,6 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste Moddus,8 l/h + Tilt,5 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste

15 Ylin lämpötila kesäkuussa Vrk:n ylin lämpötila Kesäkuu 211 Nurminadan kasvunsäädekäsittely Timotein kasvunsäädekäsittely

16 Siemenviljelyn tehokkuuskoe Timotei Nurminata Ruokonata Itävyys % Itävyys % Itävyys % Ka Muutos Ka Muutos Ka Muutos Ei käsittelyä Moddus,8/lha Yksisolmuaste -lippulehtiaste Moddus(,4 l/ha+,4 l/ha) a),4 l/ha korrenkasvun alku b),4 l/ha lippuaste Zenit,6 l/ha Lippulehtiaste Tilt,5 l/ha Lippulehtiaste Moddus,8 l/h + Zenit,6 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste Moddus,8 l/h + Tilt,5 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste

17 Siemenviljelyn tehokkuuskoe Timotei Itävyys % Muutos Nurminata Ruokonata Itävyys % Muutos Itävyys % Muutos Ei käsittelyä Moddus,8/lha Yksisolmuaste -lippulehtiaste Moddus(,4 l/ha+,4 l/ha) a),4 l/ha korrenkasvun alku b),4 l/ha lippuaste Zenit,6 l/ha Lippulehtiaste Tilt,5 l/ha Lippulehtiaste Moddus,8 l/h + Zenit,6 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste Moddus,8 l/h + Tilt,5 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste

18 Timotein puintikosteus 21 ja , Puintikosteus % 3, 25, 2, 15, 1, 5, 29 21,

19 Nurmikasvien siemenviljelyn tehokkuuskoe Lako 29 Lako Timotei 4 Timotei 2 Ei käsittelyä Moddus,8/lha Moddus(,4 l/ha+,4 l/ha) Zenit,6 l/ha Tilt,5 l/ha Moddus Moddus,8 l/h +,8 l/h + Zenit,6 Tilt,5 l/ha l/ha Numirnata Ruokonata 2 Ei käsittelyä Moddus,8/lha Moddus(,4 l/ha+,4 l/ha) Zenit,6 l/ha Tilt,5 l/ha Moddus,8 l/h Moddus,8 l/h + Zenit,6 l/ha + Tilt,5 l/ha Numirnata Ruokonata

20 Nurmikasvien siemenviljelyn tehokkuuskoe Lako Timotei 12 1 Nurminata Lako % Ei käsittelyä Moddus,8/lha Moddus(,4 l/ha+,4 l/ha) Zenit,6 l/ha Tilt,5 l/ha Moddus,8 l/h + Zenit,6 l/ha Moddus,8 l/h + Tilt,5 l/ha Lako % Ei käsittelyä Moddus,8/lha Moddus(,4Zenit,6 l/ha Tilt,5 l/ha Moddus,8 l/ha+,4 l/ha) l/h + Zenit,6 l/ha Moddus,8 l/h + Tilt,5 l/ha Ruokonata 6 Lako % Ei käsittelyä Moddus,8/lha Moddus(,4 l/ha+,4 l/ha) Zenit,6 l/ha Tilt,5 l/ha Moddus,8 l/h + Zenit,6 l/ha Moddus,8 l/h + Tilt,5 l/ha

21 Nurminata ,8 l/ha Ei käsitelty

22 Siemenviljelyn kasvunsäädekoe Timotei ja nurminata Koesuunnitelma A) Ei käsittelyä B) Jaettu CCC-käsittely (1,2 l/ha + 1,2 l/ha) A) 1,2 l/ha versoutumisen alku B) 1,2 l/ha versoutumisen loppu C) Jaettu Moddus käsittely (,4 l/ha +,4 l/ha) A),4 l/ha korrenkasvu alku B),4 l/ha lippulehtiaste D) CCC-käsittely 2,4 l/ha versoutumisen loppu E) Moddus-käsittely,8 l/ha lippulehtiaste

23 Nurmikasvien viljely kasvunsäädekoe Timotei CCC Moddus Sato kg/ha CCC ja Moddus CCC ja Moddus A B C D E Lako % A B C D E Itävyys % A B C D E A B C D E Ei Käsittelyä Jaettu CCC-käsittely a) 1,2 l/ha (versoutumisen alku) b) 1,2 l/ha (versoutumisen loppu) Jaettu Moddus-käsittely a),4 l/ha (korrenkasvun alku) b),4 l/ha (lippulehtiasta) 4 CCC-käsittely 2,4 l/ha versoutumisen loppu Moddus,8 l/ha, lippulehtiaste

24 Nurmikasvien viljely kasvunsäädekoe Nurminata 5 4 Sato Kg/ha A B C D E A Ei Käsittelyä Lako % A B C D E B C D E Jaettu CCC-käsittely a) 1,2 l/ha (versoutumisen alku) b) 1,2 l/ha (versoutumisen loppu) Jaettu Moddus-käsittely a),4 l/ha (korrenkasvun alku) b),4 l/ha (lippulehtiasta) 4 CCC-käsittely 2,4 l/ha versoutumisen loppu Moddus,8 l/ha, lippulehtiaste

25 Yhteenveto kasvinsuojelukokeista Timotein ja ruokonadan lako laskee kasvunsääteillä merkittävästi Nurminadalla vaikutus ei näy enää kovin selvästi puinnin aikaan Ruiskutusten jälkeen kukinta-aikaan vaikutus näkyy selvästi Timoteillä kahtena ensimmäisenä koevuonna kaikki kasvunsäädekäsittelyt nostivat satoa Kolmantena koevuonna ei sääteillä ollut vaikutusta siemensatoon Ainoastaan jaettu Moddus (,4 +,4 ) nosti satoa Sääolot ruiskutuksen aikaan Älä ruiskuta helteen/muun stressin vaivaamaa kasvustoa täydellä annoksella Nurminadalla kasvunsääteillä ei saatu sadonlisää kahtena ensimmäisenä koevuotena Ainoastaan kasvunsääteen ja tautiaineen yhdistäminen lisäsi nurminadan satoa Kolmantena koevuonna kaikki kasvunsäädekäsittelyt nostivat nurminadan siemensatoa Ruiskutus hieman aikaisemmin kuin timoteillä Moddus voi joissain olosuhteissa alentaa itävyyttä Puintikosteus? Kasvitautitorjunnalla ei saatu sadonlisää tässä kokeessa millään lajilla

26 Forsøksopplegg: To storskala forsøk gjennomført i serien, begge i frøeng av Grindstad timotei i Vestfold i 29 og 21, med to gjentak etter følgende plan: Ledd Tid Behandling Skårlegging ved 4-45 % vanninnhold i frøet. Tresking ved tid Skårlegging ved 3-35 % vanninnhold i frøet, ca. 4 dg etter Tid 1. Tresking ved tid To gangers tresking. Første tresketid utføres ved 3-35 % vanninnhold i frøet samtidig med siste skårlegging (ledd 2). Andre tresketid utføres ca 3 dager seinere (Tid 3). 4 3 En gangs tresking ved 2-25 % vanninnhold i frøet.

27 Luo olle niito kosteus Puintikosteus Vanninnhold i frøet ved skårlegging /tresking: Luo olle niitto siemenkosteudessa 4-45%. Puinti noin 8 päivän päästä niitosta År Led d Skårlegging Frøtresking Nedbør Dat o Vanninnhol d i frøet (%) Dato Vanninnhol d i frøet (%) (mm), fra skårlegging til frøhøsting Luo olle niitto siemenkosteudessa 3-35%. Puinti noin 8 päivän päästä niitosta Kaksi puintia. Ensimmäinen puinti siemenkosteudessa 3-35 % samaan aikaan toisen niiton kanssa. Toinen puinti 6-8 päivän päästä Yksi puinti siemenkosteudessa 2-25% /7 43,9 6/8 28, /8 37,3 12/8 17, /8 (1. g.) 12/8 (2. g.) 36, 19,4 4 12/8 2, /7 46,8 8/8 19, /8 32,6 16/8 2, /8 (1. g.) 16/8 (2. g.) 32,6 2,7 4 16/8 19,7

28 Frøavling (kg/ha): Luo olle niitto siemenkosteudessa 4-45%. Puinti noin 8 päivän päästä niitosta Luo olle niitto siemenkosteudessa 3-35%. Puinti noin 8 päivän päästä niitosta Høstemetode Frøavling (kg/ha) Middel Rel. Antall felt Skårlegging ved 4-45% vann Skårlegging ved 3-35% vann Kaksi puintia. Ensimmäinen puinti siemenkosteudessa 3-35 % samaan aikaan toisen niiton kanssa. Toinen puinti 6-8 päivän päästä Yksi puinti siemenkosteudessa 2-25% 3. To-gangers tresking, 1.g g Totalt (sum tresking) En-gangs tresking P% LSD 5% Mest frø ble berget på ruter som var tidlig skårlagt (ledd 1) og på ruter som var høstet i to omganger (ledd 3). Viktig med tidlig skårlegging

29 Timotein puintitapakoe Sato kg /ha Puintikosteus % Sato Kg/ha Puintikosteus 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5, % A B C D E A B C D E, A= Aikainen leikkuupuinti B= Normaali leikkuupuinti ( 5-6 vrk ajankohdasta A) C= Niitto Luo olle (Ajankohta A), puinti 3-4 vrk niitosta D= Niitto Luo olle (Ajankohta A), puinti 7-8 vrk niitosta E= Hellävarainen puinti (Ajankohta A), Uudelleen puinti 3-4 vrk

30 Nurminadan kasvunsääde ja korjuutapakoe 214 Pääruudut: Korjuutapa A) Normaali leikkuupuinti B) Luo`olle niitto Puinti Luo`olta 25.7 C) Luo`olle niitto Puinti luo`olta 28.8 Osaruudut: Kasvunsääde ja lannoitus 1) Normaali lannnoitus,ei kasvunsääde 2) Normaali lannnoitus, Kasvunsääde Moddus,8 l/ha 3) Lisätyppi 4 kg/ha,ei kasvunsääde 4) Lisätyppi 4 kg/ha,kasvunsääde Moddus,8 l/ha Kevätlannoitus 8 kg N/ha Lisätyppilannoitus 4 kg N/ha Moddus,8 l/ha (3 l vettä)

31 Nurminadan lako ja pituus 214 Lako % Normali leikkuupuinti Luo`olle niitto Puinti Luo`olta 25.7 Luo`olle niitto Puinti luo`olta 28.8 Normaali lannnoitus,ei kasvunsääde Normaali lannnoitus, Kasvunsääde Moddus,8 l/ha Lisätyppi 4 kg/ha,ei kasvunsääde Lisätyppi 4 kg/ha,kasvunsääde Moddus,8 l/ha Korren pituus cm Normaali lannnoitus,ei kasvunsääde Normaali lannnoitus, Kasvunsääde Moddus,8 l/ha Lisätyppi 4 kg/ha,ei kasvunsääde Lisätyppi 4 kg/ha,kasvunsääde Moddus,8 l/ha

32 Nurminadan sadot Normaali lannnoitus,ei kasvunsääde Kg/ha 3 2 Normaali lannnoitus, Kasvunsääde Moddus,8 l/ha Lisätyppi 4 kg/ha,ei kasvunsääde 1 Normali leikkuupuinti Luo`olle niitto Puinti Luo`olta 25.7 Luo`olle niitto Puinti luo`olta 28.8 Lisätyppi 4 kg/ha,kasvunsääde Moddus,8 l/ha

33 Nurminadan sadot kg/ha 35 3 Kg/ha Normaali lannnoitus,ei kasvunsääde Normaali lannnoitus, Kasvunsääde Moddus,8 l/ha Lisätyppi 4 kg/ha,ei kasvunsääde Lisätyppi 4 kg/ha,kasvunsääde Moddus,8 l/ha

34 Nurminadan sadot Kg/ha Normali leikkuupuinti Luo`olle niitto Puinti Luo`olta 25.7 Luo`olle niitto Puinti luo`olta 28.8

35 Siementen kosteus 214 3, 25, Siementen kosteus % 2, 15, 1, 5,, Normali leikkupuinti Luo`olle niitto Puinti Luo`olta 25.7 Luo`olle niitto Puinti luo`olta 28.8 Keskilämpötila C Vrk:n ylin lämpötila C Suhteellinen kosteus 37-44% Keskilämpötila C Vrk:n ylin lämpötila C Suhteellinen kosteus 21-41%

36 Kiitos!

37

Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä

Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä 25.2.213 Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä Huittinen 22.2.213 Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus 25.2.213 Erikoiskasvihanke (Vipu) Nurmikasvien siementuotanto

Lisätiedot

Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa. Joensuu Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa. Joensuu Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa Joensuu 8.12.2011 Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus 9.12.2011 Rehunurmien viljelyn kokonaisala on pysynyt

Lisätiedot

NURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN. Hämeenlinna Mika Isolahti

NURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN. Hämeenlinna Mika Isolahti NURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN Hämeenlinna 13.3.2015 Mika Isolahti Nurmikasvien jalostuskaava vuosia 1-3 YKSILÖHAVAINTOAINEISTO TESTIRISTEYTYS 4-9 JÄLKELÄISTESTI 10 SYNTEETTISEN LINJAN

Lisätiedot

Puna-apilan ja natojen siementuotannosta. Agrimarket Nurmipäivä Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous

Puna-apilan ja natojen siementuotannosta. Agrimarket Nurmipäivä Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous Puna-apilan ja natojen siementuotannosta Agrimarket Nurmipäivä 12.3.2015 Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous Apilan siementä on tuotu varsin suuria määriä (P-a suomalainen sertifiointi

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja

Lisätiedot

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen

Lisätiedot

Nurmiheinien ja puna-apilan siementuotanto

Nurmiheinien ja puna-apilan siementuotanto Nurmiheinien ja puna-apilan siementuotanto Siemenestä satoon siementuotannon mahdollisuudet. Kasvua pellosta hanke. 13.2.2018. Joensuu Oiva Niemeläinen, Luke 1 Teppo Tutkija Biomassa-atlas palvelu avattiin

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat Juha Salopelto Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 3700-4000 Kg /ha Ohra keskisato 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 200-1000 Kg /ha 3700-4000

Lisätiedot

Väkevät nestelannoitteet luomuun. Sampo Järnefelt Luomutimotein ja nadan siementuotanto

Väkevät nestelannoitteet luomuun. Sampo Järnefelt Luomutimotein ja nadan siementuotanto Väkevät nestelannoitteet luomuun Orgaanisten lannoitteiden koe Ruotsi 2005-2010 Koekasvi syysrapsi 2007 ja 2008. Typpilannoitus 100kg. Tutkimus SLU EkoForsk: Neljän eri orgaanisen lannoitteen vaikutus

Lisätiedot

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Nurmikokeiden havaintoja 2013 Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus

Lisätiedot

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei!

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi

Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi Sieppari pellossa hanke 21.11.2017 Tuorla Oiva Niemeläinen ja Markku Niskanen, LUKE Luonnonvarat ja biotalous Siitä

Lisätiedot

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa Nurmi euroiksi tulosseminaari 9.4.2019, Iisalmi Arja Mustonen, Luke Kiitokset: Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen ja Sanna Kykkänen Sisältö Täydennyskylvökokeiden ja

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows Knowledge grows KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN Miten kasitonnari tehdään? Millaisia satoja kauralla satokisoissa on saatu? Miten suuret sadot tehdään? Millaisia satoja muualla maailmassa kauralla saadaan?

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet

Lisätiedot

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Liite 9.6.2003 60. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Oiva Niemeläinen, Päivi Nykänen-Kurki ja Tiina Tontti, MTT Ruokonata ja koiranheinä olivat selkeästi

Lisätiedot

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita Nurmisiemen- ja rehutuotannon yhdistämismahdollisuuksista Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.2013 Huittinen Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto, Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Lisätiedot

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho Siemenviljelijän puheenvuoro Siementuottajapäivä 10.2.2017 Heikki Perho Myllykylän tila Ypäjällä, Ypäjänkylässä Historia ulottuu 1540 luvulle saakka, tilan 17. jatkaja Kasvinviljelytila, pinta-ala vuokramaineen

Lisätiedot

Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta

Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Panu Korhonen & Miika Hartikainen, Luke Kiitokset: Minna Toivakka & Raimo Kauppila,

Lisätiedot

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää

Lisätiedot

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus

Lisätiedot

Modduksen vaikutus kasviin

Modduksen vaikutus kasviin Modduksen vaikutus kasviin T0 T1 T2 T3 Sivuversojen ja juurten kasvu alkaa Juuret kasvavat Korren tyvi tukevoituu Korsi ja lehdet kasvavat Yhteyttämistuotteita varastoituu kasviin Kasvi siirtää yhteyttämistuotteet

Lisätiedot

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat

Lisätiedot

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena

Lisätiedot

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi

Lisätiedot

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Lietteen levitys ohran oraalle Viljan lannoituksessa lietelannan typpi annetaan yleensä yhdellä kertaa ennen kylvöä.

Lisätiedot

Nurmisiementuotanto lisää gluteenittomia kasvilajivaihtoehtoja Keskisen Mylly Oy Vilppula

Nurmisiementuotanto lisää gluteenittomia kasvilajivaihtoehtoja Keskisen Mylly Oy Vilppula Nurmisiementuotanto lisää gluteenittomia kasvilajivaihtoehtoja 23.1.2019 Keskisen Mylly Oy Vilppula Yleistä siementuotannosta Sopimustuotantoa Peltojen hukkakaurattomuus Viljelmä käsite ja omat koneet

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville

Lisätiedot

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa

Lisätiedot

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening

Lisätiedot

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MMT Erikoistutkija, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Kuminaviljelyttäjien tilaisuudet kevät 213 Esitykset sekä muutakin

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA UUDET VILJELYKASVIT NURMENVILJELYN TUKENA MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? Jussi Peltonen Tuoteryhmäpäällikkö Viljelijän Avena Berner Karjatilojen karkearehun tuotanto perustuu

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet Pudasjärvi 12.1.211 Arjo Kangas Markku Niskanen Virallisten lajikekokeiden koepaikat Timotei (Pleum pratense) Eniten viljelty nurmiheinä Suomessa

Lisätiedot

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Arjo Kangas & Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Lajikekoe MTT Jokioinen

Lisätiedot

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen

Lisätiedot

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP

Lisätiedot

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening

Lisätiedot

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden

Lisätiedot

MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen

MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA Hämeenkyrö 13.3.2017 Jukka Saarinen LIINAHARJAN TILA - KOKEMÄEN YLISTARON KYLÄSSÄ - VILJELYKSESSÄ 45 HA PELTOA, METSÄÄ - TILALLA AINOASTAAN LÄMMINILMAKUIVURI EI KYLMÄ- ILMAKUIVAUS

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä 27.7. hybridiruisillassa Evolo lajikkeena Saksalaisessa lajikeluokituksessa Evolo on sekä satoisuudessa että tjp:ssä ainoa korkeimpaan

Lisätiedot

Kaura vaatii ravinteita

Kaura vaatii ravinteita Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila

Lisätiedot

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Nurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2

Nurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2 25.2.213 Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilastot sekä arvio käytöstä Oiva Niemeläinen, MTT, Kasvintuotanto Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.213 Huittinen Nurmisiementen käyttöarviosta

Lisätiedot

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy  Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj BOR VILJELYRATKAISU Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj PEPPI BOR Aikainen ja satoisa uutuuskaura Peppi on laatua lujassa korressa. Se on parhaimmillaan

Lisätiedot

The Scandinavian Way

The Scandinavian Way Light on nimensä mukaisesti yksinkertaisempi konsepti kuin ja sen koostumus sopii erityisesti tarpeenmukaiseen lannoitukseen. Light koostuu makro ja mikroravinteista sekä hivenaineista, joiden keskinäiset

Lisätiedot

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa Siemenen laatu ja punahome Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa Suomessa tuotetuista siemeneristä tutkitaan näyte Eviran siemenlaboratoriossa tutkimukset puhtaus (puhdas siemen,

Lisätiedot

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015 Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 215 Luonnonvarakeskus, Ruukki Miika Hartikainen Sisältö Säätiedot Taustatietoa lajikekokeista Ohran lajikekokeet Kevätvehnän lajikekokeet Kauran lajikekokeet Kevätrypsin

Lisätiedot

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot

Lisätiedot

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi & Sanna Kykkänen, Maaninka Miika Hartikainen, Ruukki Kiitokset: Minna Toivakka, Raimo Kauppila & Juha Liespuu,

Lisätiedot

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala Kokemuksia sinimailasen viljelystä Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki 17.10.2011 Toimittanut Jukka Rajala Sinimailasen viljelijä Marko Mäki-Arvela 29.8.2011 2 2011 Maatila Maatila Uudessakaupungissa

Lisätiedot

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden

Lisätiedot

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Hurrin tila Talouskeskus Huittisissa, n. 3 km keskustasta Korkeakosken kylässä Loimijoen rannalla Nykyinen isäntäpari omistanut tilan vuodesta 1988 Päätuotantosuuntana

Lisätiedot

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen 1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan

Lisätiedot

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä 10.2.2017 Lahti Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomi Huippuosaaja, nurmentuotanto Nurmentuotannon ketju Miten nurmituotanto vaikuttaa

Lisätiedot

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus ILMASE-hanke 18.4.2012 Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta 2011 -Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis 42110 Analyysiä 1 342 Karjatilojen vilja analyysiä Lämpösumma Kasvukausi josta

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Ohran lajikekokeet 2012 Ohran lajikekokeet 2006-2011 Kauran lajikekokeet 2012

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 19/89 AULIS JÄRVI Keski-Pohjanmaan tutkimusasema Typpilannoitus ja kasvuston CCC-käsittely timotein siemennurmilla Timotein siemennurmen typpilannoitus, riviväli

Lisätiedot

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Esimerkki

Lisätiedot

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA Kalajoki 8.1.2016 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy BOREAL ON KOTIMAINEN KASVIJALOSTUSYRITYS Viljat: ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruis

Lisätiedot

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin LUKEKAS hanke (Aluskasvit, Torjunta) PRODIVA hanke (Seurannat, Tiedonvälitys) Jukka Salonen www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit

Lisätiedot

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa

Lisätiedot

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Lehtilannoitekokeet 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) HtS, m ph 6.4 Ca 3900 K 253 P 10 Mg 248 Na 44 Mn 9 Huononlainen B 1.4 Hyvä Koevuosi 2014 Lajike: Diana KWS Ruudun koko: 8m X 2m Siemenetäisyys:

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016 Kainuun maatalous Valkuaisrehu (KaiVa) hanke Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016 Pellonpiennarpäivä KAO Seppälä Luke Kainuu Katja Keränen / Asiantuntija, aluehankkeet / 0295326235 Anu Räty / Tutkija

Lisätiedot

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen

Lisätiedot

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Luomuseminaari Jyväskylä 8.10.2016 Tähtää valkuaisomavaraisuuden parantamiseen

Lisätiedot

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.

Lisätiedot

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu

Lisätiedot