Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Transkriptio

1 1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

2 VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2

3 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006 lähtien Rikkakasviaineita on nykyään hyvin tarjolla: Fenix Goltix WG Lentagran WP Stomp Boxer Senkor SC 600 Mistral Matrigon 72 SG Targa Super 5 SC Target SC ViljelijänBerner on vuodesta 2006 lähtien investoinut > euroa kuminan kasvinsuojeluun ja lannoitukseen. Minkä verran ovat muut toimijat investoineet? Myymme mielellään Teille kasvinsuojeluaineet ja lannoitteet jotta voimme jatkaa kehitystyötämme. 3

4 Target SC uutta kuminalle - Siemenrikkakasvien torjuntaan mm. kuminalla kylvövuonna - Tehoaine metamitroni 700 g/l - Vaikuttaa rikkakasveihin sekä lehtien että maan kautta - Paras teho saadaan, kun rikkakasvit ovat pienellä taimella - Tehon laajentamiseksi ruiskuta seoksena Fenixin kanssa - Ennen kuminan taimelletuloa seokseen voi lisätä glyfosaattia 4

5 Siemenrikkakasvien torjuntaohjelmat kylvövuonna 2019 Vaihtoehto Ennen kuminan itämistä Kuminan 1-2 lehtiasteella Perusohjelma (karkeilla kivennäismailla) (RoundupAce 0,8-1,0 l) + Fenix 0,7-1,0 l + Target 1,0-1,5 l Fenix 0,5 l + Target 1,0-1,5 l Tarvittaessa myöhemmin Fenix 0,5-0,7 l + Target 1,0 l Perusohjelma (savi- ja multamailla) (RoundupAce 0,8-1,0 l) + Fenix 0,7-1,0 l Senkor SC 0,075-0,15 Fenix 0,5 l + Target 1,0-1,5 kg Fenix 0,5-0,7 l + Target 1,0-1,5 l Saunakukka- ohjelma RoundupAce 0,8-1,0 l + Fenix 0,7-1,0 l + Target 1,0-1,5 l Fenix 0,3-0,5 l + Target 0,7-1,0 l + Lentagran 0,3-0,5 kg Fenix 0,3-0,5 l + Target 0,7-1,0 l + Lentagran 0,3-0,5 kg Saunakukka- ohjelma (multamailla) RoundupAce 0,8-1,0 l Fenix 0,3-0,5 l + Target 0,7-1,0 l + Lentagran 0,3-0,5 kg Fenix 0,3-0,5 l + Target 0,7-1,0 l + Lentagran 0,3-0,5 kg

6 Sisältö 6 Kuva: Aulis Anslehto

7 Targa Super 5 SC on nyt myös hyväksytty käyttöön satovuosina Käyttömäärä juolavehnän torjunnassa 3 l/ha tai 2 l/ha + SitoPlus 0,2 l/ha erityisen hyvissä olosuhteissa Käyttömäärä hukkakauran, jääntiviljan ja raiheinän torjunnassa 1,5 l/ha tai 1 l/ha + SitoPlus 0,2 l/ha erityisen hyvissä olosuhteissa Varoaika 56 vrk 7

8 Juolavehnä on helpompi torjua perustamisvuonna Perustamisvuonna on pitkä jakso jolloin juolavehnä on helposti tavoitettavissa Satovuosina juolavehnä peittyy nopeasti kuminakasvustosta Ruiskuta ennen kuin kuminan kukkanuput ovat näkyvissä jotta jäämäriski vähenee. Huomio varoaika 56 vrk. 8

9 Ruiskutussää on käyttömäärää tärkeämpi Korkea ilman suhteellinen kosteus (yli 70 %) varmistaa hyvän tehon Paras ruiskutushetki on hyvin aikainen aamu Juolavehnässä pitää olla 3-4 lehteä 9

10 Kuminakoin torjunnassa muutoksia kaudelle 2019 Mavrik ei ole enää sallittua käyttää! Karate Zeon-tekniikka ml/ha -saa ruiskuttaa kerran ennen kukintaa Turex 50 WP 1,0 kg/ha -saa ruiskuttaa kukkivaan kasvustoon -lisää Silwet Gold! Somero 2009, Berner Oy: Koejäsen Annos Ajankohta A= 1/6 B= 8/6 C= 10/6 Merkitsevyys Käsittelemätön Torjunnan arvo kiloina (70 c/kg) Sato kg/ha ja erotus cd Mavrik 0,2 B 43 kg +301 ab Mavrik 0,2 A ja C 86 kg +431 a Mavrik+ Silwet 0,2+ 0,1 A ja C 101 kg +449 a Turex 1,0 B 137 kg +240 abc Turex 1,0 A ja C 274 kg +163 bcd 10 Hinnat: Työ 20 e/ha, Mavrik 10,-. Silwet 5,20. Turex 75,-

11 Tuoreimman koetoiminnan tulokset Rikkakasvien torjunta on tutkittu paljon Tautitutkimuksia on tehty vähän Typpi, fosfori ja kaliumlannoituskokeita on tehty Suomessa 2000-luvulla MTTn toimesta Hivenravinnetutkimuksia ei ole tehty 11

12 Hyötyisikö kumina tautiainepeittauksesta??? Peittauskoe perustettu Iittiin 2018, mutta kuivuudesta johtuen tuloksien saanti ja luotettavuus on epävarmaa. 12

13 Soluboori Multavuus Keväällä 2017 perustettiin koeruutuja Närpiöön missä tutkitaan perustamisvuoden lannoitusta hht m ph 6,2 Ca 971 N-taso 54 kg/ha Hivenseos Booria Y Y Y1 GCP Extra Y1 - Soluboori NK2 Hiven GCP Extra - - Y1 - Soluboori Kalium - K-suola K-suola P 5,5 K 180 Mg 170 B 0,6 Mn <6,0 13

14 Niittylude tuhosi koeruudut 2018! 14

15 Satovuoden lannoituskokeet 2017 Mustasaaressa HtMr LjS Multavuus m m ph 6,3 5,4 Ca P 27 3,9 K Mg B 0,5 0,5 Mn 24 7,6 15

16 Mustasaari Kuminan sato, Mustasaari Suomensalp. 300 kg Suomensalp. 200 kg Nitrabor 180 kg Suomensalp. 300 kg + ruisk. booria 2 x 225 g NK2 Hiven 380 kg HtMr LjS 16

17 Yhteenveto lannoitustutkimuksista Typpilannoitus lisää sadon määrä. Lisäsadon määrä on pienempi multavilla maalajeilla (mm MTT , Ylistaro) Fosfori ja kaliumlannoituksesta vähän tai ei hyötyä ollenkaan (MTT , Piikkiö) (MTT & Agropolis 2000-luvun alussa, Tammela) Koska kuminakasvusto on monivuotinen on lannoituksen selvittäminen vaikeampi kuin viljoilla Mustasaaren kokeiden analyysi: Liejusavella oli Suomensalpietari paras lannoite (N 81 kg/ha, K 3 kg/ha, B 60 g/ha) Hietamoreenilla oli NK2 Hiven paras lannoite (N 80 kg/ha, K 38 kg/ha, B 266 g/ha) Ylitettiinkö boorin myrkytysraja ruiskuttamalla 450 g/ha tai levittämällä Nitraborilla 540 g/ha (lisäksi booria Suomensalpietarista 60 tai 40 g/ha)? 17

18 Kiitos! Janne Laine, Asmo Saarinen, Matias Rönnqvist