TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10.2013
Tieto- ja viestintätekniikka Euroopan kouluissa ja Suomessa Mitä kertoo Euroopan laajuinen vertaileva tutkimus, ESSIE: (European) Survey of Schools: ICT in Education)? Tilaaja: EU:n komissio, toteuttajat: Liegen yliopisto ja European Schoolnet Brysselissä Kohderyhmänä 31 Euroopan maata joista 4 jäi pois vertailusta liian pienen vastausprosentin vuoksi)
Varustelutasoltaan suomalaiset koulut luokitellaan parhaimpien joukkoon Tietoliikenneyhteydet parhaimpien maiden joukossa (kuitenkin Pohjoismaista heikoimmat, paitsi ammatillisissa oppilaitoksissa Norjan jälkeen parhaimmat) Datatykkejä, kosketustauluja ja oppimisalustoja suhteellisesti hyvin, vaikka niiden käyttö on vähäistä Tietokoneiden/työasemien määrässä ollaan kuitenkin oppilaitostyypistä riippuen joko keskiarvon yläpuolella tai alapuolella, paremmin varustetut maat ovat todella paljon paremmin varustettuja kuin Suomi
Euroopassa on neljännellä luokalla 7 oppilasta/tietokone (15 tietokonetta/ 100 oppilasta), Suomessa suurin piirtein samoin kahdeksannella luokalla 5 oppilasta/tietokone (21 tietokonetta/100 oppilasta), Suomessa suurin piirtein samoin
Lukioissa 4 oppilasta/tietokone (23 tietokonetta/100 oppilasta), Suomessa suurin piirtein samoin Ammatillisissa oppilaitoksissa 3 oppilasta/tietokone (34 tietokonetta/100 oppilasta), Suomessa 2 oppilasta/tietokone
Tietoliikenneyhteydet kahdeksannella luokalla ovat parhaimpien joukossa
Tietoliikenneyhteydet lukio
Tietoliikenneyhteydet ammatillisissa oppilaitoksissa ovat vielä paremmat
Tietoliikenneyhteydet, alakoulu
Tietokoneita käytetään kuitenkin vähiten (yläkoulu)
Ei juuri ollenkaan viimeisen vuoden aikana tieto- ja viestintätekniikkaa oppitunnilla käyttäneiden oppilaiden määrä prosentteina esimerkkinä yläkoulu
Ei juuri ollenkaan viimeisen vuoden aikana tieto- ja viestintätekniikkaa oppitunnilla käyttäneiden oppilaiden määrä prosentteina, esimerkkinä lukio 8.luokalla suunnilleen sama tilanne 31 %, ammatillisissa parempi 16 %, mutta heikompi kuin keskiarvo
Ei juuri koskaan tvt:tä tunneilla käyttävien oppilaiden osuus, ammatilliset
Oppilaat ilmoittavat käyttävänsä tunneilla tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia, esimerkkinä lukio 1. ei juuri ollenkaan 2. muutamia kertoja kuussa 3. ainakin kerran viikossa 4. melkein päivittäin Suomessa: 8. luokalla huonompi (heikoin kaikista maista) ja ammatillisissa hieman parempi tilanne (mutta alle keskitason)
Oppilaat ilmoittavat käyttävänsä tunneilla tvt:tä eri tarkoituksiin, yläkoulu 1. Ei juuri koskaan 2. muutamia kertoja kuussa 3. ainakin kerran viikossa 4. melkein päivittäin
Oppilaat ilmoittavat käyttävänsä tvt:tä tunneilla eri tarkoituksiin, ammatilliset 1. Ei juuri koskaan 2. muutamia kertoja kuussa 3. ainakin kerran viikossa 4. melkein päivittäin
Oppilaiden käsitys tietotekniikan hyödyistä opiskelussa, esimerkkinä 8.luokka 1. ei hyötyä, 4. hyvin paljon hyötyä
Oppilaiden käsitykset tietokoneiden hyödystä ylipäänsä
Oppilaiden luottamus tvt:n käyttötaitoihinsa Yläkoulu Lukio Ammatilliset oppilaitokset
Opettajat käyttäjinä
Joka neljännellä oppitunnilla tietotekniikkaa käyttävien opettajien määrä, 4. luokka
Joka neljännellä oppitunnilla tietotekniikkaa käyttävien opettajien määrä, 8. luokka
Joka neljännellä oppitunnilla tietotekniikkaa käyttävien opettajien määrä, lukio
Joka neljännellä oppitunnilla tietotekniikkaa käyttävien opettajien määrä, ammatilliset oppilaitokset
Luottavatko opettajat omiin käyttötaitoihinsa, esimerkkinä 8. luokan opettajat Neljännen luokan opettajat samaa tasoa, lukion ja ammatillisen koulutuksen opettajat hieman luottavaisempia, mutta alle Euroopan keskitason
Uskovatko rehtorit tieto- ja viestintätekniikan käytöstä olevan hyötyä opetuksessa, esimerkkinä 8. luokka 1. ei hyötyä 4. hyvin paljon hyötyä
Onko laitepuute käytön esteenä opettajien mielestä? Alakoulu Yläkoulu 1 ei ollenkaan 4 paljon Lukiot oppil. Ammatill.
Ovatko pedagogiset tekijät käytön esteenä opettajien mielestä? Alakoulut Yläkoulut Lukiot 1. Ei ollenkaan 4. Paljon - Täydennyskoulutus - Oppimateriaalit - Hyvät mallit - Pedagoginen tuki Ammatill. oppil.
Keskimääräistä paremmin Suomessa Opettajat luottavaisia sosiaalisen median käyttötaitoihinsa (vaikka muuten eivät luota käyttötaitoihinsa) Oppilaat luottavaisia turvalliseen internetin käytön ja sosiaalisen median käytön taitoihinsa ammatillisia oppilaitoksia lukuun ottamatta Kouluissa käytetään oppilaskeskeisiä työmenetelmiä (tietotekniikan kanssa tai ilman)
1. 2. 3. 4. Oppilaat eri tyyppisissä kouluissa, 8. luokka 1. strong policy & strong support 2. weak policy & strong support 3. strong policy & weak support 4. weak policy & weak support Policy mittaa: koululla tietostrategia, opettajia tuetaan/palkitaan TVT:n käytöstä, koulussa tuetaan innovatiivista toimintaa Support mittaa: täydennyskoulutusta saaneet opettajat, TVT-koordinaattori koulussa, rehtorin käsitykset TVT:n hyödystä
Oppilaiden profiilit, lukiot 1. 2. 3. 1. Hyvät käyttömahdollisuudet ja paljon käyttöä koulussa ja kotona 2. Huonot käyttömahdollisuudet ja vähän käyttöä koulussa mutta paljon kotona ja vapaa-ajalla 3. Huonot käyttömahdollisuudet ja vähän käyttöä koulussa ja kotona
Opettajat opiskelleet tvt-asioita omalla ajallaan viimeisen kahden vuoden aikana Alakoulu Yläkoulu Lukio Ammatill. oppil.
Kuinka suuri osa opettajista on saanut täydennyskoulutusta pedagogisissa tvt:n käyttötaidoissa viimeisen kahden vuoden aikana, esimerkkinä 8. luokan opettajat? 4. luokan opettajat 32 %, lukion opettajat 39 %, ammatilliset opettajat 40 %
Yli kuusi päivää tvt-koulutuksessa viimeisen kahden vuoden aikana olleet opettajat, esimerkkinä 8. luokka Neljännen luokan opettajat 7 %, lukion opettajat 29 % ja ammatillisen koulutuksen opettajat 46 %, hekin alle kuitenkin alle Euroopan keskiarvojen
Mitä vaikutusta on sillä, että koulu tukee tvt:n käyttöä opetuksessa (Digitally supportive school) eli Koulun tietostrategia on kunnossa ja huomio tietotekniikan integroinnissa opetukseen ja eri oppiaineisiin Koulu tukee myös käytännössä opettajia ja tvt:n hyödyntämistä opetuksessa (aloitteet, innovaatiot, opettajien palkitseminen, opettajien koulutus) Koulussa on tvt-pedagogisia tukihenkilöitä Rehtorit suhtautuvat myönteisesti tvt:n käyttöön ja näkevät sen hyödylliseksi
Kuinka hyvin opettajat hyödyntävät tvt:tä, kun takana on koulun tuki Lukio
Kuinka hyvin oppilaat hyödyntävät koulussa tvt:tä, kun takana on koulun tuki, lukiot Lukio
Kuinka hyvin oppilaat hyödyntävät koulussa tvt:tä, kun takana on koulun tuki, yläkoulut
Kuinka hyvin oppilaat hyödyntävät koulussa tvt:tä, kun takana on koulun tuki, ammatilliset
Miksi tieto- ja viestintätekniikan integroiminen kouluopetukseen on niin vaikeaa Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö ei ole edennyt monessa muussakaan maassa toivotulla tavalla Luvattu ja odotettu liikoja, jolloin pettymykset ovat vieneet uskon Kehittämistyön pitää olla pitkäjänteistä ja malttia on oltava edetä pienin askelin ja sietää takaiskuja 5 vuotta on liian lyhyt aika sisäistää teknologia osaksi älyllisiä prosesseja ja omaksua uusia tietokäytänteitä (Kai Hakkarainen)
Vain harvoissa maissa kehittämishankkeet ovat jatkuneet vuodesta toiseen Katkoksia syntyy esim. hallitusten vaihtuessa Kehittämisohjelmat lakkaavat/uudet käynnistyvät Kehittämisyksiköitä/virastoja lakkautetaan/uusia perustetaan Tällä hetkellä uhkana ovat koulujen säästöohjelmat monissa maissa, myös Suomessa Maat joissa on panostettu jatkuvasti ja monipuolisesti koko ajan erottuvat kuitenkin positiivisesti muista Tanska, Norja, Hollanti Tanskassa on tällä hetkellä menossa uusi 130 miljoonan euron tukiohjelma kunnille, huolimatta siitä että infrastruktuuri on jo paremmassa kunnossa kuin muissa maissa
Mennäänkö Suomessa edelleenkin teknologia edellä? Miksi hankittuja välineitä ei käytetä? Meneillään taas uusi innostus - tablettitietokoneet Oph:lla hyviä kokemuksia 2011 yleissivistävällä puolella uudelleen aloitetusta laitetuesta (70 % laitehankintoihin, 30 % niitä hyödyntävään kehittämistyöhön)
Tulevat uudistukset haastavat Suomessa pikaiseen kehittämistyöhön Uudet esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet sisältävät nykyistä selkeämmät ohjeistukset tieto- ja viestintätekniikan käytöstä kouluissa Edellä mainittu koskee koulun toimintakulttuuria, oppimisympäristöjä, opetusmenetelmiä, laaja-alaista osaamista ja sisältyy myös ainekohtaisiin osuuksiin Tuleva lukion OPS-uudistus tähtää samoihin tavoitteisiin Suunnitelma siirtyä sähköisiin yo-kirjoituksiin asteittain 2016-2019 muuttaa myös lukio-opetusta.
Taustaa tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytölle OPS 2004 BYOD OPS 2016 Digitaaliset oppimisalustat Tietotekniikkaluokat WLAN Tabletit Sosiaalinen media Interaktiiviset valkotaulut Digitaaliset oppimateriaalit Yksittäiset tietokoneet ja tietoliikenneyhteydet Mobiilit päätelaitteet Pilvipalvelut
Taustaa tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytölle OPS 2004 Henkilökohtaisuus OPS 2016 Yhteisöllisyys Laaja-alainen osaaminen Yhteisöllisyys Verkko-oppiminen Tiedon hankinta- ja hallintataidot Tietotekninen osaaminen
TVT opetussuunnitelman perusteissa Yksi laaja-alaisen osaamisen alue Yleiskuvaus Vuosiluokkakokonaisuuksittain (1-2, 3-6, 7-9) määritellyt tavoitteet; sisältyy myös esiopetuksen perusteisiin Osa toimintakulttuurin kuvausta Osa oppimisympäristön ja työtapojen kuvausta Osa etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen kuvausta Osa kodin ja koulun yhteistyön sekä koulukirjastotoiminnan kuvausta Osa oppiainekuvauksia TVT valinnaisena aineena
http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi 47
Uusi opetussuunnitelma haastaa oppimisen Teknologian soveltaminen oppimisessa edellyttää osaamista, riittävää digitaalista oppimateriaalia ja oppimisympäristöjen tarkastelua uudesta, kokonaisvaltaisemmasta näkökulmasta.
Kiitos! jukka.tulivuori@oph.fi