Muutoksesta voimaa! Onnistuminen edellyttää visiota ja tahtoa. EDUCA 2013 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Transkriptio

1 Muutoksesta voimaa! Onnistuminen edellyttää visiota ja tahtoa EDUCA 2013 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

2 Koulutuksen haasteita Oppimistulosten parantaminen Monipuolisemmat oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön vahvistaminen OPS-uudistukset Muutoksen johtaminen ja eteenpäin vieminen, koulutuksen järjestäjän paikalliset kehittämissuunnitelmat, johtamisen kehittäminen, 21st century skills ajattelun voimistaminen Kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä talouden haasteet: koulutus uhkaa jäädä sosiaali- ja terveyssektorin jalkoihin

3 Huolestuttavia signaaleja Oppimistulokset heikkenevät Koulujen väliset erot kasvavat oppimistuloksissa ja yleisessä hyvinvoinnissa Suomalaisoppilaiden kouluviihtyvyys ja motivaatio alhaisella tasolla kansainvälisissä vertailuissa Tyttöjen ja poikien väliset erot oppimistuloksissa Oppimisasenteet edelleen selkeän sukupuolisegregoituneet Tytöt suhtautuvat myönteisemmin äidinkielen ja vieraiden kielten opiskeluun (ruotsi) Pojat fysiikan ja kemian, matematiikan sekä yhteiskuntaopin opiskeluun

4 PISA 2009 lisäsi huolenaiheita Lukutaidon osaamisen taso laskenut Suomessa hieman verrattuna PISA tuloksiin. Koulujen välisen vaihtelun osuus suhteutettuna OECD-maiden keskimääräiseen kokonaisvaihteluun on Suomessa hieman noussut vuosien 2000 ja 2009 välillä: 5 % - > 8 %. Tyttöjen ja poikien väliset erot lukutaidossa Suomessa OECDmaiden suurimmat (55 pistettä), PISA 2000-tutkimuksessa vastaava ero oli 51 pistettä. Väli-Suomen pojat menestyneet heikoiten lukutaidossa (490 pistettä), eroa parhaiten menestyneeseen alueeseen 24 pistettä. Tiedonhaun osa-alueella poikien keskiarvo on laskenut selvästi Tulossa joulukuussa > PISA 2012

5 Tieto- ja viestintätekniikan taidot sekä opetuskäyttö tietoyhteiskunnassa Tieto- ja viestintätekninen osaaminen on osa jokaisen kansalaisen tarvitsemia taitoja Tieto- ja viestintäteknisen osaamisen kehittäminen on kaikkien opettajien tehtävä Tieto- ja viestintäteknisten taitojen hankkiminen koulu- ja opiskeluaikana on jokaisen oppilaan ja opiskelijan yhdenvertainen oikeus

6 Kohtaavatko tavoitteet ja todellisuus? Tuore Euroopan laajuinen vertaileva tutkimus, ESSIE (European Survey of Schools: ICT in Education) Tilaajana EU:n komissio, toteuttajina Liegen yliopisto ja European Schoolnet (Bryssel) Kohderyhmänä 27 Euroopan maata

7 Varustelutasoltaan Suomen koulut on luokiteltu parhaimpien joukkoon Tietoliikenneyhteydet parhaimpien maiden joukossa (kuitenkin Pohjoismaista heikoimmat) Datatykkejä, kosketustauluja ja oppimisalustoja suhteellisesti hyvin, mutta käyttö selvästi vähäisempää kuin muualla Tietokoneiden määrässä Suomi sijoittuu oppilaitostyypistä riippuen keskiarvon molemmin puolin, mutta käytön määrä on vähäisempää kuin muissa samantasoisissa maissa

8 Asenteissa ja valmiuksissa ollaan myös jäljessä Peruskoulun rehtorit uskovat tietotekniikasta olevan hyötyä opetuksessa keskitasoa vähemmän, lukion ja ammatillisten oppilaitosten rehtorit keskitasoa hieman enemmän Peruskoulun opettajien luottamus omiin käyttötaitoihinsa on heikoimpien maiden joukossa, myös lukion ja ammatillisten opettajien luottamus on alle keskitason omassa ryhmässään Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät pedagogisia syitä, laitepulaa sen sijaan muita vähemmän Opettajien saama TVT-täydennyskoulutus viimeisen kahden vuoden aikana on vähäisimpien joukossa Euroopassa Oppilaiden käsitykset tietotekniikan hyödystä opetuksessa ovat Euroopan alhaisimpia, mutta oppilaiden luottamus omiin käyttötaitoihinsa keskitasoa

9 Opetushallitus perustaa Digitaalisen oppimisen neuvottelukunnan TVT:n opetuskäytön vahvistamiseksi keskeiset kansalliset toimijat kytketään entistä vahvemmin yhteen. Neuvottelukunnan tehtävänä on Opetushallituksen TVT-kehittämistyön seuraaminen ja tukeminen sekä kansallisten suositusten ja ohjeistuksen valmistelu muun muassa seuraavilla alueilla: - opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa, - koulujen ja oppilaitosten tukemisessa, - digitaalisen oppimateriaalien yhdenvertaisen saatavuuden parantamisessa, - oppilaitosten tietoteknisen varustuksen ja järjestelmien toimivuuden parantamisessa sekä - oppimisympäristöjen sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkimuksen vahvistamisessa.

10 Eräänä haasteena koulupäivän liikunnallistaminen Kolmenkymmenen viime vuoden aikana suomalaisten lasten ja nuorten kestävyyskunto on heikentynyt ja lihavuus lisääntynyt. Suomalaiset liikuntasuositukset kehottavat alle kouluikäisiä liikkumaan reippaasti vähintään kaksi tuntia päivässä ja kouluikäisiä vähintään 1 2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Liikunta edistää monin tavoin lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia. Sen on huomattu vaikuttavan myönteisesti myös oppimiseen ja tiedolliseen toimintaan. (Syväoja ym ) Liikkuva koulu- ohjelman tavoitteena Aktiivisempi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Liikettä vähintään tunti päivässä kaikille Käytäntöjä kaikkiin Suomen peruskouluihin Koulusta eväitä aktiiviseen elämäntapaan

11 Opetussuunnitelmat uudistuvat Tavoitteet, tuntijako sekä opetussuunnitelman perusteet uudistetaan koko yleissivistävän koulutuksen osalta Työ toteutettaneen kokonaisuudessaan vuosien (17) välisenä aikana Useita perusteasiakirjoja uudistetaan yhtä aikaa laajassa sidosryhmäyhteistyössä Esi- ja perusopetuksen perusteiden uudistaminen on alkanut Valtioneuvosto teki päätöksen (VN asetus 422/2012) perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta Lukiokoulutuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista valmisteleva työryhmä asetettu

12 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö Esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet Paikallinen ops Lukioon valmistava Lukion opsin perusteet Paikallinen ops Paikallinen ops Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet Paikalliset opsit Taiteen perusopetuksen perusteet Paikallinen ops

13 Perusteiden uudistamiselle asetettu tavoite Luodaan paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle, kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Uudistuksen ydin MITÄ? MITEN? Koulua kehitetään sekä kasvuyhteisönä että oppimisympäristönä.

14 Keinoja tavoitteen toteuttamiseksi (1/2) Rakennetaan esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen vahvuuksille ja kehitetään niitä suhteessa toimintaympäristön muutosten asettamiin haasteisiin Vahvistetaan kasvun ja oppimisen jatkumoa sekä oppijan kehitysvaiheen huomioon ottamista Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat arvot ja periaatteet Korostetaan tavoitteiden merkitystä, johdetaan tavoitteista tulevaisuudessa tarvittava laaja-alainen osaaminen

15 Keinoja tavoitteen toteuttamiseksi (2/2) Syvennetään oppimiskäsitystä ja vahvistetaan edellytyksiä tietoa luovaan, yhteisölliseen ja oppilaiden tarpeet huomioon ottavaan oppimiseen monipuolisissa oppimisympäristöissä Jäsennetään ja karsitaan perusopetuksen sisältöjä siten, että voidaan kiireettömämmin keskittyä olennaiseen ja syventää oppimista Tuetaan paikallista pedagogista kehittämistä Toteutetaan uudistusprosessi monipuolisessa yhteistyössä, kannustetaan opetuksen järjestäjiä toimimaan samoin sekä liittämään ops-työ opetuksen ja koulutuksen strategiseen kehittämiseen

16

17 21. vuosisadan oppimisen taidot Yhteistyö Tiedon rakentaminen ja kriittinen ajattelu TVT Ongelmanratkaisu ja innovaatio Oppiminen kaikkialla Itsesäätely

18 Miten tästä eteenpäin? Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelman tavoitteet Linjata valtakunnalliset painopistealueet Auttaa opetuksen järjestäjää sitomaan valtakunnalliset tavoitteet vahvemmin yhteen paikallisista tarpeista nousevien kehittämiskohteiden kanssa Pohdinnan tuloksena löydetään ne konkreettiset kehittämiskohteet, joihin paikallisesti tartutaan Nostaa koulutuksen asiat keskiöön ja keskusteluun kunnallisessa päätöksenteossa

19 Saman peruskoulumäärän kuntien keskimääräiset asukasluvut 2011 pienissä ja keskisuurissa kunnissa Kunnassa kouluja 34kpl 26kpl 31kpl 34kpl 26kpl 25kpl 17kpl 18kpl 14kpl 12kpl 9kpl 9kpl 7kpl 3kpl 3kpl 6kpl 3kpl 5kpl Lähde: Opetushallitus 2013

20

21 Kuntauudistus -> Opetushallituksen tuoreen tilannekatsauksen yhteenveto PERUSOPETUS LUKIOKOULUTUS Luonnehdinta Kehittyvä Säilyttävä Tiivistymisherkkä Kehittyvä Säilyttävä Tiivistymisherkkä Suuralueista %-osuus suuralueista 7,6 15,1 77,3 4,5 25,8 69,7 Suuralueet = VM:n kuntarakennetyöryhmän 2012 esittämät 66 kuntajakoselvitysaluetta. Perusopetuksen osalta lähes 80 prosenttia ja lukiokoulutuksenkin osalta noin 70 prosenttia suuralueista luonnehditaan oppilaitosverkkonsa osalta tiivistymisherkiksi, eli niiden oppilaitosverkostojen arvioidaan edelleen tiivistyvän ja niiden oppilassekä opiskelijamäärien ennustetaan vähenevän nykyisestä. Vastaavasti kehittyviksi arvioidaan vain muutama suuralue, joiden oppilas- ja opiskelijamäärien ennustetaan kasvavan ja oppilaitosverkkojen muutoinkin vahvistuvan (PK-seutu, Keski-Uusimaa, Turku, Tampere, Oulu).

22 LOPUKSI: Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Vaikka elämme taloudellisesti haastavia aikoja, niin koulutukseen on edelleen panostettava Koulutuksen kehittämistä on jatkettava Tavoiteltava uudenlaista pedagogista ajattelua, uudenlaisia toimintatapoja Onnistuminen edellyttää visiota ja tahtoa muutokseen

23 KIITOKSIA!