Digitaalisten oppimisympäristöjen kehitys. Asko Lippo Opetushallitus opetusneuvos, projektipäällikkö

Transkriptio

1 Digitaalisten oppimisympäristöjen kehitys Asko Lippo Opetushallitus opetusneuvos, projektipäällikkö

2 Digitaalisilla oppimisympäristöillä tarkoitetaan tieto- ja viestintäteknisiä laitteita ohjelmistoja, sisältöjä ja palveluita sekä tätä kokonaisuutta hyödyntäviä toimintatapoja. 14

3 Hallitus on esittänyt koulutuksellisen vision siitä, että Suomesta tehdään maailman osaavin kansakunta vuoteen 2020 mennessä. Tähän sisältyy tavoite ylläpitää ja entisestään vahvistaa Suomen kansainvälistä kärkeä koulutuksen ja oppimisen alueella ja, ennen kaikkea, varmistaa että jokainen suomalainen lapsi, nuori ja aikuinen saa parhaat ja yhtäläiset mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen.

4 Digitaalisten oppimisympäristöjen laajamittaisen ja tehokkaan hyödyntämisen esteiksi tunnistetaan pirstaleisuus eri alustoille ja järjestelmiin lokeroitu sisältö sekä yhteisten standardien puute.

5 Toiminnallisena haasteena on digitaalisen oppimisympäristöjen hyödyntäminen relevanttien, oppijoiden päivittäistä elämää ja tulevaisuuden realiteetteihin pohjautuvien oppimiskokemusten rakentaminen.

6 Opetuksessa käytettävä teknologia, oppimiskäsitys ja opiskelumenetelmät ovat kehittyneet ja samalla keskustelu opettajuudesta on laajentunut. 2

7 Sysäyksen oppimisen digitaaliselle kehitykselle antoivat Internetin synty ja sosiaalisen median nopea kehitys. Sosiaalinen media tarjoaa helposti toteutettavia tapoja tuottaa ja jakaa tietoa sekä rakentaa yhteisöjä. Näissä yhteisöissä tietoa ja merkityksiä luodaan kollektiivisesti erilaisten osallistujien yhdistäessä tietonsa ja taitonsa. Sosiaalisen median kyky saattaa erilaisia ihmisiä työskentelemään ja luomaan merkityksiä yhdessä tekee siitä merkittävän muutosagentin, jonka potentiaalia myös koulutuksen tulee hyödyntää.

8 Mitä taitoja tarvitaan opiskelussa, työelämässä ja elämässä ylipäänsä? Oppimisympäristöjen ja opiskelun tulisi tukea näiden taitojen laaja-alaista kehittymistä ja samalla tukea elinikäistä oppimista. 5

9 2000-luvun taitoihin lukeutuvat muun muassa kriittisen ajattelun monimutkaisten ongelmien selvittämisen yhteistoiminta- ja vuorovaikutuksen ja monilukutaidon osaamisalueet. Keskeisiksi oppimistavoitteeksi ovat nousseet myös globaali- ja ympäristövastuu arvot ja etiikka kulttuurinen ja medialukutaito elämänhallinta muuttuvassa yhteiskunnassa tulevaisuuden kommunikaatioympäristöt teknologiataidot sekä tietomassojen hallinta.

10 Tiedollinen lukutaito, joka käsittää taidon etsiä, käyttää ja arvioida erilaista monimediaista informaatiota moniin käyttötarkoituksiin Medialukutaito, Joka viittaa kykyyn käyttää ja ymmärtää mediaa sekä kommunikoida tehokkaasti useita mediatyyppejä hyödyntämällä Digitaalinen kansalaisuus, jossa korostuu kyky arvioida ja käyttää teknologiaa sopivalla tavalla, toimia yhteiskunnallisesti hyväksytyllä tavalla verkkoyhteisöissä ja kehittää terve ymmärrys verkkoyksityisyyteen ja -turvallisuuteen liittyvistä asioista. Kaikki nämä taidot edellyttävät perusymmärtämystä teknologioista itsestään ja kykyä tehdä yhä pätevämpiä johtopäätöksiä teknologian käytön suhteen jokapäiväisessä arjessa koko elämämme aikana.

11 BYOD MOOC 3D Mittarit Anturit Bio Mobiilit päätelaitteet Pilvipalvelut WLAN Tabletit Sosiaalinen media Interaktiiviset valkotaulut Digitaaliset oppimateriaalit Digitaaliset oppimisalustat Tietotekniikkaluokat Yksittäiset tietokoneet ja tietoliikenneyhteydet 6

12 Flipped classroom Pelillisyys Analytiikka Henkilökohtaisuus Yhteisöllisyys Laaja-alainen osaaminen Yhteisöllisyys Verkko-oppiminen Tiedon hankinta- ja hallintataidot TAO Tietotekninen osaaminen ATK 7

13 Vaikka mantra "diginatiivit" on ylistänyt nuorisoa Internetin, sosiaalisen median ja digitaalisten laitteiden parissa kasvaneena sukupolvena, on huomattu, että kaikilla oppilailla ja opiskelijoilla ei ole riittäviä digitaalisen teknologian perustaitoja. Tutkimus osoittaa että ei ole yhtä, median käyttötavalta yhtenäistä nuorten sukupolvea. Digitaalisen teknologian käyttö vaihtelee sukupolvien välillä, mutta myös sukupolvien sisällä. Tutkimukset kyseenalaistavat sen, että diginatiivien tekniset taidot olisivat aikaisempia sukupolvia paremmat. Suurin diginatiivi -paradigmaa kohtaan esitetty kritiikki on, että se homogenisoi koko nuorten sukupolven.

14 Motivaatio Osaaminen Pääsy 14

15 Motivaatiolla on keskeinen merkitys siihen miten opimme. Opimme ja muistamme sen, mikä herättää mielenkiintomme ja kiinnittää huomiomme, ja tämä taas on erilaista eri oppijoilla. Tehokkaimmat oppimiskokemukset saavutetaan ei vain eriyttämällä opetus erilaisten oppijoiden tahtiin ja oppimistarpeisiin, vaan lisäksi suunnittelemalla opetus niin, että se on sisällöltään tai teemaltaan joustavaa ja voidaan sovittaa yksittäisten oppijoiden kiinnostusten mukaan. Kiinnostusta ja oppimiseen sitoutumista voidaan digitaalisen oppimisympäristön ja teknologian avulla edistää seuraavin keinoin: huomion ja mielenkiinnon herättäminen ylläpitää ponnistelua ja motivaatiota myönteisten oppimiskokemusten ja oppimispolkujen luominen.

16 Suomalaisnuorten mahdollisuudet tieto- ja viestintä-teknologian käyttöön kotona ovat kansainvälisessäkin vertailussa erittäin hyvät 97 % käyttää tietoteknologiaa päivittäin - ei eroa sukupuolten välillä sosiaalinen media ja viihdekäyttö suosituinta pojat pelaavat etenkin verkkopelejä tyttöjä huomattavasti enemmän tytöt aktiivisempia sosiaalisessa mediassa, etenkin bloggaajina Tytöt vaan tykkää ja bloggaa Linda Liukas Rails Girls nuoret ovat varsin itseoppineita teknologian hyödyntäjiä Kaarakainen, M.-T., Kivinen, O. & Tervahartiala, K Kouluikäisten tietoteknologian vapaa-ajan käyttö. Nuorisotutkimus, 31(2),

17 Lasten ja nuorten teknologiataidoissa puutteita tiedonhaku medialukutaito (Ilomäki, L The effects of ICT on school; OKM Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020.; Kiili, C Online Reading as an Individual and Social Practice.) taidoissa eroja; osa käyttää teknologiaa hyödykseen (kehittää itseään), osa vain kuluttaa (Hargittai, E Digital Na(t)ives.) sukupuolten välinen ero huolestuttavan suuri - tyttöjen osaaminen, asenteet ja uravalinnat (OECD Students online. OECD Glosing the gender gap.) sähköisen viihteen kuluttaminen on usein passiivista (Selwyn, N The digital native myth and reality.) 17

18 Digitaalisten oppimisympäristöjen tulevaisuudesta Digitaaliset sisällöntuotantotyökalut multimediaprojektien luomiseksi ja verkkoyhteisöt, joissa niitä jaetaan muille, tarjoavat oppilaille kanavan luoda sosiaalisia ja emotionaalisia yhteyksiä opettajien, vertaistensa, yhteisön ja koko muun maailman kanssa. Opettajat voivat rohkaista opiskelijoita tähän osana opiskeluaan, saaden samalla lisätietoa siitä, mikä oppilaita motivoi ja kiinnosta. Samalla voidaan hyödyntää muodollisen koulutuksen ulkopuolella tapahtuvaa aktiivisuutta ja vapaa-ajalla rakentuvaa osaamista.

19 Oppilaat ja opiskelijat vastaavat: Miten opin parhaiten? Hyvä ilmapiiri sekä hyvä ja innostava opettaja ovat kaksi selkeästi tärkeintä oppimista edesauttavaa seikkaa Kolmanneksi tärkeimmäksi muodostuu oppimiskeinojen ja oppimistyylien kokonaisuus. Edellä mainittujen jälkeen tärkeäksi nousee oma kiinnostus ja into. Hiljaisuudessa ja rauhallisessa ilmapiirissä oppiminen jakaa oppilaiden ja opiskelijoiden mielipiteet voimakkaimmin. 19

20 Kiitos! Kysymyksiä? Kommentteja?