ULVILAN KAUPUNKI. Nummelan ja Hormiston asemakaavan muutos

ULVILAN KAUPUNKI Nummelan ja Hormiston asemakaavan muutos Nummelan (7.) kaupunginosan korttelin 375 tontti 9, Hormiston (13.) kaupunginosan Palokujan katualue (osa) ja peltoalue (osa) DNo 231/10.02.03/2014 1/13

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ULVILAN KAUPUNGIN NUMMELAN (7.) KAUPUNGINOSA HORMISTON (13.) KAUPUNGINOSA Asemakaavan muutos koskee: Nummelan (7.) kaupunginosan korttelin 375 tonttia 9, Hormiston (13.) kaupunginosan Palokujan katualuetta (osa) ja pelto-aluetta (osa). Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: Nummelan (7.) kaupunginosan korttelin 375 tontti 9, Hormiston (13.) kaupunginosan korttelin 715 tontit 1-2, Vuohipuisto (osa), Hormistonlaidan ja Palokujan katualue (osa). Laatija: kaavoituspäällikkö Mikko Nurminen Ulvilan kaupunki / maankäyttöosasto Loukkurantie 1, 28450 Vanha-Ulvila p. 0400-134718 mikko.nurminen@ulvila.fi Vireilletulo: 17.4.2014 Luonnoksen nähtävilläolo: 12.9.-30.9.2014 Hyväksymispäivämäärät: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto.... 2/13

1.2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lattomerentien ja Hormiston rakentuvan asuinalueen välissä, Palokujan ja Lattomerentien risteyksessä. Alueen tontti ja osa peltoalueista ovat yksityisessä omistuksessa. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavasta käytetään nimeä Nummelan ja Hormiston asemakaavan muutos. Suunnittelun tarkoituksena on laatia alueelle asemakaavan muutos, joka huomioi maanomistusolosuhteet, yleisen virkistyskäytön tarpeet ja peltomaiseman arvot. Asemakaavan muutoksella on tarkoitus järjestää asuinalueita palveleva virkistysreitti, tutkia risteysalueen järjestelymahdollisuuksia ja muodostaa peltoalueella olevalle suulille tontti. Samalla on tarkoitus muodostaa rakennetun alueen ja arvokkaan peltomaiseman jäsentymättömälle välialueelle maisemaan soveltuva, selväpiirteinen raja. 1.4 Sisällysluettelo 1.1 Tunnistetiedot 2 1.2 Suunnittelualueen sijainti 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 3 1.4 Sisällysluettelo 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 4 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 4 2.2 Asemakaavan muutos 4 2.3 Asemakaavamuutoksen toteuttaminen 5 3. LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 5 3.1.2 Luonnonympäristö 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö 6 3.1.4 Maanomistus 7 3.2 Suunnittelutilanne 7 3.2.1 Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset 7 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavamuutoksen tarve 9 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 10 4.3.1 Osalliset 10 4.3.2 Vireilletulo 10 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 10 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 11 4.4 Asemakaavan tavoitteet 11 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 11 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 11 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 5.1 Kaavan rakenne 11 5.1.1 Mitoitus 11 5.1.2 Palvelut 11 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 11 5.3 Aluevaraukset 12 3/13

5.3.1 Korttelialueet 12 5.3.2 Viheralueet 12 5.3.3 Kadut 12 5.4 Kaavan vaikutukset 12 5.4.1 Vaikutukset ihmisten elinympäristöön 12 5.4.2 Vaikutukset yritystoimintaan 12 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen ja yhdyskuntatekniikkaan 12 5.4.4 Vaikutukset luonnonympäristöön 13 5.4.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön 13 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset 13 5.6 Nimistö 13 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 13 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 13 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 13 TILASTOLOMAKE 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.9.2014 2. Ote ajantasa-asemakaavasta 3. Ote yleiskaavasta KV 10.10.2005 4. Ote Satakunnan maakuntakaavasta MV 17.10.2009 5. Maanomistuskartta 6. Havainnekuva 7. Pienennös asemakaavakartasta ja määräyksistä 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulosta on kuulutettu Ulvilan Seutu lehdessä 17.4.2014 sekä kaupungin ilmoitustaululla ja verkkosivuilla. Vireilletulon yhteydessä ei ole jätetty yhtään mielipidettä. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä 12.-25.9.2014, eikä siitä ole jätetty yhtään mielipidettä. Luonnoksen nähtävilläolosta on kuulutettu Ulvilan Seutu lehdessä 11.9.2014 sekä kaupungin ilmoitustaululla ja verkkosivuilla. Lisäksi osallisia on tiedotettu kirjeellä (päiv. 10.9.2014). Asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 vuorokauden ajaksi ja sitä pyydetään lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, Satakuntaliitolta, Satakunnan Museolta ja Caruna Oy:ltä. Nähtävilläolon aikana annettuihin lausuntoihin ja mahdollisiin muistutuksiin vastataan ja tehdään tarvittavat muutokset ehdotukseen. Tarvittaessa ehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. Asemakaavan ja maankäyttösopimuksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. 2.2 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos toteutetaan Ulvilan kaupungin aloitteesta ja se koskee pääsääntöisesti yksityisessä omistuksessa olevia alueita. Kaavamuutoksen yhteydessä 4/13

yksityisen maanomistajan kanssa laaditaan maankäyttösopimus, jossa sovitaan osallistumisesta yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin sekä maan arvonnousun korvauksista. 2.3 Asemakaavamuutoksen toteuttaminen Yksityisessä omistuksessa olevat tontit toteutuvat omistajan määrittelemällä aikataululla. Ulvilan kaupunki ei ole asettanut omistamiensa uuden tontin, kadun ja puistoalueiden toteuttamiselle aikataulua. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Lattomerentien ja Hormiston rakentuvan asuinalueen välissä, Palokujan ja Lattomerentien risteyksessä. Suunnittelualueen teollisuustontti on rakentunut asemakaavan mukaisesti. Suuri osa alueesta on epämääräisessä käytössä olevaa, asemakaavan mukaista peltoaluetta. Ortokuva suunnittelualueesta 2012, suunnittelualueen rajaus punaisella 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne Suunnittelualue sijoittuu Nummelan ja Hormiston rakennetun ympäristön ja Lattomeren peltoaukean epäselvälle välialueelle. Maisemaa hallitsevat alueen poikki kulkeva Caruna Oy:n 110 kv:n voimalinja sekä alueen eteläpuolella Hormistonojan vieressä sijaitseva linkkimasto. 5/13

Maaperä Hormiston asemakaavoituksen yhteydessä on tehty pohjatutkimus loppuvuodesta 2009. Suunnittelualueen maalajit ovat silttiä ja savea. Humusmaan alla on savista silttiä, silttiä ja moreenia. Peltoalueella saattaa humusmaan ja kuivakuorisaven alla olla kerros pehmeää savea. Maa- ja metsätalous Suunnittelualueen pelloista vain pieni kaupungin omistama ja vuokraama osa on viljelyskäytössä. Pinta- ja pohjavedet Pellolla ja tien varressa kulkee aluetta kuivaavia ojia. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö ja yhdyskuntarakenne Suunnittelualueella ei ole yhtään asukasta. Voimassa olevan asemakaavan mukaista asuntoa ei ole toistaiseksi toteutettu. Palvelut ja työpaikat Suunnittelualueen teollisuustontilla toimiva yritys työllistää noin 10 henkeä. Virkistys Suunnittelualueella ei ole virkistykseen tarkoitettuja paikkoja, joskin viljelemättömiä peltoalueita käytetään monimuotoisesti ulkoiluun. Liikenne Suunnittelualueen poikki kulkeva Palokuja on kokoojakatu. Suunnittelualueen länsipuolella kulkeva Lattomerentie on ELY-keskuksen ylläpitämä alueellinen pääväylä. Tekninen huolto Suunnittelualue on vesihuollon piirissä, Palokujan reunalla kulkee vesijohto (V 110M). Viemäri- ja hulevesiverkko ulottuu alueen reunalle. Alueen rakentumisen myötä suunnittelualueen tontit on mahdollista liittää viemäriverkkoon. 6/13

Ote johtokartasta 3.12.2015, suunnittelualueen rajaus punaisella 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on pääsääntöisesti yksityisessä omistuksessa. Maanomistus ilmenee liitteenä olevasta kartasta (liite 5.). 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet (VAT) Maankäyttö- ja rakennuslain 24 2 mom. :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VN 30.11.2000) huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet on ryhmitelty sisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maakuntakaava Voimassa olevan Satakunnan maakuntakaavan (MV 17.12.2009, YM 30.11.2011, KHO 13.3.2013) mukaan suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A) ja maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (kh2, kohde no 886017). 7/13

Ote maakuntakaavasta, suunnittelualue punaisella Ote maakuntakaavasta on liitteenä 4. Yleiskaava Voimassa olevan Keskustaajaman yleiskaavan (KV 10.10.2005) mukaan suunnittelualue on työpaikka-aluetta (TP) ja maisemallisesti arvokasta peltoaluetta (MA, ma- 1). Ote keskustaajaman yleiskaavasta, suunnittelualueen rajaus 3.9.2014 punaisella Ote yleiskaavasta on liitteenä 3. Asemakaava Suunnittelualueella ovat voimassa Nummelan rakennuskaava (KV 3.11.1999) sekä Hormiston asemakaava (KV 24.8.2009). Asemakaavojen mukaan suunnittelualue on ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TY) ja maisemallisesti arvokasta peltoaluetta (MA). Alueen poikki kulkee sähköilmajohdon vaara-alue (va, v). 8/13

Ote ajantasa-asemakaavasta, suunnittelualueen rajaus 3.9.2014 punaisella Ote ajantasa-asemakaavasta on liitteenä 2. Otteessa on rajattu suunnittelualue, jolta voimassa oleva asemakaava poistuu asemakaavamuutoksen saadessa lainvoiman. Rakennusjärjestys Ulvilan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa 30.1.2002. Kullaan rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa 19.12.2001. Pohjakartta Asemakaavan pohjakartta on tarkistettu keväällä 2015 ja täyttää 1.1.2000 voimaan tulleen kaavoitusmittausasetuksen (1284/1999) vaatimukset. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavamuutoksen tarve Asemakaavan muutos on käynnistynyt Ulvilan kaupungin toimesta tarkoituksena huomioida maanomistusolosuhteet, yleisen virkistyskäytön tarpeet ja peltomaiseman arvot. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos on Ulvilan kaupungin kaavoituskatsauksen 2014 kohde no. 11 (KH 10.3.2014). 9/13

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisten luetteloa voidaan täydentää työn kuluessa. Hormiston ja Nummelan asemakaavamuutoksessa osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähialueiden maanomistajat ja asukkaat - Kaupungin tekninen lautakunta - Varsinais-Suomen ELY-keskus - Satakuntaliitto - Satakunnan Museo - Caruna Oy - Alueella mahdollisesti toimivat pienkiinteistö-, omakoti- ja asukasyhdistykset - Ulvilan-Kullaan ympäristöseura ry 4.3.2 Vireilletulo Kaavoituksen käynnistyessä vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta ilmoitettiin Ulvilan Seutu lehdessä 17.4.2014, kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkaistiin myös kaupungin internet-sivuilla ja suunnitelma on ollut myös saatavissa kaupungintalon maankäyttöosastolta. Vireilletulojen yhteydessä ei annettu yhtään mielipidettä. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan muutosluonnos asetettiin nähtäville 12.-25.9.2014 väliseksi ajaksi. Luonnoksesta ja nähtävilläolosta on ilmoitettu kuulutuksella Ulvilan Seutu lehdessä 11.9.2014, kaupungin ilmoitustaululla ja internetissä sekä kirjeitse osallisia (päiv. 10.9.2014). Luonnosvaiheessa ei jätetty yhtään mielipidettä. Luonnoksesta saatujen mielipiteiden pohjalta on laadittu asemakaavan muutosehdotus, joka asetetaan nähtäville 30 vuorokauden ajaksi (MRL 65, MRA 27 ). Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot tekniseltä lautakunnalta, Varsinais- Suomen ELY-keskukselta, Satakuntaliitolta, Satakunnan Museolta ja Caruna Oy:ltä. Nähtävilläolon aikana annettuihin lausuntoihin ja mahdollisiin muistutuksiin vastataan ja tehdään tarvittavat muutokset ehdotukseen. Tarvittaessa ehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. Lopullinen asemakaavan muutosehdotus saatetaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Tieto valtuuston päätöksestä toimitetaan niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet (MRL 67 ). Kaavan voimaantulosta tiedotetaan kuulutuksella (MRL 200, MRA 93 ). 10/13

4.3.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutoksesta ei ole järjestetty työ- tai viranomaisneuvotteluja, mutta aiheesta on keskusteltu vapaamuotoisesti Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa muiden kaavaneuvottelujen yhteydessä. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot tekniseltä lautakunnalta, Varsinais- Suomen ELY-keskukselta, Satakuntaliitolta, Satakunnan Museolta ja Caruna Oy:ltä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavan muutoksella on tarkoitus järjestää asuinalueita palveleva virkistysreitti, tutkia risteysalueen järjestelymahdollisuuksia ja muodostaa peltoalueella olevalle suulille tontti. Samalla on tarkoitus muodostaa rakennetun alueen ja arvokkaan peltomaiseman jäsentymättömälle välialueelle maisemaan soveltuva, selväpiirteinen raja. Suunnittelutilanteesta, alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualueen peltoalueet on asemakaava- ja yleiskaavatasoilla osoitettu osaksi maisemallisesti arvokasta peltoaluetta, joskin maakuntakaavassa alue on myös taajamatoimintojen aluetta. Peltoalueita ei kuitenkaan ole pitkään aikaan käytetty maataloustoimintaa, vaan ne rehevöityvät ja metsittyvät sekä toimivat osittain yksityisen maanomistajan teollisuustoimintojen ulkovarastointialueena. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavatyössä ei ole laadittu vaihtoehtoisia ratkaisuja. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,14 hehtaaria. Asemakaavan toteutumisen myötä alueelle syntyy kaksi uutta ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuus- ja varastotonttia (TY), yksi uusi katu ja puistoaluetta. Pinta-alojen mitoitustiedot ilmenevät seurantalomakkeesta selostuksen lopussa. 5.1.2 Palvelut Suunnittelualue tukeutuu lähinnä Friitalan Keskustan kaupallisiin palveluihin (etäisyys n. 2 km). Julkisista palveluista päiväkoti sekä ala- ja yläaste sijaitsevat n. 1km:n etäisyydellä ja lukio n. 2 km:n etäisyydellä. Suunnittelualueen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueille voi sijoittua monenlaisia palveluita tarjoavia yrityksiä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Peltomaiseman ja rakennetun ympäristön rajalla muodostetaan selkeä raja uudella kadulla (Hormistonlaita), joka reunustetaan puuistutuksilla. Alueen nykyiset ulkona tapahtuvat varastotoiminnot sijoitetaan rakennusten tai katosten suojiin. Puistoalueet toteutetaan ja otetaan ylläpidon piiriin. Alueen yleisilme siistiytyy ja maisema selkiytyy. 11/13

5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet TY Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue Korttelialueelle ei saa sijoittaa toimintaa, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä. Tavaran tai aineen varastoiminen on rakentamattomalla tontin osalla kielletty. Teollisuusrakennukset ovat yksi- tai kaksikerroksisia (I, II). Kortteliin 375 voi sijoittaa yhden asunnon (as), jonka kerrosluku on 1 ¾. 5.3.2 Viheralueet VP Puisto Alueella saa toteuttaa MRL:n 13 A luvun mukaisia hulevesien hallintaan liittyviä järjestelyjä ja toimenpiteitä. Puistoalueelle on esitetty ohjeellisena hulevesistä muodostettava kosteikkoalue (w) sekä raitit jalankulkua ja pyöräilyä varten (pp). 5.3.3 Kadut Suunnittelualueen kaduista Palokuja on entinen Friitalan keskustaan johtanut valtion tie, josta on uuden Lattomerentien rakentamisen myötä tullut kokoojakatu. Palokujan katualue ei muutu. Hormistonlaita on uusi katu, joka on linjattu kaupungin omistamalle maalle. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Asemakaavan myötä alueelle ei synny uutta asutusta. Laajentuneilla teollisuustoiminnoilla ei ole oleellisia vaikutuksia elinympäristöön. Virkistyksen ja ulkoilun mahdollisuudet sen sijaan paranevat uusien puistoalueiden johdosta. 5.4.2 Vaikutukset yritystoimintaan Asemakaavalla on merkittäviä yritysvaikutuksia. Alueelle syntyy kaksi uutta teollisuustonttia ja nykyiselle teollisuustontilla sijaitsevan yrityksen toimintaedellytykset paranevat oleellisesti. 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen ja yhdyskuntatekniikkaan Asemakaavalla ei ole vähäistä merkittävämpiä vaikutuksia liikenteeseen. Uuden Hormistonlaita kadun varteen sijoittuu vain kaksi tonttia, eikä Palokujan kaavaalueen osalla ole merkittävää läpiajoliikennettä. Asemakaava antaa mahdollisuuksia lisääntyvien hulevesien tarkoituksen mukaiselle järjestämiselle puistoalueilla. 12/13

5.4.4 Vaikutukset luonnonympäristöön Suunnittelualueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Asemakaavan mahdollistavat kosteikkoalueet sen sijaan tarjoavat mahdollisuuksia monimuotoisten luontoarvojen kehittymiselle. 5.4.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Asemakaava vaikuttaa maisemallisesti arvokkaaseen peltomaisemaan selkiyttäen epämääräistä reuna-aluetta. Peltomaisema on laaja, eikä suunnittelualueen vähäisellä pinta-alalla ole vaikutusta maisemakokonaisuuteen. Suunnittelualueen sekavasta nykytilanteesta johtuen asemakaavalla ja sen toteuttamisella onkin lähinnä positiivisia vaikutukset maisema-arvoihin. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat asetuksen mukaisia ja noudattavat Ulvilan kaupungissa omaksuttua käytäntöä. 5.6 Nimistö Asemakaavan uudet nimet perustuvat alueella jo käytössä oleviin nimiin. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutuksia havainnollistamaan on laadittu asemakaavan havainnekuva (liite 6.), josta ilmenee tarkemmin rakennusten sijoittuminen, pihapiirien suuntaus, istutukset, liikennejärjestelyt yms. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Yksityisessä omistuksessa olevat tontit toteutuvat omistajan määrittelemällä aikataululla. Ulvilan kaupunki ei ole asettanut omistamiensa uuden tontin, kadun ja puistoalueiden toteuttamiselle aikataulua. Ulvilassa 18.3.2016 Mikko Nurminen Kaavoituspäällikkö 13/13

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 886 Ulvila Täyttämispvm 21.03.2016 Kaavan nimi Nummelan ja Hormiston asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 17.04.2014 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 231/10.02.03/2014 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,1348 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,1348 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2,1348 100,0 1900 0,09 0,0000 550 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 1,4470 67,8 1900 0,13 0,7326 550 V yhteensä 0,2136 10,0 0,2136 R yhteensä L yhteensä 0,4742 22,2 0,2535 E yhteensä S yhteensä M yhteensä -1,1997 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2,1348 100,0 1900 0,09 0,0000 550 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 1,4470 67,8 1900 0,13 0,7326 550 TY 1,4470 100,0 1900 0,13 0,7326 550 V yhteensä 0,2136 10,0 0,2136 VP 0,2136 100,0 0,2136 R yhteensä L yhteensä 0,4742 22,2 0,2535 Kadut 0,4742 100,0 0,2535 E yhteensä S yhteensä M yhteensä -1,1997 MA -1,1997 W yhteensä