LAITILAN KAUPUNKI WIRVOITUSJUOMATEHTAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

WIRVOITUSJUOMATEHTAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LAAJENNUS MUUTOS Vastaa 5.11.2013 päivättyjä kaavaluonnoskarttoja A, B ja C Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu Y- 2045140-7 Sammatintie 6 8 D 33, 00550 Helsinki, tel. 045-110 9193 email: nisu.anni@saunalahti.fi

TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Kaupunki: Kaupunginosat: Korttelit /Tilat: Wirvoitusjuomatehtaan asemakaavan muutos ja laajennus Laitilan kaupunki 419 Laitila Asemakaavan muutos koskee osaa korttelista 220, yleisen tien aluetta, virkistysaluetta, vesialuetta ja erityisaluetta. Asemakaavan laajennus koskee osaa tilasta RN:o 77:3. Kaavan laadituttaja : Laitilan kaupunki Keskuskatu 30, 23800 Laitila puh. (02) 850 11, fax: (02) 856 790 Tapani Kokemäki, tekninen johtaja Keskuskatu 30 / PL 25, 23801 Laitila puh. (02) 8501 6309, 0500 596 127. Fax (02) 856 790 email: tapani.kokemaki@laitila.fi Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu Sammatintie 6-8 D 33, 00550 Helsinki tel. 045 110 9193 email: nisu.anni@saunalahti.fi Asemakaavan muutoksen vireille tulosta kuulutettiin 14.2.2012 Hyväksymispäivämäärät: Laitilan kaupunginhallitus. Laitilan kaupunginvaltuusto.. Voimaantulokuulutus:.

SISÄLLYSLUETTELO 2 TIIVISTELMÄ... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2.2 Asemakaava... 2 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö - kulttuuriympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 13 3.1.4 Maanomistus... 18 3.2 Suunnittelutilanne... 18 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 18 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 23 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 23 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset... 23 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 23 4.3.1 Osalliset... 23 4.3.2 Vireille tulo... 23 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 23 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 24 Viranomaisten ennakkokommentteja:... 24 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 24 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 24 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen (täydennetään myöhemmin)... 26 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus... 27 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 33 5.1 Kaavan rakenne... 33 5.1.1 Mitoitus... 33 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen (täydennetään myöhemmin)... 33 5.3 Aluevaraukset... 33 5.3.1 Korttelialueet... 33 5.3.2 Muut alueet... 34 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön (ks. myös Liite 7.)... 35 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 37 5.4.3 Sosiaaliset vaikutukset... 38 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 38 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 39 5.7 Nimistö... 39 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 39 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 39 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 39 6.3 Toteutuksen seuranta... 39 LIITTEET 1 Ote voimassa olevasta asemakaavasta Valkojärven alueella, 1:2000 2 Ote voimassa olevasta asemakaavasta Sirpunkeitaan alueella 3 Ote voimassa olevasta asemakaavasta Sahan alueella 1:2000 4 Tilastolomake (ehdotusvaiheessa) 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6 Untamala-Kodjala maisema-alue rajauksen tarkistus Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan ympäristössä. Ramboll 2012. 7 Kaavaluonnosvaihtoehtojen vertailu, A3 8 Asemapiirros, vaihtoehto A (1:2000, A3) 9 Asemapiirros, vaihtoehto B (1:2000, A3) 10 Asemapiirros, vaihtoehto C (1:2000, A3) 1

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen laatiminen aloitettiin loppuvuodesta 2011 Laitilan kaupungin aloitteesta ja kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta kuulutettiin 14.2.2012. Kaavoitustyön taustaselvitys Untamala-Kodjala maisema-aluerajauksen tarkistus Wirvoitusjuomatehtaan ympäristössä valmistui syksyllä 2012 (Ramboll ). Tehtaan laajenemisvaihtoehtoja käsiteltiin 3.11.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa pidetyssä Laitilan kaavoitushankkeita koskevassa viranomaisneuvottelussa sekä 18.1. 2012 käydyssä viranomaisten työneuvottelussa Laitilassa. Alustavasta kaavaluonnoksesta pyydettiin viranomaisten lausunnot ja kaavasuunnitelmasta laadittiin tämän jälkeen kolme vaihtoehtoa. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen luonnosvaiheessa on esillä kolme vaihtoehtoa (A, B ja C). Vaihtoehdot poikkeavat toisistaan vain asemakaavan laajennuksen suhteen (joen länsipuoli). Pääsisältö kaikissa kaavaluonnosvaihtoehdoissa: TY-2 korttelialuetta laajennetaan hieman siten, että korttelialue ulottuu osittain Sirppujoen vesialueeseen (W) asti. Limonaadikujan katualuetta laajennetaan hieman kadun länsipäässä, KH-korttelialue muutetaan KTY-3 alueeksi ja korttelialueen rajaus muuttuu hieman, myös yleisen tien alueen raja (LT) muutetaan tiesuunnitelman mukaiseksi. Alla olevassa kuvassa voimassa olevan kaavan rajaukset punaisella. Joen ja valtatien viereinen virkistysalue on muutettu suojaviheralueeksi (EV). Sirppujoen rannan virkistysreittiyhteys poistuu TY-2 alueen kohdalta (yhdyskäytävä katkaisee läpikulkumahdollisuuden), reittiyhteys jää olemaan Mikaelinkadun päätteestä Sirppujoen rantaan ja siitä rannan suuntaisesti pohjoiseen päin. Asemakaavan laajennuksella muodostetaan TY-4/m alue, joka liittyy osittain joen vesialueeseen. Vesialueen yli on mahdollista rakentaa TY- tontteja yhdistävä yhdyskäytävä (y-1). TY-4/m alueelle kulku tapahtuu TY-2 alueen kautta (ajo) ja joen ylitse rakennettavan sillan (y-2) kautta. TY-4/m aluetta reunustavat suojaviheralueet (EV-1, EV-2) maisemallisesti arvokasta peltoaluetta (MA) vasten. Linnussaaren metsäalue maisemallisesti arvokkaana on osoitettu merkinnällä MY/s. Alueella oleville sähköverkon ilmajohdoille ei ole osoitettu aluevarauksia. Kuva 1. Muuttuvat yleisen tien alueen, virkistysalueen ja korttelialueiden rajaukset. Sekä muuttuva virkistysreittiyhteys VL-alueella. Voimassa olevan asemakaavan rajaukset punaisella. 2(39)

2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava tullaan toteuttamaan maanomistajan tarpeiden mukaisesti sen jälkeen kun kaava on tullut lain voimaiseksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti. Kuva 3. Asemakaavan muutosalue rajattuna sinisellä. Nuolella osoitettuna asemakaavan laajentamissuunta. Kaavamuutosalueeseen kuuluu korttelin 220 tontit 9 ja 10, yleisen tien aluetta (LT), lähivirkistysaluetta (VL) ja Sirppujoen vesialuetta (W). Asemakaavan laajennus koskee osaa tilasta RN:o 77:3. TY-2 alueella on Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, tontin eteläpäässä on puustoa ja pensaikkoa kasvava pieni kivikkoinen alue, josta lähtee 2 kpl 20kV ilmajohtoja etelään päin. Myös Sirppujoen länsipuolella kulkee sähköjohtoja ilmajohtoina. Sähköjohtojen sijaintia joudutaan tarkistamaan valtatien eritasoristeyksen suunnitelmien mukaan, huomioon ottaen suunnitellun uuden Salontien linjauksen toimiminen erikoiskuljetusreittinä (ylikorkeat kuljetukset). TY-2 alueella ja VL-alueella on muuntamoa koskevat aluevaraukset (EN). Tontilla 9 (KH) on tyhjillään oleva huoltoasemarakennus ja bensanjakelun kylmäasema. Sirppujoen rannat ovat pusikkoiset ja voimassa olevan asemakaavan muut virkistysalueet suunnittelualueen pohjoispuolella ovat pääosin viljeltyinä peltoina. Tehdasalueen pohjoispuoleiselle lähivirkistysalueelle on rakennettu maavalli suojavyöhykkeeksi tehtaan ja asutuksen välille. Sirppujoen länsipuoli Wirvoitusjuomatehtaan kohdalla on avointa viljelymaisemaa, josta läheinen Linnussaaren maatilakeskus rajautuu omaksi kokonaisuudekseen. Kuva 4. Suunnittelualueen sijainti taajamassa. 3(39)

Kuva 5. Ilmakuva alueelta v. 2012. ( Kuva: Laitilan kaupunki). 3.1.2 Luonnonympäristö - kulttuuriympäristö Suunnittelualue sijoittuu Untamala-Kodjalan valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen laitaan, maaseudun kulttuurimaiseman ja kaupunkimaiseman kohtaamispintaan. (Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet, Maisema-aluetyöryhmän mietintö I ja II, 66/ 1992). Untamala-Kodjala on ehyt Lounaista viljelyseutua edustava maisemakokonaisuus. Maisematyypiltään se on maaseudun kulttuurimaisemaa, joka on syntynyt ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksena. Maisema-alue on monipuolinen kokonaisuus, se koostuu mm. perinnebiotoopeista, rakennetusta perinnemaisemasta, muinaisjäännöksistä ja vanhoista niittyalueista ja järven pohjista, jotka nyt ovat viljapeltoja. Sisällöltään maisema on monipuolinen yhdistelmä ihmisen ja luonnon muovaamia aineksia, jotka muuttuvat jatkuvasti muutokset tapahtuvat sekä ihmisen, että luonnon vaikutuksesta. Kuva 6. Untamala-Kodjala maisema-alueen raja vihreällä katkoviivalla. (Arvokkaat maisemaalueet; Maisema-aluetyöryhmän mietintö 66/1992). Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on käynnistynyt. Inventoinnin tarkoitus on tarkistaa aluevalikoima, alueiden arvoluokka ja rajaukset, niin että ne vastaavat uudistuneita maisemanhoidon toteuttamis- ja ohjausjärjestelmiä. Maankäyttö- ja rakennuslain valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät arvokkaiden maisema-alueiden huomioon ottamista alueiden käytössä (Lähde: www.ymparisto.fi). Maisema-alueiden päivitysinventoinnin ollessa kesken, on asemakaavatyötä varten laadittu selvitys: Untamala-Kodjala maisema-aluerajauksen tarkistus Wirvoitusjuomatehtaan ympäristössä; Ramboll lokakuu 2012. Selvityksessä on tarkasteltu tehtaan kahden vaihtoehtoisen laajentumissuunnan maisemallisia vaikutuksia ja selvityksen yhteenvetona on laadittu ehdotus maisema-alueen rajauksen muuttamiseksi keskustaajaman kohdalla. Seuraavassa esitetään maisema-alueen tarkastelua pääosaltaan tämän em. selvityksen pohjalta. 4(39)

Kuva 7. Untamala-Kodjala maisema-aluerajauksen tarkistus; tarkastelualueet / Ramboll 2012. Maisemarakenne: Keskeinen suurmaisemaa hallitseva alue on metsäisten järviylänköjen ympäröimä tasainen peltoallas. Laitilanharju leikkaa peltoaltaan kaakkois-luoteissuunnassa. Pitkittäisharju on monin paikoin varsin huomaamaton maisemassa ja lisäksi sen muoto katkeaa paikoitellen kallioperän murroslinjojen leikkauskohdissa. Ote: Kahdeksan kunnan maisemaselvitys /Arkk.tsto Mars. Kuva 8. Laitilan peltoaltaan maisematila kaaviomaisesti esitettynä. Topografiset vaihtelut ovat vähäisiä. ( Kahdeksan kunnan maisemaselvitys / Arkk.tsto Mars ). Maa- ja kallioperä: Alueen kallioperä on Laitilan rapakiveä, joka on hyvin hapanta. Maaperä vaihtelee soraharjuista moreenikumpareisiin ja savikoihin. Saviset pellot ovat entistä suota tai merenpohjaa ja metsäiset saarekkeet ovat olleet saaria. Laitilanharju on muodostunut jääkauden sulamisen aikana (Ramboll, 2012). Suunnittelualueen kohdalla maaperä on Kaukolantien lähellä harjusoraa ja siitä länteen päin savea - liejusavea. Hienorakeisesta maalajista nousee Linnusssaaren moreenikumpare. Viljelyalueella pintamaa on multaa. (Lähde: Geologinen tutkimuskeskus). 5(39)

Vesistöt ja maa- ja metsätalous: Nykyisen keskustan luoteispuolella ollut Valkojärven allas oli vielä merenlahtea rautakauden lopulla, merenpinta oli 15 m nykyistä korkeammalla. Rautakauden lopulla muinaislahti muuttui järveksi. Sirppujoki syntyi siinä vaiheessa, kun meriyhteys Laitilaan päättyi (Ramboll, 2012). Valkojärven kuivatus tehtiin useassa eri vaiheessa, kuivatus aloitettiin jo 1800-luvun puolella ja vietiin päätökseen 1950-luvulla, myös koko joukko Sirppujokeen laskevia pikkujärviä kuivui näin kokonaan. Järvien kuivatuksen myötä Laitilan viljelymaisema muuttui aivan toisenlaiseksi; vanhat kyläkeskuksien rintamaat olivat ylävillä mailla, pellot olivat pienialaisia, soraperäisiä ja kivisiä - kuivatetut suomaat ja järvenpohjat olivat tasaisia ja kivettömiä. Viljelyalue moninkertaistui kuivatushankkeiden myötä (Laitila 1900-luvulla). Nykyisin pellot on salaojitettu ja viljelyalueet muodostavat yhtenäisiä avoimia alueita. Sirppujoki on maakunnallisesti arvokas vesistökohde, se muodostaa sivuojineen Laitilan pintavesiverkoston. Keskustan kohdalla Sirppujoki on suoraviivainen kuivatustöistä johtuen (Ramboll, 2012 ja Laitila 1900-luvulla.). Sirppujoessa on jyrkähköt rannat ja rantapenkat ovat pusikoituneet lähes läpipääsemättömiksi. Jokiranta on vaikeakulkuista eikä vesi näy lähimaisemassa. Varsinaista rantalehtoa ei esiinny (Ote Niron alueen luontoselvityksestä, Pohjanmaan Luontotieto 2008). Suunnittelualueen pohjoispuolella on vedenhankintaa varten tärkeä Palttilan pohjavesialue vedenottamoineen. Pohjavesialueelle on laadittu suojelusuunnitelma ( Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, Laitilan pohjoiset ja Pyhärannan pohjavesialueet, 1.11.2005, Jenni Eskola, tilaaja Laitilan kaupunki ja Pyhärannan kunta).sirppujoen lähialueet ovat vesistön valuma-aluetta. Kasvillisuus: Maisemakuva: Untamala Kodjalan maisema-alueella on luontaisesti kuivia mäntykankaita ja lehtoja. Kuivat mäntykankaat peittävät suureksi osaksi peltoalueita ympäröiviä alueita. Alueella on lisäksi viljelyn ja karjanhoidon myötä niittyjä, ketoja, peltoja ja laitumia. Alueella on useita perinnebiotooppeja, joista valtakunnallisesti arvokkaita ovat Vasikkahangas ja Kirkkoveräjänmäki. Vasikkahangas sijaitsee laajemmalla tarkastelualueella ja siihen sisältyy niitty, keto, metsälaidun, mäntyvaltainen sekametsä ja pähkinälehto. Kirkkoveräjänmäellä (Palttilan kartanon lähellä) on keto sekä muinaishautoja. Paikallisesti arvokas Laessaaren pähkinäpensaslehto sijaitsee Raumantien lähellä melkein vastapäätä virvoitusjuomatehdasta. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan ympäristössä puusto on keskittynyt lähinnä joen uomaan ja tonttien rajoille. Kasvillisuuden ilme on epämääräinen, pusikkoinen ja toisaalta liian avara. (Ramboll 2012). Näkymät ja maisematilat: Untamala-Kodjala maisema-alue on suurimmaksi osaksi avointa viljelymaisemaa, jota rytmittävät ja rajaavat tasaisesta maastosta hieman ylemmäksi nousevat metsäiset saarekkeet. Maisema-alueen rakennuskanta sijoittuu näille saarekkeille. Entinen Valkojärven alue hahmottuu isoimpana avoimena tilana, muutoin pellot ovat saarekkeiden täplittämiä. Pitkiä näkymiä on vähän, koska ne katkeavat em. saarekkeisiin, myös Laitilanharju rajaa näkymiä molemmilta puoliltaan. Maisema-alueen reunaan on rakennettu tuotantolaitoksia ja taajamarakennuksia, jotka poikkeavat perinteisestä rakennuskannasta kokonsa, ulkonäkönsä ja maisemarakenteellisen sijoittumisensa puolesta. Tuotantolaitosten varastointialueet ovat usein epäsiistejä (Ramboll 2012). 6(39)

Kuva 9. Maisematilan tarkastelu, avointen maisematilojen rajautuminen / Ramboll 2012. Maamerkit ja solmukohdat: Maamerkkeinä taajamasta nousevat vanhan kivikirkon risti, vesitorni, sahan piippu teollisuusrakennuksen tornimainen rakenne. Maiseman solmukohtana voidaan pitää Laitilan harjun ja Sirppujoen kohtauspaikkaa lähellä Wirvoitusjuomatehdasta. Raumantien silta on melko lähellä tätä paikkaa. 7(39)

Kuva 10. Rakennettu kulttuuriympäristö ja maamerkit / Ramboll 2012. 8(39)

Kuva 11. Kirkonkylän rakennettu reuna muodostuu matalista teollisuuslaitoksista ja kerrostaloista. Kirkontorni nousee silhuetissa korkeimmalle, samoin selännemetsän latvus tekee näkymästä miellyttävän. Kuva selvityksestä/ Ramboll 2012. Kuvassa oikealla näkyvän terveyskeskuksen julkisivun eteen tulee aikanaan liikenneympyrä, Kaukolantien taso nousee nykyisestä, eritasoristeyksen silta tulee olemaan n. tasossa +19,0 - +20,0, kun terveyskeskuksen piha on nyt tasossa +14,6. Maisemakuvan säilyneisyys: Kirkonkylän kaupunkirakenteen ja avoimen viljelyalueen välinen reunavyöhyke on muuttunut sitten vuoden 1992, jolloin maisema-alueen rajauspäätös on tehty. Aikaisemmissa kartoissa näkyy, että sahan alue on rajautunut Pappilantien ja Palttilantanhuan koillispuolelle. Nykyisin teollisuus- ja maatalousrakennuksia on myös näiden mainittujen teiden lounaispuolella, jolloin ne peittävät esimerkiksi Sirppujoen näkyvistään (Ramboll 2012). Kuva 12. Ote v. 1984 topografiakartasta (Kansallisarkisto). Kuva 13. Nykyinen rakennettu tilanne. Vihreällä merkitty alue on maisema-aluetta. Karttaote Varsinaissuomen Liitto. Yhteys kulttuurimaisemasta vanhaan kirkonkylään on häviämässä näkyvistä. - Olisi hyvä, jos visuaalinen yhteys Salontien ja kirkontornin välillä pystyttäisiin säilyttämään. (Eritasoristeyksen vaikutukset?) - mikäli Wirvoitusjuomatehtaan laajennuksen yhteyteen tulee yleisiä ulkoilu- ja virkistysreittejä, niiden yhteydet muuhun taajamaan ja maisema-alueelle tulee ottaa huomioon. Asianmukaisesti ja korkeatasoisesti toteutettuna ja istutettuna ulkoilureitti kohentaisi tuon alueen kaupunkikuvallista ilmettä. 9(39)

Wirvoitusjuomatehtaan laajenemisen vaikutukset ympäristöön: Kuva 14. Wirvoitusjuomatehtaan laajentumisen vaikutukset ympäristöön. Vaihtoehto 1., jossa laajeneminen tapahtuu Sirppujoen ja Linnussaaren väliselle alueelle. Ramboll 2012. Kuva 15. Wirvoitusjuomatehtaan laajentumisen vaikutukset ympäristöön. Vaihtoehto 2., jossa laajeneminen tapahtuu Sirppujoen itäpuolella, joen ja asuinalueen välimaastossa. Ramboll 2012. 10(39)

Maisema-alueen luonne ja rajautuminen: Untamala Kodjalan maisema-alue on laajuudeltaan 8000 ha. Laitilan kirkonkylä sijaitsee maisemaalueen itäpuolella. Laitilan kirkonkylän ja maisema-alueen rajapinnan määrä on pieni suhteessa laajan maisema-alueen rajapintoihin. Lisäksi se on maisema-alueen ainoa kohta, jossa tiivis kaupunkirakenne liittyy maisema-alueeseen. Maisemaltaan pääosin avoin maisema- alue rajautuu muualla lähinnä laajempiin metsäalueisiin. Maisema-alueen raja Laitilan kirkonkylän kohdalla on ollut muutoksessa edellisen (v. 1992) inventoinnin jälkeen ( Ks. edellä kuvat 12. ja 13.). Kaupunkirakenne on levinnyt maisema-alueelle ja maisemaalueen raja on jäänyt kaupunkirakenteen sisään. Laitilan virvoitusjuomatehdas sijoittuu myös tälle uudemmalle kaupunkirakenteen leviämisalueelle. Laitilan yleiskaavoitus osoittaa avoimen peltoalueen rajalle (jo hieman umpeen kasvaneelle pellolle) lisäksi uutta rakentamista Sirppujoelle asti. Keskeiselle Kaukolantien ja Raumantien risteysalueelle on suunniteltu uusi eritasoliittymä. Liittymä parantaa liikenneturvallisuutta ja sujuvoittaa liikennettä. Toisaalta eritasoliittymä on huomattava maisemaa muuttava elementti, koska risteyssilta tulee korkeimmillaan olemaan lähes +20 mpy. Tämä asettaa haasteita mm. kulttuurimaiseman ja kirkonkylän visuaalisen yhteyden säilymiselle sekä ulkoilu- ja virkistysreittien suunnittelulle (Ramboll 2012). Maisemalliset toimenpide-ehdotukset Laitilan virvoitusjuomatehtaan tuleva laajennusosa vaikuttaa merkittävästi ympäristöönsä kuvissa 14. ja 15. esitetyillä alueilla. Jotta rakennus sopeutuisi ympäristöönsä, tulee sen mittakaavassa ottaa huomioon ympäröivien rakennusten mittakaava. Lisäksi pelkkä rakennusten korkeus ja laajuus ei ole ratkaisevaa, sopiiko joku rakennus ympäristöönsä vai ei. Rakennuksen korkeuden lisäksi tärkeitä seikkoja ympäristöön sopimisen kannalta ovat julkisivun materiaalit, väritys, massoittelu sekä rakeisuus. Nämä seikat ovat asioita, jotka tulee ottaa huomioon kaavoituksessa ja rakennuksen arkkitehtisuunnittelussa. Kasvillisuudella kehitettävän reunavyöhykkeen tulisi olla alueelle luontevaa, eli pellon reunassa tulisi olla kerroksellista kasvillisuutta. Kerroksellisuus toteutetaan esimerkiksi siten, että katselusuunnan edessä on pensaita ja niiden takana puita. Mikäli istutukset tulevat tasamaalle, ovat lehtipuut luontevia. Lajistossa olisi hyvä käyttää alueelle tyypillisiä puu- ja pensaslajeja. Uudisrakentamisalueen lisäksi tulee myös nykyisten teollisuusalueiden reunavyöhykkeitä kehittää. Valtakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta katsottaessa tulisi maa- ja metsätaloustoiminnan tuottamat varastokasat peittää esim. kasvillisuuden avulla. Kehitettävät reunavyöhykealueet on esitetty kuvassa 15. (Ramboll 2012). Kuva 16. Kaukonäkymät. Ramboll 2012. 11(39)

Yhteenveto ja johtopäätökset Untamala Kodjalan maisema-alue on ehyt lounaista viljelyseutua edustava maisemakokonaisuus. Maisema-alue on pääasiassa avointa peltoaluetta ja rajautuu ympäröiviin metsäisiin mäkiin. Perinteisen ja monimuotoisen maaseutumaiseman arvoa korostavat asutus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet. Maisema-alue rajautuu osittain Laitilan kaupungin keskusta-alueelle. Arvokkaalla maisema-alueella sijaitsee uudenaikaisia tuotantolaitoksia nykyäänkin Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan laajennusalueen läheisyydessä. Tämän tarkistusselvityksen aikana on tarkasteltu koko valtakunnallisesti arvokkaan alueen olennaisia ominaisuuksia ja tarkasteltavan alueen osuutta ja suhdetta koko alueeseen. Tarkastelun perusteella Untamala Kodjalan maisema-alueen rajausta olisi syytä tarkistaa ainakin Laitilan kirkonkylän ympäristössä. Kirkonkylän kaupunkirakenteen ja avoimen viljelyalueen välinen reunavyöhyke on muuttunut sitten vuoden 1992, jolloin maisema-alueen rajauspäätös on tehty. Ehdotammekin maisema-alueen rajauksen tarkistamista ainakin Laitilan kirkonkylän kohdalta. Rajauksen tarkkuus on tässä työssä yksityiskohtaisempi kuin todennäköisesti lopullinen koko maisema-aluetta koskeva rajaus. Rajauksen tarkkuus ja yksityiskohtaisuus on syytä suhteuttaa koko valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen esitystarkkuuteen. Luontevat maisema-alueen rajat noudattelevat maisemarakenteen reunoja, maisemassa näkyviä luontaisia rajoja. Näitä ovat mm. joet, rakennetun ja rakentamattoman alueen sekä avoimen ja suljetun maisematilan reunavyöhykkeet. Maisema alueen luonnollisena rajana voidaan siten pitää avoimen ja suljetun maisematilan rajaa (kuten osoitettu rajaus alla olevassa kuvassa 17) tai esimerkiksi vieressä kulkevaa Sirppujokea. Avoimen ja suljetun maisematilan raja on herkempi muutoksille kuin maisemarakenteeseen ja erityisesti vesistöön perustuva rajaus. Uutta rajausta on havainnollistettu alla olevassa kuvassa (Ramboll 2012). Kuva 17. Uusi ehdotettu maisema-alueen rajaus keskustaajaman länsireunalla / Ramboll 2012. 12(39)

3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne, ympäristön rakeisuus Suunnittelualue on suhteellisen tiiviisti rakennetun keskustaajaman reunassa. Laitilan kaupunki koostuu keskustaajamasta sekä useista pienemmistä kylistä. Suunnittelualue on taajaman ja valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen vaihettumisvyöhykettä ja sijaitsee tärkeässä sisääntulokohdassa Laitilan keskustaan Rauman suunnasta tultaessa. Valtatien parantamisella tulee olemaan vaikutuksia tähän sisääntulokohtaan, lisäksi valtatien muutoksilla tulee olemaan vaikutuksia mm. paikallisen katuverkoston liikennemääriin. Sahan rakennusryhmä 13059 k-m² Rakennusoikeutta käyttämättä sahan korttelissa : 19 175 k-m² Linnussaaren rakennusryhmä: 6375 k-m² Wirv.juomatehtaan rakennettu tilanne: 11549 k-m² Kirkko Kuva 18. Ympäristön rakeisuus nykytilanteessa. 13(39)

Kaupunkikuva/Taajamakuva Tehdyn selvityksen ( Ramboll v. 2012) mukaan taajaman silhuetissa kohoavat maamerkkeinä kaupungin vesitorni, keskiaikainen kivikirkko torneineen ja sahalaitoksen säiliöt. Taajaman reuna-aluetta leimaavat luoteessa perinteisestä rakentamisesta poikkeavat taajama- ja tuotantorakennukset. Rakennukset poikkeavat myös maisema-alueen muusta rakennuskannasta maisemarakenteellisen sijoittumisensa puolesta (perinteinen rakennuskanta sijoittuu moreenikumpareille). Näkymäyhteyttä Salontieltä kohti keskiaikaista kivikirkkoa pidetään tärkeänä (Ramboll 2012). Kaupunkikuvaa ja taajaman reunavyöhykettä tulee olennaisesti muuttamaan valtatielle rakennettava eritasoristeys ja Salontien liittäminen eritasoristeykseen. Eritasoristeyksen rakentaminen aiheuttaa myös Sirppujokea ylittävien siltojen lukumäärän kasvun 3-4 rinnakkaiseen siltaan. Sirppujoki ei näy tällä hetkellä maisemassa muuta kuin reunuspusikon ansiosta. Kuva 19. Wirvoitusjuomatehtaan ympäristön nykytila. Karttaote Maanmittauslaitos. Asuminen, palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueen koillispuolella puistokaistaleen erottamana sijaitsee Pappilanpellon asuinalue. Naapuritonteilla on bensan jakelun kylmäasema ja rautakauppa. Hieman kauempana luoteessa on sahalaitos (Kuusisto Group, saha on perustettu v.1898. Yritysryhmään kuuluu saha, höyläämö, 3 painekyllästämöä, yhtymällä on toimipiste myös Porissa). Sahalla on myös tehtaan sivutuotteita raaka-aineenaan käyttävä biovoimala. (Lähde: www. kuusistogroup.com ). Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy on perustettu v. 1994, sen liikevaihto on kasvanut vuosittain. Vuonna 2011 liikevaihto oli n. 21 milj. e ja henkilöstömäärä 41 hlöä. Tehdas valmistaa olutta, siideriä ja virvoitusjuomia, tuotanto oli v. 2010 19 milj. litraa vuodessa (Lähde: Suomen Yrittäjät). Virkistys Sirppujoen rannat on asemakaavoitettu joen itäpuolella virkistyskäyttöön, mutta varsinaista virkistysreittiä ei ole rakennettu. Sahan alueen kohdalla Sirppujoen länsilaita on asemakaavoitettu suojaviheralueeksi. Liikenne WIRVOITUSJUOMATEHTAAN LIIKENNÖINTI Kaukolantie (mt 2507) on yksi tärkeimmistä pääkokoojakaduista Laitilan keskustassa, liikennemäärä Kaukolantiellä v. 2011 oli 4100 4700 ajoneuvoa/vrk (Sito Oy). Tehtaan liikennöinti tapahtuu Kaukolantien Limonaadikujan kautta. Lastauslaiturit ovat tehdaskiinteistön pohjoisosassa ja tavarankuljetus tapahtuu perävaunullisilla rekoilla (n. 10 rekkaa päivittäin). Henkilökunnan autopaikoitusalue on kiinteistön lounaispuolella. VALTATIEN 8 SUUNNITTELU Valtatien 8 tiesuunnitelma on valmistunut (Varsinais-Suomen ELY-keskus, A-insinöörit Oy), mutta hankkeen toteuttamisajankohdasta ei ole päätetty. Tiesuunnitelmassa VT 8 viedään syvennykseen ja liittymät toteutetaan taajaman kohdalla eritasoristeyksinä. Nopeusrajoitus valtatiellä tulee olemaan 80 km/h ja kantatiellä 50 km/h. Valtatien linjaus säilyy pääosin nykyisellään, mutta suunnittelualueen kohdalla valtatie siirtyy sijansa verran pohjoisen suuntaan. Valtatien tasaus tulee laskemaan huomattavasti eritasoliittymien vaatiman korkeuseron vuoksi. Valtatie on eritasoliittymien välillä kaksikaistainen keskikaiteella erotettuna, tasoliittymät valtatien parannettavalta osuudelta poistuvat. Sirppujoen sillan korko tulee noudattamaan suurin piirtein nykyistä korkoa (+13,5 - +14,00) ja Laitila P eri tasoristeyksen silta tulee olemaan n. korossa +19,00- +20,00. 14(39)

Wirvoitusjuomatehdas Linnussaari Kuva 20. Ote valtatien 8 tiesuunnitelmasta, huom. pohjoinen on kuvassa alhaalla. (Varsinais-Suomen ELYkeskus, A-insinöörit Oy 30.12.2011). Kevyen liikenteen reitistö, joukkoliikenne: Kaukolantien itälaidassa on ajoväylästä erillinen kevyen liikenteen reitti, joka jatkuu alikulkukäytävän kautta Erik Sorolaisen tielle ja siitä valtatien vartta Untamalaan saakka. Kaukolantien länsilaidassa ei ole jalkakäytävää ja jalankulku Wirvoitusjuomatehtaalle Kaukolantien Limonaadikujan liittymässä on hieman turvatonta. Bussipysäkit ovat valtatiellä Salontien risteyksen molemmin puolin. Valtatien tiesuunnitelman mukaan kaukoliikenteen bussipysäkit poistuvat Salontien risteyksen kohdalta, Salontie liitetään eritasoristeykseen. Kevyen liikenteen reitit yhdistyvät toisiinsa eritasoristeyksen kautta. Valtatielle, Linnussaaren tilakeskuksen kohdalle on suunniteltu kevyen liikenteen alikulku. Kuva 21. Laitilan keskustan kevyen liikenteen verkostoa. Ote Laitilan liikenneverkkoselvityksestä, Sito 2011. Erikoiskuljetukset: Valtatien erikoiskuljetusten reitiksi Laitilan keskustan kohdalla on suunniteltu rinnakkaistieyhteys Garpintie - Uudenkaupungintie Erik Sorolaisentie Salontie - valtatie. Reitti parannetaan erikoiskuljetukset mahdollistavaksi. 15(39)

Kuva 22. Ote tiesuunnitelmasta /A-ins, V-S ELYkeskus Liikennemäärät: Kuva 23. Keskimääräinen vuorokausiliikenne nykytilanteessa sekä ennusteet vuosille 2015 ja 2030 ( ajon. / vrk )/ Tiehallinto. Rakennettu kulttuuriympäristö, rakennuskanta Valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella on myös valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (RKY 2009); Untamalan raittikylä. Suunnittelualuetta lähimmät kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ovat Mikaelinkadun varren yhtenäinen asuinalue (1940-1950 - luku) ja pappila (v. 1899-1900). Kaukolantien toisella puolella ovat entinen lääkärintalo (rakennettu ennen v. 1925), terveyskeskuksen vanhin osa ( rak. v. 1935) ja Laitilan keskiaikainen kivikirkko, joka erottuu torneineen taajaman silhuetissa kaupungin maamerkkinä. Valtatien 8 toisella puolella on Laessaaren kappeli ja Sirppujoen länsipuolella on Linnussaaren maatilan talouskeskus. Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on elementtirakenteinen, tasakattoinen, useammassa rakennusvaiheessa rakennettu tuotantorakennuskokonaisuus. Julkisivut ovat teräsohutlevyä, pääväreinä ovat keltainen ja vaalean harmaa (hopea). Tuotantorakennuksen korkeus on n. 11 m, vesisäiliöt ovat muuta tuotantorakennusta n. 5 m korkeampia. Tontilla 9 on tyhjillään oleva huoltoasemarakennus ja bensanjakelun kylmäasema. Kuva 24. Tehdasrakennus nähtynä Kaukolantieltä keväällä 2013. 16(39)

Muinaismuistot Suunnittelualueelta ei tunneta muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. (Lähde: Maakuntakaava ja Laitilan Keskustan ja sen ympäristön Osayleiskaava). Sirppujoki ja entinen Valkojärven allas ovat muinaisrantoja. Kuva 25. Muinaisrannat Laitilassa. Karttaote Lounaispaikka. Kuva 26. Lähimmät kiinteät muinaisjäännökset. Karttaote Oiva ympäristöpalvelu. Tekninen huolto Suunnittelualue Sirppujokeen saakka sekä sahan alue kuuluvat kunnan vedenjakelun ja viemäröinnin toiminta-alueeseen. Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta tapahtuu Untamalan pohjavedenottamosta, vesilinja on rakennettu v. 2009-2010 (?). Suunnittelualue on myös hulevesiviemäriverkoston ulottuvilla. Alueella on sähköverkon 20 kv ilmajohtoja. Valtatien muutokset aiheuttavat aikanaan valtatien poikki menevien ilmajohtojen osalle muutoksia. Wirvoitusjuomatehtaan alueella ja tehtaan pohjoispuoleisella lähivirkistysalueella on muuntamot. Verkkoyhtiönä on Vakka-Suomen Voima oy. Kuva 27. Sähköverkko alueella / Vakka-Suomen Voima Oy. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Pilaantuneet maa-ainekset: Kiinteistössä 400-419-0001-0054 on bensanjakelun kylmäasema, pilaantuneiden maa-ainesten rekisterissä kohde on no. 71814 (selvitystarvetta ei ole tarkistettu). Liikennemelu: Suunnittelualue on laajasti valtatien 8 liikenteen melualuetta. Valtatien 8 tiesuunnitelman yhteydessä on tehty meluselvitys ( A-insinöörit Oy, Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.4. 2012) 17(39)

Kuva 28. Eritasoliittymin varustetun valtatien liikennemelualueet vuoden 2030 ennusteliikenteellä meluesteet toteutettuna, valtatiellä 80 km / h nopeusrajoitus. Pohjavesi, valuma-alueet: Suunnittelualueen pohjoispuolella on Palttilan pohjavesialue. Pohjavesialueelle on laadittu suojelusuunnitelma. Sirppujoen lähialueet ovat vesistön valuma-aluetta. Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet / Sirppujoen tulviminen: Sirppujoki on viimeksi tulvinut v. 2011 keväällä. Tulvimista on tämän jälkeen ennaltaehkäisty perkaamalla jokea sekä ja poistamalla rantapenkkojen pusikoita (Rantapenkan pensaat ovat hidastaneet veden virtausta). Sirppujoen kunnosta huolehtii Sirppujoen järjestely-yhtiö. Suunnittelualueelle ei ole määritelty alimpia suositeltavia rakentamiskorkeuksia. Valkojärven alueen asemakaavamuutoksen yhteydessä Lounais-Suomen ympäristökeskus antoi lausunnon Valkojärven alueen alimmista suositeltavista rakentamiskorkeuksista (LOS-2006-V-122-312, 15.12.2006). Mm. pappilan pellolla korttelien 212 ja 213 alueella alin suositeltava rakentamiskorkeus on määritelty tasoon N60 +12,30 m. Sirppujoen veden korkeuksista on lausunnossa seuraavat tiedot: 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Suunnittelualueen maa-alueen omistajia ovat: RN:o 419-77:2 : Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy RN:o 419-77:3: yksityinen RN:o 1:54: Neste Markkinointi Oy RN:o 876:1: Yhteinen vesialue. Limonaadikuja 419-1-115: Laitilan kaupunki Valtatien nykyisen alueen ja Kaukolantien alueen omistaa valtio. 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Kulttuuriympäristöä ovat kulttuurimaisemat, rakennettu kulttuuriympäristö 18(39)

ja muinaisjäännökset. Suunnittelualue on valtakunnallisesti arvokkaalla Untamala-Kodjala maisemaalueella. Suunnittelualuetta koskevat lisäksi tavoitteet toimivista yhteysverkostoista. Alueiden käytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet. Maakuntakaava Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan 13.12.2010 ehdotuksen. Vakka- Suomen seutukuntien maakuntakaavaksi. Kaava korvaa alueelle vahvistetun seutukaavan. Maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 20.3.2013. Aluetta koskevat seuraavat maakuntakaavan merkinnät ja määräykset: Kuva 29. Ote maakuntakaavasta (Lounaispaikka). Taajamatoimintojen alue, joka ulottuu Sirppujoen länsipuolelle: Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet.sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeä alue: Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat maisema-alueet. Suunnittelumääräys:Maisema-arvojen tulee olla lähtökohtana alueelle laadittaville suunnitel-mille ja toimenpiteille.suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla maiseman arvoja turvaavia ja edistäviä ja ottaa huomioon maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet. Maisemaan vaikuttavien suunnitelmien ja hankkeiden (korkeiden rakennelmien) yhteydessä maisemavaikutukset tulee erikseen arvioida. Rakentamisen manneralueella tulee kohdistua aukeamien reunoille olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen ja edistää peltojen, niittyjen ja muiden avoimien maisematilojen säilymistä. Rakentamisen rannikolla ja saaristossa tulee olla alueen kulttuuriperintöön tukeutuvaa. Pintaveden muodostumisalue: Suojelumääräys: Suunnitelmissa ja toimenpiteissä alueella on otettava huomioon pintaveden suojelu siten, että sen käyttömahdollisuuksia, laatua tai riittävyyttä ei vaaranneta. Vesiensuo-jeluviranomaisille on suunnittelu- ja rakentamistoimenpiteiden yhteydessä varattava mahdol-lisuus lausunnon antamiseen. Suunnittelualueen pohjoispuolella on suojeltava pohjavesialue. Valtatie 8 on varustettu valtatie / valtakunnallisesti merkittävä runkotie merkinnällä (vt/r). Valtatielle 8 on osoitettu suunnittelualueen kohdalle uusi eritasoliittymä. Suunnittelumääräys: Muulla maankäytöllä ei saa haitata runkotien palvelutasoa. 19(39)

Yleiskaava Laitilan Keskustan ja sen ympäristön osayleiskaava on kuulutettu 4.11.2009 voimaan tulleeksi. Suunnittelualuetta koskevat seuraavat yleiskaavan merkinnät ja määräykset: TY: Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alue on tarkoitettu ympäristöhaittoja aiheuttamattoman teollisuuden alueeksi. Alueelle sallitaan yritystoimintaan liittyvä asuminen. Uusi valtatien eritasoristeys ramppeineen, uusi yhdystie / kokoojakatu/yleisen tien kaista/ramppi. Erikoiskuljetusten yhteystarve. Erikoiskuljetusten reitin linjaus tulee ratkaista valtatien parantamissuunnittelun yhteydessä. Yhteystarve tulee ottaa huomioon ympäröivien alueiden maankäytössä ja asemakaavoituksessa. Valtatien 8 lähialue (n. 120-130 metriin saakka) on melualuetta. P-1: Palvelujen ja hallinnon alue. Alue varataan pääasiassa hallinnolle ja yksityisille palveluille kuten vähittäiskaupalle sekä muille palveluille, toimistoille ja työpaikoille. Päivittäistavarakaupan sijoittaminen alueelle edellyttää erillistä asemakaavan selvitystä. Alueelle saa asemakaavalla sijoittaa paljon tilaa vaativan kaupan toimintoja. MA: Maisemallisesti arvokas peltoalue. Alue on tarkoitettu maatalouskäyttöön. Alue on maiseman kannalta merkittävä viljelysalue, jolla sallitaan ainoastaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen. Rakennukset tulee sijoittaa olemassa olevian talouskeskusten läheisyyteen. Alue on säilytettävä avoimena. Maisemaa muuttaviin toimenpiteisiin on saatava MRL 128 mukainen maisematyölupa. M: Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Alueella sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen sekä haja-asutusluonteinen asuntorakentaminen. Asuinrakennuspaikan tulee olla sopiva asumiseen, ja sen koon tulee olla vähintään 4000 m2. Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen sallitaan ennen 1.1. 2006 muodostetuilla kiinteistöillä seuraavasti: yksi rakennuspaikka pinta-alaltaan 3-10 ha suuruisille kiinteistöillä. Kaksi rakennuspaikkaa pinta-alaltaan 10-20 ha suuruisille kiinteistöillä. Tämän jälkeen yksi rakennuspaikka jokaista alkavaa 10 ha kohti. Kiinteistöille, joiden pinta-ala on pienempi kuin 3 ha, voi rakennuslautakunta myöntää rakennusluvan, mikäli hanke täyttää MRL 136 ehdot eikä rakennusluvan myöntäminen aiheuta alueelle MRL 16 mukaista suunnittelutarvetta. /m: Alue, jolla tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sovittamiseen kulttuuri-maisemaan ja alueen ympäristöolosuhteisiin.pohjavesialueilla ja pohjavedenottamon suoja- ja lähialueilla tulee alueiden käytössä ja rakentamisessa ottaa erityisesti huomioon pohjavesien suojelun vaatimukset. Taajamakuvallisesti arvokas alue: Mikaelinkadun ja Pappilantien varren alue. av: Vesistön lähivaluma-alue. Nuoli ilmaisee valuman suunnan. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota vesiensuojeluun. Alueen maankäytössä tulee suojavyöhykkein tai muin toimenpitein ehkäistä ravinteiden ja muun aineksen huuhtoutumista ja eroosiota. Taajaman, asutuksen ja teollisuuden valumavesien joutuminen vesistöön tulee ehkäistä. Alueen jätevedet tulee pääasiallisesti viemäröidä. my: Untamala Kodjalan maisema-alueen ohjeellinen rajaus. Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaan kylä- ja viljelymaisema-alueen rajaus. Nuoli osoittaa rajauksen sisälle jäävän alueen suuntaan. Rakentamisessa ja muissa ympäristöä muuttavissa toimenpiteissä tulee ottaa huomioon niiden vaikutus ympäristöön ja maisemakuvaan. Kuva 30. Ote yleiskaavasta. 20(39)

Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Valkojärven asemakaava ja asemakaavan muutos (KV 8.12.2008 90) sekä Sirpunkeitaan asemakaava ja asemakaavan muutos (KV 10.12.2000). Keskeisimmät asemakaavamääräykset: TY-2: Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Rakennusoikeudesta enintään 20% saa käyttää korttelialueen pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälä- ja muita siihen verrattavia tiloja varten. Rakennuksen yhteyteen saa sijoittaa osaenergialähteenä käytettäviä tuuliturbiineja. Turbiinien tulee sopia rakennuksen arkkitehtuuriin sekä ympäröivään kaupunkimaisemaan. +24,6: Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin sallittu korkeusasema. Kerrosluku II, e=0,70 TY-2 -tontin pinta-ala on kaavan mukaan 2,3784 ha, rakennusoikeus on 16 649 k-m², josta on käytetty yht. 11549 k-m². W: Vesialue. KH: Liike- ja huoltamorakennusten korttelialue, jolla polttoaineen jakelu on sallittu.(kerrosluku: ½kI, e=0,50.) Kuva 31. Ote Valkojärven alueen voimassa olevasta asemakaavasta. Liitteenä ote 1:2000 mittakaavassa. Sirpunkeitaan asemakaava on voimassa korttelin 30 alueella: YS: Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue. Kerrosluku II, e=0,60 Korttelissa 30 on melusuojausmerkintä: Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava sellainen, etteivät päivä- ja yöajan melutasojen ohjearvot ylity rakennuksen sisäosissa. Kuva 32. Ote voimassa olevasta asemakaavasta korttelin 30 alueella. Liitteenä ote 1:2000 mittakaavassa. 21(39)

Suunnittelualueen luoteispuolella on voimassa Sahan alueen asemakaava (KV 14.5.2011 48 ), jossa kiinteistö RN:o 13:2 on suojaviheraluetta ja Teollisuusrakennusten korttelialuetta (T), jossa kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0,40 (suurempi ote Sahan asemakaavasta liitteenä). Kuva 33. Ote voimassa olevasta asemakaavasta sahan alueella. Rakennusjärjestys Laitilan kaupungin uusi rakennusjärjestys on tullut voimaan 01.08.2009. Rakennuskiellot Voimassa olevan yleiskaavan määräyksen MA mukaan joen länsipuolelle voi rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Suojelu: alue on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Varsinaista rakennuskieltoa ei ole asetettu kaavan laadinnan ajaksi. Pohjakartta Suunnittelualueelle on laadittu asemakaavan numeerinen pohjakartta v.2002 KKJ koordinaattijärjestelmässä. Pohjakartta on v. 2012 päivitetty sekä muutettu ETRS89-GK22 - järjestelmään. Kaavaluonnokset on laadittu KKJ-järjestelmän pohjakartalle. Luettelo laadituista selvityksistä sekä muusta suunnitteluaineistosta: Arvokkaat maisema-alueet; Maisema-aluetyöryhmän mietintö 66/1992, Ympäristöministeriö/ Ympäristönsuojeluosasto. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto 2009. Laitila 1900-luvulla; Kari Alifrosti, Jukka Vehmas, Laitilan kaupunki 2002. Rakennusjärjestys, Laitilan kaupunki Kahdeksan kunnan maisemaselvitys, Vakka - Suomen seutukunta; Arkkitehtitoimisto Mars, 31.3.2003. VT 8:n parantaminen Laitilan keskustan kohdalla, Turun tiepiiri 1996. 22(39)

Valtatien 8 parantaminen Laitilan keskustan kohdalla, selvitys, Tiehallinto, Ramboll, 6.4.2009. Laitilan eritasoliittymäjärjestelyjen ympäristö- ja meluselvitys, Tiehallinto 2005. Valtatien 8 parantaminen Laitilan keskustan kohdalla, tiesuunnitelma ja ympäristö- ja meluselvitykset; Varsinais-Suomen ELY-keskus ja A-insinöörit Suunnittelu Oy 2011-2012. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, Laitilan pohjoiset ja Pyhärannan pohjavesialueet, 1.11.2005, Jenni Eskola, tilaaja Laitilan kaupunki ja Pyhärannan kunta. Laitilan keskustan asemakaavan muutosalueiden luontoselvitys, Pohjanmaan Luontotieto 20.6.2008. Laitilan liikenneverkkoselvitys, Sito Oy, 2011. Kaavatyötä varten laaditut selvitykset: Untamala-Kodjala maisema-aluerajauksen tarkistus Wirvoitusjuomatehtaan ympäristössä, lokakuu 2012 Ramboll Finland Oy. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Laitilan Wirvoitusjuomatehdas oy:n toiminta on kasvanut ja nykyinen tontti on käymässä ahtaaksi. Alustavissa luonnoksissa v. 2012 tutkittiin erilaisia laajentumisvaihtoehtoja sekä - suuntia. Liikenteellisten, tehtaan toiminnallisten ja kerrosalatavoitteiden pohjalta sekä pitkän tähtäimen laajenemistarpeiden pohjalta asemakaavatyön pohjaksi on karsiutunut vaihtoehto, jossa laajentuminen suuntautuisi Sirppujoen länsipuolelle. Kaavatyössä tarkistetaan myös yleisen tien alueen laajuus valtatien suunnitelmien mukaisesti. 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos- ja laajennustyö sisältyy Laitilan kaavoituskatsaukseen 2012 ja 2013. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 1. Osallisia ovat alueen ja vaikutusalueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 2. Viranomaiset Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen liitto Turun museokeskus; rakennushistorian osasto, arkeologian osasto. Laitilan kaupunki: Tekninen lautakunta, Rakennus- ja ympäristölautakunta 3. Yritykset/ Yhdistykset/ Seurat: Vakka-Suomen Voima Oy, Laitilan Puhelin Oy, Laitilan Lämpö Oy Laitilan kaupunki, vesihuoltolaitos Sirppujoen järjestely-yhtiö 4.3.2 Vireille tulo Kaavamuutoksen vireille tulosta kuulutettiin 14.2.2012. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Ajankohta Suunnitteluvaihe 14.2.2012 Kuulutus kaavoituksen vireille tulosta ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta. 14.2.2012 lähtien Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä kaupungin teknisellä osastolla viraston aukioloaikoina. Kaavaluonnoksien nähtävilläolo. 23(39)

4.3.4 Viranomaisyhteistyö Ajankohta Suunnitteluvaihe 3.11.2011 Viranomaisneuvottelu Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa (muistio) 18.1.2012 Viranomaisten työneuvottelu Laitilassa Elo-syyskuu 2013 Viranomaisten ennakkokommentit ennen kaavaluonnoksen nähtävilleasettamista. Viranomaisten lausuntokierros, kaavaluonnoksien nähtävillä olo Viranomaisten ennakkokommentteja: Varsinais-Suomen Liitto - valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ulottuu Sirppujoen itäpuolelle, mutta Laitilan taajamatoiminnot ovat jo ajat sitten ylittäneet joen ja muovanneet maisema-alueen rajan uuteen uskoon. Virvoitusjuomatehtaan laajentuminen ei enää muuta tilannetta, mutta voisi hienosti toteutettuna tuoda uusia elementtejä ja aiheita. Varsinais-Suomen ELY-keskus - maisemaan sopeutuminen ja valtakunnallisten maisema-arvojen huomioon ottaminen on keskeistä. - Nyt esitetyn vaihtoehdon osalta ELY keskuksessa on arvioitu, että luonnoksessa esitetty korttelialue 222 ulottuu selkeästi liian pitkälle vt 8:n suuntaan ja sulkee Sirppujoen jälkeen avautuvaa näkymää valtakunnallisesti arvokkaalle alueelle enemmän kuin olemassa olevat kanalarakennukset tällä hetkellä tekevät. - Laajennusratkaisua on periaatteessa mahdollista tutkia Sirppujoen läntisellä puolella, mutta käytettävissä on lähinnä kanalarakennusten ja nykyisen tehdaskokonaisuuden jo sulkema maisematila. Maisemallisia esteitä ei nähdä sille, että luonnoksessa esitettyä rakentamista ulotettaisiin pidemmälle pohjoiseen sahan alueen suuntaan MY / s ja EV alueille. - Maisemaan soveltumisessa merkitystä on sijoituksen ohella myös rakennusten muodoilla ja materiaaleilla. Tässä maisematilassa rakennusten vaikutusta avoimeen peltomaisemaan on perusteltua myös vaimentaa istutusvyöhykkeellä, niin kuin luonnoksessa on esitettykin. Istutusvyöhykkeen ( EV-2 ) tulisi kuitenkin olla selvästi leveämpi, jotta sillä olisi vaikutusta. - Mikäli kaavasuunnittelussa edetään kysymyksessä olevan luonnoksen pohjalta, tulee jatkossa esittää perusteet myös Sirppujoen rannan puisto/virkistysalueyhteyksien kokonaisuudesta ja jatkumisesta suunnittelualueen ulkopuolella. - Sirppujoki on vesilain tarkoittama virtaavan veden vesistö, joki. Wirvoitusjuomatehtaan kohdalla Sirppujoen valuma-alue on runsaat 200 km². Vesilain 1 luvun 6 :n mukaan joessa on syvimmällä kohdalla väylä veden vapaata juoksua, kulkemista, puutavaran uittoa ja kalan kulkua varten (valtaväylä). Vesilain 3 luvun 3 :n nojalla sillan tai kuljetuslaitteen tekeminen yleisen kulku- tai valtaväylän yli on aina luvanvaraista (lupaviranomainen tässä tapauksessa Etelä-Suomen aluehallintovirasto). - Sirppujoen ylittävissä vesistörakenteissa ja muussakin rantarakentamisessa on huomioitava Sirppujoen virtaaman lisäksi poikkeukselliset tulvavesikorkeudet ja se, että järjestely-yhtiön on voitava tarvittaessa kunnossapitää (perata) joen uomaa siihen sopivalla kaivinkone- ja kuljetuskalustolla. Vesistörakenteiden suunnitteluvaiheessa ja lupahakemusta laadittaessa on syytä ottaa yhteyttä Sirppujoen järjestely-yhtiöön. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet Suunnittelualue on valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen reunaa. Kaavatyössä tutkitaan, voiko uudisrakentamista siinä määrin, kuin tehtaan toiminnan jatkuvuus ja laajeneminen edellyttävät, sijoittaa Sirppujoen länsipuolelle maisema-alueen ominaisluonteeseen sopivalla tavalla (huomioidaan mm. maisematilalliset tekijät, lähi- ja kaukonäkymät). Suunnittelualue on myös taajaman reunaa, joka on muuttunut vuosikymmenten aikana ja muuttuu edelleen mm. valtatien eritasoristeyksen rakentamisen myötä. Kaavatyössä on tutkittava maisema-alueen ja taajaman kohtaamisvyöhykettä huomioiden valtatien muutokset. 24(39)

Maakuntakaava Maakuntakaavassa taajamatoimintojen alue on osoitettu ulottumaan Sirppujoen länsipuolelle sekä valtatien eteläpuolta hieman Untamalaan päin. Suunnittelualue on valtakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta, jossa maisema-arvojen tulee olla lähtökohtana alueelle laadittaville suunnitelmille. Suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla maiseman arvoja turvaavia ja edistäviä ja ottaa huomioon maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet. Maisemaan vaikuttavien suunnitelmien ja hankkeiden (korkeiden rakennelmien) yhteydessä maisemavaikutukset tulee erikseen arvioida. Rakentamisen manneralueella tulee kohdistua aukeamien reunoille olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen ja edistää peltojen, niittyjen ja muiden avoimien maisematilojen säilymistä. Yleiskaava Asemakaavan laajennusalue on yleiskaavassa maisemallisesti arvokasta peltoaluetta (MA) ja nykyisen tehtaan alue sekä sahan alue on osoitettu merkinnällä TY/m (TY: Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. /m: Alue, jolla tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sovittamiseen kulttuurimaisemaan ja alueen ympäristöolosuhteisiin). Valtatien lähialueet n. 120 metriin saakka ovat melualuetta (ennustetilanteessa). Asemakaava eritasoristeyksien vaatimat yleisen tien alueet alue on melualuetta rakentamisen sijoitus ja korkeus huomioiden lähi- ja kaukonäkymät Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Linnussaaren tilakeskuksen kohdalla Sahan asemakaavan kortteliin 249, jossa sallittu rakennusoikeus on 34 234 k-m². virkistysreitit, jokimaisema, ekologiset yhteydet joen varrella. Selvitys: Untamala-Kodjala maisema-aluerajauksen tarkistus Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan ympäristössä Selvityksessä on tutkittu 2 eri laajentumisvaihtoehdon maisemallisia vaikutuksia. Vaihtoehtoa 2., jossa tehdas laajenisi pohjoisen suuntaan ainoastaan Sirppujoen itäpuolella, ei ole otettu asemakaavatyön lähtökohdaksi. Perusteluna tälle on asutuksen läheisyys. Tehdasliikennöinti olisi asutusta häiritsevää ja tehdasrakennukset tukkisivat näkymät asuintonteilta Sirppujoen suuntaan. Kuva 34. Laajentumisvaihtoehto 1. - Maisematilaa rajaavat harjumuodostelma ja metsäiset tai rakennetut saarekkeet, jotka kohoavat hieman avoimesta ja tasaisesta peltoalueesta. - Taajamarakenne on levinnyt v. 1992 inventointiajankohdan jälkeen, maisema-alueen reuna on jäänyt taajaman sisään. - maisema-alueen ja taajaman yhteinen reuna on lyhyt verrattuna maisema-alueen muihin reunoihin. - Rakennettu kulttuuriympäristö: Tarkastelualueella taajaman reunan rakennuskanta poikkeaa maisemarakenteellisen sijoitustavan ja koon suhteen perinteisestä rakennuskannasta. silhuetissa kohoaa kivikirkko ja sitä ympäröivä lehtipuusto perinteiseen kulttuurimaisemaan sopivana maamerkkinä. Perinteisestä kulttuurimaisemasta poikkeavat kauas näkyvät maamerkit ovat vesitorni, sahan piippu ja torni. Taajaman reunan rakennuskanta tarkastelualueella, lukuun ottamatta Linnussaaren tilakeskusta, edustaa perinteisestä kulttuurimaisemasta poikkeavaa rakennuskantaa. 25(39) Kuva 35. Laajentumisvaihtoehto 2.