OPPIMINEN, VAIKEUDET JA OPPIMAAN OPPIMINEN Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi Psykologian tohtori
MITÄ HYVÄ KOULUOPPIMINEN EDELLYTTÄÄ OPPILAALTA? Mukaillen Meltzer, 1996 Vahva emotionaalinen perusta Opiskelumotivaatio Positiivinen käsitys itsestä oppijana Psyykkinen energia Työskentelytaidot (mm.) Työskentelytaidot Ryhmätyötaidot Vuorovaikutustaidot Auktoriteettien hyväksyminen Kognitiiviset taidot (mm.) Kielelliset taidot Näönvaraiset taidot Ongelmanratkaisukyky Tarkkaavaisuus Oppimisstrategiat Tehokas oppiminen
MITKÄ TEKIJÄT YMPÄRISTÖSSÄ VAIKUTTAVAT OPPIMISEEN? Reynolds, 1997 Koulu Luokka Koti johtajuus yhteiset arvot ja tavoitteet järjestys ja myönteisyys opetuksen taso opetukseen käytetty aika henkilökunnan yhteistyö oppimisen seuranta opetuksen painotukset opetusmateriaalin ja henkilökunnan riittävyys opetuksen suunnittelu opetuksen laatu vuorovaikutus oppimiseen ja opetukseen käytetty aika struktuuri luokan ja materiaalin hallinta odotukset palaute ja arviointi työtilan toimivuus osallistuminen ja kiinnostus kotitehtäviin sitoutuminen johdonmukaisuus oppimista tukeva ympäristö seuranta sensitiivisyys ja tuki
OPPIMISVAIKEUDET
OPETUSSUUNNITELMIEN VAATIMUKSET Kuikka ym., 2009 Kykytason kanssa yhteensopiva vaatimustaso Osin liian vaikeaa Osin liian helppoa 2,27 % 34,12 % 34,12 % 2,27 % -3-2 13,59 % -1 0 1 13,59 % 2 3 55 Standard score 75 85 100 115 130 145
OPPIMISEN JATKUMO kehitysvammaisuus laaja-alaiset oppimisvaikeudet erityiset oppimisvaikeudet normaali oppiminen OPPIMINEN
Kielelliset vaikeudet sanavarasto ymmärtäminen rakenteet monikielisyys Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet äänteiden prosessointi sanahaku lyhytkestoinen muisti Visuaaliset vaikeudet hahmottaminen muisti visuomotoriikka Tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus
OPPIMISVAIKEUDET Laadulliset Määrälliset Päällekkäiset Kehitykselliset ja Kumulatiiviset vaikutukset
LAADULLISET VAIKUTUKSET Oppimisvaikeuksia on lukuisia erilaisia Vaikutukset riippuvat oppimisvaikeuksien laadusta Kielelliset vaikeudet hankaloittavat kielen varassa oppimista Lukivaikeudet vaikeuttavat mekaanisten lukitaitojen oppimista ja automatisoitumista Hahmottamisvaikeudet heikentävät kykyä ymmärtää ja tuottaa visuaalista materiaalia Toiminnanohjauksen vaikeudet vaikeuttavat itsenäistä toimintaa Ja niin edelleen
TYYPILLISIMMÄT OPPIMISVAIKEUDET Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Dysleksia n. 6% Tarkkaavaisuushäiriöt ADHD n. 5-8% Kielenkehityksen erityisvaikeudet Tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeudet n. 2% Matematiikan oppimisen vaikeudet Dyskalkulia n. 1% Visuaalisen hahmottamisen vaikeudet Hahmotushäiriöt n. 3%
MÄÄRÄLLISET VAIKUTUKSET Perinteinen määritelmä on jakaa oppimisvaikeudet seuraavaan kolmeen vaikeusasteeseen: 1. Lievä 2. Keskivaikea 3. Vaikea Vaikeusaste on vahvin selviytymistä ja erityisesti ennustetta määrittävä seikka Lievät oppimisvaikeudet voivat olla oikein ajoitetulla ja riittävällä tuella häivytettävissä Vaikeat oppimisvaikeudet ovat lähes poikkeuksetta elinikäisiä
PÄÄLLEKKÄISET VAIKUTUKSET Oppimisvaikeuksilla on erittäin suuri yhteisesiintyvyys eli komorbiditeetti On tyypillisempää, että yhdellä henkilöllä on vähintään kaksi erillistä oppimisvaikeutta kuin että vaikeuksia on vain yksi Yhteisesiintyvyys heikentää mahdollisuutta hyötyä tukitoimista, esim. kuntoutuksesta Erityisen haasteellista on vaikea-asteisten oppimisvaikeuksien ja tarkkavaisuushäiriön tai toiminnanohjauksen häiriön yhdistelmä
% 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 5 Vaikeuksien kasaantuminen 10,9 10,9 10,9 11,9 12,9 heikosti koulussa menestyvät oppilaat 18,8 18,8 ainoastaan ov ei keskimääräistä heikompaa kykytasoa, ei ov:a, eikä käyttäytymisen ongelmia ainostaan heikko kykytaso käyttäytymisen ongelmia ja ov ainoastaan käyttäytymisen ongelmia heikko kykytaso ja käyttäytymisen ongelmia heikko kykytaso ja ov kaikkia edellä mainittuja ongelmia
KEHITYKSELLISET VAIKUTUKSET Oppimisvaikeudet tulevat esiin siinä iässä kun: On kyseisten taitojen tavanomainen ilmaantumisajankohta Ympäristö alkaa odottaa taitoa Vaikka oppimisvaikeudet ovat synnynnäisiä, niiden ilmaantuminen on siis ympäristöstä riippuvaista Tästä syystä eri oppimisvaikeuksilla on hieman erilainen ilmaantumisaikataulu Ilmaantumisen lisäksi vaikutukset ovat riippuvaisia ympäristön vaatimuksista Vaativassa ympäristössä lievätkin vaikeudet tulevat herkemmin esiin
KUMULATIIVISET VAIKUTUKSET Keskeisimmät kumulatiiviset eli kasaantuvat vaikutukset ovat: Oppimisaukot Akateemisen itsetunnon ongelmat Negatiivisten oppimiskokemusten tuottamat motivaation-ongelmat
ONGELMIEN KOMPLISOITUMINEN IÄN MYÖTÄ NUORUUSIÄSSÄ KUMULOITUVAT: Reaaliaikaiset oppimisvaikeudet Aiemmin syntyneet oppimisaukot Välttämiskäyttäytyminen Negatiiviset oppimiskokemukset Motivaation puute VÄLTTÄMISKÄYTTÄYTYMINEN OPPIMISVAIKEUDET Nuoruusiässä itse aiheutettujen ongelmien määrä lisääntyy OPPIMISAUKOT
MISTÄ OPPIMISVAIKEUDET TULEVAT? Perinnölliset syyt Ympäristötekijöistä johtuvat syyt 1. Prenataaliset 2. Postanataaliset Yhteisvaikutus
OPPIMISEN MONET KASVOT
MITEN OPITAAN? Heli Isomäki ja Nina Uusitalo, 2016 Kuvitus: Katariina Haanpuu
MITÄ ON OPPIMAAN OPPIMINEN? Oppimaan oppimisella tarkoitetaan tietoja, taitoja, asenteita ja uskomuksia, jotka ohjaavat: Kykyä ja halua ottaa vastaan oppimishaasteita Valmiutta jatkaa työskentelyä myös silloin, kun tehtävät ovat vaikeita Kykyä ylittää epäonnistumisen tuottama pettymys tai sen uhka Kykyä iloita ja nauttia uusista haasteista, oppimisesta ja omasta osaamisesta
OPPIMISEEN LIITTYVÄN STRESSIN HALLINTA
OPPIMINEN ON AIVOILLE STRESSITILA Kun aivomme joutuvat käsittelemään niille uutta tietoa, syntyy valpastumisen tila, joka aikaansaa aivoissa stressireaktion Edellytys oppimiselle Ongelmia tulee, mikäli stressitaso nousee liian korkealle tai jatkuu liian pitkään
TYYPILLISIMMÄT SYYT STRESSIONGELMIIN Nuoren kyky aivojen stressinsäätelyyn ei onnistu Aikuisen kyky nuoren aivojen stressinsäätelyyn ei onnistu, ja aikuinen yrittää hallita tilannetta kielloin, komennuksin ja sanktioin, jotka lisäävät stressiä ennestään Opittavat asiat ovat liian vaikeita Nuori ei koe saavansa apua ja tukea sitä tarvitessaan
TOIMIVAMPIA STRESSIHALLINTAKEINOJA Positiivinen vuorovaikutus Onnistumisten muistelu Onnistumisen ennakointi Sopivasti asetetut tavoitteet Tyynnyttäjien lisääminen oppimistilanteissa Itsetunnon vahvistaminen
KEINULAUDAN TASAPAINOTTAMINEN Keinulaudan pohjan tukevoittaminen Tyynnyttäjien lisääminen tai vahvistaminen Kuormittajien vähentäminen tai niiden vaikutusten pienentäminen Apusäätely Huomaa ylikuormitus ennalta ja auta ehkäisemään Lisää tyynnyttäjiä Poista kuormittajia tai älä ainakaan lisää niitä Auta selviämään tilanteesta, älä nolaa tai syyllistä Auta lasta tekemään huomioita syy-seuraus -suhteista
OMAN KAPASITEETIN KÄYTTÖNOTTO
MINÄPYSTYVYYS Minäpystyvyys = kuinka pystyväksi yksilö kokee itsensä suhteessa johonkin toimintaan Keskeistä motivaation kannalta: Minäpystyvyyden arviot vaikuttavat siihen: mitä yksilö tekee kuinka voimakkaasti ja kauan hän ponnistelee asian hyväksi miten esteet ja epäonnistumiset vaikuttavat yksilön ponnisteluihin
MINÄPYSTYVYYS JA AKATEEMINEN SUORIUTUMINEN Pystyvyysuskomukset ja onnistumisen odotukset ennustavat akateemista suoriutumista Yksilön todellinen tai mahdollinen kyvykkyys ei yksinään selitä riittävän hyvin akateemista suoriutumista Epäonnistumisen ennakointi: tehtävien välttely (opittu avuttomuus)
PALUTTEEN VAIKUTUS LAPSEN JA NUOREN SUORIUTUMISEEN Positiivinen palaute on aivojen toimivuuden kannalta elinehto Nuoren henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvä positiivinen palaute voi kuitenkin altistaa tilanteelle, jossa sekä onnistuminen että epäonnistuminen assosioitu lapsen minäkuvaan: olen hyvä - olen huono Jos vaikeuksia tulee, motivaatio laskee helposti ja lapsi/nuori alisuoriutuu
PALUTTEEN VAIKUTUS LAPSEN JA NUOREN SUORIUTUMISEEN Mikäli positiivinen palaute suuntautuu lapsen ponnisteluun, nuori assosioi menestyksen ja epäonnistumisen ponnisteluun ja on enemmän turvassa myös epäonnistumisen hetkellä Hän saa kapasiteettinsa paremmin käyttöön
STRATEGISET TIEDOT JA TAIDOT
HARJAANNUTUKSEN VAIKUTUSKANAVAT ULKOISET KEINOT Ei pyritä muuttamaan yksilön kognitiivisia taitoja Hyväksytään, että yksilöllä on toimintakykyrajoitteita Keinoina: 1. Ympäristön muokkaaminen 2. Odotusten muuttaminen 3. Erityisten opetusmetodien käyttö SISÄISET KEINOT Tavoitteena yksilön muutos Keinoina: 1. Taitojen kehittäminen Häiriintyneiden taitojen harjaannuttaminen 2. Strategioiden opetus Vaikeuksien kompensaatio Mateer, Kerns & Eso (1996)
NEUROLOGINEN OPPIMISKÄSITYS Neurologinen oppimiskäsitys perustuu kahteen pääasialliseen asiaan: Aivojen muovautuvuus Harjoitus muuttaa aivojen toimintaa ja taitojen edustuksia aivoissa Kokemusta odottava Kokemuksesta riippuva Taitojen hierarkkinen rakenne Korkeammantasoisilla toiminnoilla voi ottaa haltuun alempitasoisia toimintoja Kompensaatioperiaate
OPISKELUSTRATEGIAT KESKEISET TUEN PAINOPISTEET METAKOGNITIO TOIMINNANOHJAUS ITSESÄÄTELY Ikä ja ajattelu
ITSESÄÄTELYN TUKEMINEN ULKOISET KEINOT Psyykkiset: Motivointi Rauhoittaminen Toiminnalliset: Ympäristön karsiminen Oleellisen korostaminen Esim. Ennakkoon annetut koekysymykset SISÄISET KEINOT Vireystilan tunnistaminen ja sen muuttaminen Keskittymisen tunnistaminen ja sen parantaminen Työmuistin inhibitoristen prosessien harjaannuttaminen
TOIMINNANOHJAUKSEN TUKEMINEN ULKOISET KEINOT Ohjeiden pilkkominen Konkreettiset ohjeet, mm: Oppikirjan käyttöohje Kokeisiinlukuohje SISÄISET KEINOT Ongelmanratkaisupuhe Hitaat ja jähmeät Do-tell: Tell-do tekniikka Impulsiiviset ja ajattelemattomat Systemaattiset strategiat: esim. silmäily
ESIMERKKEJÄ: TOIMINNANOHJAUKSEN TUKEMINEN Aikataulun ja työsuunnitelman tekeminen yhdessä lapsen kanssa Kokeisiinlukujärjestys Vaativien ja laajojen tehtävien palastelu ja osatavoitteiden asettaminen yhdessä lapsen kanssa Toteuttamisen seuranta Treenipäiväkirja
METAKOGNITION TUKEMINEN ULKOISET KEINOT Psykoedukaatio Toimivien ajatusmallien ja käytänteiden mallinnus Metakognitiivinen puhe opetuksen välineenä Prosessinhallinnan ohjaaminen: Esim. Toiminnanohjauskortit SISÄISET KEINOT Itsetarkkailun kehittäminen Itseymmärryksen lisääminen Tieto, mikä auttaa itseä oppimaan Tieto, miten toimia, jotta oppii Kyky toimia itseä edesauttavalla tavalla
STRATEGIAT TAVOITTEELLISENA TOIMINTANA SMART- periaate on erittäin tehokas ja toimiva keino edesauttaa motivaatiota tilanteessa, jossa haetaan muutosta Mikäli tavoitteet pystytään kuvaamaan ja määrittelemään tämän periaatteen mukaan, on niiden toteutuminen selvästi todennäköisempää. SMART Spesific = yksilöllinen/yksilöity Measurable = mitattavissa oleva Achievable = saavutettavissa oleva Realistic/Relevant = realistinen/merkityksellinen Timed = mahdollinen aikatauluttaa