24.3.09/Jaakko Välimaa, yleiskaavapäällikkö 1 Yleiskaavallinen arvio Vanajan kannaksen alueesta ja Hongiston alueen asemakaavan muutoksesta Johdanto Vanajaveden ja Katumajärven väliselle Vanajan kannakselle on viime vuosikymmeninä kohdistunut monia muutoksia ja vuosina kertynyt myös muutospaineita ja -toiveita. Yleiskaavatyössä maankäyttöä on tarkasteltu v. 1984 kokonaisyleiskaavan jälkeen eri osayleiskaavoissa. V. 1986 valmistuneessa Harvialan ja Käikälän alueiden osayleiskaavassa käsiteltiin kannaksen keskiosaa. Kannaksen pohjoispää on sisältynyt v. 1992 vahvistuneeseen keskustan ja kehävyöhykkeen osayleiskaavaan ja eteläosaa on käsitelty v. 2008 lainvoiman saaneessa Katumajärven itäpuolen osayleiskaavassa. Viimeisimpiä em. yleiskaavojen ulkopuolella tai niiden jälkeen ajankohtaisia maankäytön muutosasioita ovat olleet Katisten kartanon eteläpuolelle laadittu Kartanonrannan asemakaava, Hongiston alueen asemakaavan muutostyö sekä maanomistajan tiedustelu Mantereenlinnan ympäristön maankäytön muutoksen mahdollisuuksista virkistystarkoituksista asumiseen. Kartanonrannan asemakaavaa varten on laadittu erillinen yleiskaavallinen arvio. Tällä tarkastelulla pyritään luomaan perustaa kahden muun kysymyksen, Hongiston alueen ja Mantereenlinnan ympäristön arvioinnille. Sisällys Yleiskaavan sisältövaatimukset 1. Vanajan kannas osana kaupunkirakennetta 2. Kannasaluetta koskevat tavoitteet ja asemakaavoitushankkeet sekä puitteet kehittämiselle 2.1 Yleis- ja asemakaavojen sisältö 2.2 Kannasalueen tavoitteet ja asemakaavoitushankkeet 2.3 Kannasalueen puitteet kehittämiselle 2.4 Mitoitus ja maanomistajien tasapuolisuus 3. Kannasalueen liikenneverkko 4. Kannasalueen ympäristökysymykset; taustat, ristiriidat ja tavoitteet 5. Hongiston alue 6. Yhteenveto 5.1 Alueen olosuhteet historiallinen maisema ja kulttuurihistorialliset arvot luonnon arvot maaperäolot liikennemelu ja muut ympäristöhäiriöt 5.2 Mitoitus ja palvelut
2 Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavan sisältövaatimukset tulevat sisältörakenteen otsikoiden yhteydessä tarkastelluksi seuraavasti. Kohdissa 1-4 käsitellään kannasaluetta kokonaisuutena. Kohdassa 1. tarkastellaan yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja taloudellisuutta. Kohdan 2. yhteydessä ovat esillä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksi käyttö sekä mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Kohdassa 3. tarkastellaan liikenteen järjestämisen mahdollisuudet. Kohdassa 4. tulevat esiin rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Kohdassa 5. keskitytään Hongiston alueen ominaisuuksiin ja edellytyksiin ja kohdassa 6. tehdään yhteenveto Hongiston alueen yleiskaavallisten sisältövaatimusten täyttymisestä. 1. Vanajan kannas osana kaupunkirakennetta Vanajan kannas on nimenä ollut vähän käytössä, mutta se on tässä tarkastelussa sovelias, koska se muodostaa viitekehyksen toisistaan hiukan irrallaan olevien alueitten tarkasteluun ja arviointiin. Pohjoisessa raja keskustaan ja sen kehävyöhykkeeseen on epäselvä kehävyöhykkeen ulottuessa kannaksen puolelle. Kutalanjokea voidaan pitää rajana pohjoiseen. Etelässä raja kulkee kuntarajassa. Kannasalueen Vanajaveden puoleiset osat ovat olleet teollisuus- ja muina työpaikka-alueina Keinusaaresta Käikälään. Teollisuuden rakennemuutos on Keinusaaressa vapauttanut alueita ja rakennuksia muuhun käyttöön: asumiselle, kulttuurille sekä liike- ja toimistokäyttöön. Kantolan alueen pohjoispään vastaava muutos on vireillä, mutta teollisuuden toimintaedellytyksiä on myös parannettu uusilla investoinneilla Kantolan keskiosissa. Alueella on tilaa vaativaa kauppaa ja muita toimitiloja. Käikälän teollisuus on raskasta metallin ja paperin jalostusta ja toiminta laajenee. Etelässä sijaitsevat Käikälän ja Tarvasmäen pientaloalueet (vajaa 900 asukasta) palveluinaan alakoulu ja päiväkoti. Kannaksen itäosa Katumajärven puolella on paikoin asutuskäytössä. Asutuksen välialueet ovat metsäisiä, joilla sijaitsee arkeologisia arvokohteita ja joihin kohdistuu virkistysintressejä. Pohjoisin asuntoalueista, Katisten kerrostaloalue (vajaa 700 asukasta) sijaitsee Hätilän kaupunkirakenteen reunassa ja sen palvelut ovat Hätilässä. Kannaksen keskiosassa on Katuman kerrostaloalue (vajaa 1000 asukasta), jolla on omina peruspalveluina päiväkoti ja laajempaa aluetta palveleva neuvola. Alueella on myös kauppa, ravintola ja kioski. Korttelikoulu on juuri lakkautettu. Etelässä sijaitsee Harvialan pientaloalue (n. 1300 asukasta), jonka palveluina ovat päiväkoti ja kauppa. Joukkoliikenteessä alueita palvelevat sekä kaupungin että seudun linjat. Valtaja maantien varressa on erilliset kevyen liikenteen väylät. Hongiston alue sijaitsee Käikälän teollisuusalueen luoteisreunassa maastoltaan läheistä teollisuuskorttelia ylempänä. Alueen asemakaava on ollut voimassa varsin kauan ja siitä on toteutettu muutamia pientaloja ja yksi kerrostalo.
3 2. Kannasaluetta koskevat tavoitteet ja asemakaavoitushankkeet sekä puitteet kehittämiselle 2.1 Yleis- ja asemakaavojen sisältö Kannasalueen eräitä osia koskee edelleen vuoden 1984 kokonaisyleiskaava. Katuman kerrostaloalueesta etelään yleiskaavaa on muutettu Harvialan ja Käikälän alueiden osayleiskaavalla v. 1986. Molemmat kaavat ovat oikeusvaikutuksettomia ns. 1. asteen yleiskaavoja. Kantolan pohjoisosaa ja Keinusaarta koskee keskustan ja kehävyöhykkeen osayleiskaava vuodelta 1992. Osaa Harvialan ja Tarvasmäen alueiden yleiskaavasta on muutettu v. 2008 valmistuneessa Katuman itäpuolen osayleiskaavassa. Kaksi viimeksi mainittua ovat oikeusvaikutteisia yleiskaavoja. Suurin osa kannasalueesta on asemakaavoitettu. Asemakaavan ulkopuolella ovat olleet Katisten kartano ja sen eteläpuolinen alue, Vanajan voimalaitoksen alue ympäristöineen, Kirkonkulman koulu ympäristöineen, Miekkakiven rantaalue Katumajärvellä sekä alueet Janakkalan rajan tuntumassa. Katisten kartanon eteläpuolelle on juuri laadittu Kartanonrannan asemakaava, jonka hallinnollinen käsittely on alkanut syksyllä 2008, ja Kirkonkulman koulua pihapiireineen ollaan parhaillaan asemakaavoittamassa. Mantereenlinna ympäristöineen on rantakaava-aluetta. Hongiston alue on kokonaisyleiskaavassa vuodelta 1984 merkitty pientalovaltaiseksi alueeksi. Merkintä on pysynyt samana v. 1986 valmistuneessa Harvialan ja Käikälän alueiden osayleiskaavassa. Alueen kerrostalorakentamiseen osoittanut asemakaava on laadittu ennen Vanajan kunnan liittymistä Hämeenlinnaan v. 1967. 2.2 Kannasalueen tavoitteet ja asemakaavoitushankkeet Kaupunkikokonaisuuden näkökulmasta kannasalueen tärkein kehittämistavoite on keskustan suunnasta tapahtuva Keinusaaren ja Kantolan maankäytön muuttaminen teollisuuden jäljiltä asumisen ja erilaisen liiketoiminnan tarpeisiin. Keinusaaressa jo käynnistynyt muutos jatkuu ja laajenee aluksi Kantolan pohjoiskärkeen ja tulevina vuosikymmeninä myös etelämmäs. Rakennemuutos tapahtuu asuntojen ja liiketilan kysynnän mukaisessa aikataulussa. Rakentamisen kokonaismäärää on vaikeaa ja ennenaikaista arvioida, mutta alue on kooltaan suuri. Hongiston alueen kaavatyötä on edeltänyt Kartanonrannan asemakaava, joka sijoittuu Katisten kartanon eteläpuolelle, kartanon ja Katuman kerrostaloalueen välille. Kartanonrannan asemakaavassa on rakennusoikeutta noin 35 000 k-m2 ja se on mitoitettu noin 700 asukkaalle. Hongiston alueen nykyinen asemakaavan rakennusoikeus on 38 000 k-m2, josta vajaa 10 % on käytetty. Hongiston asemakaavan muutoksen laadinnassa rakennusoikeudet vaihtelevat kaupungin esittämästä 17 900 k-m2:stä maanomistajan kahteen vaihtoehtoon 27 900 ja 33 400 k-m2:n suuruisilla rakennusoikeuksilla. Asukaslukuina rakentamisen määrä tarkoittaisi 350-700 asukasta. Kartanonranta ja Hongisto ovat yksityisten maanomistajien aloitteita. Näiden kahden kaavan lisäksi on Katuman kerrostaloalueen kaakkoispuolella sijaitsevan Mantereenlinnan ympäristöstä tiedusteltu mahdollisuuksia
asemakaavan laatimiseksi asumistarkoituksiin. Mantereenlinna ympäristöineen on maakunta-, yleis- ja rantakaavassa osoitettu suojelu- ja virkistystarkoituksiin. Kaikkien nykyisten kaavojen ja maanomistajan uusien pyrkimysten välillä vallitsee voimakas ristiriita. 4 2.3 Kannasalueen puitteet kehittämiselle Kaupungin kehittämisessä Keinusaaren ja Kantolan pohjoispään rakennemuutos on ensisijainen, koska alueet sijaitsevat keskustan tuntumassa. Kerrostaloasuntojen kysyntä kohdistuu tällaisille sijainniltaan hyville alueille. Alueen elinkeinorakenteen muutos on tuonut alueelle teollisuuden jälkeen erilaista erikoistavarakauppaa, pääasiassa tilaa vaativaa, joka tekee alueesta toiminnallisesti monipuolisen. Myös toimistotyöpaikkoja on sijoittunut alueelle. Katuman kerrostaloalueen pitkään jatkunut keskeneräisyys johtuu todennäköisesti alueen pitkästä etäisyydestä keskustaan ja myös kerrostalovaltaisen asuntokannan ja sen hallintamuodon myötä alueen saamasta sosiaalisesta leimasta. Molemmat seikat ovat vaikuttaneet siihen, ettei alueelle ole juuri investoitu, vaikka osa kerrostalotonteista on muutettu rivitalotonteiksi rakentajien houkuttelemiseksi. Kartanonrannan asemakaavaa on valmisteltu pitkään. Aluksi kyse oli suppeasta pientaloalueesta, joka sitten taloudellisen noususuhdanteen myötä laajeni ja tehostui. Perusteena on voitu pitää näkökulmaa, jonka mukaan alueen rakentaminen yhdistää Katuman nykyisen kerrostaloalueen Katisiin ja sen kautta muuhun kaupunkirakenteeseen. Alueen rakentamisen pulmia ovat valtatien 10 aiheuttama melu ja sen torjumisen kustannukset sekä kaavan talotyyppijakautuma, jossa kerrostalovaltaisen tuotannon kysyntä voi olla laimeaa. Hongiston alueen vanha asemakaava oli laadittu aikana, jolloin alueiden olosuhteisiin liittyvät kysymykset eivät ole olleet nykypäivään verrattavalla tavalla esillä. Asiaan on todennäköisesti vaikuttanut se, että silloisen autotehtaan viereen on haluttu osoittaa rakennusmaata työntekijöiden asuntoja varten. Idea on pienimuotoisena toteutunutkin niin autotehtaan osalta kuin lähistön muillakin työpaikka-alueilla, Vanajan voimalaitoksen tuntumassa ja Kantolan eteläpäässä. Myös Katuman kerrostaloalueen synty liittyy samaan ajatteluun. Viimeisimpänä on rakennettu asuinrakennuksia Rautaruukin työntekijöiden tarpeisiin Katuman kerrostaloalueen pohjoispuolelle. Hongiston asemakaavassa on alhainen tonttitehokkuus (0,2), suuri, kallioalueita ja jyrkänteitä käsittävä tontti ja ½III kerroksisten kerrostalojen rakentamisen salliva käyttötarkoitus. Tontin suuresta koosta johtuu, että kerrostaloratkaisuna alhainenkin tonttitehokkuus tuo sille suuren kokonaisrakennusoikeuden. Mantereenvuoren ympäristö on kaikissa aluetta koskevissa kaavoissa osoitettu muuhun tarkoitukseen kuin rakentamiseen. Maakuntakaavassa Mantereenvuori on muinaismuistoalue ja sen ympäristö lähivirkistysaluetta Katuman kerrostaloalueesta Harvialan pientaloalueelle. Yleiskaavan merkinnät ja sisältö ovat samanlaiset kuin seutukaavassa; Mantereenvuoren muinaismuistoalue on vain hiukan suurempi kuin maakuntakaavassa. Maanomistajan laadituttamassa rantakaavassa alueen laskennallinen rakennusoikeus on siirretty Katumajärven itärannalle. Mantereenvuori on esihistoriallinen linnavuori ja sen takia jo muinaismuistolain rauhoittama. Sen ympärillä on rannan suuntaisena Katuman kerrostaloalueen ja Harvialan
5 pientaloalueen sekä Harvialantien takana olevan Käikälän raskaan teollisuuden rajaama virkistysalue, joka idässä rajoittuu Katumajärveen. Mantereenvuori ympäristöineen on osa alueella vielä säilynyttä muinaismaisemaa ja alueella on huomattava arvo lähialueiden asukkaiden ja muiden kaupunkilaisten virkistystarpeiden tyydyttäjänä. Sen luoteisosan omistaa kaavamuutosta tiedustellut maanomistaja ja kaakkoispään seurakunta. Virkistysliikkumista on ohjattu maanomistajien kanssa sovituille polkureiteille. 2.4 Mitoitus ja maanomistajien tasapuolisuus Vanajan kannaksen asuntorakentaminen on jo vuosikymmenten ajan keskittynyt nykyisiin asutusryhmiin, ensin Katisiin, Katumalle ja Harvialaan, sitten Käikälään ja viimeiseksi Keinusaareen ja Tarvasmäkeen. Teollisuusrakentamisen painopiste on Käikälässä. Jonkin verran on teollista toimintaa varten rakennettu myös Kantolassa, vaikka osa toiminnasta on samaan aikaan siirtymässä muualle. Uusiksi asuntoalueiksi suunniteltujen Kartanonrannan ja Hongiston alueitten rakentaminen ei ole perustunut kaupungin kehityksen edellyttämiin tonttitarpeisiin, vaan molemmat ovat syntyneet maanomistajien aloitteesta ja intressistä. Kartanonrannan mitoitus on noussut kaavan valmistelun myötä maanomistajan ja hänen palkkaamiensa konsulttien aloitteesta alkuperäisestä pientalokaava-ajatuksesta kohti talotyyppijakautumaltaan monipuolisempaa asuntoaluetta. Hongiston maanomistajat edustajineen ovat perustelleet alueensa korkeaa mitoitusta tasapuolisuudella vertaamalla sitä Kartanonrantaan. Mantereenvuoren ympäristöä koskeva aloitteellisuus perustuu myös tasapuolisuuden näkökulmaan suhteessa kahteen edelliseen, vaikka alueen rakennusoikeus on aikanaan siirretty rantakaavassa toiseen paikkaan, eivätkä alueen ympäristöarvot salli sen muuttamista asumiseen. Jos yhdellä kaava-alueella, Kartanonrannassa on edetty, ei pelkästään maanomistajan vaatimuksesta, vaan myös alueen sijainnista ja olosuhteista johtuen varsin korkeaan mitoitukseen, jossa toteutumisen edellytyksiä voidaan arvioida kriittisestikin, se ei synnytä tasapuolisuuden käsitteenä ilmaistua ketjureaktiota, jossa myös muilla alueilla tulisi menetellä samoin. Alueet eivät rajoitu toisiinsa, eivätkä sijaitse kovin lähellä toisiaan. Alueiden lähimmät kohdat ovat 0,5-1,0 km:n päässä toisistaan. Kartanonranta ja Mantereenvuoren luoteispuoli ovat Katuman kerrostaloalueen vieressä, mutta eri puolilla kerrostaloaluetta. Hongisto on näihin nähden eri puolella maantietä 290. Mitoituksen lähtökohtana ovat alueiden sijainti, ominaisuudet, suhde palvelurakenteeseen, erilaiset ympäristöhäiriöt ja riskit sekä pyrkimys hahmottaa asuntorakentamisen tarpeita lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Kaupungin maankäyttöohjelmissa asemakaavoitetut ja yleiskaavoissa osoitetut rakentamisalueet riittävät arvioituun kysyntään vuoteen 2020 saakka. Tässä käsiteltävät uudet alueet tulevat merkitsemään lisätarjontaa markkinoille. Rakentamisen suhdannevaihteluista ja erityisesti kerros-, mutta myös rivitalorakentamisen suhdanneherkkyydestä johtuu, että muiden kuin omakotialueitten keskeneräisyys saattaa olla pitkäaikaista, jos tarjontaa huomattavasti lisätään. Tämä näkökulma suosii sellaista mitoitusta, että alueet niiden tultua asemakaavoitetuiksi, myös rakennetaan valmiiksi kohtuullisessa ajassa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa kaavan katsotaan vanhentuvan 13 vuoden aikana.
6 3. Kannasalueen liikenneverkko Valtatie 10 kulkee Hongiston asemakaava-alueen luoteispuolta. Keskivuorokausiliikenne on v. 2004 ollut 9 600 ajon./vrk ja sen on ennustettu kasvavan v. 2030 mennessä 14 200 ajon./vrk. Raskaan liikenteen osuus on 19%, mitä on pidettävä keskimääräistä korkeampana lukuna. Raskaan liikenteen määrää on nostanut lähistöllä sijaitseva raskas teollisuus. Nopeusrajoitus on tien tällä kohtaa 60 km/h. Valtatien kehittämistä koskevissa tarkasteluissa on ollut erilaisia vaihtoehtoja valtatien uudeksi paikaksi. Useiden selvitysten perusteella on kuitenkin osoittautunut, että valtatietä tullaan parantamaan sen nykyisellä paikalla. Tiehallinto on asettanut kehittämistavoitteeksi valtatien parantamisen 2+2 kaistaiseksi kaupunkialueen pääväyläksi, jonka kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä. Nopeustavoite on 80 km/h. Kaupunki on kehittämissuunnitelmasta antamassaan lausunnossa korostanut tasoliittymien riittävyyttä maisemallisiin, tilallisiin ja toiminnallisiin seikkoihin nojautuen. Valtatie on ehdolla osaksi valtakunnan runkotieverkkoa, jolle pääteiden parantamistoimet tultaisiin keskittämään. Valtatien kehittämissuunnitelmassa esitetyt tilatarpeet on kaavatarkasteluissa otettu huomioon. Hongiston alueen pohjois- ja koillispuolitse kulkee Turenkiin johtava maantie 290. Liikennemäärät ovat v. 2004 olleet valtatien risteyksen tuntumassa 11600 ajoneuvoa/vrk. Nopeusrajoitus tiellä on 60 km/h. Valtatien risteys ja maantie ovat noin 20 m alemmalla tasolla kuin Hongiston asemakaava-alue. Hongiston alueen länsipuolitse kulkee päärata, joka halkaisee koko kannasalueen. Sen ja pääteiden meluvaikutuksia on selvitetty Kartanonrannan ja Hongiston asemakaavojen valmistelun yhteydessä. 4. Kannasalueen ympäristökysymykset; taustat, ristiriidat ja tavoitteet Kannasalue jakautuu voimakkaasti muuttuneisiin teollisiin osiin ja alueisiin, joissa kulttuuriarvot ovat keskeisiä tai joissa alkuperäinen luonto on säilynyt. Alueen vaihteleva topografia on tehnyt mahdolliseksi sen, että muutosalueet eivät hallitse maisemakuvaa, joskaan teollisuuden korkeimpia rakennuksia ei voi olla havaitsematta alueelta eikä myöskään ympäröiviltä alueilta. Kantola kokonaisuudessaan ja erityisesti sen eteläosa, Käikälän teollisuusalue ja Vanajan voimalaitos ovat näiden muutosalueitten keskeiset osat. Päärata ja valtatie 10 rataa ylittävine siltoineen ovat voimakkaasti ympäristöönsä vaikuttavia rakenteita, joiden käyttö aiheuttaa melua ja estää poikittaista liikkumista. Asuntorakentaminen ja asuminen muuttavat ympäristöään myös voimakkaasti, mutta vaikutukset ovat erilaisia. Asumisen aiheuttama muutospaine kohdistuu luonnon- ja kulttuuriympäristöihin ja pyrkii väistämään teollisuuden ja liikenteen aiheuttamia ympäristöhäiriöitä. Kannasalue kahden järven välissä on jo rantamaisemien takia arvokas. Alueeseen liittyy syvä asutushistoria, joka ilmenee useina merkittävinä muinaisjäännöksinä. Maisemassa näkyvin ja koko Katumajärven olemusta leimaava Mantereenvuoren linnavuori (+133 m) sijaitsee järven länsirannalla keskellä kannasaluetta. Vastapäätä järven itärannalla on 17 m korkeampi Kappolanvuori, jonka kanssa maiseman jylhyys saa näkyvät puitteensa. Muita maisemadominantteja ovat Kirkonkulman koulun mäki (+122), Kirkkokallio (+120), Katuman Lammaskallio (+117) ja Tarvasmäki (+103).
7 Toinen merkittävä kulttuurihistoriallinen kokonaisuus muodostuu valtakunnallisesti arvokkaasta Vanajan keskiaikaisesta kirkosta ympäristöineen. Alueelta on löydetty runsaasti esihistoriallisia muinaisjäännöksiä, joista useat ovat hävinneet teollisuuden ja tien rakentamisen yhteydessä. Merkittävä Suosaaren radanvarsikalmisto on myös hävinnyt radan rakentamisen yhteydessä jo vuonna 1859. Yhtenäisimmät säilyneet muinaisjäännökset sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti valtakunnallisesti arvokkaan Katisten kartanon pohjoispuolella sekä Katisten kerrostaloalueen keskellä Patailan puistossa. Kolmas valtakunnalliseen arvoluokkaan kuuluva alue on Vanajan vanha pappila ympäristöineen Kirkonkulman koulun ja Vanajaveden välisellä alueella. Häitilän keskiaikaisen kylän paikka on hävinnyt Tarvasmäen pientaloalueen rakentamisen yhteydessä. Esihistoriallisella ajalla kannasalueen monet kohdat, erityisesti Vanajan kirkon ympäristö ja Katumajärvestä laskevan Kutalanjoen varsi ovat olleet ihmisille tärkeitä paikkoja. Modernin ajan ihminen ei ole näitä paikkoja kunnioittanut ja vain sattumalta on jäljelle jäänyt joitain merkkejä esihistorialliselta aikakaudelta. Alueiden yhteys ympäristöönsä on katkennut ja uudet rakennukset ja rakenteet hallitsevat nyt näitä maisemia. Kannasalue ei kuulu valtakunnallisesti arvokkaaseen osaan Vanajaveden laakson maisemakokonaisuutta. Mutta kannas on ollut mukana laaksoa koskeneissa, v. 2001 valmistuneissa perusselvityksissä, joissa on syvennetty tietämystä edellä kuvatuista alueista ja kohteista sekä niiden liittymisestä osaksi laajempaa Vanajaveden laaksomaisemaa. Uusilla asemakaavahankkeilla ei tulisi enää syventää eri historiallisten aikakausien välistä ristiriitaa, vaan pyrkiä sopeuttamaan uudet toimenpiteet vallitsevaan, paikoin hyvinkin ristiriitaiseen ympäristöön. Kartanonrannan asemakaavan tehokkuus on jättämässä Katisten kartanon valtatien ja kerrostalojen ja muun tiiviin asutuksen rajaamaksi saarekkeeksi ilman yhteyttä kartanon alkuperäiseen luonteeseen maa- ja metsätaloustoiminnan keskuksena. Kaupungin laajentuminen ja yhtenäisen asutuksen ulottaminen Hätilän kaupunkirakenteesta Katuman kerrostaloalueelle on historialliselle näkökulmalle vastakkainen, modernin ajan tavoite. Hongiston asemakaavan muuttamisessa on tavoitteena alueen tulevan rakentamisen parempi sovittaminen ympäristöönsä sekä mitoituksen asettaminen alueen kaupunkirakenteellisen sijainnin ja ulkoisten yhteyksien edellyttämälle tasolle. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää näkyvimpien kallioalueitten jättämistä korttelialueitten ulkopuolelle, pientalotyyppisen osuuden kasvattamista ja asukaslukutavoitteen alentamista. Ajatus Mantereenvuoren ympäristön ja sen kaakkoispuolisen ranta-alueen käyttämisestä rakentamiseen on vastoin alueen kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja sekä virkistystarpeiden tyydyttämisen tarpeita, ja on ristiriidassa kaikkien kolmen kaavatason kanssa. Alue sijaitsee Turenkiin johtavan maantien 290 ja Katumajärven välissä. Alue rajoittuu luoteessa Katuman kerrostaloalueeseen ja kaakossa Harvialan pientaloalueeseen ja palvelee niiden asukkaiden ja muiden kaupunkilaisten tarpeita virkistystarkoituksissa. Alueen leveys on Mantereenvuoren kohdalla noin 400 m kaveten sitten noin 150 m:iin ja uudelleen leviten 300-350 m:iin.
5. Hongiston alue 8 Rautaruukin ja Patrian teollisuusalueet ovat maantien länsipuolella. Niiden välissä oleva rakentamaton alue on Rautaruukin laajentumisaluetta. Raskaan teollisuuden ja asumisen vaatimaa erottelua ajatellen ranta-alue tulisi säilyttää rakentamattomana. Mantereenvuori on kaikissa kaavatasoissa (maakunta-, yleis- ja ranta-asemakaava) osoitettu muinaisjäännösalueeksi ja muu osa virkistysalueeksi. 5.1 Alueen olosuhteet Historiallinen maisema ja kulttuurihistorialliset arvot Luonnon arvot Maaperäolot Kirkkokallio ja muukin kaava-alue sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden Vanajan kirkon ja Mantereenlinnan välissä. Museoviraston inventoinnissa ei pidetä mahdottomana, etteikö Kirkkokallio olisi ollut Mantereenlinnan tavoin muinaislinna, vaikka mitään jälkeä maastossa asiasta ei ole. Kirkkokallio on joka tapauksessa kaukomaisemassa näkyvä ja erityisesti Vanajan kirkon lähimaiseman kannalta merkittävä alue. Vanajaveden laakson valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus alkaa Hämeenlinnan keskustasta pohjoiseen. Vanajaveden laakson selvityksissä vuodelta 2001 aluerajaus on ulotettu Kanta-Hämeenlinnan eteläosiin. Siinä Vanajan osa-alueeksi on nimetty Vanajan kirkon ympäristö sekä Kirkkokallion ja Hongiston alue. Esihistorialliset löydöt keskittyvät Vanajan kirkon ympärille, jossa kuppikivet ja kalmistolöydöt muodostavat merkittävän muinaisjäännöskokonaisuuden. Vanajan kirkko mainitaan kirjallisissa lähteissä ensi kerran v. 1329 ja itse kirkko on 1400-luvun loppupuolelta. Kirkkokalliolta löydöt ovat vähäisempiä kuin sen edustan alavalta niemeltä; kaksi mahdollista muinaisjäännöstä. Toinen on röykkiö ja siihen liittyvät rakenteet ja toinen tieura mahdollisesti 1700-luvulta. Hongiston alueella sijaitsee 11 Alvar Aallon tai hänen toimistonsa suunnittelemaa asuinrakennusta. Alueen luontoinventoinnissa on löydetty kaksi arvokasta aluetta. Niistä toinen sijaitsee Kallion laelta etelään viettävällä rinteellä. Se koostuu kallion lakiosasta ketokasveineen ja maisemallisine arvoineen, kalliorinteen kuloalueesta ja kallionaluslehdosta. Kokonaisuus on paikallisesti arvokas kohde. Toinen, radanvarren lehtometsikkö sijaitsee Paikkalantien eteläpuolella, Hongiston asemakaava-alueen ulkopuolella. Eläimistön kannalta merkittävää on pikkutikan reviiri Kirkkokallion länsi- ja eteläreunassa. reviiri ulottuu myös rautatien länsipuolelle. Pikkutikka on lajina vaarantunut. Yksittäisiä havaintoja oli tehty myös kottaraisesta ja pyystä. Lepakkotutkimuksessa alueelta on tehty yli 50 havaintoa. Lepakoiden suojelu edellyttää eräiden alueiden, puuston, rakennusten ja rakenteiden säilyttämistä. Alueen maaperä on hiekkaa, moreenia ja kalliota. tehtyjen selvitysten mukaan pilaantuneita maita alueella ei ole.
9 Liikennemelu ja muut ympäristöhäiriöt Hongiston aluetta rajaavat päärata, valtatie 10, maantie 290 ja teollisuus ja sinne johtava raide. Alue sijaitsee ympäristöään korkeammalla. Rautatien tärinä ei vaikuta Hongistoa koskeviin kaavavaihtoehtoihin etäisyyden ja maaperän laadun ansiosta. Valtatien 10 ja maantien 290 suunnasta alueen pohjoispäähän kohdistuva päivämelu ei kierry suunniteltujen rakennusten ympäri ja jättää toisen puolen melumallin rakennuksista häiritsevän melun ulkopuolelle. Yömelu leviää enemmän ja häiritsee alueen pohjoisimman pään asumiskäyttöä. Melumalliin esitetty melusuoja parantaa tilannetta suunnittelualueella kaarevan rakennuksen pohjoisinta osaa lukuun ottamatta. Melusuojan maisemallinen arviointi on vielä kesken. Sijainti laajan teollisuusalueen luoteispäässä on otettava huomioon asumisviihtyisyyttä arvioitaessa. Suoria haittavaikutuksia teollisuuden läheisyydestä ei vaikuta aiheutuvan. 5.2 Mitoitus ja palvelut Alueelle esitetyt vaihtoehdot ovat rakentamismääriltään (sisältäen nykyiset rakennukset). Asukasluvut on arvioitu keskimääräisen, nykyistä asumisväljyyttä korkeamman asumisväljyyden mukaan. -33 370 k-m2, asukaslukuna a 50 k-m2/hlö, yht. 670 asukasta -27 934 k-m2, 550-17 860 k-m2, 350 Talotyyppeinä (Ak=kerrostalo, Ap=pientalo) eri vaihtoehdot jakautuvat seuraavasti: 33 370 k-m2, Ak 19 327 (58%), Ap 14 043 (42%) 27 934 k-m2, Ak 12 350 (44%), Ap 15 584 (56%) 17 860 k-m2, Ak 5 677 (32%), Ap 12 183 (68%) Talotyyppi vaikuttaa asumisväljyyteen niin, että pientaloissa väljyys on suurempaa kuin kerrostaloissa. Tämän huomioon ottaminen nostaisi kerrostalovaltaisen vaihtoehdon asukaslukua ja alentaisi pientalovaltaisen vaihtoehdon asukkaiden määrää. Mikään vaihtoehdoista ei luo edellytyksiä omien palvelujen järjestämiseen Hongiston alueella, vaan palvelujen tarve tyydytetään muualla. Katuman päiväkoti ja neuvola ovat uudisrakentamiseen käytettäväksi suunnitellusta osasta Hongistoa noin 1,5 km:n etäisyydellä, samoin Katuman muut palvelut. Kirkonkulman alakoululle on matkaa 2-2,5 km ja Ortelan alakoululle noin 3,5 km. Tuomelan yläkoulu ja yhteiskoulun lukio ovat noin 4 km:n päässä. Hätilän kaupalliset palvelut ovat 3,5-4 km:n etäisyydellä. Keskustaan on matkaa 4-5 km. Kerrostaloalueena Hongisto sijaitsisi etäämpänä keskustasta kuin muut Kanta-Hämeenlinnan kerrostaloalueet ja vertautuu lähinnä Katumaan. Hongiston sijainti suhteessa palvelurakenteeseen ja keskustaan puoltaa alueen asemakaavan tarkistuksessa pientalovaltaista ratkaisua kerrostalovaltaisen sijasta. Pientalovaltaisen ratkaisun asukasluku jää myös alhaisemmaksi, jolloin alueen rakentaminen ja aikataulu eivät aiheuta suuria
muutospaineita alueen palvelurakenteeseen. Pientalovaltaisen ratkaisun toteuttamisen edellytykset ovat kerrostalovaltaista paremmat. 10 6. Yhteenveto Tähän yhteenvetoon pyritään tiivistämään Hongiston aluetta ja sen suunnittelua koskevat näkökohdat yleiskaavan sisältövaatimusten kannalta. Alueen käyttäminen pientalovaltaiseen asuntorakentamiseen sopii Hämeenlinnan alue- ja asutusrakenteen kehittämiseen ja yleispiirteisten kaavojen mukaisiin tavoitteisiin. Alue on myös osoitettu oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa pientalovaltaiseksi alueeksi ja samalla poikettu vanhentuneen asemakaavan tavoitteesta ja sisällöstä. Vanhan asemakaavan ajatus harvaan rakennetusta ½III-kerroksisten kerrostalojen alueesta on nykytilanteessa vieras yleensä ja myös Hämeenlinnan yhdyskuntarakenteen kannalta. Osassa aluetta on jo nykyisin asuinrakennuksia; yksi kerrostalo ja useita pientaloja. Uusi rakentaminen pientalovaltaisena sopisi tähän olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Alueen asukasmäärä jäisi kaikissa vaihtoehdoissa niin alhaiseksi, että omia palveluja ei sen varaan voida rakentaa. Uudet asukkaat joutuvat käyttämään muiden alueiden palveluja kohdassa 5. todetuilla etäisyyksillä. Alue on pääväylien, valtatien 10 ja maantien 290 rajaama. Niiden varressa kulkevat kevyen liikenteen väylät. Seudullinen ja paikallinen joukkoliikenne kulkee maantietä 290 pitkin ja lähin pysäkki on lähellä alueen reunaa. Asuntoalueena Hongisto sijaitsee muusta asutuksesta irrallaan ja rajautuu päärataan, pääteihin ja teollisuusalueeseen. Korkeuseron ansiosta niiden haitat jäävät etäisyyksiin nähden vähäisiksi lukuun ottamatta valtatien 10 aiheuttamaa meluhaittaa, joka täytyy ratkaista. Raskaan teollisuuden läheisyys on asumisviihtyisyyteen jollain tavalla vaikuttavana otettava huomioon. Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja inventoinneissa havaitut luonnonarvot tulee asemakaavoituksessa ottaa huomioon. Vanhassa asemakaavassa esitetyn laajan tonttimaan supistaminen luo edellytykset virkistystarpeita palvelevien alueiden osoittamiseen. Kallioiden jättäminen rakentamisen ulkopuolelle on alueen maisemallisten arvojen säilyttämisen kannalta tärkeää.
11