KIVEL ÄN R ANTA-AL U E EN J A M ELONSAAR E N AS E M AK AAVA

Transkriptio

1 Keuruun kaupunki Kaavoituspalvelut 1 KIVEL ÄN R ANTA-AL U E EN J A M ELONSAAR E N AS E M AK AAVA A S E M A K A A V A N M U U T O S OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue Suunnittelualue koostuu kahdesta osasta, jotka sijaitsevat Melonsaaressa ja Kivelässä. Melonsaaren suunnittelualue sijaitsee Keuruun keskustan länsipuolella Kivilahden ja Keuruu-Haapamäki rautatien välissä käsittäen Melonsaaren pohjois- ja eteläosan. Asemakaavan muutos koskee kortteleita ja sekä niihin liittyviä virkistys-, katu-, loma-, matkailu- ja vesialueita. Kivelän suunnittelualue sijaitsee Keuruun keskustan itäpuolella Kiveläntien ja Tarhiantien sekä Tarhian rajaamalla alueella. Asemakaavan muutos koskee kortteleita sekä niihin liittyviä katu-, liikenne-, virkistys- ja vesialueita. Ajantasa-asemakaava suunnittelualueesta on osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 63 ha. Kuva 1 Suunnittelualueen rajaus Suunnittelualue voi tarkentua suunnittelun edetessä.

2 2 2 Suunnittelun tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on osoittaa vesistön ja rakennuspaikkojen välissä olevat kapeat lähivirkistysaluekaistat osaksi rakennuspaikkaa. Toteutumaton Ämmänniemen leirialue muutetaan lähivirkistysalueeksi. Lisäksi ajantasaistetaan asemakaavaa mm. maantien rajausten sekä voimassa olevan kiinteistöjaotuksen perusteella. 3 Suunnittelun lähtökohdat ja selvitykset Asemakaava on tullut vireille Keuruun kaupungin toimesta. Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavassa ja vaihemaakuntakaavoissa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Suunnittelualue kuuluu maakuntakaavan kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueeseen (kuk). Yleiskaava Keuruun kaupungin oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty vuonna Yleiskaavassa omakotitaloalueet on osoitettu pientalovaltaisiksi asuntoalueiksi (AP), joiden rakennuskanta Melonsaaren osalta sisältää kulttuuriarvoja (/K). Tonttien ja vesistön väliin jäävät osin kapeat rantakaistaleet on osoitettu virkistysalueiksi (VL). Kiveläntien ja Kievarinkujan kulmauksessa on yleiskaavassa osoitettu kerrostalovaltainen alue (AK). Melonsaaren suunnittelualueen läpi kulkeva Haapamäentie ja siitä etelään lähtevä Kolhontie on yleiskaavassa merkitty seudulliseksi pääväyläksi tai kantatieksi. Kuva 2 Suunnittelualue yleiskaavassa Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 4 asemakaavaa. Melonsaaren pohjois- ja eteläosassa sekä Tarhiantien loppuosan osalta on voimassa vuonna 1961 vahvistettu rakennuskaava. Ämmänkalliontien pohjoispuolella korttelissa 41 on kaavaa muutettu vuonna Tarhiantien alkupään kaava on vuodelta 1991.

3 3 Kiveläntien ja Tarhian rajaaman Päkärin alueen kaava on hyväksytty Muut alueeseen liittyvät sekä laadittavat suunnitelmat ja selvitykset Läntisten saarten (Melonsaari, Mustasaari ja Varissaaren pohjoisosa) kaavamuutos on ollut edellisen kerran vireillä 1990-luvun puolivälissä. Tuolloin suunnittelun päätavoitteena on ollut ympäristöllisesti yhtenäisen asuntoaluekokonaisuuden säilyttäminen. Kaavaprosessi kuitenkin keskeytyi valmisteluvaiheen jälkeen. Kaavaa varten ei ole laadittu erillisiä selvityksiä. Suunnittelutyössä hyödynnetään aikaisemmin laadittuja selvityksiä ja suunnitelmia. 4 Vaikutusten arviointi Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan kaavan toteutumisen vaikutukset suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön. Vaikutusalueena on lähiympäristö. Kaavaa laadittaessa arvioidaan tarvittavilta osin seuraavat vaikutukset: vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen vaikutukset taajamakuvaan vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, alueella suoritettuihin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin ja suunnitelmiin sekä osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja huomautuksiin. 5 Osalliset Kaavaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osallisia ovat (viranomaiset ja yhteisöt): kaupungin viranomaiset Keuruun Vesi Keuruun Sähkö Oy Keuruun Lämpövoima Oy Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo Keurusseudun luonnonystävät ry Viranomaisyhteistyö Kaavahanke ei koske valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita tai ole muutoin yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luonnonarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävä taikka valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä. Ehdotusvaiheessa viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa.

4 4 6 Kaavoituksen kulku, päätöksenteko ja osallistumisen Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitetaan Suur-Keuruussa ja kaupungin ilmoitustaululla sekä kirjeitse kaavamuutosalueen kiinteistön- ja naapurikiinteistöjen omistajille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään nähtävillä Keuruun kaupungin ilmoitustaululla. Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:n sisällöstä ja sen riittävyydestä kuntaan palautetta mieluiten kirjallisesti. OAS:ia päivitetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. Valmisteluvaihe (kesä 2017) Valmisteluvaiheen kuulemisesta tiedotetaan kuulutuksella Suur-Keuruussa ja kirjallisesti suunnittelualueen maanomistajille sekä naapurikiinteistöjen omistajille. Mielipiteen esittäminen kaavaluonnoksesta Kaavamuutosluonnos pidetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti nähtävillä/kommentoitavana Keuruun kaupungintalolla. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus antaa mielipiteensä kaavaluonnoksesta, jotka huomioidaan mahdollisuuksien mukaan kaavaehdotusta laadittaessa. Kaavaehdotus (loppuvuosi 2017) Kaavaehdotuksen nähtävillä asettamisesta ilmoitetaan Suur-Keuruussa ja kirjallisesti suunnittelualueen maanomistajalle ja kunnan tiedossa olevalle maan haltijalle, jonka kotikunta on toisella, väestötietojärjestelmään merkityllä paikkakunnalla tai jonka osoite muutoin on kunnan tiedossa. Muistutuksen tekeminen kaavaehdotuksesta Valmisteluvaiheen jälkeen kaava asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65 ja MRA 27 ) kunnan ilmoitustaululle. Kunnan jäsenet ja osalliset voivat tehdä muistutuksen kaavaehdotuksesta sen nähtävillä olon ajan. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa kunta antaa vastineen. Lisäksi kunta pyytää lausunnon asemakaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä (MRA 28 ). Kaavan hyväksy minen (alkuvuosi 2018) Kaupunginhallitus käsittelee kaavaehdotuksesta saadut muistutukset ja eri viranomaisilta saadut lausunnot. Niiden johdosta kaavaan voidaan tehdä pieniä tarkistuksia. Jos kaavaan tehdään huomattavia muutoksia asetetaan kaavaehdotus uudelleen nähtäville. Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan ja sen hyväksymisestä lähetetään tieto niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet yhteystietonsa. Kaava tulee voimaan valitusajan päätyttyä kun lainvoiman saaneesta kaavan hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan Suur-Keuruussa ja kaupungin ilmoitustaululla.

5 5 7 Yhteystiedot Asemakaavan laadinnasta vastaa Keuruun kaupungin kaavoituspalvelut. Lisätietoja: Ville Korhonen Karri Hakala kaavasuunnittelija kaavavalmistelija puh puh ville.korhonen@keuruu.fi karri.hakala@keuruu.fi Keuruun kaupunki Kaavoituspalvelut Multiantie KEURUU

6 LIITE 1 Ajantasa-asemakaava