OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS PATERONTIE 14 78500 VARKAUS LAATIJA: RAKENNUSMESTARI SUHONEN ILKKA PETÄIKÖNKATU 29 78210 VARKAUS 040-704 3557 1
Sisällysluettelo 1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta 1.2 Oleellisemmat havainnot 2. Lähtötiedot kohteesta 3. Rakennusteknisiä tietoja kohteesta 4. Havainnot kohteesta ja toimenpidesuositukset 5. Liitteet 6. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot 2
1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta Tarkastuksen kohteena oli v. 1951 rakennettu omakotitalo. Kohde on rakennettu tasaiselle nurmikkotontille. Kohteessa on 1½- kerrosta ja osittain kellarikerros. Kohteessa on tehty seuraavia perusparannuksia: Keittiön kaapistot ovat uusittu. Sisällä on tehty pintaremonttia. Räystäskourut ja syöksytorvet ovat uusittu. Rännikaivot ovat asennettu. Käyttövesijohdot ja varaaja ovat uusittu. Sähköt ovat uusittu osittain. Sokkeli on betonirakenteinen ja kellarissa on alapohjarakenteena maanvarainen betonilaatta. 1- kerroksessa on osittain tuulettuva rossipohja. Ulkoseinät ovat puurakenteiset ja kellarissa betonirakenteiset. Ulkoverhouksena on lautaverhous. Ikkunat ovat 2-lasiset puu-ulkopuitteella (MS- tyyppiset). Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia. Vesikattomuotona on harjakatto ja vesikatteena on poimupeltikate. Lämmitysmuotona on suorasähkölämmitys ja tulisija. Lämmönjakona ovat patterit. Ilmanvaihto on painovoimainen. Huoltotoimenpiteitä ovat: sokkelin ja ulkoverhouksen sekä ikkunoiden huoltomaalaus, kattotikkaiden kiinnitysreikien juurien ja kattoluukun kulmien tiivistys liimamassalla, antenniputken läpiviennein tiivistys liimamassalla ja vesikatteen huoltomaalaus. Lisätutkimustarpeita ovat: salaojajärjestelmän olemassa olon selvitys, kellarin päällä olevan puukorokelattian kunnon tarkastus, vesikaton suuntaisen yläpohjan kunnon tarkastus, alakerran wc:n ja eteisen lattioiden kunnon tarkastus laminaatin alta, puulattian kunnon tarkastus palomuurin kohdalta jossa palomuurissa oli kohonnutta kosteutta, lämmitysjärjestelmän toiminnan tarkastus, varaajan kunnon tarkastus, sisäilmassa aistitun tunkkaisen hajun syyn selvitys ja takan paloturvallisuus tulisi tarkastuttaa nuohoajalla ennen sen käyttämistä. Korjaustarpeita ovat: rakennuksen vierustalta tulisi poistaa puu ja pensaskasvit, portaat tulisi uusia, vesikaton suuntainen yläpohja tulisi muuttaa toimivaksi, antenniputken läpivienti tulisi tiivistää ja märät villat poistaa, yläpohjassa tulisi poistaa mineraalivillan alla olevat muovit ja vaurioituneet villat, päätykolmioihin tulisi tehdä tuuletusaukot ja sivuräystäille tuuletusraot, vesikatteen kiinnitysnaulojen tilalle tulisi vaihtaa kateruuvit, savupiipun betonivalu tulisi uusia ja savupiipun yläosa korjata ja sen sivupeltien liittymät tiivistää, alakerran wc:n ja eteisen lattapinnoitteet tulisi uusia, vesijohdot ja viemäriputket tulisi uusia. 3
1.2 Oleellisimmat havainnot Taulukkoon on koottu olennaisimmat, lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisimmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä, kohta 5. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei tarkastuksen pintapuolisuuden vuoksi voida sulkea pois. VIITE HAVAINTO Huollon Lisätutkimustarve Korjaus/ Riskirakenne tarve uusiminen 4.1 Rakennuksen vierustalla on puita ja pensaskasveja. x 4.1 Salaojajärjestelmän olemassa olosta ei ole tietoa. x 4.1 Sokkelissa on maalivaurioita. x 4.2 Ulkoverhouksessa on maalivaurioita. x 4.3 Kellarin katto on märkä. x 4.4 Ikkunoiden ulkopuitteissa on maalivaurioita. x 4.5 Portaat ovat lahovaurioituneet. x 4.6 Vesikaton suuntaisessa yläpohjassa ei ole x x x vesikatteen ja lämmöneristeen välissä tuuletusrakoa. 4.6 Antenniputken vierellä on villoissa kosteutta. x 4.6 Yläpohjassa on mineraalivillan päällä olevien muovien alla mikrobikasvustoja. x 4.6 Päätykolmioissa ei ole tuuletusaukkoja, eikä x sivuräystäillä tuuletusrakoja. 4.6 Vesikatteen kiinnitysnauloja on koholla ja niistä puuttuu tiivisteitä. x 4.6 Kattotikkaiden kiinnityskohtia ei ole tiivistetty. x 4.6 Kattoluukun läpiviennissä on reikiä. x 4.6 Antenniputken läpiviennissä on rakoja. x 4.6 Savupiipun betonivalu on rikkoutunut ja hormien välitiili on kaatunut hormiin sekä piipun peltien ja betonivalun välissä on rako. x 4.6 Vesikatteessa on maali-/ruostevaurioita. x 4.8 Alakerran wc:n lattialaminaatissa on x x kosteusvaurioita. 4.8 Eteisen lattialaminaatissa on kosteusvaurioita. x x 4.8 Keittiön ja makuuhuoneen palomuurin alareunassa x on kohonnutta kosteutta. 4.9 Lämmitysjärjestelmän toiminnasta ei ole tietoa. x 4.10 Vesijohdossa oli jäätymisestä johtuen tullut x halkeama ja viemäriputkessa oleva reikä oli tiivistetty puutapilla. 4.10 Varaajan kunnosta ei ole varmuutta. x 4.11 Sisäilma oli tunkkainen. x 4.12 Takan tulipesä oli rapautunut. x 4.13 Kiinteistön sähkönsyöttö oli katkaistu. 4
2. LÄHTÖTIEDOT KOHTEESTA Tarkastusajankohta 5.8.2016 Rakennustyyppi Kohteen osoite Omakotitalo Paterontie 14, 78500 Varkaus Omistaja - Omistusaika Ei ole tiedossa. Käyttöönottovuosi 1951 Pinta-alat Asuinpinta-ala n. 98,6 m 2 Tilavuus - Kerrosten lukumäärä Käyttötarkoitus Tarkastuksen tarkoitus Tarkastuksen tilaaja Tarkastuksessa läsnä olleet Tarkastuksen sisältö ja laajuus Käytettävissä olleet asiakirjat Loppukatselmukset Tarkastushetken olosuhteet Haastattelut Tarkastuksessa käytetyt apuvälineet Rajaukset ja epävarmuustekijät Muuta 1 ½+ osittain kellarikerros. Asuinrakennus Kiinteistökauppa Pohjois-Savon ulosottovirasto Varkauden toimipaikka Mari Huttunen ja Eija Huovinen (ulosottovirasto) Asuntokaupan kuntotarkastus Pääpiirustukset Eivät ole tiedossa Ulkoilma: Aurinkoinen poutasää Sisäilma RH 61,3 % / 19,9 C/ 10,6 g/m 3 Omistajan alkuhaastattelua ei tehty. Pintakosteudenosoitin Gann Uni 2 ja pintakosteusanturi. Vaisala HMI näyttölaite ja mitta-anturi HMP42. Merkkisavu. Maan alla olevia järjestelmien toimintaa ja rakenteiden kuntoa ei voida luotettavasti tarkastaa maan päältä. Salaojajärjestelmän olemassa olosta ei ole tietoa. Rakenteita ei avattu. Kohde on ollut kylmillään noin kaksi vuotta. 5
3. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA Tiedot perustuvat rakennussuunnitelmista, asiakirjoista, omistajalta ja käyttäjiltä saatuihin tietoihin. Rakennustapa Kohde on paikalla rakennettu. Rakennusosien päämateriaalit Perusmuuri Perustamistapa Betonirakenteinen Betoniantura Alapohjarakenteet Kellarissa on maanvarainen betonilaatta ja 1-kerroksessa on osittain tuulettuva rossipohja. Kosteuseristys Sisäänkäynnin puoleisella kulmalla oli näkyvillä perusmuurilevyä. Routasuojaus Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Ikkunat ja ulko-ovet Yläpohja Routasuojauksesta ei ole tietoa. Puurankarakenteiset ja kellarikerroksessa on betonirakenteiset. Lautaverhous. Väliseinät ovat puurakenteiset ja palomuurit tiilirakenteiset. Ikkunat ovat 2-lasiset puu-ulkopuitteella( (MS- tyyppiset). Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia. Puurakenteinen Välipohja Kellarikerroksessa on betoniholvi, jonka päällä on puurakenteinen lattia. 2-kerroksen välipohja on puurakenteinen. Vesikate Kattomuoto Märkätilojen runkorakenne ja vedeneristys Poimupeltikate Harjakatto Seinät ovat betonirakenteiset ja lattia on betonirakenteinen. Tilaa ei ole vedeneristetty. 6
Yleistiedot LVISA- järjestelmistä Lämmitysjärjestelmä Lämmönjako Suorasähkölämmitys Patterit Kunnallistekniikka Kiinteistön käyttövesi ja jätevesijärjestelmä on liitetty kunnallistekniikkaan. Vesi- ja viemäri laitteet Ilmanvaihtojärjestelmä Sähköjärjestelmä Tiedot kohteen erityisjärjestelmistä (hälytys- tms. järjestelmät) Tulisijat Erityistilat(esim. kylmiöt) Tehdyt korjaus- ja muutostyöt Näkyvillä olevat käyttövesiputket ovat kuparia ja galvanoitua. Viemäriputket ovat valurautaa. Ilmanvaihto on painovoimainen. Pääsulakkeet 3x25A. Sähkön syöttö on katkaistu. Ei ole Varaavatakka Ei ole. Keittiön kaapistot ovat uusittu. Sisällä on tehty pintaremonttia. Räystäskourut ja syöksytorvet ovat uusittu. Rännikaivot ovat asennettu. Käyttövesijohdot ja varaaja ovat uusittu. Sähköt ovat uusittu osittain. Suunnitellut korjaukset Omistajan havaitsemat puutteet ja vauriot Tuhoeläimet ja -hyönteiset Poikkeavat hajuhavainnot ja niiden esiintymisajankohta Huolto-, vaurio- ja korjaushistoria Ei ole tiedossa. Ei ole tiedossa. Ei ole tiedossa. Ei ole tiedossa. Ei ole tiedossa. 7
4. HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET NIMIKE HAVAINNOT Otsikon alle on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle. Raportti on toteava ja ohjaa jatko toimenpiteitä. Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset, perusteet on kirjoitettu kursivoituna ja lihavoituna. 4.1 Rakennuksen vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmä, perustukset, alapohja Rakennus on rakennettu tasaiselle nurmikkotontille. Maanpinta viettää rakennuksen vierustalla poispäin rakennuksesta (kuvat 1 ja 2). Nykyisten ohjeiden mukaan suositeltava maanpinnan vähimmäiskallistus on kolmen metrin etäisyyteen sokkelista 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). Rakennuksen vierustalla on pensaskasveja ja läheisyydessä puita. Rakennuksen läheisyydessä ei tulisi olla pensaskasveja eikä puita, koska niiden juuret voivat tukkia salaojaputket. Kuva 1 Kuva 2 Salaojajärjestelmän olemassa olosta ei ole tietoa. Salaojajärjestelmän olemassa olo tulisi selvittää. Toimiva salaojajärjestelmä ja ulkopuolinen kosteudeneristys vähentävät rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Rakenteisiin voi kuitenkin nousta kosteutta maaperästä kapillaarisesti salaojajärjestelmästä ja ulkopuolisesta kosteudeneristyksestä huolimatta. Sisäpuolisia rakenteita ja pinnoitteita valittaessa on huomioitava maasta mahdollisesti rakenteisiin nouseva kosteus. 8
Liiallinen kosteus maanvaraisessa alapohjassa ja maanvastaisissa seinissä saattaa haitata pinnoitteiden kiinni pysymistä ja puuverhotut maanvastaiset seinärakenteet voivat vaurioitua. Rakennuksessa on metalliset räystäskourut ja syöksytorvet. Syöksytorvien alla on rännikaivot. Kattovesien poistopaikasta ei ole tietoa. Kattovesien poistopaikka tulisi selvittää. Kattovedet tulisi ohjata vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta. Räystäskourut ja syöksytorvet ovat uusittu ja rännikaivot on asennettu syksytorvien alle. Räystäskourujen ja syöksytorvien kunnossa ei havaittu puutteita. Sokkeli on maalattu. Näkyvillä olevan sokkelin korkeus on noin 600 mm:ä. Sokkelissa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä sen haitallisesta painumisesta tai liikkumisesta, eikä halkeamia. Sokkelissa on maalivaurioita paikoitellen (kuva 3). Irtonainen maali tulisi poistaa ja maalata sokkeli. Kuva 3 Kellarissa on alapohjarakenteena maanvarainen betonilaatta ja 1-kerroksessa on osittain tuulettuva rossipohja. Rossipohja on ilmeisesti alkuperäinen. Kh- kortin 90-00403 mukaan rossipohjan tekninen käyttöikä on 50 80 vuotta. Tuulettuvan alapohjan kuntoa tarkasteltiin tuuletusaukoista käsin. Näkyvillä olevissa rakenteissa ei ollut merkkejä kosteusvaurioista (kuva 4). Alapohjassa on palkissa painuma (kuva 5). Palkki tulisi tukea keskeltä tai uusia. Sokkelissa on tuuletusaukkoja kolme kappaletta. Tuuletusaukkoja tulisi olla joka sivulla ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala tulisi olla 4 alapohjan pintaalasta. Tuuletusaukkojen koko tulisi olla vähintään 150 cm 2. Ryömintätilan korkeus on noin 700 1000 mm:ä. Nykyisten määräysten mukaan ryömintätilan korkeus tulee olla vähintään 800 mm:ä. 9
Maanpinta on ulkopuolista maanpintaa alempana. Alapohjassa ei ollut merkkejä ulkopuolisen veden pääsemisestä alapohjaan. Tuuletusaukkojen alareunat ovat riittävällä korkeudella maasta. Luukun alareuna tulisi olla vähintään 150 mm:ä maanpinnan tasoa ylempänä, jotta pintavedet eivät pääsisi alapohjaan. Kuva 4 Kuva 5 Painuma 4.2 Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoseinät ovat puurankarakenteiset. Lämmöneristeenä on puru. Ulkoverhous on ilmeisesti alkuperäinen. Kh- kortin 90-00403 mukaan lautaverhouksen normaali tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Ulkoverhouksen takana ei ole tuuletusrakoa. Ulkoverhouksen uusimisen yhteydessä tulee sen taakse jättää tuuletusrako. Ulkoverhouksessa on maalivaurioita (kuva 6). Ulkoverhous tulisi huoltomaalata. Ulkoseinissä ei havaittu painumia eikä suoruuspoikkeamia aistinvaraisesti tarkastettuna. Puurakenteet ovat noin 600 mm:n korkeudella maasta. Nykyisten ohjeiden mukaan puurakenteet tulevat olla vähintään 400 mm:n korkeudella maasta. 4.3 Väliseinät ja välipohjat Väliseinissä ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista, eikä halkeamia tai painumia. Kellarikerroksessa on välipohjarakenteena betoniholvi, jonka päällä on puukorokelattia ja 2-kerroksen välipohja on puurakenteinen. Kellarin betoniholvin pinnalla helmeili vettä ja se oli märkä (kuva 6). Betoniholvin päällä olevan puukorokelattian kunto tulee tarkastaa avaamalla rakennetta. 10
Kuva 6 4.4 Ikkunat ja ulko-ovet Ikkunat ovat alkuperäiset. Kh-kortin 90-00403 mukaan puu-ikkunoiden normaali tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Ikkunoiden ulkopuitteissa havaittiin maalivaurioita (kuvat 7). Ikkunat tulisivat huoltomaalata. Ikkunoiden vesipeltien liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita ja niiden kallistus on riittävä. Ikkunoiden toimintaa ei tarkastettu. Yläkerrassa on asianmukaiset hätäpoistumistietikkaat. Kuva 7 Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia. Ulko-ovet ovat alkuperäiset. Kh- kortin 90-00403 mukaan ulko-ovien normaali tekninen käyttöikä on 30 vuotta. Ulko-ovien tekninen käyttöikä on saavutettu. Ulko-oven verhouspaneelit ovat huonokuntoiset (kuva 8). Ovi olisi hyvä uusia. Ulko-oven toiminnassa ei havaittu puutteita. 11
Kuva 8 4.5 Katokset, parvekkeet, terassit Kuistin näkyvillä olevissa rakenteissa ei ollut merkkejä vesikattovuodoista tai painumista. Kuistin portaat ovat lahovaurioituneet (kuva 9). Ne tulee uusia. Kuva 9 4.6 Yläpohja ja vesikatto Yläpohjaan käyntiluukku on vesikatolla. Yläpohjassa näkyvillä olevana lämmöneristeenä on mineraalivilla, jonka alla on puru. Savupiippu on rapattu yläpohjassa. Rappauksessa ei havaittu halkeamia. 12
Vesikaton suuntaisessa yläpohjassa ei ole lämmöneristeen ja vesikaton välissä tuuletusrakoa (kuva 10). Vesikaton ja lämmöneristeen välissä tulee olla tuuletusrako, jotta rakenne toimii suunnitellusti. Rakenteen kunto tulee tarkastaa lisätutkimuksin. Mineraalivillan päällä olevien pakkausmuovien alla on villoissa mikrobikasvustoja (kuva 11). Muovit ja vaurioituneet villat tulisi poistaa. Villojen päällä ei saa olla muoveja, koska niiden alle tiivistyy kosteutta. Päätykolmioissa ei ole tuuletusaukkoja. Päätykolmioissa tulisi olla noin 200x200 mm:n kokoiset tuuletusaukot. Yläpohjassa oli rakenteissa tummentumia (kuva 12). Ne johtuvat yläpohjan puutteellisesta tuuletuksesta. Yläpohjan tuuletusta tulee parantaa. Antenniputken juuressa on villat märkiä (kuva 13). Märät villat tulisi poistaa ja tarkastaa rakenteiden kunto. Antenniputken läpivienti tulee tiivistää ja asentaa putken päähän tulppa. Ullakoilla oli vesikattorakenteissa tummentumia, mutta niiden kohdalla ei ollut kosteutta (kuva 14). Ne ovat ilmeisesti tulleet vanhan vesikatteen aikana. Vesikatteen uusimisen yhteydessä tulisi laudat uusia. Kuva 10 Kuva 11 Kuva 12 Kuva 13 13
Kuva 14 Vesikatteen uusimisen ajankohdasta ei ole tietoa. Vesikatteen kiinnitysnauloja on koholla ja niistä puuttuu tiivisteitä (kuva 15). Kiinnitysnaulojen tilalle tulisi vaihtaa kateruuvit. Harjalla on vesikatteessa lapetikkaiden kiinnityskohdat tiivistämättä (kuva 16). Läpiviennit tulee tiivistää esim. liimamassalla. Kattoluukun kulmissa on reiät ja antenniputken läpivienti on tiivistämättä (kuvat 17 ja 18). Läpiviennit tulee tiivistää esim. liimamassalla. Vesikatteen alla ei ilmeisesti ole aluskatetta. Savupiippu on pellitetty vesikaton yläpuolelta, mutta sen päällä ei ole sadesuojaa. Sen päälle olisi hyvä asentaa sadesuoja. Savupiipun betonivalu on rikkoutunut ja hormien välitiili on kaatunut hormiin sekä savupiipun ja pellityksen välissä on rako (kuvat 19 ja 20). Betonivalun uusimisen yhteydessä tulee savupiipun yläpää korjata ja pellityksen yläreuna tiivistää. Vesikatteessa on maali- ja ruostevaurioita. Vesikate tulisi huoltomaalata. Kuva 15 Kuva 16 14
Kuva 17 Kuva 18 Kuva 19 Kuva 20 4.8 Muut sisätilat Wc 1-kerros Tilan lattiassa on laminaattiparketti ja seinissä on paneelit ja pinnoitettu puukuitulevy. Tilan lattiassa ja seinässä vesipisteen läheisyydessä ei havaittu kohonnutta kosteutta. Lattian eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää. Oven edessä oli laminaatti turvonnut sauman kohdalta (kuva 21). Laminaatti tulisi poistaa ja tarkastaa lattiarakenteen/eristeen kunto. Muualla rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Kuva 21 Kuva 22, yleiskuva tilasta 15
Keittiö Keittiön lattiassa ja seinässä vesipisteen läheisyydessä ei havaittu kohonnutta kosteutta. Lattian eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää. Palomuurin alareunassa oli kohonnutta kosteutta (kuva 23). Kosteus voi olla kellarista tullutta. Lattian kunto tulisi tarkastaa palomuurin vierellä. Pakastimen edessä oli lattialle laitettu papereita (kuva 24). Pakastimen sulatusvedet ovat ilmeisesti valuneet lattialle. Lattian kunto tulisi tarkastaa poistamalla laminaattiparketti. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Kosteutta Kuva 23 Kuva 24 Kuva 25, yleiskuva keittiöstä Muut tilat Eteisen lattiassa on laminaatti turvonnut ja siinä oli kohonnutta kosteutta (kuva 26). Laminaatti tulisi poistaa ja tarkastaa lattian/eristeen kunto. Alakerran makuuhuoneen palomuurin alareunassa oli kohonnutta kosteutta (kuva 27). Kosteus voi olla kellarista tullutta. Lattian kunto tulisi tarkastaa palomuurin vierellä. Muiden tilojen lattioissa ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä rakenteiden pinnoilla näkyvillä olevia merkkejä kosteusvaurioista. Lattian eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää. 16
Kuva 26 Kuva 27 Kosteutta 4.8 Muut sisätilat 2-kerros Muut tilat Muiden tilojen lattioissa ei havaittu kohonnutta kosteutta pintakosteudenosoittimella, eikä rakenteiden pinnoilla näkyvillä olevia merkkejä kosteusvaurioista. Vanhan keittiön palomuurissa oli ilmanvaihtoventtiilin alapuolella kohonnutta kosteutta (kuva 28). Kosteus johtuu ilmeisesti savupiippuun valuneesta sadevedestä. Savupiipun päälle tulee asentaa suojakatos. Kuva 28 4.8 Muut tilat Kellari Kosteutta Tilassa on betonilattia ja betoniseinät ja -sisäkatto. Lattiassa, seinissä ja katossa oli kohonnutta kosteutta. Kosteus on ulkopuolista kosteutta. Ulkopuolelle tulisi asentaa toimivat salaojat ja sokkeliin perusmuurilevy ja tilan tuuletusta tulisi parantaa. 17
4.9 Lämmitys Kohteessa on suorasähkölämmitys. Lämmönjakona ovat patterit. Lämmitysjärjestelmän iästä ei ole tietoa. Lämmityspattereiden tekninen käyttöikä on 20 30 vuotta. Lämmitysjärjestelmän toimintaa ei testattu. Lämmitysjärjestelmän toiminta tulisi tarkastaa. 4.10 Vesi-ja viemärilaitteet Kiinteistö on liitetty kunnallistekniikkaan. Näkyvillä oleva käyttövesiputkisto on kuparia ja galvanoitua ja viemärit valurautaa. Käyttövesiputkisto on uusittu osittain ja viemärit ovat alkuperäiset. Kh-kortin 90-006403 mukaan kupariputkien ja valurautaviemäreiden tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Galvanoidun käyttövesiputken tekninen käyttöikä on saavutettu. Alkuperäisten viemäriputkien tekninen käyttöikä on saavutettu. Viemäriputkessa oleva reikä oli tiivistetty puutapilla (kuva 29). Viemäputken tulisi uusia. Vesi- ja viemärikalusteita on uusittu. Kh-kortin 90-00403 mukaan termostaattisekoittimien tekninen käyttöikä on 10 15 vuotta ja kaksiotehanojen 20..25 vuotta ja yksiotehanojen 15 25 vuotta ja wc-laitteiden ja altaiden 50 vuotta. Sekoittajien vedenvirtaamia ei voitu mitata, koska vesi oli suljettu. Lämpimän käyttöveden lämpötilaa ei voitu mitata, koska sähköt oli katkaistu. Lämpimän käyttöveden suosituslämpötila on yli 55 C, mutta alle 65 C. Vesi- ja viemärilaitteiden toimintaa ei tarkastettu. Kellarissa oli vesiputkessa ilmeisesti jäätymisestä tullut halkeama (kuva 30). Vesiputkien ja vesi- ja viemärilaitteiden kunto tulee tarkastuttaa lvi-alan asiantuntijalla ennen niiden käyttöön ottoa. Lämminvesivaraaja on kellarissa. Sen valmistusvuosi on 1995 ja tilavuus 100 litraa. Kh-kortin 90-006403 mukaan varaajan normaali tekninen käyttöikä on 30 vuotta. 18
Kuva 29 Kuva 30 4.11 Ilmanvaihto Kohteessa on painovoimainen ilmanvaihto. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta riippuu sisä- ja ulkoilman paine- ja lämpötilaeroista sekä tuulen suunnasta ja voimakkuudesta. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta ei aina täytä ilmanvaihdolle asetettuja vaatimuksia. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää märkätilojen ilmanvaihtoon. Poistoilmanvaihtoventtiilit ovat molemmissa wc:ssä, keittiössä ja yläkerran vanhassa keittiössä. Tuloilmaventtiileitä ei ole. Muissa tiloissa olisi hyvä olla tuloilmaventtiilit, jotta korvausilma tulisi hallitusti eikä rakenteista vuotoilman mukana. Ilmanvaihtoventtiileiden ilmanvirtaus oli oikeansuuntainen merkkisavulla testattuna. Ovien alareunoissa tulee olla korvausilmaraot(n.20 25 mm), jotka mahdollistavat ilman vaihdon myös ovien ollessa suljettuina. Ilmanvaihtoventtiilit tulee pitää puhtaina, koska venttiilien likaantuminen heikentää ilmanvaihdon toimintaa. Ilmanvaihtohormien nuohouksesta ei ole tietoa. Ilmanvaihtokanavat on suositeltavaa puhdistaa vähintään kymmenen vuoden välein. Sisäilma oli tunkkainen. Se voi johtua rakenteesta tulevista epäpuhtauksista. Puukorokelattian kunto tulisi tarkastaa kellarin kohdalta. 4.12 Tulisijat ja hormit Kohteessa on varaavatakka. Savupiippu on muurattu tiilestä. Tulisijan toimintaa ei tarkastettu. Takan tulipesä on rapautunut (kuva 31). Sen paloturvallisuus tulee tarkastuttaa nuohoajalla. Hormien nuohouksesta ei ole tietoa. Hormi tulee nuohota ennen tulisijan käyttöä. Hormit tulisi nuohota kerran vuodessa. 19
Kuva 31 4.13 Sähköistys Sähköjärjestelmässä ei havaittu käyttöturvallisuuteen vaikuttavia puutteita tai vikoja. Sähköjärjestelmän toimintaa ei testattu. Sähköjärjestelmä on osittain uusittu. Sähköjärjestelmän tekninen käyttöikä on noin 30-50 vuotta. 5. Liitteet Yleistä asuntokaupan kuntotarkastuksesta Varkaudessa 8.8.2016 Ilkka Suhonen Rakennusmestari, Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyys(akk) Puh:040-704 3557 20
5. YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA Kuntotarkastuksen tavoite on antaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista. Kuntotarkastuksessa käydään kohteesta läpi kaikki rakenteet, tilat ja rakennusosat. Kuntotarkastus tehdään pääosin pintapuolisesti aistinvaraisesti ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Kuntotarkastus koskee tilannetta vain tarkastusajankohtana. Tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. Kuntotarkastus on tekninen arvio kohteen kunnosta, korjaustarpeista ja riskirakenteista tarkastushetkellä. Se perustuu kuntotarkastajan asiantuntemukseen, kuntotarkastajan kohteesta tekemiin havaintoihin sekä kiinteistön käyttäjän haastatteluista ja asiakirjoista saatuihin tietoihin. Tarkastustuloksia arvioitaessa on otettava huomioon aistienvaraisen ja rakennetta rikkomattoman menetelmän aiheuttamat rajoitukset sekä epävarmuustekijät. Aistienvaraisella ja rakenteita rikkomattomalla tarkastusmenetelmällä ei saada täyttä varmuutta kohteen kunnosta. Rakenteiden sisäisiä virheitä ja vaurioita ei voi havaita, ellei rakenteiden pinnoilla ole näkyviä vaurioita tai tarkastelussa ei tehdä riskihavaintoja. Täyttä varmuutta rakenteiden kunnosta ei voi koskaan saada ilman laajoja rakenteiden avauksia. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tehty virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa(yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai kun se olisi pitänyt havaita). Talotekniikka arvioidaan näkyviltä osin sekä iän ja käyttäjältä saatavan informaation perusteella. Kuntotarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti. Kuntotarkastusraportti ei ole korjaus-, työselostus tai suunnitelma. Tilaajan olisi hyvä tutustua tilaajan ohjeeseen (KH 90-00394) ennen kuntotarkastusta. Tilaaja vastaa kuntotarkastajalle antamiensa tietojen ja asiakirjojen oikeellisuudesta. Kuntotarkastuksen teettäminen ei korvaa tai poista myyjälle tai ostajalle lain mukaan säädettyjä vastuita mm. tiedonantovelvollisuuden ja selonottovelvollisuuden osalta. Kuntotarkastusraportti on apuväline asuntokaupan osapuolille. Se ei korvaa ostajan velvollisuutta tutustua kohteeseen ennen kaupantekoa. Johtopäätöksissä käytetyt viittaukset uusimpiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia, mutta niiden noudattaminen on yleensä ottaen suositeltavaa pyrkiessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 21
Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja havaittujen vaurioiden korjaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio saattaa muodostaa haitan asumiselle tai terveydelle. Asbesti rakennusmateriaaleissa Asbesti on yleisnimitys useille kuitumaisille silikaattimineraaleille. Sitä on käytetty mm. eristeissä, rakennuslevyissä, katemateriaaleissa, kiinnitys- ja saumalaasteissa sekä maaleissa ja liimoissa. Suomessa asbestia on rakentamisessa käytetty vuosien 1910-90 välisenä aikana. Asbestin ja asbestipitoisten materiaalien valmistus ja maahantuonti on kielletty 1.1.1993 lähtien ja myyminen sekä käyttöönottaminen 1.11994 lähtien. Ehjä, kiinteä ja pölyämätön asbestipitoinen materiaali ei sellaisenaan aiheuta altistumisvaaraa eikä ole terveydelle haitallinen. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos asbestia sisältäviä rakennusmateriaaleja tai rakennusosia korjataan tai puretaan sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Mikäli kyseisiä asbestipitoisia materiaaleja tullaan työstämään tai purkamaan, tulee työ suorittaa asbestityönä asbestinpurkuvaltuuden omaavan yrityksen tai yhteisön toimesta. Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Radon Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvonnasta. Radonmittaus ei sisälly Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön. 22
Mikrobikasvusto Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa. Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta, mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. Lisäksi mikrobikasvuston syntymiseen vaikuttaa aika ja lämpötila. Tekniset käyttöiät Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä. Käyttöiän ollessa lopussa ei välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö osat tai järjestelmät olisi käyttökuntoisia tai kelpoisia mahdollisesti pitkänkin aikaa. Riski vaurioille ja vahingoille on suurempi, jotka on tiedostettava. 23
6. TEKNISET KÄYTTÖIÄT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT Nimike Tekninen käyttöikä/v Kunnossapitojakso/v Tarkastusväli/v Ulkoalueiden kunnossapito Salaojajärjestelmä rakennettu 1950 2000 40 5 2 Salaojajärjestelmä toteutettu RakMk C2, mukaan 50 5 2 Tontin pintarakenteet Sora 5 10 5 Asfalttipäällystys 10 5 Laattapäällystys 20 40 12 15 5 Nurmikko 30 10 15 3 Ulkovarusteet 10 20 5 10 5 Perustukset Perusmuurin vedeneristys - Kumibitumikermi 30 - Kuumabitumisively - Muovinen perusmuurilevy - Roudaneristys (EPS) Alapohjat Maanvarainen betonilaatta - Lämmöneriste alapuolella, EPS, polyuretaani tms. 1950 20 50 50 Rakennuksen ikä 5 10 - Lämmöneriste alapuolella, mineraalivilla tai lastuvilla.1950 1970 Saavutettu 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla tai sahanpuru ja koolaus, lämmöneristettä ei ole laatan alla.1950 40 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla ja koolaus, lämmöneriste myös alla.1990 50 5 10 - Puurakenteinen rossipohja. 1700 Julkisivut - Lautaverhous - Rappaus 50 5 50 5 20 5 50 10 20 5 24
Ikkunat ja ulko-ovet - Puuikkunat - Puu-alumiini-ikkunat - Puu-ulko-ovet Parvekkeet ja terassit - Puurakenteiset parvekkeet - Puiset pihatasot ja terassit Vesikatot ja vesikaton varusteet Kumibitumikermikate - 1- kerroskate - 2- kerroskate, tasakatto - 2- kerroskate, harjakatto - 3- kerroskate - Bitumikermikate(asennettu ennen v. 1980) - Sinkitty ja maalattu rivipeltikate - Profiilipeltikate - Tiilikate - Kuitusementtikate - Räystäskourut ja syöksytorvet - Kattokuvut - Kattoikkunat 50 6-10 2 60 10 5 40 5-15 50 5-20 20 12 kk 25 10 1 30 10 1 30 10 1 35 10 1 Saavutettu Kuivien tilojen pinnoitteet - Muovimatto, vinyylilaatta, linoleum, korkkipinnoite 30 60 10-15 1-5 40 10-15 5 45 10 5 30 5-10 1 25-40 10 12 kk 30 5-7 3 50 5-7 5 - Tekstiilimatto 20 25
- Keraaminen laatta - Lautaparketti - Alustaansa liimattu parketti - Lautalattia - Lattialaminaatti - Seinien tapetointi ja maalaus - Kattojen pintakäsittely Märkätilojen lattiapinnoitteet - Muovimatto - Laatta ja kosteussulkusively(1980 1995 tehty) - Laatta ja bitumivedeneriste(1950 tehty) 50 25 5-15 40 5-15 40 5-15 15 20 30 20 5-10 3 Saavutettu 30 3 - Laatta ja massamainen vedeneriste((1999 jälkeen asennettu) 30 3 Märkätilojen seinäpinnoitteet - Laatoitus ja kosteussulkusively ja levyrakenne 15 3 - Laatoitus ja kosteussulkusively ja kiviainesrakenne 18 3 - Laatoitus ja massamainen vedeneristys - Muovitapetti - Muovipinnoitettu pelti - Pesuhuoneen panelointi - Saunan panelointi Märkätilojen kattopinnoitteet - Katon pintakäsittely Kiintokalusteet - Kuivat tilat - Märkätilat 30 3 12 3 30 3 12 3 20 5 20 10-15 5 25 15 26
Talotekniikka - Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa - Öljysäiliö, muovia, maassa - Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa - Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa - Öljysäiliö, terästä ulkona - Öljypolttimet, kevytöljy 50 10 10 40 10 10 40 10 10 30 10 10 40 10 10 15 12 kk - Lämmönvaihdin 10 30 - Teräslevykattila, öljy 30 40 12 kk - Yhdistelmäkattilat - Sähkökattilat - Maalämpöpumput 30 30 25 30 1 kk - Savupiippu, tiili - Savupiippu, elementeistä tehty, keraaminen piippu 50 12 kk 50 12 kk - Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu - Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätiloissa 40 12 kk - Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys 50 12 kk - Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputkisto 50 12 kk - Vesijohdot, kupari - Vesijohdot, muoviputket - Vesijohdot, galvanoidut teräsputket 40 50 10-15 50 10-15 Saavutettu 27
- Jätevesiputkistot - Betoniputket - Valurautaputket - Muoviviemärit Saavutettu 50 12 kk 40 50 12 kk Ne rakenteet joita ei ole tässä taulukossa mainittu, löytyy Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta(kh-90-00403) 28