FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki LUOLALAN JA SATAMA-TUPAVUOREN ASEMAKAAVOJEN MUUTOS /FINGRID OYJ JA KRAFTNÄT ÅLAND AB Asemakaavan selostus 8.1.2013 141-P15726 Kaavatyön käynnistämisestä on päätetty 19.9.2011 ( 356) Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 13.10.2011( 113) Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 15.12.2011( 138) Asemakaavaluonnos nähtävillä 16.1. - 30.1.2012 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 15.03.2012 ( 19) Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 13.06.2012 ( 54) KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 27.08.2012 ( 44) Kaupunginhallitus 29.10.2012 ( 454) Asemakaavaehdotus nähtävillä 20.11. -20.12.2012 Kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavan 14.01.2013 ( 11) Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan 21.1.2013 ( 10)
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus I 141-P15726 8.1.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 2 TIIVISTELMÄ... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2.2 Asemakaava... 2 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö... 3 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 4 3.1.4 Ympäristön häiriötekijät... 5 3.1.5 Maanomistus... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 5 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 5 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 9 4.1.1 Asemakaavaluonnos... 9 4.1.2 Asemakaavaehdotus... 9 4.1.3 Muutokset suunnitelmiin muistutusten ja lausuntojen pohjalta... 10 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 4.2.1 Osalliset... 10 4.2.2 Tiedottaminen, osallistuminen ja viranomaisyhteistyö... 11 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 5.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset... 11 5.1.1 Korttelialueet... 11 5.1.2 Liikenne- ja katualueet... 12 5.1.3 Yleiset määräykset... 12 5.2 Kaavan mitoitus... 13 5.3 Kaavan vaikutusten arviointi... 13 5.3.1 Vaikutukset liikenteeseen... 13 5.3.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen... 14 5.3.3 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan... 14 5.3.4 Vaikutukset ympäristön viihtyisyyteen... 14 5.3.5 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 14 5.3.6 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen... 14 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 14 6.2 Toteuttaminen, ajoitus ja seuranta... 15
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus I 141-P15726 8.1.2013 LIITTEET 1) Seurantalomake 2) Maaperän pilaantuneisuustutkimus, asemakaavanmuutosalue, Luolala-Tupavuori, Ramboll Finland Oy, 2012. 3) Asemakaavakartta 4) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5) Kaavan käsittely/ Pöytäkirjaote
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 1 ( ) 141-P15726 8.1.2013 NAANTALIN KAUPUNKI LUOLALAN JA SATAMA-TUPAVUOREN ASEMAKAAVOJEN MUUTOS /FINGRID OYJ JA KRAFTNÄT ÅLAND AB 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 529 NAANTALIN KAUPUNKI LUOLALAN JA SATAMA-TUPAVUOREN ASEMAKAAVOJEN MUUTOS /FINGRID OYJ JA KRAFTNÄT ÅLAND AB Asemakaavan muutos koskee: 6. kaupunginosan (Tupavuori) korttelin 1 osaa ja 8. kaupunginosan (Luolala) korttelin 12 osaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 6. kaupunginosan (Tupavuori) kortteli 16 ja katualuetta sekä 8. kaupunginosan (Luolala) osakortteli 12 Suunnitteluorganisaatio Asemakaavojen muutoksen (Fingrid Oyj ja Kraftnät Åland ab) laatii FCG Finnish Consulting Group Oy:n Turun ja Helsingin aluetoimistot. Naantalin kaupungin taholta työtä ohjaa Kirsti Junttila FCG Kaavasuunnittelu: Emma Kaitaa, arkkitehti SAFA Sampo Perttula, arkkitehti 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaava-alue sijaitsee Naantalin kaupungissa, pääosin Satama-Tupavuoren kaupunginosassa (6.) sekä osin Luolalan kaupunginosassa (8.). Kaava-alue käsittää voimassa olevan Tupavuoren asemakaavan osakorttelin 1 ja voimassa olevan Luolalan teollisuusalueen asemakaavamuutoksen osakorttelin 12. Alueen laajuus on noin 14,5 ha. Työn tarkoituksena on laatia asemakaavanmuutos osakortteleiden 1 ja 12 ja suojaviheralueen osan alueelle. Asemakaavamuutoksella muodostetaan energiahuollon ja teollisuus- ja varastotoimintojen korttelialueet. Suunnittelualueen pohjoislaitaan rajoittuvaa Viestitien katualuetta jatketaan.
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 2 ( ) 141-P15726 8.1.2013 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt alueen maanomistajien hakemuksesta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa alueen eteläosan käyttötarkoitus teollisuus- ja varastotoimintojen alueesta energiahuollon alueeksi. Lisäksi kaavamuutoksella tarkennetaan pohjoisosan aluevarausten laajuus ja rajaus. Naantalin kaupunginhallitus on päättänyt asemakaavamuutoksen käynnistämisestä 19.9.2011. Asemakaavan valmisteluaineisto ja maankäyttöluonnokset asetettiin nähtäville 16.1-30.1.2012 väliseksi ajaksi, jolloin osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja tarkentuneiden tietojen perusteella on laadittu asemakaavaehdotus. Kaavaehdotus asetettiin julkisesti nähtäville 20.11. 20.12.2012 väliseksi ajaksi, ja siitä pyydettiin tarvittavat viranomaislausunnot. Lisäksi osallisilla oli mahdollisuus antaa palautetta kaavasta muistutuksena. Kaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella on asemakaavaa tarkistettu. Kaavakarttaan tehdyt muutokset eivät ole luonteeltaan olennaisia. Kaavaan tehtävien pienimuotoisten tarkistusten jälkeen kaava toimitetaan Naantalin kaupungin hyväksymiskäsittelyyn. Asemakaavan muutoksella muutetaan alueen eteläosan käyttötarkoitus teollisuus- ja varastotoimintojen alueesta energiahuollon alueeksi ja osoitetaan alueen tonttijako. Lisäksi kaavamuutoksella tarkennetaan pohjoisosan aluevarausten laajuus ja rajaus sekä osoitetaan energiahuollon verkoston linjaukset ja varaukset. Asemakaavan muutoksessa osoitetaan rakennusoikeutta n. 56 785 k-m 2.
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 3 ( ) 141-P15726 8.1.2013 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee Naantalin kaupungissa, Luolalan ja Tupavuoren kaupunginosien rajalla, nykyisen teollisuus- ja yritysalueen eteläpuolella. Aluetta rajaa lännessä Viestitie. Alueen laajuus on noin 14,5 ha. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alue on luonnonympäristöltään osin metsäaluetta, jota on paikoin voimakkaasti harvennettu/ avohakattu. Suunnittelualueella on aikaisemmin toiminut kaupungin maanläjitysalue. Kaava-alueen itäosaan sijoittuu avoin voimalinjakäytävä. Maisemakuva Kaavoitettava alue sijaitsee Luolalan teollisuusalueen ja sataman välimaastossa. Luolalan teollisuusalue sijaitsee kallioisella alueella, jolla kortteleiden ja katujen alueet on louhittu suhteellisen tasaiseksi maastoon. Luonnonsuojelu Suunnittelualueen luonnonympäristö on voimakkaasti ihmisen muokkaamaa, eikä alueelta ole tiedossa luonnonsuojelukohteita. Maa- ja kallioperä Suunnittelualueella sijaitsevan vanhan maanläjitysalueen maaperän mahdollinen pilaantuneisuus tutkittiin keväällä 2012 (Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Ramboll Finland Oy, 04/2012). Tutkimusalueella maanpinnan taso vaihtelee välillä +28,9 - +30,1. Maanpinta viettää pohjoiseen ja etelään. Selvitysalueella esiintyy 0,7-3,5 m. paksuinen kerros pääasiassa savista täyttömaata.
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 4 ( ) 141-P15726 8.1.2013 3.1.3 Rakennettu ympäristö Saven joukossa esiintyy paikoitellen louhetta, kiviä ja kantoja. Täyttömaan alapuolella oleva maaperä on moreenia. Maanläjitysalueen itä- ja länsipuolella on mäkiä, joissa esiintyy avokalliota. Tutkimusalueelta otetuissa maanäytteissä ei todettu valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyjä kynnysarvoja/maaperän taustapitoisuuksia ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Tämän perusteella alueella ei todettu pilaantunutta maa-ainesta, eikä alueella ole maaperän puhdistustarvetta. Väestön rakenne ja kehitys Naantalin kaupungissa oli 18 807 asukasta 31.12.2010 (lähde: Tilastokeskus), kun heitä oli kahta vuotta aikaisemmin 18 391. Tilastokeskus ennustaa Naantalin väestönkehityksen pysyvän kasvusuuntaisena, sillä asukasluvun on ennustettu olevan 22 660 asukasta vuonna 2030. Naantalilaiset ovat hieman nuorempia koko maan väestön keskiarvoon verrattuna. Alle 15-vuotiaita on kaupungin asukkaista 17,2 % kun koko maan keskiarvo on 16,5 %. 15 64 - vuotiaita on 65,4 %, mikä sekin on noin 0,5 % koko maan keskiarvoa korkeammalla. Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Yhdyskuntarakenne Asemakaavojen muutosalue sijaitsee Luolalan ja Satama-Tupavuoren teollisuusalueilla, Viestitien kaakkoispuolella. Naantalin asuntorakentaminen on keskittynyt kantatien 40 (Naantalin pikatie) pohjoispuolelle. Tien eteläpuolella on pääosin teollisuuden ja maatalouden toimintoja. Suunnittelualueen lähiympäristö on yritysrakentamisen aluetta. Alueesta noin 500 metriä länteen sijaitsee Luolalanjärvi. Taajamakuva Suunnittelualue muodostuu rakentamattomasta, harvasta metsäalueesta, avoimista läjitys- ja täyttöaluesta sekä voimajohtokäytävästä. Asuminen Suunnittelualueella ei ole asutusta. Lähin asuinalue on Viluluoto, joka sijaitsee kantatien 40 ja rautatien pohjoispuolella noin kilometrin päässä suunnittelualueesta. Palvelut Naantalin kaupungin palvelut ovat suurimmalta osaltaan kaupungin keskustassa. Ruonan yhdystien varressa on myös kaupallisia palveluja. Lähimmät julkiset palvelut ovat Karvetin kaupunginosassa, missä toimivat mm. koulu ja päiväkoti, pallokenttä ja nuorisotalo. Luolalan teollisuusalue on yritysaluetta, missä on tarjolla eri teollisuusalojen palveluja ja tuotteita. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Elinkeinorakenteeltaan Naantali on palvelu- ja teollisuustuotantovaltainen kunta. Palvelualalla kaupungissa olevista työpaikoista on 70,2 %, jalostuksen alalla 26,7 % ja alkutuotannossa 2,5 % (2008; Lähde: www.naantali.fi). Virkistys Suunnittelualueen lähistöllä sijaitsee Lintulanpellonpuiston alue, sekä Luolalanjärvi, joka on merkittävä lintujen levähdyspaikka. Lähimmät liikuntapalvelut sijaitsevat Karvetin koulun yhteydessä olevissa liikuntasalissa ja pallokentillä.
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 5 ( ) 141-P15726 8.1.2013 3.1.4 Ympäristön häiriötekijät Liikenne Suunnittelualue tukeutuu liikenteellisesti Viestitiehen. Viestitien katualue päättyy voimassaolevissa kaavoissa suunnittelualueen pohjoispuolelle vaikka se fyysisesti jatkuukin kohti satamaa. Luolalan aluetta rajaavan kantatien pohjoispuolella sijaitsee satamaan johtava rautatie. Suunnittelualueelta etelään sijaitsevasta Naantalin satamasta on säännöllinen ro-ro liikenne Ruotsiin ja Ahvenanmaalle. Sosiaalinen ympäristö Asemakaava-alue sijaitsee Naantalin kaupungin Luolalan kaupunginosassa. Suunnittelualueen läheisyydessä on pääosin yritystoimintaa. Luolalanjärven seutu toimii virkistysalueena. Tekninen huolto Suunnittelualueella ei ole olemassa olevaa vesi- ja viemäriverkostoa. Viestitie on kokoojakatuluokan katu, joka saattaa aiheuttaa kaava-alueella lähinnä meluhaittaa. Neste Oil Oyj:n Naantalin öljynjalostamo kuuluu Turvatekniikan keskuksen ylläpitämälle Seveso II laitosten listalle ja sen konsultointivyöhyke ulottuu 2 km:n säteelle jalostamosta. Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon sijoittuminen öljynjalostamon Seveso-direktiivin mukaiselle konsultointivyöhykkeelle siten, että toiminnan tulee olla alueelle soveltuvaa. 3.1.5 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Suunnittelualueen maanomistajia ovat Naantalin kaupunki, Fingrid Oyj, Kraftnät Åland Ab ja Fortum Oyj. 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Turun kaupunkiseudun maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.8.2004 lukuun ottamatta osaa Turun lentoaseman pohjoispuolisesta teollisuustoimintojen aluevarauksesta, Koivuluodon ja Kallanpään alueiden virkistysaluevarauksia sekä Heikkilän kasarmialueen virkistysaluevarausta ja ulkoilureittiä. Samalla ympäristöministeriö vahvisti Varsinais-Suomen seutukaavan kumoamisen muilta kuin edellä vahvistamatta jätetyiltä osin. Vahvistamispäätöksen yhteydessä Ympäristöministeriö määräsi maankäyttöja rakennuslain 201 :n perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu teollisuustoimintojen aluetta (T), jolle sijoittuu myös maakaasuputken reittivaihtoehto ja suurjännitelinjoja. Teollisuustoimintojen aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista ilman erityistarpeita.
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 6 ( ) 141-P15726 8.1.2013 Aluetta sivuaa yhteystarve (punainen nuoli-katkoviiva), jota koskee suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelulla ja rakentamisella ei saa tehdä mahdottomaksi yhteyden myöhempää suunnittelua ja toteuttamista. Kuva 2. Ote Turun kaupunkiseudun maakuntakaavasta. Suunnittelualueen ohjeellinen sijainti on merkitty maakuntakaavaan sinisellä renkaalla (kuva ei ole mittakaavassa). Yleiskaava Alueelle on laadittu oikeusvaikutukseton yleiskaava, joka on hyväksytty Naantalin kaupunginvaltuustossa 21.6.1982. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu teollisuusalueeksi (T) ja sille sijoittuu raideliikenteen yhteystarve. Alueella on suurjännitelinjoja ja reittivaraus kaukolämpötunnelille.
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 7 ( ) 141-P15726 8.1.2013 Kuva 3. Ote yleiskaavasta. Suunnittelualueen ohjeellinen sijainti on merkitty yleiskaavaan punaisella renkaalla. (kuva ei ole mittakaavassa). Asemakaavat Alue rajautuu pohjoisessa ja idässä Luolalan asemakaava-alueeseen (ak-291, vahvistettu 4.6.2007) ulottuen osittain sille merkitylle teollisuus- ja varastorakennusten alueelle sekä suojaviheralueelle. Kaavatyössä muutetaan myös Tupavuoren asemakaavaa (ak-142, vahvistettu 14.11.1985). Suunnittelualueeseen liitetään myös alueella jo sijaitseva tie vierialueineen. Tupavuoren asemakaavassa muutettava kaava-alue sijoittuu osittain teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T-2), jolle saa rakentaa vain laitoksen toiminnan kannalta tarpeelliset asunnot ja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T-3), jolle saa rakentaa vain laitoksen toiminnan kannalta tarpeelliset asunnot sekä toimistotiloja ja majoitustilaa rakennus- ja korjaustöiden aikaiselle henkilöstölle. T-2 korttelialueella rakentamisen enimmäismäärä on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.40. Alueen rakennusten vesikaton ylimmän kohdan enimmäiskorkeusasemaksi on merkitty + 60 m. T-3 korttelialueella rakentamisen enimmäistilavuus on esitetty kuutiometreinä, 900 000 m³. Alueen rakennusten vesikaton ylimmän kohdan enimmäiskorkeusasemaksi on merkitty + 130 m. T-2 ja T-3 korttelialueita koskevat myös erityismääräykset: enintään 50 % korttelialueen pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen vähintään 20 % korttelialueen pinta-alasta on istutettava tai säilytettävä luonnonvaraisena.
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 8 ( ) 141-P15726 8.1.2013 Kuva 4. Ote Tupavuoren asemakaavasta, joka on vahvistettu 14.11.1985. Kaavamuutosalueen ohjeellinen rajaus on merkitty punaisella viivalla (kuva ei ole mittakaavassa). Suunnittelualueen pohjoisosassa on voimassa Luolalan teollisuusalueen asemakaava, jota nyt muutetaan. Luolalan teollisuusalueen asemakaavan muutettava osa on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-2) sekä suojaviheraluetta (EV), jolle sijoittuu maakaasuputkea varten varattu alueen osa (-k-). T-2 korttelialueella rakentamisen enimmäismäärä on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.50. Alueen rakennusten suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on merkitty kolme (III). Kuva 5. Ote Luolalan teollisuusalueen asemakaavamuutoksesta, joka on vahvistettu 4.6.2007. Suunnittelualueen ohjeellinen rajaus on merkitty punaisella viivalla (kuva ei ole mittakaavassa).
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 9 ( ) 141-P15726 8.1.2013 Rakennusjärjestys Naantalin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se on tullut voimaan 1.1.2012. Pohjakartta Pohjakartan on koonnut digitaalisesta aineistosta Naantalin kaupungin mittaustoimi. Naantalin kaupunki ylläpitää itse kaavan pohjakarttaa. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. Pohjakartta on hyväksytty 17.10.2012 päiväyksellä. Rakennuskiellot Kaava-alueella ei ole rakennuskieltoa. Muut suunnitelmat ja selvitykset Kaavatyössä on hyödynnetty olemassa olevia selvityksiä ja aineistoja. Kaavatyön yhteydessä on laadittu seuraavat selvitykset: Maaperän pilaantuneisuustutkimus, asemakaavanmuutosalue, Luolala- Tupavuori, Ramboll Finland Oy, 2012. Kaavoituspäätös Naantalin kaupunginhallitus on päättänyt asemakaavamuutoksen käynnistämisestä 19.9.2011. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.1.1 Asemakaavaluonnos 4.1.2 Asemakaavaehdotus Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt alueen maanomistajien hakemuksesta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa alueen eteläosan käyttötarkoitus teollisuus- ja varastotoimintojen alueesta energiahuollon alueeksi ja osoittaa alueen tonttijako. Lisäksi kaavamuutoksella tarkennetaan pohjoisosan aluevarausten laajuus ja rajaus sekä osoitetaan energiahuollon verkoston linjaukset ja varaukset. Kaavoitus- ja ympäristölautakunta käsitteli kaavaluonnosta 13.10.2011 ja 15.12.2011 ja päätti asettaa valmisteluaineiston ja maankäyttöluonnoksen nähtäville 16.1. 30.1.2012 väliseksi ajaksi. Nähtävilläolosta tiedotettiin kaupungin ympäristöviraston suunnitteluosaston ilmoitustaululla ja Naantalin kaupungin internetsivuilla sekä kirjeitse maanomistajille ja lähimmille naapureille sekä muille osallisille. Luonnosvaiheen palautteen ja tarkentuneiden tietojen pohjalta laadittiin kaavaehdotus. Kaupunginhallitus käsitteli kaavaehdotusaineistoa kokouksessa 19.10.2012 ja päätti asettaa asemakaavan muutosehdotuksen ja tonttijaon muutoksen maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 20.11. -20.12.2012 väliseksi ajaksi. Nähtävilläolosta tiedotettiin kaupungin ympäristöviraston suunnitteluosaston ilmoitustaululla ja Naantalin kaupungin internetsivuilla sekä kirjeitse maan-
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 10 ( ) 141-P15726 8.1.2013 omistajille ja lähimmille naapureille sekä muille osallisille. Lisäksi nähtävilläolosta tiedotettiin Turun Sanomissa, Rannikkoseudussa ja Kaupunkiuutisissa. Julkisen nähtävilläolon yhteydessä pyydettiin lausunnot seuraavilta tahoilta: Varsinais-Suomen ELY-keskus / ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne vastuualue, Varsinais-Suomen liitto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES, satamalautakunta ja Varsinais-Suomen pelastuslaitos. Asemakaavaehdotuksesta saadut viranomaislausunnot ja muu palaute on käyty läpi selostuksen liitteessä 5. 4.1.3 Muutokset suunnitelmiin muistutusten ja lausuntojen pohjalta Asemakaavaehdotuksesta saadun palautteen pohjalta on tehty seuraavat tarkistukset kaavakarttaan: Voimajohtojen varoaluetta tarkoittava pistekatkoviivamerkintä on poistettu kaavakartalta EN-korttelialueen osalta, koska energiahuollon korttelialueen (EN) rakentaminen voidaan katsoa osaksi johtoalueen toimintaa. Johtoalueen merkintään kuuluu kuitenkin pistekatkoviiva ja se on merkitty kaavakarttaan. EN-korttelialueen tontin 1 rakennusala on osoitettu laajemmin. Kaavan yleismääräyksiä on täydennetty kaukolämpötunnelin likimääräisen sijainnin ja sen huomioimisen osalta. Muutokset eivät ole luonteeltaan olennaisia (MRA 32 ) eivätkä siten edellytä kaavan asettamista uudelleen nähtäville. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tämän asemakaavamuutoksen laadintaan osallisia ovat: maanomistajat ja rajanaapurit, asukkaat paikalliset yhdistykset ja yritykset Naantalin Satama Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen liitto Naantalin kaupunki Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Alueen teknisten verkostojen ja verkostovarausten haltijat
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 11 ( ) 141-P15726 8.1.2013 4.2.2 Tiedottaminen, osallistuminen ja viranomaisyhteistyö Kaavatyön etenemisestä tiedotetaan työn alussa Naantalin kaupungin toimesta kaupungin www-sivuilla (www.naantali.fi -> Kaavoitus ja mittaus) ja kaupungin ilmoitustaululla. Ehdotusvaiheen kuulutukset julkaistaan myös Turun Sanomissa, Rannikkoseudussa ja Kaupunkiuutisissa. Kaavoitushankkeen yhteydessä järjestetään tarvittavat neuvottelut viranomaisten ja kaupungin eri hallintokuntien kesken. Asemakaavaluonnoksen ja -ehdotuksen nähtäville asettamisen yhteydessä osallisilla on mahdollisuus tuoda esille mielipiteitään ja tehdä huomautuksia ja muistutuksia. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa alueen eteläosan käyttötarkoitus teollisuus- ja varastotoimintojen alueesta energiahuollon alueeksi ja osoittaa alueen tonttijako. Lisäksi kaavamuutoksella tarkennetaan pohjoisosan aluevarausten laajuus ja rajaus sekä osoitetaan energiahuollon verkoston linjaukset ja varaukset. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kohtaa täydennetään prosessin edetessä. 5.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset Asemakaavan muutos koskee Naantalin 6. kaupunginosan (Tupavuori) korttelin 1 osaa ja 8. Kaupunginosan (Luolala) korttelin 12 osaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu 6. kaupunginosan (Tupavuori) kortteli 16 ja katualuetta sekä 8. kaupunginosan (Luolala) osakortteli 12 Asemakaavan muutoksella Tupavuoren asemakaavassa (Ak-142) osoitetut teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet (T-2 ja T-3) muutetaan kaavamuutosalueen osalta energiahuollon korttelialueeksi (EN). Lisäksi muutetaan Luolalan teollisuusalueen asemakaavamuutoksessa (Ak-291) osoitettu suojaviheralue kaavamuutosalueen osalta teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-2). Kaavamuutos koskee lisäksi Luolalan teollisuusalueen asemakaavamuutoksessa osoitettua T-2 aluetta. Alueelle osoitetaan varaus kaasuputken linjaukselle. Lisäksi T-2 alueen kaavamääräystä on tarkennettu. Korttelialueiden ajoyhteys tapahtuu kaavassa osoitetun Viestitien kautta. 5.1.1 Korttelialueet Energiahuollon korttelialue (EN) Energiahuollon korttelialue muodostuu korttelin 16 tonteista nrot. 1 ja 2. Korttelialueen rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,40. Tontille 1 on osoitettu ajoyhteys (ajo). Lisäksi tontille on osoitettu voimalinjakäytävä (Sähköjohtoa varten varattu alueen osa, z), kaasuputken linjaus (Kaasuputkea varten varattu alueen osa, k) ja kaukolämpötunnelin likimääräinen sijainti. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T-2)
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 12 ( ) 141-P15726 8.1.2013 5.1.2 Liikenne- ja katualueet 5.1.3 Yleiset määräykset Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue muodostuu korttelin 12 tontista no. 13. Tonteilla suurin sallittu kerrosluku on 3 ja rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,50. Tontille on osoitettu kaasuputken linjaus (Kaasuputkea varten varattu alueen osa, k). Liittymä tontille on osoitettu Viestitieltä. Korttelialuetta koskevan kaavamääräyksen mukaisesti korttelin maa-alue on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Asemakaava-alueen länsilaidalle on osoitettu katualuetta. Liikenteellisesti alue tukeutuu Viestitien kautta Patenttikatuun/Luolalankatuun, ja niiden välityksellä kaava-alueen pohjoispuolella kulkevaan kantatiehen 40 sekä satama-alueelle. Yleisissä määräyksissä on todettu seuraavaa: Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon sijoittuminen öljynjalostamon Seveso-direktiivin mukaiselle konsultointivyöhykkeelle siten, että toiminnan tulee olla alueelle soveltuvaa. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon kaukolämpötunnelin todellinen sijainti. Kaavakartalla on esitetty kaukolämpötunnelin likimääräinen sijainti. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 13 ( ) 141-P15726 8.1.2013 5.2 Kaavan mitoitus Kaavassa on osoitettu aluevarauksia ja rakennusoikeutta seuraavasti: EN 110 550 m 2 e=0,40 -> n.44 220 k-m 2 T-2 25 130 m 2 e=0,50 -> n.12 565 k-m 2 katu 6870 m 2 0 k-m 2 Yhteensä 142 550 m 2 56 785 k-m 2 5.3 Kaavan vaikutusten arviointi 5.3.1 Vaikutukset liikenteeseen Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisissa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. MRA 1 :n mukaan selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Luolalan asemakaavamuutoksen vaikutusten arvioinnissa selvitetään vaikutukset: liikenteeseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kaupunkikuvaan ja maisemaan ympäristön viihtyisyyteen luontoon ja luonnonympäristöön vaikutukset yhdyskuntatalouteen Asemakaavan toteuttaminen tulee ajoittain lisäämään liikennemääriä nykytilanteesta Viestitiellä. Alueen käytöstä johtuva liikenteen määrä ei tule kasvamaan muutettavaan asemakaavaan verrattuna. Sen sijaan korttelin 16 käyttötarkoituksen muutos teollisuus- ja varastorakennusten alueesta energiahuollon alueeksi tuottaa todennäköisesti pienemmät liikennemäärät alueen toiminnan luonteesta johtuen. EN-korttelialueen tonttiliittymä Viestitielle sijoittuu kaarteeseen, joka saattaa hankaloittaa liittymän järjestämistä ja heikentää kohdan liikenneturvallisuutta rakennustöiden aiheuttaman liikenteen aikana. Kaavan toteuttamisella ei ole merkittävää vaikutusta Viestitien käytölle erikoiskuljetuksiin.
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 14 ( ) 141-P15726 8.1.2013 5.3.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan toteuttaminen laajentaa ja täydentää olemassa olevan työpaikka- ja teollisuusalueen yhdyskuntarakennetta. Muutettavaan asemakaavaan nähden alueen kokonaisrakentamisoikeus pysyy samansuuruisena. Rakennusaloja tarkennetaan suhteessa tarkentuneisiin kaasulinjan ja kaukolämpöjohdon linjauksiin ja ajoyhteyksiin, mutta niiden kokonaislaajuus pysyy samalla tasolla muutettavan asemakaavan kanssa. 5.3.3 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan Asemakaavan toteuttaminen muuttaa kokonaisuudessaan alueen kaupunki- /maisemakuvaa rakentamattomasta, puoliavoimesta metsäalueesta rakennetuksi teollisuus-, varasto- ja työpaikka-alueeksi. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää paikoin alueen nykyisten maastonmuotojen muokkaamista (tasaukset, louhiminen). Muutettavaan kaavaan nähden rakennusalat sijoittuvat korttelissa 16 osin kauemmaksi Viestitiestä mikä vaikuttaa osaltaan alueen näkymiin Viestitieltä tarkasteltuna. Tarkentunut tonttijako ja rakennusalojen rajaukset muuttavat osin rakennusten sijoittelumahdollisuuksia muutettavaan kaavaan nähden. Lisäksi muuttunut käyttötarkoitus vaikuttaa alueet toteutukseen muutettavaan kaavaan nähden. 5.3.4 Vaikutukset ympäristön viihtyisyyteen Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia elinympäristön viihtyisyyteen tai turvallisuuteen Luolalassa. Asemakaavan toteuttaminen laajentaa alueen rakennettua ympäristöä etelään. Kaavamuutosalueella ei kuitenkaan nykytilassa ole merkittävää virkistysarvoa. 5.3.5 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.3.6 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna asemakaavan muutoksen vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat samanlaiset. Asemakaavan toteuttaminen tulee vähentämään nykytilassa alueella jäljellä olevien, hajanaisten metsäalueiden ja alueen puuston määrää ja aiheuttaa todennäköisesti osin voimakkaita maastonmuokkaustarpeita. Asemakaavan toteuttamisella on vaikutuksia yhdyskuntatalouteen. Kaavaa toteuttaessa kunnalle syntyy sekä tuloja, että menoja. Tulojen määrä on riippuvainen esim. liittymis- ja käyttökustannuksista sekä myöhemmin verotuloista. Menojen määrä on riippuvainen esim. infran rakentamis- ja ylläpitokustannuksista. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavan toteutusta on ohjattu suunnittelua ja rakentamista ohjaavin kaavamääräyksin.
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 15 ( ) 141-P15726 8.1.2013 6.2 Toteuttaminen, ajoitus ja seuranta Asemakaava-alueen toteuttaminen on tarkoitus aloittaa kaavan tultua lainvoimaiseksi. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella (T-2) tulee korttelin maaalue kunnostaa ennen rakentamiseen ryhtymistä. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Laatinut: Anssi Savisalo toimistopäällikkö Sampo Perttula Kaupunkikehityspäällikkö, arkkitehti
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 529 Naantali Täyttämispvm 22.10.2012 Kaavan nimi Luolalan ja Satama-Tupavuoren asemakaavojen muutos/ Fingrid Oyj ja Kraftnät Åland Ab Hyväksymispvm Ehdotuspvm 21.08.2012 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 19.09.2011 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 14,2545 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 14,2545 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 14,2545 100,0 56782 0,40 0,0000 37 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 2,5125 17,6 12562 0,50-11,0950-44183 V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,6868 4,8 0,6868 E yhteensä 11,0552 77,6 44220 0,40 10,4082 44220 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 14,2545 100,0 56782 0,40 0,0000 37 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 2,5125 17,6 12562 0,50-11,0950-44183 T-2 2,5125 100,0 12562 0,50 0,1964 982 T-3-11,2914-45165 V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,6868 4,8 0,6868 Kadut 0,6868 100,0 0,6868 E yhteensä 11,0552 77,6 44220 0,40 10,4082 44220 EN 11,0552 100,0 44220 0,40 11,0552 44220 EV -0,6470 S yhteensä M yhteensä W yhteensä
Vastaanottaja Naantalin kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 29.5.2012 MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI
MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUUTOSALUE, LUOLALA-TUPAVUORI Päivämäärä 29/05/2012 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Timo Salmi Jukka Tengvall Kirsti Junttila, Naantalin kaupunki Maaperän pilaantuneisuustutkimus Viite 82142898 Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi
MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUUTOSALUE, LUOLALA-TUPAVUORI SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Tutkimuskohde 1 2.1 Sijainti, rajaukset ja koko 1 2.2 Omistus 1 2.3 Kaavoitus 1 2.4 Maa- ja kallioperä 2 2.5 Pohja- ja pintavedet 2 2.6 Aikaisemmat tutkimukset 2 3. Tutkimuksen suoritus 2 3.1 Näytteenotto 2 3.2 Analyysit 3 4. Tulokset ja niiden tulkinta 3 4.1 Maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuarvot 3 4.2 Aistinvaraiset havainnot 3 4.3 Maanäytteiden tulokset 3 5. Johtopäätökset 4 LIITTEET Liite 1 Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Liite 2 Laboratorioanalyysien tutkimustodistukset Liite 3 Kuvia tutkimusalueelta PIIRUSTUKSET 82142898-01 Sijaintikartta 1:20 000 82142898-02 Koekuoppien sijainti 1:1 000
MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUUTOSALUE, LUOLALA-TUPAVUORI 1 1. JOHDANTO Naantalin kaupunki suunnittelee Fingridin ja Ålandskraftin rakentamistarpeita varten asemakaavan muutosta Luolalan-Tupavuoren -alueelle. Alueella on aikaisemmin toiminut kaupungin maanläjitysalue, josta on voinut aiheutua maaperän pilaantumista. Maanläjitysalueen maaperän mahdollista pilaantuneisuutta tutkittiin kaivinkoneella kaivetuista koekuopista, joista otetuista maanäytteistä tehtiin haitta-aineanalyysejä kenttä- ja laboratoriomenetelmillä. Tutkimus tehtiin Naantalin kaupungin tilauksesta. Tilaajan edustajana työssä toimi kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila. Rambollissa työstä vastasi projektipäällikkö Timo Salmi. 2. TUTKIMUSKOHDE 2.1 Sijainti, rajaukset ja koko Tutkimuskohde sijaitsee Naantalissa Luolalan-Tupavuoren -alueella. Kohteen sijainti on esitetty liitteenä olevassa piirustuksessa 82142898-01. Maanläjitysalueen pinta-ala on noin 6000 m 2. 2.2 Omistus Tutkimusalue on Naantalin kaupungin omistuksessa. 2.3 Kaavoitus Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa ja idässä Luolalan voimassa olevaan asemakaava-alueeseen (kaavatunnus: ak-291, vahvistettu 4.6.2007), jota nyt muutetaan. Kuvassa 1 on esitetty ote Luolalan Tupavuoren asemakaavaluonnoksesta, jossa alue on merkitty energiahuollon korttelialueeksi (kaavamerkintä: EN) ja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (kaavamerkintä: T-2). Aikaisemmin käytössä ollut maanläjitysalue sijaitsee pääasiassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi merkityllä alueella, mutta osittain myös energiahuollon korttelialueella.
MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUUTOSALUE, LUOLALA-TUPAVUORI 2 Kuva 1. Ote Luolala Tupavuoren asemakaavaluonnoksesta. 2.4 Maa- ja kallioperä Maanpinta alueella on melko tasainen ja vaihtelee alueelle tehtyjen koekuoppien kohdilla tasolla +28,9 +30,1. Maanpinta viettää pohjoiseen ja etelään. Koekuoppien kaivun yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella alueella esiintyy 0,7 3,5 m paksuinen kerros pääasiassa savista täyttömaata. Saven joukossa esiintyi paikoitellen louhetta, kiviä ja kantoja. Täyttömaan alapuolella oleva maaperä oli moreenia. Joissakin koekuopissa ei havaittu lainkaan luontaista moreenikerrosta, vaan maanläjitystä oli tehty suoraan kallion pinnalle. Maanläjitysalueen itä- ja länsipuolella on mäkiä, joissa esiintyy avokalliota. 2.5 Pohja- ja pintavedet Tutkimuskohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on Lietsala (tunnus: 0252901), joka sijaitsee noin 2,4 km etäisyydellä pohjoisessa/koillisessa. Tutkimuskohdetta lähin pintavesistö on Luolalanjärvi, joka sijaitsee noin 650 m etäisyydellä lännessä. 2.6 Aikaisemmat tutkimukset Tutkimusalueella ei ole aikaisemmin suoritettu maaperän pilaantuneisuustutkimuksia. 3. TUTKIMUKSEN SUORITUS 3.1 Näytteenotto Näytteenotto tehtiin kaivinkoneella kaivetuista koekuopista 10.4.2012. Näytteenotosta vastasivat Timo Salmi ja Jarkko Ylijoki Rambollilta. Tutkimusalueelta otettiin yhdeksästä koekuopasta (KK1 KK9) yhteensä 22 kpl maanäytteitä. Näytteenotto ulotettiin alueella todetun täyttömaakerroksen läpi moreenin tai kallion pintaan asti.
MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUUTOSALUE, LUOLALA-TUPAVUORI 3 Tutkimuspisteiden toteutuneet sijainnit mitattiin GPS-laitteella. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteenä olevassa piirustuksessa 82142898-02. Kuvia tutkimusalueelta on esitetty liitteessä 3. 3.2 Analyysit Kaikkien otettujen maanäytteiden (22 kpl) arseeni-, kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet tutkittiin XRF-kenttämittarilla. Kenttämittausten, aistinvaraisten havaintojen ja taulukossa 1 esitetyillä perusteilla valittiin näytteet laboratorioanalyyseihin. Näytteistä tehtiin Ramboll Analyticsin laboratoriossa seuraavat analyysit: 4 kpl alkuaineet (VnA 214/2007 sisältyvät 11 alkuainetta) 2 kpl öljyhiilivedyt, C 10- C 21, C 21- C 40 ja C 10- C 40 2 kpl PAH-yhdisteet 4. TULOKSET JA NIIDEN TULKINTA 4.1 Maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuarvot Analyysitulosten tulkinnassa on käytetty valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyjä viitearvoja. Kynnysarvo tarkoittaa pitoisuutta, jonka ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava Alempi ohjearvo on pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai muuna vastaavana (tai ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu). Ylempi ohjearvo on pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään pilaantuneena myös alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto-, tai liikennealueena tai vastaavana (tai ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu). 4.2 Aistinvaraiset havainnot Kaikissa tutkimusalueelle tehdyissä koekuopissa esiintyi täyttömaata 0,7 3,5 m paksuinen kerros. Täyttömaa oli pääasiassa savea ja silttiä, jonka joukossa esiintyi paikoitellen myös isoja kiviä ja louhetta sekä kantoja. Koekuopassa 2 syvyydellä 0-0,7 m esiintyi maa-aineksen joukossa tiilen paloja. Muissa koekuopissa ei havaittu jätejakeita. Kahteen koekuoppaan (KK6 ja KK8) kertyi vähän orsivettä. Maanäytteissä ei todettu viitteitä mahdollisesta pilaantuneisuudesta kuten esimerkiksi öljyn hajua. 4.3 Maanäytteiden tulokset Koekuopasta 2 syvyydeltä 0-1,2 m otetussa maanäytteessä todettiin laboratorioanalyysin perusteella kohonnut, kynnysarvon ylittävä arseenipitoisuus (7,9 mg/kg). Turun seudulla erityisesti savissa esiintyy luontaisesti kynnysarvon ylittäviä arseenipitoisuuksia. Tästä johtuen pilaantuneisuuden vertailuarvona voidaan käyttää valtakunnallisen taustapitoisuusrekisterin (TAPIR) alueellisia tilastollisia tunnuslukuja. Etelä-Suomen arseeniprovinssin alueella suurin suositeltu taustapitoisuusarvo arseenille on savisessa maaperässä 15,0 mg/kg ja moreenissa 9,0 mg/kg.
LIITE 1 KENTTÄHAVAINTOJEN JA ANALYYSITULOSTEN YHTEENVETOTAULUKKO 1/3
Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Liite 1 Sivu 1/2 Asiakas: Naantalin kaupunki Kohde: Luolala - Tupavuori maanläjitysalue Projektinumero: 82142898 pvm. 3.5.2012 Kenttämittaukset Metallit ja puolimetallit 2 P istetunnus Syvyys Maalaji Lisätietoja A istihav. 15 Sb As Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V V iitearvot As Cu Pb Zn Kuiva- Kerrospaksuus arvio havainnot aine kynnysarvo 5 100 60 200 2 5 1 20 100 100 60 50 200 100 alempi ohjearvo 50 150 200 250 10 50 10 100 200 150 200 100 250 150 ylempi ohjearvo 100 200 750 400 50 100 20 250 300 200 750 150 400 250 0 3 L/T (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) % (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) RF KK 1 0,0-1,0 1,0 Savi + louhe 0 T < < < 45 1,0-1,5 0,5 Savi + louhe 0 T < < < < 1,5 - e.k.s. Moreeni/kallio RF KK 2 0,0-0,7 0,7 Savi + louhe Tiiliä 1 T < < 31 <86 0,7 - e.k.s. Moreeni/kallio RF KK 3 0,0-1,2 1,2 Savi + kiviä 0 T < < <28 59 78,0 % <0,5 7,9 <0,2 9,6 65 30 18 26 99 72 1,2 - e.k.s. Moreeni RF KK 4 0,0-1,0 1,0 Savi Juuria/kantoja 0 T < < <21 42 1,0-2,0 1,0 Savi Juuria/kantoja 0 T <19 < <26 <42 89,0 % <0,5 3 <0,2 3,5 21 10 5 9,1 31 24 2,0-2,5 0,5 Savi 0 T < < <22 < 2,5 - e.k.s. Moreeni RF KK 5 0,0-1,0 1,0 Savi + kiviä 0 T < < < < 86,0 % <0,5 4,6 <0,2 6,1 30 16 6,7 16 46 32 1,0-2,0 1,0 Savi + kiviä 0 T < < < 51 2,0-2,5 0,5 Savi 0 T < < <25 <37 2,5 - e.k.s. Kallio RF KK 6 0,0-1,0 1,0 Savi 0 T < < <25 34 1,0-2,0 1,0 Savi 0 T < <60 < 45 2,0-2,9 0,9 Savi vettä 2,5 m 0 T < < < 46 81,0 % 2,9 - e.k.s. Kallio RF KK 7 0,0-1,0 1,0 Savi 0 T < < < 61 1,0-2,0 1,0 Savi Juuria/kantoja 0 T < < <29 60 2,0-3,1 1,1 Savi 0 T < < 24 80 3,1 - e.k.s. Kallio RF KK 8 0,0-1,0 1,0 Savi + louhe 0 T < < <18 35 1,0-2,0 1,0 Savi + louhe 0 T < < <28 44 86,0 % 2,0-3,0 1,0 Savi 0 T < < 28 < 3,0-4,0 1,0 Savi/Moreeni vettä 3,5 m 0 T /L 4,0 - e.k.s. Moreeni RF KK 9 0,0-1,0 1,0 Savi + kiviä 0 T < < 26 < 1,0-2,0 1,0 Hiekkaa 0 T < < <20 < 2,0-2,9 0,9 Hiekkaa 0 T - - - - 87,0 % <0,5 3,4 <0,2 4,4 22 14 5,8 11 33 22 2,9 - e.k.s. Kallio tulosten lukumäärä [n] 22 22 22 22 6 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 V iitearvovertailu, V na 214/2007 ja Syke opas 98/2002: X tulos ylittää kynnysarvon XX tulos ylittää alemman ohjearvon XXX tulos ylittää ylemmän ohjearvon Huomautukset: 1.-12. = kts. V na 214/2007 15. = A istihavainto pilaantuneisuudesta, kts. oheinen luokitus < = Pitoisuus alle analyysimenetelmän määritysrajan
Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Liite 1 Sivu 2/2 Asiakas: Naantalin kaupunki Kohde: Luolala - Tupavuori maanläj Projektinumero: 82142898 pvm. 3.5.2012 P istetunnus Syvyys RF KK 1 0,0-1,0 1,0-1,5 1,5 - e.k.s. RF KK 2 0,0-0,7 0,7 - e.k.s. RF KK 3 0,0-1,2 1,2 - e.k.s. RF KK 4 0,0-1,0 1,0-2,0 2,0-2,5 2,5 - e.k.s. RF KK 5 0,0-1,0 1,0-2,0 2,0-2,5 2,5 - e.k.s. RF KK 6 0,0-1,0 1,0-2,0 2,0-2,9 2,9 - e.k.s. RF KK 7 0,0-1,0 1,0-2,0 2,0-3,1 3,1 - e.k.s. RF KK 8 0,0-1,0 1,0-2,0 2,0-3,0 3,0-4,0 4,0 - e.k.s. RF KK 9 0,0-1,0 1,0-2,0 2,0-2,9 2,9 - e.k.s. A ntraseeni A s enafteeni A s enaftyleeni Bents o(a) antraseeni Bents o(a) pyreeni Bents o(b) fluoranteeni Bents o(g,h,i) peryleeni Polyaromaattiset hiilivedyt Bents o(k) fluoranteeni Dibents o(a,h) antraseeni PAH 5 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 sum. Keskit. Raskaat sum. 1 - - 1 0,2 - - 1-1 1 - - - 1-15 - - 300 5 - - 5 2 - - 5-5 5 - - - 5-30 300 600-15 - - 15 15 - - 15-15 15 - - - 15-100 1 000 2 000 - (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,2 <10 14 16 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,2 <10 <10 11 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 Fluoreeni Indeno Fenantreeni Fluoranteeni (1,2,3- c,d) Kryseeni Naftaleen i Pyreeni Ö ljyhiilivetyjakeet A istihavainnot pilaantuneisuudesta: 0 = pilaantumaton 1 = lievä 2 = kohtalainen 3 = voimakas L = Luonnonmaa T = Täyttömaa
LIITE 2 LABORATORIOANALYYSIEN TUTKIMUSTODISTUKSET 2/3
Ramboll Analytics Pvm: 18.4.2012 1/2 Tutkimustodistus Projekti: 82142898/1 Ramboll Finland Oy / Espoo Timo Salmi PL 25 02601 ESPOO Tutkimuksen nimi: Naantalin kaupunki, Asemakaavanmuutosalue Luolala-Tupavuori Näytteenottopvm: 10.4.2012 Näyte saapui: 11.4.2012 Näytteenottaja: Timo Salmi Analysointi aloitettu: 11.4.2012 Maanäytteet Näytteenottopisteet KK6 KK8 Näytenumero MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Kuiva-aine Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) Polyaromaattiset hiilivedyt yht. Antraseeni Asenafteeni Asenaftyleeni Bentso(a)antraseeni Bentso(a)pyreeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(g,h,i)peryleeni Bentso(k)fluoranteeni Dibentso(a,h)antraseeni Fenantreeni Fluoranteeni Fluoreeni Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni Kryseeni Naftaleeni Pyreeni 12MM 00691 12MM 00692 2,0-2,9 1,0-2,0 Yksikkö m Menetelmä 81 86 m-% RA4016 16 11 mg/kg ka RA4020* <10 <10 mg/kg ka RA4020* 14 <10 mg/kg ka RA4020* <0,2 <0,2 mg/kg ka RA4053* <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73 C, 15140 Lahti Puh 020 755 7800 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Fax 020 755 7911 Y-tunnus 0101197-5, Kotipaikka Espoo
LIITE 3 KUVIA TUTKIMUSALUEELTA 3/3
VALOKUVALIITE LIITE 3 Sivu 1 / 1 Kuva 1. Maanläjitysaluetta Kuva 2. KK2 Kuva 3. KK3 Kuva 4. KK7 Kuva 5. KK8 Kuva 6. KK9
± Tutkimuskohde 0 500 1 000 metriä Tutkimuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Mittakaava Maanläjitysalue Luolala - Tupavuori, Naantali Sijaintikartta 1:20000 Ramboll Finland Oy PL 3, Piispanmäentie 5 02241 ESPOO puh. 020 755 6200 fax 020 755 6206 Suunn. alaprojektinumero YMP Piirustusnumero 82142898 01 Tiedosto Muutos hyv. Piirtäjä Suunnittelija Pvm. TSAM T. Salmi 2.5.2012
FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki LUOLALAN JA SATAMA-TUPAVUOREN ASEMAKAAVOJEN MUUTOS /FINGRID OYJ JA KRAFTNÄT ÅLAND AB Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ohjeellinen suunnittelualueen rajaus. 141-P15726 4.10.2011 tarkistettu 10.11.2011, 12.12.2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) MMA 141-P15726 Kaitaa 4.10.2011 tarkistettu 12.12.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Mitä on suunnitteilla, missä ja miksi?... 1 2 Mitä suunnitelmia on taustalla?... 2 3 Arvioitavat vaikutukset... 5 4 Ketkä ovat osallisia ja miten kaavatyöstä tiedotetaan?... 5 5 Kaavatyön vaiheet, arvioitu aikataulu ja osallistuminen... 6 6 Yhteystiedot... 7 NAANTALIN KAUPUNKI LUOLALAN JA SATAMA-TUPAVUOREN ASEMAKAAVOJEN MUUTOS /FINGRID OYJ JA KRAFTNÄT ÅLAND AB Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumisja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osalliset voivat lausua mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sen nähtävilläoloaikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan mitä on suunnitteilla ja missä, ketkä ovat kaavatyön osalliset, milloin ja miten alueen suunnitteluun voi vaikuttaa, arvioitu aikataulu, suunnittelutyön lähtökohdat ja tavoitteet sekä työn aikana tehtävät selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa työn edetessä. 1 Mitä on suunnitteilla, missä ja miksi? Tarkoituksena on laatia asemakaavojen muutos. Alue rajautuu pohjoisessa ja idässä Luolalan asemakaava-alueeseen (ak-291, vahvistettu 4.6.2007) ulottuen osittain sille merkitylle teollisuus- ja varastorakennusten alueelle sekä suojaviheralueelle. Kaavatyössä muutetaan myös Satama-Tupavuoren alueen asemakaavaa (ak-142, vahvistettu 14.11.1985). Suunnittelualueeseen liitetään myös alueella jo sijaitseva tie vierialueineen. Suunnittelualueen maanomistajia ovat Naantalin kaupunki, Fingrid Oyj, Kraftnät Åland Ab ja Fortum Oyj. Alueen laajuus on noin 14 ha. Q:\Tku\P157\P15726_NAANTALI_Luolalan_akm_Fingrid_\Työaineisto\01_OAS\P15726_NAANTALI_Fingrid ja Ålandskraft akm_oas_4.10.2011 tark. 12.12.2011.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 (7) MMA 141-P15726 Kaitaa 4.10.2011 tarkistettu 12.12.2011 2 Mitä suunnitelmia on taustalla? Maakuntakaava Alueella on voimassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.8.2004. Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu teollisuustoimintojen aluetta (T), jolle sijoittuu myös maakaasuputken reittivaihtoehto ja suurjännitelinjoja. Teollisuustoimintojen aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista ilman erityistarpeita. Aluetta sivuaa yhteystarve (punainen nuoli-katkoviiva), jota koskee suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelulla ja rakentamisella ei saa tehdä mahdottomaksi yhteyden myöhempää suunnittelua ja toteuttamista. Kuva 1. Suunnittelualueen ohjeellinen sijainti on merkitty maakuntakaavaan sinisellä renkaalla (kuva ei ole mittakaavassa). Q:\Tku\P157\P15726_NAANTALI_Luolalan_akm_Fingrid_\Työaineisto\01_OAS\P15726_NAANTALI_Fingrid ja Ålandskraft akm_oas_4.10.2011 tark. 12.12.2011.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 (7) MMA 141-P15726 Kaitaa 4.10.2011 tarkistettu 12.12.2011 Yleiskaava Alueelle on laadittu oikeusvaikutukseton yleiskaava, joka on hyväksytty Naantalin kaupunginvaltuustossa 21.6.1982. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu teollisuusalueeksi (T) ja sille sijoittuu raideliikenteen yhteystarve. Alueella on suurjännitelinjoja ja reittivaraus kaukolämpötunnelille. Kuva 2. Suunnittelualueen ohjeellinen sijainti on merkitty yleiskaavaan punaisella renkaalla (kuva ei ole mittakaavassa). Asemakaavat Alue rajautuu pohjoisessa ja idässä Luolalan asemakaava-alueeseen (ak-291, vahvistettu 4.6.2007) ulottuen osittain sille merkitylle teollisuus- ja varastorakennusten alueelle sekä suojaviheralueelle. Kaavatyössä muutetaan myös Satama-Tupavuoren alueen asemakaavaa (ak-142, vahvistettu 14.11.1985). Suunnittelualueeseen liitetään myös alueella jo sijaitseva tie vierialueineen. Satama-Tupavuoren asemakaavassa muutettava kaava-alue sijoittuu osittain teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T-2), jolle saa rakentaa vain laitoksen toiminnan kannalta tarpeelliset asunnot ja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T-3), jolle saa rakentaa vain laitoksen toiminnan kannalta tarpeelliset asunnot sekä toimistotiloja ja majoitustilaa rakennus- ja korjaustöiden aikaiselle henkilöstölle. T-2 korttelialueella rakentamisen enimmäismäärä on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.40. Alueen rakennusten vesikaton ylimmän kohdan enimmäiskorkeusasemaksi on merkitty + 60 m. T-3 korttelialueella rakentamisen enimmäistilavuus on esitetty kuutiometreinä, 900 000 m³. Alueen rakennusten vesikaton ylimmän kohdan enimmäiskorkeusasemaksi on merkitty + 130 m. T-2 ja T-3 korttelialueita koskevat myös erityismääräykset: enintään 50 % korttelialueen pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen vähintään 20 % korttelialueen pinta-alasta on istutettava tai säilytettävä luonnonvaraisena. Q:\Tku\P157\P15726_NAANTALI_Luolalan_akm_Fingrid_\Työaineisto\01_OAS\P15726_NAANTALI_Fingrid ja Ålandskraft akm_oas_4.10.2011 tark. 12.12.2011.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 (7) MMA 141-P15726 Kaitaa 4.10.2011 tarkistettu 12.12.2011 Kuva 3. Ote Satama-Tupavuoren asemakaavasta, joka on vahvistettu 14.11.1985. Kaavamuutosalueen ohjeellinen rajaus on merkitty punaisella viivalla (kuva ei ole mittakaavassa). Suunnittelualueen pohjoisosassa on voimassa Luolalan asemakaava, jota nyt muutetaan. Luolalan asemakaavan muutettava osa on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-2) sekä suojaviheraluetta (EV), jolle sijoittuu maakaasuputkea varten varattu alueen osa (-k-). T-2 korttelialueella rakentamisen enimmäismäärä on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.50. Alueen rakennusten suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on merkitty kolme (III). Kuva 4. Ote Luolalan asemakaavasta, joka on vahvistettu 4.6.2007. Suunnittelualueen ohjeellinen rajaus on merkitty punaisella viivalla (kuva ei ole mittakaavassa). Q:\Tku\P157\P15726_NAANTALI_Luolalan_akm_Fingrid_\Työaineisto\01_OAS\P15726_NAANTALI_Fingrid ja Ålandskraft akm_oas_4.10.2011 tark. 12.12.2011.doc