Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus
Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu 2007 Suomi sijalla 4 (21 OECD-maata) Enemmistö suomalaislapsista ja nuorista voi hyvin Lapset-tutkimus (8-vuotiaita) Yli viidenneksellä runsaasti oireilua 10 15 % tarvitsisi arviota / hoitoa Mielenterveyden häiriöt yleistyvät nuoruudessa Noin kaksi kerta yleisempiä kuin lapsuudessa Jatkuvuus aikuisuuteen huomattavaa Monihäiriöisyys tavallista sekä lapsilla että nuorilla Varhaisempi alku, huonompi ennuste
Tyttöjen ja poikien hyvinvointi Sukupuolijakauma muuttuu nuoruusiässä Lapsuudessa poikien AHDH ja käyttäytymisen häiriöt Nuoruudessa tyttöjen ahdistuneisuushäiriöt ja masennus Tytöt Pojat Tytöillä masennusta kaksi kertaa enemmän 14 15 - vuotiaasta alkaen Tytöt profiloituvat psykiatrisissa hoitotilastoissa Tytöt koulu-uupuneempia Pojat yksinäisempiä kuin tytöt: Viisi % 10 11-vuotiaista pojista kokee vakavaa ja ahdistavaa yksinäisyyttä (Junttila, 2010) Pojat profiloituvat lastensuojelun tunnusluvuissa (kodin ulkopuolelle sijoitetut) Poikien koulupudokkuus
Perhe ja lapsen hyvinvointi Perheen rakenteiden ja toimintatapojen muutos Perhe instituutiona muuttunut Työelämän yhteensovittaminen Sosiaalisten tukiverkostojen oheneminen Lapsiperheiden taloudellinen asema Vanhemman mielenterveyden merkitys Vanhempien alkoholin/päihteiden käytön lisääntyminen (erityisesti naiset) Lastensuojelun piirissä olevat lapset Laitossijoitusten osuus kasvanut Kiireellisen huostaanoton osuus kasvanut Erityisesti nuoruusikäisten ikäryhmä! Vanhempien kanssa vietetyn ajan niukkuus lisää lasten pahoinvoinnin riskiä (Järventie) Itsenäistäminen liian varhain
Mitä lapset ja nuoret tarvitsevat kiinnittyäkseen kouluun? Opetussuunnitelman mahdollisuudet Toimintakulttuuri Yhteinen lähtökohta: aito kohtaaminen ja välittäminen yhteisön pelisäännöt (turvallisuuteen), sitoutuminen moniammatillisuuteen, yhteistyörakenteiden ja prosessien selkeys Lapsen tarpeiden näkökulmasta keskeistä: turvallisuus, kaverit, tulla kuulluksi, mahdollisuus oppia, tarvittava apu, ilo Kolmiportainen tuki Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki
Mitä lapset ja nuoret tarvitsevat kiinnittyäkseen kouluun? Kodin ja koulun välinen yhteistyö Vanhempien tuki Vanhemmuuden tukeminen kasvatuskumppanuuden hengessä Oppilashuolto Yksilöllistä ja yhteisöllistä tukea Henkilötietojen käsittely, salassapito ja luovuttaminen Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot? Lapsen hyvinvoinnin kannalta tarkoituksenmukaiset tiedot? Ajattelutavan ja toimintakulttuurin haaste: Lapsen etu ja perheen näkökulma Miten tietoa käytän?
Mitä lapset ja nuoret tarvitsevat kiinnittyäkseen kouluun? Moniammatillinen yhteistyö Yhteinen päämäärä Oma rooli ja identiteetti yhteistyössä Toisten työn tunteminen ja arvostus Luottamus ja hyvä vuorovaikutus Kyky löytää uusia toimintatapoja ja ymmärtää ratkaisujen seurauksia Toimintakulttuurien erot ja erilaisuuden kunnioittaminen
Oppilashuollon merkitys Hyvinvointi on oppimisen perusedellytys Oppilashuolto on koko kouluyhteisön tehtävä Varhainen tunnistaminen Opettajan rooli keskeinen Varhaiset vuodet Mitä voimme tehdä jo ennen kouluikää? Esiopetuksen oppilashuolto Huolenpidon ja tuen saatavuus ja oikea-aikaisuus Lapsen tarpeet lähtökohtana tukea mietittäessä Yhteisön / ryhmän tuki Oppilashuollon palvelut Koulun ulkopuolinen tuki
Oppilashuollon merkitys Hyvinvointi vaikuttaa koulumenestykseen Masennus / ahdistuneisuus > kognitiiviset / sosiaaliset taidot Käytöshäiriöt > hyvä kognitiivinen taso, heikko koulumenestys (poissaolot, yms.) Neuropsykiatriset häiriöt (ADHD, As) Riittävä tuki! Koulumenestyksen romahtaminen ja poissaolot usein indikaattoreita jostakin muusta Koulukiusaamisen ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen
Ihminen haluaa olla rakastettu Ihminen haluaa olla rakastettu, sen puuttuessa ihailtu, sen puuttuessa pelätty, sen puuttuessa ylenkatsottu ja inhottu. Ihminen haluaa herättää toisissa jonkinlaisia tunteita. Sielu jäätyy tyhjiössä ja haluaa yhteyttä toisiin hinnalla millä hyvänsä. Hjalmar Söderberg Doktor Glas, 1905
Man vill bli älskad Man vill bli älskad, i brist därpå beundrad, i brist därpå fruktad, i brist därpå avskydd och föraktad. Man vill inge människorna någon slags känsla. Själen ryser för tomrummet och vill kontakt till vad pris som helst. Hjalmar Söderberg Doktor Glas, 1905