0 6v. 7 12v v v v v. Yhteensä

Transkriptio

1 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään keskeiset käsitteet ja luodaan yleiskuva nuorten syrjäytymisestä. Nuoruus luokitellaan asianyhteyksistä riippuen hyvin erilaisin tavoin. Yhden käsityksen mukaan kaikki alle 18 vuotiaat ovat lapsia, toisessa tilanteessa kymmenvuotiasta kutsutaan varhaisnuoreksi. Sen paremmin lapsuuden vaihtumista nuoruuteen, kuin nuoruuden vaihtumista aikuisuuteen, ei voidakaan yleispätevästi paikantaa. Tässä suunnitelmassa määrittelyn lähtökohdaksi on otettu nuorisolaki, jonka mukaan kaikki alle 29 vuotiaat ovat lapsia tai nuoria. Alla olevasta taulukosta on nähtävissä tarkemmin miten tämä nuorten joukko Rovaniemellä jakaantuu. 0 6v. 7 12v v v v v. Yhteensä Nuoruuden tavoin myös syrjäytymiselle on olemassa useita määritelmiä. Tietyn asteisena syrjäytymisenä voidaan pitää jo päiväkodissa tapahtuvaa toverijoukon ulkopuolelle jäämistä tai koulussa ilmenevää syrjään vetäytymistä. Nuorten syrjäytymisprosessi voi käynnistyä ja/tai vahvistua myös nuoren jäädessä peruskoulun jälkeen ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle, koulutuksen keskeytyessä tai kun ammatillista koulutusta seuraakin työttömyys. Keväällä :sta Rovaniemellä peruskoulunsa päättäneestä nuoresta jäi syksyllä koulutuksen ulkopuolelle yhdeksän. Ammatillisen koulutuksen keskeytti koko Lapin läänissä lukuvuonna 06/07 10,9 % opiskelijoista eli 663 nuorta.

2 Keskeyttäneistä 36,5 % tosin siirtyi muualle opiskelemaan tai työelämään. Lappilaiset nuoret ovat Suomen syrjäytyneimpiä. Vuonna 2004 jopa 14 prosenttia vuotiaista nuorista jäi sekä opintojen että työelämän ulkopuolelle. Kun nuori ei opintojen jälkeen onnistu kiinnittymään yhteiskuntaan, seurauksena voi olla pitkäaikainen työttömyys, toimeentulotukiasiakkuus tai asunnottomuus sekä pahoinvointia ja elämänhallinnan menettäminen. Asunnottomuus on hyvin vaikeasti tilastoitavissa, mutta nuorten työttömyyttä ja jatkuvasti toimeentulotukea saavien määrää pystytään kuvaamaan oheisilla taulukoilla. Toistuvasti toimeentulotukea saavien joukko on todellisuudessa paljon suurempi kuin taulukossa, johon on laskettu vain tammimarraskuun välillä kaikkina yhtenätoista kuukautena toimeentulotukea saaneet asiakkaat. Vähintään viisi kuukautta toimeentulotukea saaneiden määrä onkin jo nelinkertainen taulukon lukuun verrattuna. Nuorten työttömyys Rovaniemellä Vuosi Työttömät Alle 25 v. joista alle 20 v

3 Kuukausittain toimeentulotukea saaneet välillä tammi marraskuu 2007 Ikäryhmä Asiakasmäära vuotiaat vuotiaat vuotiaat 29 Yhteensä RISKITEKIJÖIDEN TUNNISTAMINEN Varhaisella puuttumisella ja riskitekijöiden tunnistamisella tarkoitetaan yleisesti sitä, että erilaiset ongelmat havaitaan ja niihin yritetään löytää ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Usein lapsen ja nuoren pahoinvointi havaitaan jo varhain. Ensisijainen vastuu siihen reagoimisesta kuten muustakin kasvatuksesta kuuluu lapsen vanhemmille. Yhteiskunnan tehtävänä on tukea perhettä ongelmatilanteissa ja ennalta ehkäistä ongelmien syntymistä. Tukea on oltava saatavilla niille jotka sitä hakevat, mutta myös niille jotka eivät sitä itse osaa hakea. Vanhemmuuden tukeminen onkin tehokkainta tuen tarjoamista ja varhaista puuttumista. Samalla sillä lisätään perheen hyvinvointia kokonaisuudessaan. Nuorten pahoinvointiin liittyy usein vanhempien kyvyttömyys vastuulliseen vanhemmuuteen. Kyvyttömyyteen taas vaikuttavat monet tekijät, kuten vanhempien uupumus, päihteidenkäyttö tai taloudelliset ongelmat. Viime vuosina on lisäksi tapahtunut kasautuvaa huono osaisuuden syvenemistä, jossa pienellä joukolla on suuret ongelmat. Osittain taustalla on jo ylisukupolvista syrjäytymistä. Tämä ongelmien kasautuminen näkyy myös lastensuojelun ja lastenpsykiatrian palvelun kysynnän kasvuna.

4 Pahoinvointi näkyy myös poliisilaitoksen sosiaalityöntekijän työssä siten että työntekijälle ohjautuu vuodessa noin 150 alaikäistä asiakasta, mikä on puolet koko asiakasmäärästä. Tavallisesti lapsen ja vanhemmuuteen liittyvät ongelmat voidaan havaita esimerkiksi neuvolassa, päivähoidossa, esiopetuksessa ja koulussa. Osa ongelmista näyttäytyy vasta myöhemmin esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiselle. Peruskouluiässä tavataan terveydenhoitaja suunnitellusti joka toinen vuosi. Lääkärintarkastuksia on Rovaniemellä yksi koko peruskoulun aikana, kun valtakunnallisten suositusten mukaan niitä tulisi olla kolme. Yhdeksäsluokkalaisille tehdään lisäksi mielialakysely. Valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä pahoinvointioireet sekä huonot terveystottumukset kasautuvat noin joka kuudennelle. Tätä tukee myös arvio, jonka mukaan % nuorista kärsii nuoruusiän aikana sellaisesta, pitkäkestoisesta oireilusta, että he hyötyisivät hoidosta. Väestötutkimuksissa on arvioitu, että nuoruusikäisten vakavien masennuksen yhden vuoden aikainen esiintyvyys olisi n %. Erityisesti nuoruusikäisten masennuksella on lisäksi tyypillistä muiden psykiatristen häiriöiden esiintyminen samanaikaisesti. Nuorten mielenterveysongelmien määrää Rovaniemellä kuvaa hyvin yli 15 vuotiaille tarkoitettuun nuorten matalankynnyksen vastaanottoon mielenterveysyksikköön ohjattujen nuorten lukumäärä, joka oli huhti lokakuun välillä noin 150. Tietenkään edellä mainitut oireet eivät suoraan johda syrjäytymiseen, mutta yhdistettynä esimerkiksi oppimisvaikeuksiin tai muihin riskitekijöihin lisäävät ne tulevaa syrjäytymisriskiä ja kehitystä. Etenkin mikäli nuori ei saa ongelmiinsa apua. 3. NIVELVAIHEET Syrjäytymiseen liittyy, niin suuri joukko tekijöitä ja toimijoita, että niiden kaikkien huomioon ottaminen on käytännössä mahdotonta. Huomiota tulisi kiinnittää entistä enemmän syrjäytymisen ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, sekä tiedostaa nuoren elämään kuuluvat nivelvaiheet. Näitä ovat ainakin lapsen siirtyminen kotoa päiväkotiin,

5 päiväkodista kouluun, alaluokilta yläluokille, yläluokilta jatko opintoihin ja jatko opinnoista työelämään. Erityistä tukea tarvitsevien perheiden ja lapsien kohdalla yhteistyön merkitys korostuu. Erityisesti riskiolosuhteissa elävien lasten hyvinvoinnin turvaaminen vaatii moniammatillista yhteistyötä ja tarvittaessa lastensuojelun toimia, jotta voitaisiin ehkäistä huostaanottoja ja niiden tarpeeseen johtaneita kehityskulkuja. Koulussa toimii myös oppilashuoltoryhmä, joka hyödyntää eri alojen asiantuntemusta ja osaamista oppilaiden hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi. Tilanne muuttuu vaikeammaksi peruskoulun jälkeen nuoren aikuistuessa. Tällöin nuoren kontaktipinnat vähentyvät viranomaisiin, etenkin jos nuori ei siirry peruskoulusta suoraan jatkokoulutukseen tai jos aloitettu koulutus keskeytyy. Viranomainen vastuutahona siirtyy tällöin huomattavasti kauemmaksi. Erityisen ongelmallista tämä on alle 17 vuotiaiden kohdalla, joilla ei ole oikeutta esimerkiksi kaikkiin työvoimatoimiston tukitoimiin. Erityisesti tämä tilanne on huolestuttava niiden nuorten kohdalla, jossa vanhemmilla ei ole mahdollisuutta tai kykyä tukea nuorta hänen esimerkiksi keskeyttäessä opintonsa. Työvoimatoimiston tehtävänä on tukea nuorta tarjoamalla tälle yhteiskuntatakuun mukaisesti sopivaa työvoimapalvelua kolmen ensimmäinen työttömyyskuukauden kuluessa. Palvelutarpeen mukaan nuorelle on tarjottava työvoimapalveluita ja mikäli nuorella todetaan olevan työ tai toimintakykyyn liittyviä rajoituksia työvoimatoimiston on siinä tilanteessa pyrittävä huolehtimaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa siitä, että nuori saa tarvitsemansa palvelun. Erityisesti tässä korostuu yhteistyö kunnan sosiaali ja terveystoimen kanssa. Viranomaistahojen lisäksi merkittäviä toimijoita lasten kanssa ovat kolmas sektori ja seurakunta. Tavoitteellisen harrastustoiminnan on osoitettu edistävän lasten ja nuorten kasvua sekä ennaltaehkäisevän syrjäytymistä. Erityisen vaikuttavaa harrastustoimintaan osallistuminen on niille lapsille ja nuorille, joiden elämässä kasautuvat monet riskitekijät. Lisäksi harrastustoiminta yhdistää usein koko perhettä ja muodostaa vertaisryhmiä myös

6 aikuisille. Kunnan nuoriso ja liikuntatoimi tukeekin tätä kautta lasten ja nuorten osallisuutta sekä vanhempien kasvatustyötä. Yleisesti ottaen lasten ja nuorten osallisuus on yläluokkiin asti enimmäkseen muiden järjestämää toimintaa tai kuulemista. Esimerkkinä myöhemmin alkavasta oma aloitteisesta asioihin vaikuttamisesta on vuonna 2005 Rovaniemellä alkanut vuotiaiden nuorisovaltuustotoiminta. Nuorisovaltuuston kautta nuoret voivat ottaa kantaa tai tuoda esille juuri heidän ikäluokkaansa koskevia asioita. Sama vaikuttamisen mahdollisuus nuorella säilyy esimerkiksi hänelle tarjottavien työvoimatoimiston ja sosiaalitoimen järjestämien palveluiden kohdalla. JATKO Kuten on todettu, suunnitelmassa ei ole mahdollista luetella eri toimijoiden yksityiskohtaisia tavoitteita ja toimia, vaan niiden toteuttaminen ja kehittäminen jää pääasiassa kunkin toimijan itsensä vastuulle. Sen sijaan tässä yhteydessä on mahdollista pohtia miten varhainen puuttuminen käytännössä toteutetaan. Erityistä huomiota lienee syytä kiinnittää nivelvaiheen työhön sekä riskitekijöihin tunnistamiseen. Eri toimijoiden välisen nivelvaiheen (yhteis)työn purkaminen osiin voisi auttaa parhaiden käytäntöjen soveltamiseen myös yleisemmin. Lisäksi tulisi varmistaa, että nuorella ja vanhemmilla olisi aina tiedossa, mistä tukea on saatavilla. Kokonaan käsittelemättä on tässä vaiheessa jätetty projektien merkitys nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ja tiedon tuottajana. Projektien merkitystä ei voi vähätellä, mutta myöskään niiden kaikkien huomioiminen suunnitelman tiedon tuottajana ei ole ollut mahdollista. Samalla tavoin esimerkiksi tässä selvityksessä ei ole nostettu esiin niitä syrjäytymiseen liittyviä tekijöitä, joista on ollut tekeillä omia turvallisuussuunnitelmia. Esimerkiksi väkivaltarikollisuuden ehkäisyssä, huumeiden käytön ehkäisyssä ja sosiaalisen turvallisuuden osalta poliisin työn merkitys luultavasti tulee esille myös nuorten syrjäytymisen osalta.

7 Yksi olennainen osio jatkostyöskentelyssä olisi myös se että arvioitaisiin miten aikaisemmassa turvallisuussuunnitelmassa esille nostetut asiat ovat toteutuneet. Joidenkin aikaisemmassa suunnitelmassa sovittujen asioiden kohdalla positiiviset vaikutukset ovat todettavissa. Toimivana on pidetty esimerkiksi nuorten ohjeellisia kotiintuloaikoja.

8