Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Transkriptio

1 Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Tiina Ristikari 1

2 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Keskiössä nuorisotyöttömyys (EU), nuorten työkyvyttömyyseläkkeet, virallisista järjestelmistä kadonneet nuoret jne. On osa laajempaa vauraita länsimaita koskevaa ongelmaa, jossa uudet sukupolvet eivät enää löydä paikkaansa työmarkkinoilta ja yhteiskunnassa. Pahimmillaan nuoret eivät kiinnity mihinkään yhteiskunnan perusinstituutioon: työmarkkinoihin, perheinstituutioon tai yhteiskunnalliseen toimintaan Ristikari Tiina 2

3 Tilastolukuja syrjäytyneistä nuorista Tilastolukujen takana monta tarinaa, osalla kyse väliaikaisesta vaiheesta nuoruudessa. Arvio riippuu syrjäytymisen määritelmästä ja käytetystä mittarista: työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta (15-24 v.) virallisten rekisterien ulkopuolella olevaa nuorta alle 25-vuotiasta toimeentulotuella ilman työttömyysturvaa tai muuta sosiaaliturvaa Ristikari Tiina 3

4 Miksi syrjäytyminen on yleistynyt? Korkean elintason mahdollistanut teknologian ja tuottavuuden kehitys on nostanut kvalifikaatio-vaatimuksia koulutus- ja työmarkkinoilla sekä hävittänyt paljon avustavia töitä. Korkea työttömyys vaikeuttaa nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille sekä heikentää vanhempien kykyä tarjota hyvät kasvuolosuhteet lapsilleen. Aikuisuuteen astuvat nuoret kohtaavat koventuneet vaatimukset työmarkkinoilla, samalla kun lapsiperheiden pahoinvoinnin kasvun vuoksi osalla nuorista aikaisempaa huonommat lähtökohdat. Nuoren syrjäytyminen myös (aina) osin harjoitetun politiikan seurausta: tulonsiirtojärjestelmän kannustin- ja byrokratialoukut, palvelujärjestelmän aukot, koulutustarjonnan vastaamattomuus ym Ristikari TIina 4

5 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet, n lasta ja heidän vanhemmat Seurattu sikiökaudelta v. 2012/15 loppuun Yhdistetty lähes kaikki mahdolliset sosiaali- ja terveysrekisteri-, sekä väestörekisteritiedot Ristikari Tiina 5

6

7 Ikäluokka 1987 syntyneet, 25 vuotiaana 7

8 Ongelmat kasaantuvat 60 % 50 % Pojat 70 % vain peruskoulu keskiasteen tutkinto lukio tai korkeakoulututkinto 70 % 60 % 50 % Tytöt 40 % 40 % 30 % 30 % 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % 0 % psyk esh rikollisuutta tuomittu toimeen- Psyk esh rikollisuutta tuomittu toimeen- abortti tai lääke tulotukea tai lääke tulotukea Ristikari Tiina 8

9 Mielenterveysongelmien riskitekijöitä 70 % lapsella ei psykiatrista diagnoosia lapsella psykiatrinen diagnoosi 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % äiti alle 20 v avioero, vanhemman kuolema äidin raskaudenaikainen tupakointi lapsen sijoitus tai huostaanotto vanhemmilla vain peruskoulutus vanhemmat saaneet toimeentulotukea vanhemman psykiatrinen hoito OR 2,3 (2,0-2,7) 2,0 (1,9-2,1) 1,7 (1,6-1,9) 11,1 (10,1-12,2) 1,6 (1,5-1,8) 2,3 (2,1-2,4) 1,8 (1,7-1,9)

10 Vanhemman vakava sairaus lisää lasten psykiatrista erikoissairaanhoitoa 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% koko ikäluokasta äidillä syöpä isällä syöpä äidillä syöpä ja psyk esh isällä syöpä ja psyk esh äidillä syöpä ja isällä psyk esh isällä syöpä ja äidillä psyk esh Niemelä et al. Int J Cancer

11 Ongelmat siirtyvät ylisukupolvisesti 60% 50% Lapsella ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa Lapsella toimeentulotukea Lapsella psyk esh tai mt-lääke Lapsi tuomittu rikoksesta 40% 30% 20% 10% 0% koko ikäluokka vanhemmat saaneet toimeentulotukea vanhemmat vain peruskoulutettuja vanhemman psyk esh avioero vanhemman päihdeongelma 11

12 Vanhempien ongelmat lasten murheet 100% 90% 80% kaikki lapsella psyk esh, mt-lääke tai F-dg lapsella tuomio lapsella vain peruskoulu lapsella toimeentulotukea lapsella käytöshäiriödg lapsi sijoitettu kodin ulkopuolelle 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% vanh. toimeentulotukea vanh. psyk esh muu kuin ydinperhe 12

13 13

14 Vanhempien köyhyys altistaa pahoinvoinnille Lapsella Ei ttt 1 kk 2-6 kk 6 12 kk 1 2 v 2-5 v yli 5 v Vanhempien saama toimeentulotuki 14

15 Neet nuorten hyvinvointi

16 NEET nuorten hyvinvointi ikävuosittain 16

17 NEET status yhteydessä riskiin jäädä peruskoulun varaan 17

18 NEET status ja vanhempien hyvinvointi

19 60,0 % Lapsella työmarkkinatuki, 25 ikävuoteen mennessä 50,0 % 45,0 % 49,9 % 40,0 % 34,6 % 40,7 % 39,8 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Koko kohortti Koulupudokkuus Mielenterveys Toimeentulotuki Teiniäiti Vanhemmalla / Vanhempi

20 Työttömyyden kesto vanhemman toimeentulotuen mukaan

21 25 vuotiaiden vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden koulutusjakauma sukupuolittain 7% 6% 5% 4% 3% Nainen Mies 2% 1% 0% Peruaste Keskiaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste

22 Työttömyyden kesto koulutuksen mukaan, 25 ikävuoteen mennessä 70% 60% Vain peruskoulu 50% 40% Keskiaste tai alin korkea-aste 30% 20% Ylioppilastutkinto 10% 0% 0 päivää päivää päivää Yli 366 päivää Alempi korkeakoulututkinto

23 Peruspalveluiden ohentuminen kasvattanut erityispalveluiden tarvetta Lasten ja perheiden peruspalveluita karsittiin 1990-luvun laman aikana, mutta ei ole palautettu lamaa edeltävälle tasolle Lapsiperheiden kotipalvelut ajettiin alas Tehokas keino auttaa perheitä vanhempien kuormittuessa tai sairastuessa Kouluterveydenhuollon palvelut ohenivat Lapset, nuoret ja perheet haluaisivat saada avun tutussa ympäristössä Alueelliset erot ovat suuria Äitiys- ja lastenneuvoloiden palveluita vähennettiin Neuvolatoimintaa ja kouluterveydenhuoltoa säätelevän asetuksen vaikutus Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon henkilöstöresurssit eivät toteudu Peruspalveluiden ohennettua yhä useampi lapsi ja nuori ohjattu erityispalveluihin

24 Hyvinvointi eriytyy ja pahoinvointi kasautuu Erityistä tukea tarvitsevien nuorten määrä kasvanut Ongelmat peruspalveluissa (eivät vastaa tarpeita eivätkä suosituksia) Yhä useampi nuori ohjataan erityispalveluihin (erityisopetus, kodin ulkopuolelle sijoitukset, psyk esh lisääntyneet) Mielenterveyden häiriöt merkittävin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä Vain osa mielenterveyden häiriöistä kärsivistä aikuisista on hoidon piirissä Nuorten työllistymisen esteenä useita rakenteellisia tekijöitä, ei kyse työhaluttomuudesta Tilanne tänä päivänä 24

25 Jokainen lapsi tarvitsee siivet, joilla voittaa tuulet Perheiden hyvinvointi = lasten ja nuorten hyvinvointi Universaalit, tasa-arvoiset palvelut ja koulutus Ei ole yhtä syrjäytymisvaarassa olevien ryhmää, vaikeuksista huolimatta osa pärjää erinomaisesti Erityinen tuki tarvitseville Varhainen hyvinvoinnin tukeminen (pois varhaisesta puuttumisesta) Kasvuympäristöjen tuki, suojaavien tekijöiden vahvistaminen Vanhempien ongelmien periytymisen estäminen, lapset otettava huomioon aikuisten palveluissa Pois ongelma- ja yksilökeskeisestä ajattelusta - Ehkäisevän työn oltava laaja-alaista, keskityttävä kokonaisuuteen ja vastattava todellisiin tarpeisiin Tarvitaan tahtoa, asennemuutosta ja kumppaneita