popjöis:f?i~j.äli\!'j- -~ ULO~ÄÄ~i3~)!t~;~\STC I 2 1-01- 2016 I KUNTOARVIO '----.-- 1 Kuntoarvio 18.1.2016 Värtsiläntie 432 Värtsilä
KUNTOARVIO 2 SISÄLL YSLUETTELO 1. YLEISTIETOJA TARKASTUKSESTA 3 1.1 KIINTEISTÖN TUNNISTETIEDOT 3 1.2 TARKASTUSAJANKOHDAN ILMASTO-OLOSUHTEET.4 1.3 KÄYTETTÄVISSÄ OLLEET ASIAKIRJAT.4 1.4 RAJAUKSET KOHTEESSA 4 2. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA TALOSTA 5 3. YHTEENVETO HAVAINNOISTA 6 4. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT 6 5. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT 6 6. TARKASTUSMENETTELYSTÄ 6 7. TARKASTUKSESSA KÄYTETYT APUVÄLINEET 7 8.1 HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 7 9. TILAKOHTAINEN TARKASTUS 8 9.1 Perustukset, alapohja ja pihan kaadot 8 9.2 Ulkoseinät ja julkisivut... 10 9.3 Ikkunat ja ulko-ovet 10 9.4 Vesikatto ja yläpohja 11 9.5 MÄRKÄ- JA KOSTEAT TILAT 13 9.6 Muut sisätilat... 14 9.7 Lämmitys 21 9.8 Vesi- ja viemärilaitteet... 22 9.9 Ilmanvaihto 22 9.10 Sähköistys 23 9.11 Palovaroittimet 23 10. Kuvia kohteesta 24
KUNTOARVIO 3 1. YLEISTIETOJA TARKASTUKSESTA Kohde Värtsiläntie 432 Värtsilä Kohteen omistaja (t) Värtsiläntie 432 Värtsilä Tarkastuksen tilaaja (t) Jari Ruokolainen Kihlakunnanulosottomies Kuntotarkastuksen suorittaja Tmi Rakennuspalvelu Matti Rahunen Matti Rahunen Varstatie 1 82500 Kitee Gsm 0405825512 1.1 KIINTEISTÖN TUNNISTETIEDOT Talon kerrosala 335 m 2, saatu piirustuksista Talon huoneistoala 279 m 2 Talon tilavuus 1170 m 3 Rakennusvuosi. Rakennuksen ikä vuotta Käyttötarkoitus Kiinteistötunnus Hotelli/ravintola Sinilintu Tontti 8:59 Rakennusoikeus, kaava Asemakaava Kotikunta Tohmajärvi Tarkastuksen syy Kunnon selvitys Tarkastuspäivä 18.1.2016, klo 9.00 alkaen.
KUNTOARVIO 4 Tarkastajat Matti Rahunen, insinööri AMK 1.2 TARKASTUSAJANKOHDAN ILMASTO-OLOSUHTEET Säätila ulkona Pilvinen Ulkoilman suhteellinen kosteus RH% % RH Ulkoilman lämpötila T u1ko......... "C Ulkoilman kastepistelämpötila Tkp ulko «e Sisäilman suhteellinen kosteus RH% % RH Sisäilman lämpötila T sisä................ e Sisäilman kastepistelämpötila Tkp sisä e 1.3 KÄYTETTÄVISSÄ OLLEET ASIAKIRJAT Asemapiirustus 1:500 Julkisivut.. 1:50 Leikkaus 1:50 Pohja 1:50 Detaljit 1: 1.4 RAJAUKSET KOHTEESSA Salaojituksen olemassa olosta ei ole tietoa. Yläkerran keskellä olevan ullakkotilan kuntoa ei voitu tarkastaa kauttaaltaan. Vesikaton tarkastus tehty lapetikkailta käsin. Lunta oli katolla.
KUNTOARVIO 5 2. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA TALOSTA (Perustuvat suunnitelmista ja muista asiakirjoista, omistajalta tai käyttäjäitä ja tarkastuksessa saatuihin tietoihin). Perustamistapa Perusmuurit ja sokkelit Alapohjarakenteet Julkisivut Kattomuoto Vesikate Yläpohja Ulkoseinärakenne Väliseinärakenteet Teräsbetonianturat. Betoni, pinnoitettu karaattilevyllä Betonilaatta Maalattu lautaverhous Harjakatto Pelti kate Puurakenteinen Puurunko Puu Lämmitysjärjestelmä Suorasähkö, lisänä ilmalämpöpumppu Lämmöntuotto Ilmanvaihtojärjestelmä Kunnallistekniikka Sähkö Koneellinen Kunnallinen vesi- ja viemärijärjestelmä
KUNTOARVIO 6 3. YHTEENVETO HAVAINNOISTA Kellaritilan (aula, pukuhuone, pesuhuone, sauna ja varastotiloissa) lattiassa ja seinien alaosissa mitattiin kohonneita kosteusarvoja. Tarkemmin selostettu tilakohtaisessa osiossa. Ullakkotilassa päädyssä ylimmissä hirsikerroksissa lahovauriota. Keittiössä ja kabinetissa lattiassa mitattiin kohonneita kosteusarvoja. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä vaurioita ei tarkastusmenette- Iyllä voida poissulkea. Runkorakenteen kunnon selvittäminen vaatisi rakenteen avaamisen. 4. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. 5. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestikartoituksen tekeminen on kiinteistönomistajan vastuulla. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa. 6. TARKASTUSMENETTEL YST Ä Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin, sekä kohteen omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteesta mahdollisesti otettuihin valokuviin. Kuntotarkastus on suoritettu pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin kuntotarkastuksen suoritusohjeen mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Rakennetta rikkomattomalla menetelmällä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niitä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakennetta avaamalla ei voida saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Pintapuolisella tarkastuksella ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestel-
KUNTOARVIO 7 mien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa ja korjaustarvetta. Kuntoarvion yhteydessä kartoitetaan pintakosteuden tunnistimella (pintakosteusmittarit) kosteuseroja. Pintamittauksesta ei anneta mitään numeerisia arvoja vaan ilmoitetaan kosteuserot kuiviin vastaaviin rakenteisiin verrattuna. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. 7. TARKASTUKSESSA KÄYTETYT APUVÄLINEET Mittauskalusto, mittarit Pintakosteusmittaus Suhteellinen kosteus Lämpötila Puun kosteus (p-%) GANN Uni 1 VAISALA HMP 42, kalibroitu VAISALA HMP 42, kalibroitu Tramex Mittareita käytetään tarkastuksessa tarpeen mukaan. Muut apuvälineet Digitaalikamera, taskulamppu ja tarpeellinen määrä käsityökaluja esim. mittanauha, puukko, ruuvimeisseli yms. 8.1 HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Havainnot Raporttiin on kirjoitettu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositelluille toimenpiteille. Raportti on toteava ja ohjaa jatkotoimenpiteitä. Raportti ei ole työselitys. Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perustelut on kirjoitettu kursiivilla ja lihavalla tekstillä tilakohtaisen raportin yhteydessä.
KUNTOARVIO 8 9. TILAKOHTAINEN TARKASTUS 9.1 Perustukset, alapohja ja pihan kaadot Sokkelit ja pihan kaadot Sokkelirakenne on pinnoitettu kiviaineisella levyllä. Levyn alla on styroksilevy eristeenä. Kuva 1 sokkelin pinta Maanpinta viettää pääsääntöisesti rakennuksesta pois. Maanpinnan kallistusten tulisi täyttää kaikilla rakennuksen sivuilla kuva 2 vaatimukset Salaojitus ja sadevedet Salaojituksen olemassa olosta ei ole tietoa. Rakennuksen nurkilla ei ole salaojan tarkastuskaivoja. Sadevesien poistoon on kattovesikourut ja syöksy torvet. Syöksytorvien al- Ia ei ole kaivoja. Kuva 3
KUNTOARVIO 9 Syöksytorvien kiinnitykset alaosasta ovat rikkoutuneet. Kuva 4 Kouruissa on paikoin pinnoite irti ja kourut niiltä kohdin ovat ruosteessa. Kuva 5 Alapohjat Kattovesikourut ja syöksyt tulee puhdistaa keväisin ja syksyisin. Alapohjarakenne on osalla rakennusta kuvan mukainen. Kuva 6 Vanhan osan rakenteesta ei ole tietoa.
KUNTOARVIO 10 9.2 Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoseinät Ulkoseinät ovat puurakenteiset. Ulkoverhouksena on maalattu lauta. Julkisivu on maalattu uudestaan. Julkisivussa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita. 9.3 Ikkunat ja ulko-ovet Ikkunat ovat puu ikkunoita. Ikkunat ovat osittain uusittuja. Osittain ulkopokat ovat vanhat. Kuva 7 Vanhoissa ikkunoissa oleva kittaus on halkeillut. Kellarin ikkunasta puuttuu ikkunapelti. Kuva 8
KUNTOARVIO 11 9.4 Vesikatto ja yläpohja Kate Katteena on pelti. Vesikaton tarkastus tehtiin lapetikkailta käsin. Katteen tarkastus on puutteellinen lumen takia. Takapihalla olevan aumakaton ja seinän liitoskohdalla on katteen ja seinälle nostopeliin välissä iso rako. Kuva 9 Lumi pääsee väliin. Kuva 10 yleiskuva vesikatolta
KUNTOARVIO 12 Yläpohja Yläpohja on puurakenteinen. Katon kantavat rakenteet ovat paikalla tehtyjä. Aluskatetta ei ole. Ullakkotilassa toisessa päädyssä eristetilan yläpuolella olevassa hirsikerroksessa on lahovauriota. Kuva 11 Ullakkotilassa on myös ilmanvaihtokanavaa eristämättä. Kuva 12 Eristevahvuus kanavan ympärillä tulisi olla vähintään 100 mm paksuinen. Ilmanvaihtokoneesta lähtevien putkien eristyksestä ei ole tietoa. Putket ovat pelti sisällä. Kuva 13 Eristeiden päälle on päässyt lunta. Sulaessaan aiheuttaa ylimääräistä kosteus rasitusta
KUNTOARVIO 13 yläpohjaan. Takapihalla olevan terassin kattorakenteet ovat 50x1 00 tavarasta tehtyjä. Kuva 14 Talvella tulee huolehtia että katolle ei kerry lunta hyvin paljon. 9.5 MÄRKÄ- JA KOSTEAT TILAT Pesuhuone Pesuhuoneen lattia on laatoitettu ja seinät ovat myös laatoitetut. Pintakosteusmittauksessa havaittiin kohonneita kosteusarvoja lattiassa ja seinien alaosissa. Laattasaumoissa on rakoja. Pesuhuone kaipaa kunnostusta. Kuva 15 yleiskuva pesuhuoneesta
KUNTOARVIO 14 Sauna Saunan seinät ovat paneeliseinät. Lattia on laatoitettu. Pintakosteusmittauksessa saunassa mitattiin kohonneita kosteusarvoja lattiassa. Seinäpaneelit ovat tummuneet nurkista. Kuva 16 Sauna kaipaa kunnostamista. 9.6 Muut sisätilat Pukuhuone: Lattiapinnoitteena on laatoitus. Seinät ovat paneloituja. Lattiassa seinien laidassa ja seinien alaosissa mitattiin kohonneita kosteusarvoja. Kuva 17 pukuhuone Porraskäytävä Kellariin on betoniportaat. Portaikon alapäässä seinässä ja lattiassa mitattiin kohonneita kosteusarvoja.
KUNTOARVIO 15 Kuva 18 Varaajatila kellarissa: Varaajatilan lattiassa mitattiin kohonneita kosteusarvoja. Putkiliitos tiputtaa vettä lattialle. Kuva 19 Iv-konehuone: Iv-konehuone on yläkerrassa. Konehuoneen katosta puuttuu pala levyä sekä höyrynsulku. Kuva 20
KUNTOARVIO 16 Ilmanvaihtokanavien ympärillä myös höyrynsulku on puutteellinen. Kuva 21 Höyrynsulun puutokset aiheuttavat yläpohjaan ylimääräistä kosteusrasitusta. Keittiö: Lattiapinnoitteena on laatoitus. Laatoituksessa on halkeamia. Lattiassa mitattiin kohonneita kosteusarvoja lattiakaivon kupeella sekä kyl n kupeella lattiassa ja seinän alaosassa. Kuva 22 Seinän alaosassa on laattoja irti alustastaan.
KUNTOARVIO 17 Oviaukon yläpuolella on seinässä levy rikki. Kuva 23 Ravintola: Ravintolan puolella lattiapinnoitteena Kuva 24 on parketti. Paikoin parketti on kulunut. Pintakosteusmittauksessa ei havaittu normaalista poikkeavia kosteusarvoja. Lattiapinnoite kaipaa kunnostusta. Seinäpinnoitteena on puolipaneeli ja tapetti yläosassa. Seinäpinnoitteissa ei havaittu välitöntä kunnostustarvetta. Kabinetti: Lattiapinnoitteena on laminaatti ja seinissä on seinissä alaosissa on levy ja yläosassa tapetti. Kuva 25
KUNTOARVIO 18 Lattiassa mitattiin kohonneita kosteusarvoja keittiön puolella olevan kylmälaitteen kohdalla lattiassa. Paikoin laminaatin saum ovat nousseet koholie. Kuva 26 sei- Seinän kosteutta kyseiseltä kohdalta ei voitu mitata ilman levyn poistamista nästä. Seinän kosteus tulee tarkastaa. Makuuhuoneet: Makuuhuoneet sijaitsevat yläkerrassa. Lattiapinnoitteena on laminaatti ja seinissä on tapetti. Huone 2 seinässä on tapetti irti. Kuva 27
KUNTOARVIO 19 Kuva 28 yleiskuva huoneesta Kodinhoitohuone: Wc Kodinhoitohuone on kellarikerroksessa. Lattiapinnoitteena on muovi matto. Lattiassa mitattiin kohonneita kosteusarvoja. Yläkerrassa on kaksi wc:tä. Pinnoitteena on laatoitus. laattasaumoissa on rakoja. Oikean puoleisessa wc:n seinässä on laatat irti alustastaan lähes koko seinän alueella. Pintakosteusmittauksessa ei havaittu ylimääräistä kosteutta. Wc:n oven kynnys on halki. Kuva 29
KUNTOARVIO 20 Naisten wc alakerrassa: Lattia ja seinäpinnoitteena on laatoitus. Pintakosteusmittauksessa ei mitattu normaalista poikkeavia kosteusarvoja. Kuva 30 yleiskuva tilasta kupeella on laattoja irti alus- Miesten wc: Pinnoitteina on laatoitus. Wc-istuimen tastaan. Kuva 31 I Allaskaappi on pelti kaappi. Kalusteessa on ruostetta.
KUNTOARVIO 21 Eteinen: Lattiapinnoitteena Kuva 32 on laatoitus. Seinät ovat panee Iiseiniä. Lattia on painunut. Ulko-ovien edessä laattoja on irti. Kuva 33 9.7 Lämmitys Järjestelmä Suorasähkölämmitys. Lisänä on ilmalämpöpumppu. Lämmönjako tapahtuu kellarikerroksessa pesutiloissa ja pukuhuoneessa lattialämmityksellä, keskikerroksessa kattolämmityksellä ja yläkerrassa ja kellarikerroksen muissa tiloissa pattereilla.
KUNTOARVIO 22 9.8 Vesi- ja viemärilaitteet Rakennuksessa on kunnallinen vesi- ja viemärijärjestelmä. Omistajan kertoman mukaan keittiön viemärissä on silloin tällöin ongelmaa viemärin vetämisen suhteen. Yläkerrassa iv-huoneessa olevissa putkissa on pinnalla hapettumaa. Kuva 34 Vesi- ja viemäriputkiston tekninen käyttöikä on materiaalista ja olosuhteista riippuen noin 30-50 vuotta. Vesi- ja viemärikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20-25 vuotta. 9.9 Ilmanvaihto Järjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmä on koneellinen. Kone sijaitsee erillisessä huoneessa yläkerrassa. Kuva 35 iv-kone Ilmanvaihtokonehuoneen seinästä ulkopuolelta puuttuu tuulensuojalevytys.
KUNTOARVIO 23 Kellarikerroksen kanavassa on tuloilmalämmitin. Kuva 36 IV-kanavien puhdistus suositellaan tehtäväksi vähintään kymmenen vuoden välein. Poistoilmaventtiilit tulisi puhdistaa vuosittain. Ilmanvaihtokanavien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta 9.10Sähköistys Päävarokkeiden koko on 3x25 A. Sähköjärjestelmän tarkastusta suositellaan tehtäväksi 30 vuoden välein asuinrakennuksiin. Sähköjärjestelmän ja laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30-50 vuotta. 9.11 Palovaroittimet Palovaroittimia on rakennuksessa yläkerrassa jokaisessa huoneessa. Ravintola ja kapinetti tiloissa ei ollut palovaroittimia. Varoittimien toimintaa ei testattu. Varoittimen toiminta tulee testata kerran kuukaudessa. Varoittimen paristo tulee uusia kerran vuodessa (yhden vuoden paristo) tai kerran kymmenessä vuodessa (kymmenen vuoden paristo). Varoittim(i)en määrässä ja sijoituksessa tulee noudattaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) suositusohjeita. TMI RAKENNUSPALVELU MATTI RAHUNEN Kiteellä Matti Rahunen Rakennusinsinööri Puh. 040-5825512
KUNTOARVIO 24 10. Kuvia kohteesta Ilmalämpöpumppu Parvekeovi kaipaa kunnostusta
KUNTOARVIO 25 KKH:n patteri ruosteessa wc-tila kellarissa