Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalipsykologian valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2012 Kukin vastaus on arvioitu kokonaisuutena. Hyvä vastaus on loogisesti etenevä kokonaisuus, joka perustuu valintakoekirjassa ja aineistossa esitettyihin asioihin ja keskittyy tehtävän asettelun kannalta relevantteihin seikkoihin. Kysymyksen tai tehtävän asettelun kannalta epäoleellisten seikkojen esittelystä tai perustelemattomista tai huonosti perustelluista näkökohdista ei ole saanut pisteitä. Yksityiskohtaisemmat sisältöjä koskevat arviointiperiaatteet on esitetty seuraavassa. Kirjallisuuskoe Helkama K, Myllyniemi R, Liebkind K: Johdatus sosiaalipsykologiaan. (1999) 3. painos tai uudempi.(isbn 951-37-2407-7) eller på svenska Helkama K, Myllyniemi R, Liebkind K: Socialpsykologi - en introduktion. (2000). ISBN 91-47-04465-9 1. Kuvaile lyhyesti seuraavien teorioiden keskeiset olettamukset (3 p.) a) Johtajuuden kontingenssimalli (1,5 p.) - Ryhmätyöskentelyn tuloksellisuus riippuu johtajan motivaatiorakenteesta ja tilanteen hänelle antaman kontrollin yhteensopivuudesta. - Johtaja voi olla voittopuolisesti joko tehtäväsuuntautunut tai ihmissuhteisiin suuntautunut. - Yksilön johtajakäyttäytyminen riippuu hänen johtajuustyylistään (jota LPCpistemäärä kuvastaa) ja tilanteesta. - Tehtäväkeskeiset johtajat ovat tehokkaimpia tilanteessa, joka antaa heille hyvin suuret tai suhteellisen pienet kontrollimahdollisuudet, kun taas ihmissuhdekeskeiset johtajat ovat tehokkaimpia tilanteessa, jossa kontrollimahdollisuudet ovat kohtalaiset. - Kontrollimahdollisuuksiin vaikuttavat: johtajan ja jäsenten väliset suhteet, tehtävän rakenne ja johtajan asemaan liittyvä valta. - Kontrollimahdollisuudet ovat suuret silloin, kun johtajan ja alaisten väliset suhteet ovat hyvät, tehtävän rakenne on pitkälle jäsennelty ja johtaja pystyy asemansa puolesta vaikuttamaan alaisiinsa (tai vaihtoehtoisesti kontrollimahdollisuudet ovat heikot silloin, kun johtajan ja alaisten väliset suhteet ovat huonot, tehtävä on jäsentymätön ja johtajan asemaan liittyy vähän vaikutusmahdollisuuksia).
b) Schwartzin arvoteoria (1,5 p.) - Arvot voidaan luokitella sen mukaan, mitä yleisiä tarpeita ja päämääriä ne palvelevat. Arvokartan perusulottuvuudet ovat säilyttäminen-muutosvalmius ja itsensä korostaminen itsensä ylittäminen. - Arvot ovat sisällöllisesti universaaleja siten, että arvoja kuvaavilla sanoilla on suunnilleen sama merkitys eri kielissä ja kulttuureissa, niin että sama arvo sijoittuu kaikissa tai ainakin useimmissa kulttuureissa samaan arvoluokkaan. - Arvot ovat rakenteensa puolesta universaaleja siten, että arvoluokkien suhteet toisiinsa ovat kaikissa kulttuureissa samat, koska perustavanlaatuiset inhimilliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tarpeet ovat kaikissa kulttuureissa samat. - Hyväntahtoisuus, perinteet ja yhdenmukaisuus edustavat yhteisökeskeisiä arvoja, jotka takaavat yhteisöjen jatkuvuuden. - Itsenäisyys, virikkeisyys, mielihyvä, suoriutuminen ja valta ovat yksilön tavoitteisiin liittyvät arvot. - Turvallisuus ja universalismi ovat arvoalueina sekatyyppejä, ne sisältävät sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä tavoitteita. 2. a) Määrittele henkilökohtainen ja julkinen minätietoisuus ja kerro lyhyesti niiden syntyehdot ja ilmeneminen. (4 p.) - Minätietoisuus eli tilanteesta toiseen vaihteleva tietoisuus itsestä ja minäkäsityksestä voidaan jakaa henkilökohtaiseen ja julkiseen minätietoisuuteen. - Henkilökohtaisella minätietoisuudella tarkoitetaan tarkkaavaisuuden kohdistumista oman minän sisäisiin puoliin, esimerkiksi ajatuksiin, tunteisiin tai arvoihin. - Julkisella minätietoisuudella tarkoitetaan ihmisen tietoisuutta minuutensa julkisesta puolesta, esimerkiksi ulkonäöstä. - Taipumus henkilökohtaiseen ja julkiseen minätietoisuuteen vaihtelee tilanteiden mukaan ja henkilöstä toiseen - Ulkoiset tarkkaavaisuuden kohteet, nimettömyys, ryhmän yhtenäisyys ja tunnistamattomuus voivat johtaa alentuneeseen henkilökohtaiseen minätietoisuuteen eli epäyksilöllistymiseen. - Alentuneesta henkilökohtaisesta minätietoisuudesta voi seurata alentunutta itsekontrollia, itselle asetettujen vaatimusten unohtamista, herkkyyttä emotionaalisille vihjeille, suunnittelemattomuutta sekä impulsiivisuutta. - Tunnistamattomuus ja vähäinen vastuullisuus voivat johtaa alentuneeseen julkiseen minätietoisuuteen - Alentuneesta julkisesta minätietoisuudesta voi seurata estottomuutta ja normien rikkomista. - Julkisesti minätietoiset eivät ole erityisen tietoisia sisäisistä tunteistaan. - Henkilökohtaisesti minätietoisten on havaittu olevan johdonmukaisempia asenteissaan ja käyttäytymisessään kuin julkisesti minätietoisten, sillä he toimivat enemmän sen
mukaan, mitä itse pitävät oikeana, kuin sen mukaan, mitä tilanne näyttää vaativan. - Henkilökohtaisesti minätietoiset ovat esimerkiksi vähemmän muotitietoisia, taitamattomampia ennustamaan toisten reaktioita, yhteistyökyvyttömämpiä sekä alttiimpia ottamaan vastuuta onnettomuuksien sattuessa kuin julkisesti minätietoiset. - Kun ihminen tulee erityisen tietoiseksi itsestään, hän usein alkaa pohtia omaa riittävyyttään ja suoriutumisen tasoa. - Minätietoisuuden lisääntyessä osa minäskeemaa aktivoituu. Minäskeeman aktivoituessa minän arviointi on väistämätöntä. - Minätietoisuuden lisääntyessä omaksuttuja normeja ja sääntöjä pyritään noudattamaan tarkemmin. - Julkisesti minätietoiset välittävät enemmän siitä, mitä muut heistä ajattelevat ja ovat herkempiä muiden arvostelulle kuin henkilökohtaisesti minätietoiset ihmiset. - Julkinen minätietoisuus on välttämätön mutta ei riittävä ehto itsensä valvomiselle. b) Kuvaile lyhyesti ryhmäajattelun syndrooman sisältö, siihen vaikuttavat tekijät ja sen seuraukset. (4 p.) - Lähtötekijöinä ryhmäajattelun syntymiseen vaikuttaa ulkoinen paine. - Ryhmään syntyy usein omaa kantaansa voimakkaasti ajava johtaja. - Ryhmään muodostuu voimakas kiinteys. - Ryhmä eristäytyy. - Ryhmäajatteluun kuuluu haavoittumattomuuden illuusio. - Ryhmäajatteluun kuuluu ryhmän moraalisuuden illuusio. - Ryhmäajatteluun kuuluu stereotyyppinen näkemys ulkoryhmistä. - Ryhmäajatteluun kuuluu itsesensuuri. - Ryhmäajatteluun kuuluu mielipidevartijat. - Ryhmäajattelusta seuraa se, että vaihtoehtoja ei tarkastella riittävästi. - Ryhmäajattelusta seuraa se, että tavoitteita ei tarkastella riittävästi. - Ryhmäajattelusta seuraa se, että valitun vaihtoehdon riskejä ei tutkita. - Ryhmäajattelusta seuraa heikko tiedonhaku. - Ryhmäajattelusta seuraa informaation harhainen valikointi. - Ryhmäajattelusta seuraa se, että vaihtoehtoja ei arvioida uudelleen. - Ryhmäajattelusta seuraa se, että varasuunnitelmat jätetään tekemättä.
3. Kirjoita valintakoekirjan perusteella essee aiheesta, tieto sosiaalipsykologian tutkimuskohteena. (7 p.) Esseen tehtävän antona oli tarkastella tietoa sosiaalipsykologian tutkimuskohteena. Tehtävän tarkoituksena ei siis ollut tarkastella sosiaalipsykologista tietoa tai tiedon tuottamista eli niitä menetelmiä, joilla sosiaalipsykologista tietoa tuotetaan. Tämän tieteellisen tiedon tuottamisen käsittelemisestä on kuitenkin voinut saada pisteitä 0-3, koska tutkimusmenetelmien tarkastelu liittyy aiheeseen vaikka ei vastaa suoraan kysymyksen asetteluun. Tieto ja sosiaalisuuden yleiset selitysmallit - Sosiaalisen vaihdon teorian mukaan ihmiset hakeutuvat sosiaaliseen vuorovaikutukseen vaihtaakseen erilaisia asioita ja hyötyäkseen tässä vaihdossa. Tieto on yksi sosiaalisen vaihdon resurssi. - Sosiaalisen vaihdon resurssina tieto on abstrakti ja yleisluotoinen resurssi, joka on vaihdettavissa helposti rahaan ja arvonantoon. - Sosiaalisen vertailunteorian mukaan maailma on jaettavissa objektiivisesti arvioitavaan maailmaan ja ns. sosiaaliseen todellisuuteen. Yksilöt haluavat sosiaalisesta todellisuudesta pätevää tietoa ja tämä suuntaa heidät sosiaaliseen vuorovaikutukseen, jossa olennaista on käsitysten keskinäinen vertailu. - Tietoa itsestämme saamme testaamalla kykyjämme ja vertailemalla itseämme toisiin ihmisiin. Tieto, sosialisaatio ja sosiaalinen kehitys - Sosialisaatio on tapahtumasarja tai prosessi jonka kuluessa ihminen oppii ne tiedot, säännöt, käsitykset ja asenteet, jotka mahdollistavat yhteiskunnan jäsenenä toimimisen. - Perinteinen näkökulma on korostanut tämän kulttuurin siirron yksisuuntaisuutta mutta uudempi näkökulma korostaa lapsen ja nuoren omaa aktiivista panosta sosialisaatiossa, joka nähdään vuorovaikutuksena sosiaalistuvan yksilön ja sosialisaatioagenttien välillä. - Sosiaalisen oppimisen teorian mukaan kehittyvä yksilö voi oppia erilaisia tietoja ja taitoja havaitsemalla toisten toimintaa. - Yksilö käyttää neljänlaista tietoa muodostaessaan käsitystä pystyvyydestään: tiedot aikaisemmista suorituksista, sijaiskokemukset, sanallinen vaikuttaminen ja fyysiset ja tunnereaktiot. - Kognitiivisen kehityksen teoriat korostavat kolmea seikkaa: eri-ikäisten ajattelussa on laadullisia eroja, kehitys merkitsee lisääntyvää eriytymistä, kehitys merkitsee myös aikaisemmin erillisten osien integroitumista johdonmukaisiksi kokonaisuuksiksi. - Sosiaalinen merkintä, sosio-kognitiivinen konflikti ja kognitiivinen konflikti kognitiivisessa kehityksessä. - Tukipuiden rakentaminen osana tietojen oppimista.
- Lähikehityksen vyöhyke osana tietojen oppimista. - Eräs sosialisaation tulos on viisaus, josta voidaan erottaa neljä eri puolta. Kolme ensimmäistä viisauden puolta kytkeytyvät tietoon ja sitä kautta koulutukseen. Sen sijaan viisauden neljäs puoli on koulutuksesta riippumaton. - Sosiomoraalisen ymmärryksen kehittymistä kuvaavat roolinottokyvyn ja moraalisen arvostelukyvyn vaiheteoriat sekä oikeudenmukaisten ratkaisujen löytäminen. - Tiedon luonteen ja tiedon rajojen ymmärtämisen kehitystä on tarkasteltu 7-vaiheisen mallin avulla, jossa tieto ymmärretään ensin absoluuttiseksi ja varmaksi, myöhemmin korostetaan sen tilannesidonnaisuutta ja suhteellisuutta ja lopulta päädytään jäsentyneeseen käsitykseen tiedon rakentumisesta kriittisen tutkimuksen ja olemassa olevan aineiston todistusaineiston synteesin kautta. - Viisautta käytännön elämän asiantuntemuksena voidaan mitata seuraavien asioiden avulla: tosiasioita koskevan tiedon runsaus, menettelytapoja koskevan tiedon runsaus, elämänkaaren tilannesidonnaisuuden taju, relativismi ja tilanteen epävarmuuden käsittäminen ja käsittelystrategioiden tiedostaminen. Sosiaalinen kognitio - Sosiaalista maailmaa koskeva tietomme on varastoitunut mieleemme skeemoiksi, jotka ohjaavat havaitsemista, muistamista ja päättelyä. - Skripti. - Meillä on taipumus vääristää muistissamme tapahtumasarjat skriptin mukaisiksi. - Toisaalta muistamme myös skriptin kanssa ristiriidassa olevat yksityiskohdat, mitä on selitetty ns. nimilapun liittämisellä. - Stereotypia.. - Minää koskeva skeema. - Illusorinen korrelaatio. - Prototyyppi. - Skeeman viriämiseen vaikuttavat tilannevihjeet, äskettäinen kokemus, pysyvät henkilökohtaiset konstruktiot sekä mieliala. - Usean riittävän syyn skeema. - Merkityksen vähentämisen periaate. - Usean välttämättömän syyn skeema. - Augmentaatioperiaate. - Kovariaatio- eli yhteisvaihtelumallin mukaan voimme käyttää yhdenmukaisuustietoa, johdonmukaisuustietoa ja erottuvuutta koskevaa tietoa tehdessämme sisäisiä ja ulkoisia attribuutioita. - Attribuution peruserhe. - Toimijan ja tarkkailijan ero. - Oman edun attribuutiovääristymä. - Sisäryhmää suosiva vääristymä. - Yksimielisyysharha. - Joukkoharha.
- Kuviteltu ylemmyys. - Edellisyysvaikutus. - Implisiittinen persoonallisuusteoria. Tieto, emootiot ja sosiaalinen käyttäytyminen - Kognitiivinen emootiotulkinnan mukaan emootiot perustuvat aina kognitiiviseen arviointiin eli tunne-elämykset syntyvät tilannetta koskevista havainnoista ja niitä koskevista päätelmistä. - Yleinen maailmaa ja sen toimintaperiaatteita koskeva tietoa vaikuttaa siihen millaisia tunteita tilanteessa viriää. - Kognitiivinen dissonanssi. Tieto, asenteet ja sosiaaliset representaatiot - Sosiaaliset representaatiot ja arkitieto. - Sosiaaliset representaatiot ja tieteellisen tiedon suodattuminen arkiajatteluun. - Asenteen saatavuus vaikuttaa asenteen ja toiminnan väliseen yhteyteen ja asenteen kohdetta koskeva tietomäärä on asenteen saatavuuteen vaikuttava tekijä. - Itsensähavaitsemisen teoria. - Väärinattribuutio. - Myöhäisvaikutus. - ELM ja keskeinen suostuttelureitti. - ELM ja perifeerinen suostuttelureitti. Tieto ja sosiaalinen vuorovaikutus - Focault n mukaan tieto on se versio tapahtumista, joka on saanut totuuden leiman. - Tiedon ja vallan yhteen kietoutuminen. - Tiedon arkeologia. - Viestintäverkot. - Tieto ja johtajuus. - Tieto ja oikeudenmukaisuuden periaatteet. - Konformisuus ja informaatiovaikutus. - Konformisuus ja tiedollinen riippuvuus ryhmästä. - Heikko tiedon haku ja tiedon harhainen valikointi ryhmäajattelun seurauksina. Tieto, ryhmien väliset suhteet ja sosiaalinen identiteetti - Ennakkoluuloisuus perustuu osittain tietämättömyyteen, joten tähdättäessä ennakkoluulojen vähentämiseen lapsille voidaan opettaa syrjinnän moraalisia seurauksia tai eri ryhmiä koskevia tosiasioita. - Tiedon lisäämiseen liittyy kuitenkin se ongelma, että lapset voivat saada erisuuntaista tietoa eri lähteistä. -
Tiedontuottamisen menetelmät sosiaalipsykologiassa (0-3 pistettä) - Tiedon yleistäminen. - Laboratoriokoe. - Tiedon luotettavuus. - Kenttäkoe. - Kokeellinen simulaatio. - Korrelatiivinen tutkimus. - Kvasikokeellinen tutkimus. - Survey. - Rakenteenkuvaus. - Muutoksen tutkimus. - Tapaustutkimus. - Dokumenttien ja tekstien tutkimus. - Toimintatutkimus. - Tutkimuksen etiikka. 4. Kuvaa lyhyesti artikkelissa esitetyn tutkimuksen tavoitteet, käytetyt menetelmät sekä tulokset ja tee ehdotuksia tutkimuksen parantamiseksi. Tutkimuksen tavoitteet (0-1 p.): - Tutkimuksen kohteena ollut mainos oli herättänyt arkikeskusteluissa ristiriitaisia tunteita ja julkisessa keskustelussa esiin oli päässyt ainoastaan mainonnan ja tasaarvojuridiikan asiantuntijoiden yksipuoliset näkemykset. Näistä syistä johtuen haluttiin selvittää mainoksen herättämiä, mahdollisesti moninaisempia, mielikuvia ihmisten arkiajattelussa. - Yhtäältä tutkimuksessa pyrittiin saamaan selville mainoksen herättämät mahdollisimman spontaanit assosiaatiot ja mielikuvat. - Toisaalta tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, kuinka helposti tarjottu tulkintakehys muuttaa vastaajien mielikuvat tulkintakehyksen mukaiseksi. - Yleisempänä tarkoituksen oli mainoksen herättämiä mielikuvia tutkimalla selvittää yhteisössä suotavan ja epäsuotavan, loukkaavan ja ei-loukkaava rajoja. Menetelmät (0-2 p.): - Tutkimuksen perusjoukko oli kirjoittajien mukaan valistuneiden maallikoiden joukko. - Tutkimuksen otoksen muodostivat 42 sosiaalipsykologian kurssille osallistunutta opiskelijaa. - Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen aineisto kerättiin esittämällä osallistujille mainoskuva ja pyytämällä heitä kirjoittamaan ylös materiaalin synnyttämät assosiaatiot ja mielikuvat
- Tutkimuksen toisessa vaiheessa osallistujien assosiaatioihin ja mielikuviin pyrittiin vaikuttamaan (manipulaatio) tarjoamalla osallistujille tulkintakehystä ja heitä pyydettiin kirjoittamaan mahdolliset uudet mielikuvat ja assosiaatiot. - Aineisto analysoitiin ensin sisällön analyysin menetelmällä luokittelemalla havaintoja ja laskemalla kuhunkin luokkaan sisältyvien havaintojen määrä. - Aineiston havaintoja jäsentävä rakenne analysoitiin korrespondenssianalyysillä. - Luokitellulle aineistolle tehtiin myös klusterianalyysi, jolla pyrittiin tarkentamaan vastauksista muodostuvaa kokonaiskuvaa. - Aineistoa analysoitiin myös vertaamalla tutkimuksen ensimmäisen osan havaintoja toisen osan havaintoihin. Tulokset (0-2 p.): - Sisällön analyysin perusteella assosiaatiot luokiteltiin 16:sta (15 + muu) sisällön mukaiseen luokkaan. - Korrespondenssianalyysi tuotti kaksi aineiston rakennetta havainnollistavaa ulottuvuutta: ensimmäinen ulottuvuus erotteli luotoon liittyvät assosiaatiot muista assosiaatioista ja toinen ulottuvuus erotteli myönteiset kauneusarviot muista assosiaatioista. - Klusterianalyysi tuotti viisi klusteria, jotka sijoitettiin korrespondenssianalyysin tuottamalle kahden ulottuvuuden varaan rakentuneeseen assosioaatioluokkakartastoon. - Ensimmäisen ja toisen vaiheen havaintojen vertailu osoitti, että tutkimuksen toisen osan aineistossa oli enemmän riistoon ja väkivaltaan sekä loukkaavuuteen liittyviä havaintoja kuin ensimmäisen osan aineistossa. - Tarjotun tulkintakehyksen mukaisten havaintojen lisääntymisen oletettiin osoittavan, että tarjotulla tulkintakehyksellä oli vaikutusta mielikuviin. - Toisaalta toisen vaiheen aineistossa oli enemmän myös ei-loukkaavaksi luokiteltavia havaintoja kuin ensimmäisessä osassa. - Koska toisen vaiheen aineistosta löytyi myös tarjotun tulkintakehyksen vastaisia havaintoja, voidaan olettaa, että tulkintakehys ei toiminut varsinaisena vastaajien ajatusten johdattelijana. - Verrattaessa tuloksia käytyyn julkiseen keskusteluun voitiin todeta, että julkisesti mainoksesta oli keskusteltu varsin yksipuolisesti. Ehdotuksia tutkimuksen parantamiseksi (ehdotusten tulee olla perusteltuja ehdotuksia juuri tämän tutkimuksen parantamiseksi eikä pelkkä tutkimuksen puutteiden toteaminen tai eri kysymyksiin vastaavan tutkimuksen kehittely riitä)(0-1 p.): - Ensimmäisen ja toisen vastauskierroksen assosiaatiot eivät olleet suoraan verrannollisia, koska yksilötasolla aineistot eivät olleet yhdistettävissä. Jotta tarjotun tukintakehyksen vaikutuksista olisi saatu luotettavampaa tietoa, aineistot olisi tullut voida yhdistää esim. tunnisteen avulla toisiinsa myös yksilötasolla.
- Jotta tulkintakehyksen vaikutuksista olisi saatu luotettavampaa tietoa, olisi tarvittu kokeellinen asetelma, jossa henkilöt olisi valittu satunnaistamalla koeryhmään ja kontrolliryhmään. Kontrolliryhmälle ei olisi tarjota tulkintakehystä mutta koeryhmälle kyllä (manipulaatio). - Aineiston pienuus ei sallinut mainoksen loukkaavaksi ja toisaalta ei loukkaavaksi kokeneiden mielikuvien tarkastelua erikseen. Tämä olisi tarjonnut kuitenkin mielenkiintoista lisäinformaatiota, jonka selvittämiseen olisi tarvittu isompi aineisto. - Aineiston epätasainen sukupuolijakauma teki sukupuolen mukaiset tarkastelut mahdottomiksi. Miesten ja naisten vertailu olisi kuitenkin saattanut tarjonnut mielenkiintoista lisäinformaatiota, jonka selvittämiseen olisi tarvittu isompi aineisto, jossa tasaisempi sukupuolijakauma. - Virikemateriaalina esitetyn kuvan mahdollinen epätarkkuus on voinut vaikuttaa mielikuviin, joten luotettavamman tuloksen saamiseksi olisi tullut näyttää tarkempi kuva tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi alkuperäinen video. - Tutkimuksen perusjoukkona oli valistuneiden maallikoiden joukko, johon tutkimuksen tulokset tulisi voida yleistää. Voidaan kuitenkin esittää epäilys, että sosiaalipsykologian opetusohjelman mukaisen kurssin opiskelijat ovat valikoitunutta joukkoa, joten olisi tarvittu edustavampi otos. - Tutkimustilanteessa tutkijat ja tutkittavat tunsivat toisensa, joten tilanteessa on saattanut vaikuttaa arviointiarkuus, joka lisää taipumusta vastata sosiaalisesti suotavalla tavalla. Sosiaalista suotavuutta olisi voinut mitata tai painottaa voimakkaammin vastaajien anonymiteettiä esim. estämällä käsialan tunnistettavuus. - Koska tutkijat olivat aineiston keruussa paikalla, vihjepiirteiden vaikutus tuloksiin on mahdollinen. Vihje piirteiden vaikutusta olisi voitu estää sillä, että aineiston olisi kerännyt kolmas osapuoli. - Ulkoista validiteettia olisi voitu parantaa tutkimalla myös alkuperäisaineistosta eroavia ryhmiä tai käytetty alkuperäisestä poikkeavaa manipulaatiota. 5. Tarkastele artikkelissa kuvattua mainosta yhtäältä sosiaalisten representaatioiden ja toisaalta asenteiden tutkimuksen kohteena. (6 p.) Sosiaaliset representaatiot (0-2 p.): - Sosiaaliset representaatiot ovat arvojen, ajatusten ja käytäntöjen järjestelmiä. - Sosiaalisten representaatioiden tehtävänä on luoda järjestystä, jonka avulla yksilöt voivat suunnistaa aineellisessa maailmassa ja hallita sitä. - Toiseksi sosiaaliset representaatiot helpottavat yhteisön jäsenten keskinäistä viestintää tarjoamalla heille koodin, jota käyttäen he voivat nimetä ja luokitella maailman eri puolia ja ryhmänsä historiaa. - Sosiaaliset representaatiot liittyvät arkitietoomme ja ne viittaavat sellaisiin arkitietomme puoliin, joista esim. asenteiden kielellä ei ole luontevaa puhua.
- Sosiaalisilla representaatioilla oletetaan olevan figuratiivinen ydin, kuvallisessa tai metaforisessa muodossa muistiin tallentunut osa. - Figuratiivisia ytimiä on usein selvitetty vapaiden assosiaatioiden menetelmällä. - Sosiaalisten representaatioiden teoria sisältää olettamuksen kahdesta perusprosessista, joista toinen on objektivointi. Objektivoinnissa tuntemattomat ja abstraktit käsitteet ja ajatukset muuntuvat konkreettisiksi arkirealiteeteiksi. - Toinen perusprosessi on ankkurointi, joka viittaa tuntemattomien, outojen kohteiden nimeämiseen ja luokitteluun siten, että nämä kohteet rinnastetaan ennestään tuttuihin kategorioihin. Mainos sosiaalisten representaatioiden tutkimuksen kohteena (0-1 p.): - Aineistossa esitetyssä tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaalista representaatiota siitä, mikä on suotavaa/epäsuotavaa, hyväksyttävää/ei-hyväksyttävää. - Mainoksen herättämien assosiaatioiden selvittäminen toi näkyväksi niitä erilaisia arvoja, ajatuksia ja käytäntöjen järjestelmiä, joita tutkittavien mielessä on ja miten nämä ovat kietoutuneet yhteen ja ohjaavat esitetyn kuvamateriaalin tulkintaa. - Artikkelissa todettiin, että sukupuolen tasa-arvon loukkaamattomuus ankkuroituu meillä naisen paljaisiin rintoihin. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että vaikka kuvassa ei näkynytkään naisen rintoja, se nähtiin loikkaavana ja yhdistettiin riistoon ja väkivaltaan. Tämä viittaa siihen, että sukupuolten tai etnisten ryhmien välisen tasaarvon loukkaamattomuus voi ankkuroitua myös muihin asioihin, kuten esim. kyyryssä oleva nainen. - Jos lähestytään kuvaa kahvipapuna, voidaan ajatella, että kahvipapu kuvastaa kahvikulttuuriin liittyvän sosiaalisen representaation figuratiivista ydintä. Mainoksen suunnittelijat ovat siksi halunneet tuoda esiin juuri kahvipavun. Asenteet (0-2 p.): - Asenne on johonkin sosiaalisesti merkitykselliseen kohteeseen liittyvä kokonaisvaltainen myönteinen tai kielteinen suhtautumistapa. - Asenteen voidaan nähdä käsittävän myös tunteen, ajatuksen ja toiminnan. - Asenteet ovat perinteisempi ja teknologisempi tapa lähestyä käsitteellisesti niitä ongelmia, joihin sosiaalisten representaatioiden teoria kohdistaa mielenkiintonsa. - Koska asenteiden kohteet ovat sosiaalisen maailmamme sosiaalisesti konstruoituja ilmiöitä, asenteet opitaan. - Asenteiden muodostumisessa on kuitenkin mukana myös muita prosesseja kuten pelkkä tuttuus tai asenteen kohteen omistaminen. - Asenteita voidaan mitata laatimalla joukko asenteen kohdetta koskevia väittämiä ja pyytämällä vastaajia arvioimaan väittämiä Likert-asteikolla. - Asenteita voidaan mitata myös semanttisen erottelulla, jossa vastaajia pyydetään adjektiiviparien avulla ilmaisemaan, kuinka hyvin adjektiivit kuvaavat asenteen kohdetta.
- Ihmisillä on taipumus vastata sosiaalisesti suotavalla tavalla, jos he tietävät asenteitansa mitattavan. Sosiaalisen suotavuuden vaikutuksen vähentämiseksi, asenteita mitataan myös erilaisilla epäsuorilla mitoilla. Mainos asenteiden tutkimuksen kohteena (0-1 p.): - Asenneväittämillä voitaisiin tutkia henkilöiden mainosta kohtaan tuntemien asenteiden myönteisyyttä ja kielteisyyttä. - Semanttista erottelua käyttäen voitaisiin tutkia henkilöiden mainokseen kohdistamien asenteiden sisältöjä. - Henkilöiden asenteita mainosta kohtaan voitaisiin tutkia hienovaraisemmin esimerkiksi tarkkailemalla ihmisten reaktioita katumainoksiin. - Mainoksen tuottamien assosiaatioiden voidaan tulkita kertovan myös ennakkoluuloisten asenteiden tiedostamisesta tai niihin liittyvästä ulkoryhmän dehumanisoinnista: musta nainen yhdistetään mainoksessa kahvipapuun. 6. Tarkastele artikkelin ja valintakoekirjassa esitetyn pohjalta, miksi mainosten herättämiä assosiaatioita on tärkeä tutkia. (6 p.) - Mainosten synnyttämiä assosiaatioita tutkimalla voidaan saada tietoa mm. asenteista, arvoista, sosiaalisista representaatioista ja tunteista. - Sosiaaliset representaatiot, asenteet, arvot ja tunteet vaikuttavat käyttäytymiseemme. - Assosiaatioita tutkimalla saadaan selville myös mielikuvamaailman moninaisuus, joka on tärkeä ottaa huomioon arvioitaessa mainosten hyväksyttävyyttä. - Assosiaatiota tutkimalla voidaan saada tietoa myös siitä herättääkö mainos toivottuja mielikuvia. - Mainokset mallioppimisen välineinä. - Mainokset havaitsemalla oppimisen välineinä. - Mainokset stereotypioiden vahvistajina ja ylläpitäjinä. - Mainokset ennakkoluulojen vahvistajina ja ylläpitäjinä. - Mainosten stereotyyppiset mielikuvat ja vaikutukset stereotypioiden kohteisiin. - Mainokset rasististen asenteiden vahvistajina ja ylläpitäjinä. - Mainoksissa ilmenevä symbolinen rasismi. - Mainokset seksististen asenteiden vahvistajina ja ylläpitäjinä. - Media sosialisaatioagenttina. - Mediaväkivallan vaikutus aggressiivisuuteen virittämällä aggressiivisia ajatuksia ja tunteita. - Mediaväkivallan vaikutus aggressiivisuuteen tarjoamalla uusia aggressiivisia toimintatapoja. - Mediaväkivallan vaikutus aggressiivisuuteen heikentämällä aggressiota hillitseviä estoja. - Mediaväkivallan vaikutus aggressiivisuuteen turruttamalla uhrien kärsimyksiin.
- Mainosten suostutteleva viestinä, ELM ja perifeerinen reitti. - Mainosten suostutteleva viestintä, ELM ja keskeinen reitti. - Sosiaalinen vertailu ja käsitykset hyväksyttävästä ja suotavasta. - Mainosten luomat odotukset ja vaikutukset itsetuntoon. - Berkowitzin assosiaatioverkkomalli. - Eletyn ja älyllisen ideologian ristiriita. - Mainokset normien ylläpitäjinä ja luojina.