Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Transkriptio

1 Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

2 Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio

3 Kehitys Biologiset muutokset Sosiaaliset muutokset Käyttäytymismuutokset Itsehallinta ja itsekontrolli Sosiaaliset suhteet Fyysinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö

4 1. Käyttäytymisen analysointi Käyttäytymisen analysointi pitää sisällään henkilön käyttäytymismuotojen ja ongelmien luokittelun liikakäyttäytymiseen, käyttäytymispuutokseen ja myönteiseen käyttäytymiseen. Käyttäytymistä arvioitaessa pyritään arvioimaan käyttäytymisen voimakkuus (frekvenssi, määrä), intensiteetti (subjektiivisesti arvioitu voima) ja kesto

5 Arvioidaan myös, millaisten tilannetekijöiden läsnä ollessa käyttäytyminen esiintyy herkimmin

6 Liikakäyttäytyminen Käyttäytymismuoto luokitellaan liikakäyttäytymiseen, jossa sillä on Liian korkea frekvenssi tai Liian korkea intensiteetti tai Liian pitkä kestävyys tai Käyttäytyminen esiintyy tilanteissa, joissa sen ei pitäisi esiintyä

7 Käyttäytymispuute Käyttäytymismuoto luokitellaan käyttäytymispuutteeksi, jos sillä ei ole Tarpeeksi korkeaa frekvenssiä tai Tarpeeksi intensiteettiä tai Tarpeeksi kestävyyttä tai Käyttäytyminen ei esiinny tilanteissa, joissa sen esiintymistä odotetaan

8 Myönteinen käyttäytyminen Kun selvitetään henkilön (ongelma)käyttäytymistä, pitää aina muistaa selvittää myös se, mitä hän on oppinut ja mitä hän taitaa (vahvuudet). Pyritään selvittämään, mitä henkilö osaa tehdä itsenäisesti tai avustettuna; onko erityisiä taitoja tai kykyjä Huom! Ongelmakäyttäytymiseen vaikuttaessa voidaan hyödyntää myönteisiä valmiuksia ja käyttäytymisen muotoja

9 2. Tilanteen analysointi Ongelmalliseksi koettu tai ei-toivottu käyttäytyminen tarvitsee säilyäkseen vahvistusta ympäristöstä Jos pyritään muuttamaan käyttäytymistä pysyvästi, tarvitaan ympäristöolosuhteita, jotka eivät vahvista vanhaa ei-toivottua käyttäytymistä

10 a) Onko ongelmallinen käyttäytyminen liikakäyttäytymistä vai käyttäytymispuute? b) Ketkä reagoivat kyseessä olevaan käyttäytymiseen? Kuka pitää käyttäytymisestä? Kuka haluaa selvittää käyttäytymisongelman? c) Mitä seurauksia ongelmasta on itselle ja ympäristölle? Mitä seurauksia olisi ongelman häviämisestä?

11 d) Missä tilanteissa ongelmalliseksi arvioitu käyttäytyminen esiintyy? e) Mitä henkilö saavuttaisi (voittaisi), jos käyttäytyminen jatkuisi? Mitä voittaisi, jos käyttäytyminen muuttuisi? Mitä myönteisiä tai kielteisiä seurauksia tulisi muille, jos ongelmakäyttäytyminen muuttuisi? Miten elämä jatkuisi, jos toimenpiteet epäonnistuisivat?

12 f) Mitä uusia ongelmia ongelman häviäminen toisi mukanaan? g) Onko henkilö yksin (esim. käyttäytymisellään) riittävä informaationlähde ongelmakäyttäytymisen muuttamiseen tarvittavan intervention laatimisessa?

13 3. Motivaation analysointi a) Millaiset vahvistajat (ylläpitävät tai lisäävät käyttäytymistä) ovat vaikuttavimpia myönteisessä tai kielteisessä käyttäytymisessä: a) esim. sympatia, ystävyys, kiitollisuus, älylliset haasteet, sosiaalinen arvostus jne. b) Kuinka usein toistuvia ja säännöllisiä vahvistajat ovat? Missä tilanteissa vahvistajat toimivat?

14 c) Missä tilanteissa vahvistajat erityisesti saavat aikaan odotetun ja tavoitteen mukaisen käyttäytymisen esiintymisen? d) Ovatko henkilön omat toiminnat ja puheet tavoitteista yhtäpitäviä muiden arvioiden kanssa? Onko tällä vaikutusta ongelmanratkaisuun? e) Kenellä on suurin kontrolli ja vaikutusvalta henkilöön?

15 f) Voiko henkilö itse tai hänen lähipiirinsä nähdä vahvistuksen merkityksen käyttäytymisessä vai pidetäänkö sitä nk. Kontrolloimattomana tekijänä (sattuma, kohtalo, tuuri jne)? g) Mitkä asiat ovat pelottavia ja kielteisiä nyt ja mahdollisesti myös tulevaisuudessa?

16 h) Merkitseekö ongelmakäyttäytymisen poistuminen tyydytyksestä (palkkio, arvostus, mielihyvä jne.) tinkimistä? i) Mitä vahvistavia tapahtumia (seurauksien kautta motivoivia) voidaan käyttää uusien käyttäytymismuotojen opettamisessa? Miten järjestetään myönteisiä seurauksia käyttäytymisestä kielteisten seurauksien sijaan?

17 4. Kehityksen analysointi Biologiset muutokset Miten biologiset olosuhteet voisivat vaikuttaa muutoksen onnistumiseen? Sosiaaliset muutokset Asenteet, luonne Ympäristön asenne Onnettomat olosuhteet Esiintyykö ei-toivottua käyttäytymistä vain tietyissä olosuhteissa?

18 Käyttäytymismuutokset Oliko käyttäytyminen ongelmallista jo kauan ennen interventiota? Jos oli, mitkä käyttäytymismuodot poikkesivat normaaleista? Vaikuttaako ympäristö käyttäytymismuutoksiin? Onko ongelmana ei-toivotun käyttäytymisen ilmestyminen vai frekvenssin jne. kohoaminen Ovatko käyttäytymismuutokset suhteessa kontaktiin joidenkin merkityksellisten ryhmien tai henkilöiden kanssa? Voidaanko ongelmakäyttäytyminen jäljittää johonkin ympäristön malliin?

19 5. Itsekontrollin analyysi Henkilön valmiudet itsehillintään, itsehallintaan ja kontrolliin pitää selvittää ongelmakäyttäytymisen analysoinnin yhteydessä Missä tilanteissa ongelmakäyttäytymisen kontrollointi on mahdollista? Onko ongelmakäyttäytymisellä kielteisiä seurauksia? Ovatko seuraukset vähentäneet ongelmakäyttäytymistä? Vaikutukset itsekontrolliin?

20 Onko henkilöllä jonkinlaista itsekontrollia? Onko itsekontrollille todisteita? Miten henkilön toiveet ja käyttäytyminen ovat sopusoinnussa keskenään? Mitkä olosuhteet, henkilöt tai vahvistajat pyrkivät muuttamaan henkilön itsehallintaa ja kontrollia? Missä laajuudessa itsekontrollia voi hyödyntää ongelmanratkaisussa?

21 6. Sosiaalisten suhteiden analysointi Sosiaaliset suhteet ja verkostot muodostavat puitteet käyttäytymiselle. Näin ollen sosiaalisten suhteiden analysointi on erittäin tärkeää laajaalaisessa käyttäytymisen analyysissä Vrt. työpaikkatilanteet

22 a) Ketkä ovat merkityksellisimmät henkilöt nykyisessä ympäristössä? Ketä henkilöä tai ryhmää kohti henkilö osoittaa eniten reagointitaipumusta? Kuka helpottaa uuden käyttäytymismallin esiintymistä? Voidaanko sos suhteita luokitella jotenkin? b) Minkä vahvistajien kautta henkilöt vaikuttavat toisiinsa? Onko merkkejä siitä, milloin positiivinen vahvistus lakkaa tai käyttäytymistä voimistavat vahvistajat astuvat voimaan?

23 c) Mitä henkilö odottaa tai näyttäisi odottavan muilta ympäristössään? d) Mitä toiset henkilöt odottavat häneltä? Onko henkilön ja muiden odotukset yhdenmukaiset? e) Millä tavoin vaikuttavat henkilöt voisivat osallistua ongelmakäyttäytymisen muuttamiseen?

24 7. Sosio-kulttuurisen ympäristön analysointi a) Mitä normeja henkilön ympäristössä on koskien niitä käyttäytymismuotoja, joita halutaan muuttaa? b) Ovatko normit yhteneväisiä kaikissa henkilön toimintaympäristöissä? c) Mitä sellaisia rajoituksia henkilölle asetetaan, jotka vähentävät hänen mahdollisuuksiaan saada jatkuvaa myönteistä palautetta?

25 d) Mille osalle henkilön ympäristöä ongelmakäyttäytyminen on hankalin / hyväksyttävin? Voidaanko ristiriitainen ympäristö poistaa? e) Pidetäänkö henkilön ympäristössä psykologisia ongelmanratkaisumenetelmiä sopivina? Tukeeko ympäristö asenteiden ja arvojen muutoksia, kun niitä tarvitaan ongelmien poistamiseen?