OSAAMISEN ARVIOINTI. Petri Haltia

Transkriptio

1 OSAAMISEN ARVIOINTI Petri Haltia

2 Miksi osaamista arvioidaan? Oppimisen ohjaamiseksi Opiskelijan (päättö)arviointi tulevaa toimintaa ajatellen Koulutusjärjestelmän/opetuksen arvioimiseksi ja kehittämiseksi (Boud (1995): Opiskelijat voivat onnistua välttelemään huonoa opetusta, mutta eivät jos haluavat valmistua - huonoa arviointia ja sen vaikutuksia. )

3 Mihin suoritusta verrataan? Opiskelijan aiempaan osaamisen, lähtötilanteeseen (edistymisen arviointi) Toisten opiskelijoiden tai muun joukon suorituksiin (normiperusteinen arviointi) Arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin (kriteeriperusteinen, tavoitesuhteinen arviointi)

4 OSAAMISPERUSTAINEN ARVIOINTI Lähtökohtia Osaaminen on yksittäisiä tietoja tai taitoja laajempi kokonaisuus, arviointi kohdistuu tähän kokonaisuuteen (vaikka osaamisen osittaminen voi olla eri vaiheissa tarpeen) Osaaminen on enemmän kuin muistamista tai tietämistä, osaamisen arvioinnin tulee olla muuta kuin näiden toteamista Osaaminen asettuu aina johonkin kontekstiin, osaamisvaatimukset johdetaan tästä kontekstista Tavoitteena oleva osaaminen tulee määritellä ja kuvata Eri osapuolten yhteinen ymmärrys osaamisesta ja sen arvioinnista keskeistä Osaamisen osoittamistapojen tulee olla merkityksellisiä ja järkeviä osaamisen kontekstissa Osaamista voidaan arvioida riippumatta siitä, missä se on hankittu Arvioitava osallistuu osaamisen osoittamisen tapojen ja arvioinnin suunnitteluun

5 Osaamisperustainen arviointi korkeakouluissa Epäilyksiä, haasteita ja vastauksia Osaamisen/asiantuntijuuden määritelmiä lukuisia, ei yhtä oikeaa, määrittely epämääräistä; määritelmän tärkeää yhteinen ymmärrys ja näkemys opettajien, työelämän, opiskelijoiden ja muiden asianomaisten tahojen kesken Reduktionismi, behaviorismi, tiukat standardit, pelkistää osaamisen erillisistä tehtävistä suoriutumiseksi ja näiden suorittamisen arvioinniksi soveltuvuus asiantuntijaosaamisen arviointiin; riippuu siitä, miten osaaminen määritellään, monipuolisia osaamisen osoittamis- ja arviointitapoja voi ja tulee käyttää Tiedon merkityksen aliarviointi; riippuu taas siitä, miten osaaminen määritellään ja arvioidaan Nostaa arvioinnin keskiöön, oppimistakin tärkeämmäksi; aito huolenaihe? Työlästä, kallista ja hankalaa; kustannus-hyötysuhde huomioitava

6 ARVIOINNIN HAASTEENA ASIANTUNTIJUUS, ASIANTUNTIJATYÖ: Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014, 4 Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä; 2) valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä; 3) edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen 4) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Vastaava YAMK-tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista, viimeksi mainitussa vielä Asiantuntemus osoitetaan tavalla, joka määritellään ammattikorkeakoululain 11 a :n 3 momentissa säädetyssä sopimusmenettelyssä.

7 Asiantuntijuus ilmenee hyvin organisoituneeseen ja käyttökelpoiseen tietämykseen perustuvana taitona ratkaista ongelmia tehokkaalla ja korkeatasoisella tavalla. Se on teoreettisesta tiedosta, käytännöllisestä tiedosta, toiminnan säätelyä koskevasta tiedosta ja sosiokulttuurisesta tiedosta muodostunut integroitunut kokonaisuus. Asiantuntijatyö on luonteeltaan kollektiivista ja verkostoitunutta. Asiantuntijuus on aina tiedonalakohtaista; se perustuu taitoihin ja pätevyyksiin, joita kyseisellä toiminta-alueella tapahtunut harjoittelu on tuottanut (Palonen ja Hakkarainen 2011). Luotettava ja validi arviointi varmistaa, että erikoistumiskoulutukset ovat sitä mitä lupaavat: korkeakoulututkinnon jo suorittaneiden ja työkokemustakin hankkineiden ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia. Arvioinnilla on myös monissa tutkimuksissa todettu voimakas opettamista ja oppimista suuntaava vaikutus (ks. esim. Baartman ym. 2006; Haltia 2011). Näin määrittämällä miten asiantuntemus erikoistumiskoulutuksissa osoitetaan, määritellään pitkälle myös mitä tavoiteltava asiantuntemus on ja mitä kohti siis opiskellaan ja opitaan. (Haltia 2017, 13)

8 Osaamisen arviointiin dikotomioista luopumalla Teoria käytäntö Ajattelu - tekeminen Tietopuolinen käytännöllinen Suunnittelu toteutus Koulutus työssä oppiminen

9 ARVIOINNIN LAATU Validiteetti ja reliabiliteetti: - validiteetti, arvioidaan mitä on tarkoituskin, arvioinnin perusteella tehtävät päätelmät ovat oikeita - Arvioinnin tulokset ovat johdonmukaisia, eivät vaihtele satunnaisten tekijöiden (aika, paikka, arvioija) vaikutuksesta Baartman ym. 2006: vertailtavuus, hyväksyttävyys, läpinäkyvyys, päätösten toistettavuus, reiluus, soveltuvuus itsearviointiin, merkityksellisyys, kognitiivinen moninaisuus ja autenttisuus; myös koulutukselliset seuraukset sekä kustannukset ja tehokkuus Arvioinnin soveltuvuus tarkoitukseensa! Laadun kriteerien painotus arvioinnin tarkoituksen mukaan

10 Kysymyksiä/vaiheita osaamisen arviointia suunniteltaessa: Osaaminen on kokonaisuus, miten se sellaisena käsitteellisesti määritellään, sen luonne ja ulottuvuudet? Miten ja millaiseen muotoon tavoitteena oleva osaaminen kuvataan Miten arviointikriteerit johdetaan niin, että myös ne ovat osaamiseen ja sen käyttöön nähden autenttisia ja relevantteja? Vaatimustasojen tulisi olla järkeviä suhteessa arviointi- ja päätöksentekoprosessin tarkoitukseen; rajojen tulisi kuvata tarkoitettua eroa eri tasojen välillä Millaisia osaamisen osoittamistapoja ja arviointimenetelmiä kyseessä olevan osaamisen kohdalla voidaan soveltaa? Millaista arviointiympäristöä tavoitellun osaamisen osoittaminen ja arviointi edellyttää? Ketkä ovat päteviä arvioimaan kyseistä osaamista?

11 Arviointimenetelmien valinta Arviointimenetelmiä ja menettelytapoja on paljon: kirjalliset ja suulliset testit ja kokeet, itsearviointi (kertovat menetelmät), havainnointi, näytöt ja näytteet, simulaatiot, portfoliot... Valitun menetelmän sovelluttava kyseessä olevan osaamisen arviointiin Menetelmän sovelluttava kyseessä olevalle henkilölle, menetelmät edellyttävät mm. erilaista osallistumisen ja osallisuuden astetta arvioitavalta Suositeltavinta useanlaisten menetelmien käyttäminen Yhden menetelmän ei tarvitse täyttää kaikkia laatukriteerejä, kokonaisuus ratkaisee