Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Transkriptio

1 Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön erittely (1973) Sisällönanalyysi yleisnimitys, sisällön erittely viittaa määrälliseen analyysiin? Esim. Tuomi & Sarajärvi: Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (2002) Mediatutkimuksessa SA perinteisesti = sisällön erittely Vrt. Krippendorf: Content Analysis (second edition) 2004 Herkman: Sisällön erittely Sisällön erittely Pietilä (1976, 4): sisällön erittely on joukko menettelytapoja, joita käyttäen dokumenttien sisällöistä voidaan tehdä havaintoja ja kerätä tietoja tieteellisiä pelisääntöjä noudattaen. Järjestelmällisyys, kvantifiointi Kuvailu-päätelmät-selittäminen Herkman: Sisällön erittely

2 Sisällön erittelyn historiaa Karl Erik Rosengren (1981): kirkkotekstien ja virsien jäsentäminen 1800-luvulla MCR (Mass Communication Research) luvuilla: positivismi, mitattavuus Pietilä: positivismin ja kontekstualismin välissä Klaus Krippendorff (1981, 21): Sisällön erittely on tutkimusmenetelmä, jolla kerätystä tiedosta eli datasta tehdään toistettavissa olevia ja tieteellisesti päteviä eli valideja päätelmiä tuon tiedon kontekstista. Sisällön erittelyssä usein mukana laadullisia ulottuvuuksia! Herkman: Sisällön erittely Tutkimuksen pätevyys ja luotettavuus Validiteetti (validity) = pätevyys, perusteltavuus Kuinka hyvin valittu tutkimusmenetelmä ja aineisto vastaavat tutkimusongelmaan ja -kysymyksiin? 1) Sisäinen validiteetti (aineisto, menetelmät) 2) Ulkoinen validiteetti ( suhde todellisuuteen, tutkimuksen tekeminen, selittäminen) Reliabiliteetti (reliability) = luotettavuus Tutkimustulosten säännönmukaisuus, eisattumanvaraisuus Tutkimustulosten toistettavuus: 1) Arvioitsijoiden välillä (luokittelu) 2) Tutkimuskertojen välillä (aika) Herkman: Sisällön erittely Aineisto Pietilä (1976, 7): dokumentilla tarkoitetaan niitä inhimillisen toiminnan tai käyttäytymisen tuotteita, joita voidaan pitää luonteeltaan esittävinä. Tekstit (Krippendorff 2004): merkitykset, symbolinen Esim. asiakirjat, haastatteluaineistot, media-aineistot Myös kuvat tms. visuaaliset aineistot! Perusjoukko - otos Herkman: Sisällön erittely

3 Otanta 1) Satunnaisotanta 2) Ositettu otanta 3) Systemaattinen eli tasavälinen otanta 4) Edellisten yhdistelmät Tavoitteena otoksen edustavuus Seppänen 2005: Tutkijan on aina pystyttävä sanomaan, missä hänen tulkintansa pätevät ja millä tavoin. Jos tutkimuskysymykseen liittyviä koodausyksiköitä on tekstissä vain vähän, täytyy otoskokoa kasvattaa (Krippendorff 2004, 122). Herkman: Sisällön erittely Havaintoyksiköt Havaintoyksikkö = yksikkö, johon liittyvänä tiedot tutkittavista ilmiöistä merkitään muistiin ja/tai johon liittyvinä niitä jatkossa käsitellään (Pietilä, 102) Esim. lehti, juttu, uutinen, pääkirjoitus, kuva Perusjoukon tai aineiston perusyksikkö Havaintoyksikköjen määrä = Herkman: Sisällön erittely Luokitus- eli koodausyksikkö Luokitusyksikkö = se osa havaintoyksikköä, jonka perusteella havaintoyksikkö saa tietyn muuttujan arvon (Seppänen 2005) Koodataan numeerisessa muodossa Koodausyksikkö kertoo sen, mihin jokaisessa havaintoyksikössä kiinnitetään huomiota muuttujan arvoa koodattaessa. (Seppänen 2005) Esim. se osa juttukokonaisuutta, lehden kantta tai kuvaa, jonka perusteella muuttujaluokittelut tehdään Herkman: Sisällön erittely

4 Muuttuja Mikä tahansa määrällisesti tai laadullisesti vaihteleva suure, joka saa koodauksessa jonkin arvon Laatueroasteikko: havainnot luokitellaan eri luokkiin sen perusteella, miten ne eroavat toisistaan Sisällön erittelyssä yleisin Vrt. järjestysasteikko: aseta ilmiöt tärkeysjärjestykseen Vrt. välimatka-asteikko: esim. skaalat 1-5 Enemmän käytössä kyselytutkimuksissa (survey) Voisiko käyttää sisällön erittelyssä? Herkman: Sisällön erittely Luokittelurunko Luokittelurunko = luettelo tutkimuksen kaikista muuttujista (Pietilä, 129) Eräänlaiset luokitteluohjeet: luokitteluopas ja koodikirja Tiedot muuttujista kerätään ja siirretään havaintomatriisiin Esim. presidentinvaalien 2006 media-aineistojen analyysi (Herkman) Herkman: Sisällön erittely Esimerkki 1: lööppien sukupuolikuvaus Herkman: Kriittinen mediakasvatus (2007, 96) Sukupuoli iltapäivälehtien lööppikuvituksessa Lehti Kuvien lkm = Miesten lkm* aisten lkm* Mies/miehiä pääkuvassa** ainen/naisia pääkuvassa** Mies eroottinen ainen eroottinen Iltalehti Ilta- Sano mat *) Kaikki kuvissa esiintyneet mies- tai naishahmot. **) Kuvien (ei siis kuvassa näkyvien henkilöiden) lukumäärä. Herkman: Sisällön erittely

5 Esimerkki 2: Sisällön erittely tapausanalyysin paikantajana Seppänen: Visuaalinen kulttuuri (2005, ). Luonnon biodiversiteettiä käsittelevien lehtijuttujen kuvat Kuvatyyppi Kuvan aihe Luontokuvan aihe Valokuva 38 Graafi 5 Piirros 1 Muu kuva 2 Yhteensä 46 Luonto 15 Luonto ja ihminen 10 Ihminen 11 Muut 2 Yhteensä 38 Laji 8 Tuhottu laji 3 Koskematon luonto 2 Kulttuurimaisema 2 Yhteensä 15 Herkman: Sisällön erittely Sisällön erittelyn mahdollisuudet ja rajoitteet Hyvä taustatiedon ja jäsennyksen tuottamisessa Suuret linjat ja yleiskuva: vertaileva tutkimus Huono yksityiskohtien havaitsemiseen HUOM! Tärkeää voi olla myös se, mikä nousee harvoin esille aineistossa tai on jätetty siitä kokonaan pois! HUOM! Sisällön erittely on myös tulkintaa ja todellisuuden usein väkivaltaista luokittelua Tärkeää on tehdä näkyväksi luokittelun periaatteet ja analyysin kulku: rajaukset, validiteetti ja reliabiliteetti Sisällön erittelyllä ei päästä hyvin käsiksi median tuotantoon, vastaanottoon tai käyttöön: kyse on mediaanalyysista Herkman: Sisällön erittely Kirjallisuutta Veikko Pietilä: Sisällön erittely (1976) Klaus Krippendorff: Content Analysis. An Introduction to Its Methodology (1981) Toinen uudistettu painos 2004 Karl-Erik Rosengren: Advances in Content Analysis (1981) Robert P. Weber: Basic Content Analysis (1990) Janne Seppänen: Visuaalinen kulttuuri. Teoriaa ja metodeja mediakuvan tulkitsijalle, luku 5 (2005) Herkman: Sisällön erittely