Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien

Transkriptio

1 Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien avulla Pirjo Harjanne Vieraiden kielten opetuksen tutkimuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos, Helsingin yliopisto

2 Skeema alunperin Kantin filosofinen käsite kognitiivisen psykologian ydinkäsitteitä tietorakenne, joka edustaa yleisiä muistiin varastoituneita käsitteitä ja käsitteen osien välisiä suhteita; yksilön yksityinen teoria todellisuudesta (Rumelhart 1984) Pirjo Harjanne 2

3 Skeemateoria (Bartlett 1932/1995) tieto tallentuu muistiin jäsentyneinä kokonaisuuksina, hierarkkisina tietorakenteina eli kognitiivisina skeemoina, joissa kognitiivisiin aineksiin on liittyneenä myös emotionaaliset ainekset uuden tiedon oppiminen jäsentyy aikaisemman tiedon perustalle Pirjo Harjanne 3

4 Skeema yksittäiset tiedonpalat eivät voi olla olemassa muistissa sellaisenaan, vaan niiden täytyy olla integroituneena jäsentyneeseen ja laajempaan edustukseen (Nassaji 2002) Pirjo Harjanne 4

5 Skeema laaja,kompleksinen tietorakennne, jotka edustaa tietoamme esineistä, tilanteista, kertomuksista, tapahtumista, toiminnoista ja ihmisistä auttaa organisoimaan ja prosessoimaan tehokkaasti vaativia tietoalueita (Anderson 1980) Pirjo Harjanne 5

6 skriptin käsite kuvaa toimintojen ja tapahtumien (esim. ravintolassa käynti, tarina) stereotyyppistä rakennetta edustavia skeemoja (Schank & Abelson1977) Pirjo Harjanne 6

7 Skeemateoria (Bartlett 1932/1995) tieto tallentuu muistiin sellaisena kuin se on tulkittu tiedon muistihaku helpottuu ratkaisevasti, jos tieto on organisoitu systemaattisesti, hierarkkisesti ja rikkaasti tilannesidonnaisia merkittäviä kielen viestinnällisessä ymmärtämisessä ja viestinnällisessä tuottamisessa Pirjo Harjanne 7

8 Skeemateorian sovellus dialogin/kertomuksen/asiatekstin eri vaiheet voidaan esittää esim. hierarkkisena skeemana, story grammar- puukuvaimena tai kiekkona, jossa vieraalla kielellä tuotettavat asiat kuvavihjeinä/tavoitekielisinä tai äidinkielisinä sanavihjeinä oppilas laatii itse puukuvaimen /kiekon/ skeeman äidinkielisin tukisanoin/kuvin vieraskielisestä tekstistä palvelee tekstin sisällön selvittämistä ja olennaisen tiedon poimimista skeema/puukuvain/kiekko (valmiina annettu tai oppilaiden tekemä) palvelee pohjana viestinnän harjoittelussa Pirjo Harjanne 8

9 Vieraan kielen viestinnällisessä harjoittelussa hierarkkiset tapahtuma- ja asiaskeemat toimivat pohjana opittavan kieliaineksen tehokkaalle organisoimiselle uuden oppimiselle ja sen sulauttamiselle aikaisempaan tietoon järjestelmälliselle muistista haulle huomion kiinnittämiselle opittaviin asioihin päätelmien tekemiselle ja tiivistelmän laatimiselle oppilaan vieraskielisen tekstin pohjalta laatimassa äidinkielisessä skeemassa/puukuvaimessa tekstisidonnaisen ja sovellusviestinnän pohjana Pirjo Harjanne 9

10 Elaborointi muistihakuprosessiin vaikuttaa se tapa, jolla informaatio on organisoitu muistiin (Shiffrin & Schneider 1977) > se, kuinka kieltä käytetään, vaikuttaa kielen representaatioon muistissa Pirjo Harjanne 10

11 Elaborointi Graik &Lochart 1972; Craik & Tulving 1975 oppimisen kannalta on relevanttia se tapa, jolla informaatio prosessoidaan ratkaisevaa oppimisen kannalta on informaatioprosessoinnin syvyys (depth of processing theory ) semanttinen prosessointi > integroituneita tietoverkostoja > tehokas muistihaku, koska suurempi pääsyn varastoituun tietoon Pirjo Harjanne 11

12 Elaborointi Anderson (1976) liitti elaboroinnin skeeamteoriaan: oppiminen perustuu oppijan omaan tiedon konstruointiin, jolloin hän itse rakentaa elaboroiden, eli työstäen ja soveltaen, uudesta tietoaineksesta omat tietorakenteensa aikaisemman tietonsa perustalta Pirjo Harjanne 12

13 Elaborointi informaation monipuolinen ja runsas työstäminen ja soveltaminen siihen lisätietoa liittämällä > tiedon syväprosessointi > materiaalin muistaminen (Anderson 1980; 1983; 1995) enemmän yhteyksiä > muistihakupolkuja Pirjo Harjanne 13

14 Elaborointi kielen omaehtoinen työstäminen ja tuottaminen (self-generated elaboration ) uuden tiedon muokkaaminen omiin aikaisempiin tietoihin sopivaksi mitä monipuolisempaa, perusteellisempaa ja ainutlaatuisempaa elaborointi on (precise/specific/unique elaboration), sitä parempi muistaminen (Anderson 1980; 1983; 1995; Kristiansen 1992; 1994a; 1994b; 1994c; 1998) Pirjo Harjanne 14

15 Elaborointi uuden tiedon syvä, laaja ja monipuolinen prosessointi (Anderson 1980; 1983) kaikki oppimista ja muistamista parantava työstäminen, merkityksen rikastuttaminen ja laajentaminen sekä tuottaminen (Levin 1988) eli mikä tahansa harjoittelu ei sellaisenaan automaattisesti johda parempaan muistamiseen Pirjo Harjanne 15

16 Elaborointi vieraan kielen viestinnällisessä harjoittelussa opittavaksi tarkoitetun materiaalin esittämistä omin sanoin tai yhteenvedon tekemistä siitä, analogioiden luomista, luovaa muistiinpanojen tekemistä, tekstissä olevien ajatusten selittämistä jollekin toiselle sekä kysymysten tekemistä että vastaamista (Garcia ja Pintrich 1994) Pirjo Harjanne 16

17 Elaborointi vieraan kielen viestinnällisessä harjoittelussa tarkoittaa sanojen/rakenteiden/ tekstin omaa työstämistä ja soveltamista auttaa kiinnittämään huomiota opittavaksi tarkoitettuun kieliainekseen ohjaa käyttämään opittavaksi tarkoitettua kieliainesta omissa tuotoksissa Pirjo Harjanne 17

18 Pirjo Harjanne 18

19 Pirjo Harjanne 19

20 You can t learn anything you don t understand. You can t apply if there is nothing in your brains to apply Pirjo Harjanne 20