Maakuntakaavoituksen näkökulma seudun kehittämiseen

Maakuntakaavoituksen näkökulma seudun kehittämiseen Loimaan seudun kehittämiskeskustelu 13.5.2013 Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, Varsinais-Suomen liitto

1. MRL / Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä 2. Maakuntakaavojen vahvistuspäätös 20.3.2013 3. Maakuntakaavan tarkistus

MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.

MRL 4 Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi laaditaan yleiskaavoja ja asemakaavoja. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Asemakaavassa osoitetaan kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen. Kunnat voivat laatia yhteisen yleiskaavan. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Valtioneuvosto voi hyväksyä alueiden käyttöä ja aluerakennetta koskevia valtakunnallisia tavoitteita.

MRL 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, muuta alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma. Alueellisesta kehittämisohjelmasta säädetään erikseen. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen.

MRL 28 Maakuntakaavan sisältövaatimukset Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja -päätösten sekä 32 :ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Edellä tässä pykälässä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää.

MRL 15.4.2011 71 a 9 a luku (8.4.2011/319) Vähi5äiskauppaa koskevat erityiset säännökset 71 a (8.4.2011/319) Vähi5äiskaupan suuryksikkö Vähi%äiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan tässä laissa yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruista vähi%äiskaupan myymälää.

MRL 15.4.2011 71 b 71 b (8.4.2011/319) Vähi5äiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaacmukset maakunta- ja yleiskaavalle Osoite%aessa maakunta- tai yleiskaavassa vähi%äiskaupan suuryksiköitä on sen lisäksi, mitä maakunta- ja yleiskaavasta muutoin säädetään, katso%ava, e%ä: 1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole merki%äviä haitallisia vaikutuksia keskusta- alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehi%ämiseen; 2) alueelle sijoi%uvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavute%avissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä; sekä 3) suunniteltu maankäy%ö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asioincmatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Maakuntakaavassa tulee esi%ää merkitykseltään seudullisen vähi%äiskaupan suuryksikön koon alaraja. Vähi%äiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoite%ava maakuntakaavassa rii%ävällä tarkkuudella.

MRL 15.4.2011 71 c 71 c (8.4.2011/319) Vähi5äiskaupan suuryksiköiden sijoi5uminen Vähi%äiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaincpaikka on keskusta- alue, ellei muu sijainc kaupan laatu huomioon o%aen ole perusteltu. Merkitykseltään seudullisen vähi%äiskaupan suuryksikön sijoi%aminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edelly%ää, e%ä vähi%äiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoite%u alue on maakuntakaavassa erityisesc osoite%u tähän tarkoitukseen.

MRL 15.4.2011 71 d 71 d (8.4.2011/319) Asemakaavan oikeusvaikutukset vähi5äiskaupan suuryksiköiden sijoi5umiseen Vähi%äiskaupan suuryksikköä ei saa sijoi%aa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesc osoite%u tätä tarkoitusta varten. Mitä 1 momencssa säädetään, koskee myös olemassa olevan vähi%äiskaupan myymälän laajentamista tai muu%amista vähi%äiskaupan suuryksiköksi, vähi%äiskaupan suuryksikön laajentamista sekä sellaista myymäläkeski%ymää, joka vaikutuksiltaan on verra%avissa vähi%äiskaupan suuryksikköön. Mitä 1 momencssa säädetään, ei kuitenkaan koske vähi%äiskaupan myymälän, vähi%äiskaupan suuryksikön tai myymäläkeski%ymän laajentamista, joka ei ole merki%ävä. asema- ja yleiskaava maakuntakaava väh.kaupan suuryksikkö > 2 000 k- m 2 seudullinen väh.kaupan suuryksikkö > 6 000 k- m 2?

MRL 15.4.2011 71 e 71 e (8.4.2011/319) Vähi5äiskauppaa koskevat asemakaavamääräykset Sen lisäksi, mitä 57 :ssä säädetään, asemakaavamääräykset voivat koskea vähi%äiskaupan laatua ja kokoa, jos se kaupan palvelujen saatavuuden kannalta on tarpeen.

Lain muutos tiivistetysti Vähittäiskaupan suuryksikön alaraja 2000 m² pysyi entisellään, tilaa vievä erikoistavaran kauppa ohjauksen piiriin. Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Vähittäiskaupan suuryksiköt tulee aina osoittaa asemakaavassa, myös tilaa vievän erikoistavaran kaupan osalta. Maakuntakaavassa tulee määritellä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan koon alaraja, tarvittaessa toimialoittain. Maakuntakaavoissa tulee osoittaa mahdolliset keskusta-alueiden ulkopuoliset suuryksiköt ja niiden mitoitus/enimmäiskoko. Lisäksi maakuntakaavoissa tulee pääsääntöisesti mitoittaa myös vähittäiskaupan enimmäismäärä keskustatoimintojen (C) alueilla. Seudullista vähittäiskaupan suuryksikköä ei voida kuntakaavoituksella osoittaa keskustojen ulkopuolelle ilman, että sen tarve ja paikka on ensin osoitettu maakuntakaavassa.

Suunnittelujärjestelmä VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET# MAAKUNTASTRATEGIA SIS. MAAKUNTASUUNNITELMAN# MAAKUNTAKAAVA# LJS-TYÖ# MAAKUNTAOHJELMA# ALUEELLISET LAAJA-ALAISET LUONNONVAROJA JA YMPÄRISTÖÄ KOSKEVAT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET# KUNTAKAAVOITUS# YLEIS- JA ASEMAKAAVAT#

Varsinais-Suomen maakuntakaavat Vakka Suomi E18-vaihemaakuntakaava 2001/2002 Turun kaupunkiseudun maakuntakaava 2002/2004 Salon seudun maakuntakaava 2006/2008 Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaava 2011/2012 Loimaan seutu, Turun seudun kehyskunnat, Turunmaa, Vakka-Suomi 2010/2013 Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava 2013/ Turun seudun kehyskunnat Turunmaa Loimaan seutu Turun kaupunkiseutu Salon seutu

Maakuntakaavojen vahvistuspäätös Ympäristöministeriö vahvisti keskiviikkona 20.3.2013 maakuntavaltuuston 10.12.2010 hyväksymät Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat 2 v 3kk 10 pv valtuuston hyväksymisen jälkeen Kaavat muodostavat yhdessä Turun kaupunkiseudun (vahvistuspäätös 23.8.2004), Salon seudun (12.11.2008) maakuntakaavojen ja Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaavan (4.12.2012) kanssa Varsinais-Suomen kokonaismaakuntakaavan.

Maakuntakaavojen vahvistuspäätös 2 Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta / Turun seudun kehyskunnat Uusi veneilyn runkoväylä (Ominaisten aukko - Naantali): ministeriö hyväksyy valituksen 1, MRL 9 :n vastainen, puutteellinen vaikutusten selvittäminen.

Maakuntakaavojen vahvistuspäätös 3 Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta / Turunmaa Gyltön tuulivoimatuotannnon alue (en 802): MRL 24 2 mom:n vastainen, VAT maanpuolustus, MRL 9 :n vastainen puutteellisten tutkavaikutusten arvioinnin osalta; Örön uusi kauppamerenkulun väylä: ministeriö hyväksyy osittain valituksen 5, MRL 9 :n vastainen, puutteellinen vaikutusten selvittäminen, MRL 197 1 mom:n / LSL 65:n vastainen puutteellisen Natura-vaikutusten arvioinnin osalta; Uusi veneilyn runkoväylä (Ominaisten aukko - Naantali): ministeriö hyväksyy valituksen 1, MRL 9 :n vastainen, puutteellinen vaikutusten selvittäminen.

Maakuntakaavojen vahvistuspäätös 4 Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta / Vakka-Suomi Reilan ampuma- ja harjoitusalue ja sen melualue: ministeriö hyväksyy osin valitukset 1-6, valtuuston hyväksymispäätös oikea, mutta puolustusministeriön luopumispäätöksen jälkeen ei enää MRL 28 :n mukaisia perusteita melualuemerkinnän vahvistamiselle; Laitilan C-alueen valtatien 8 eteläpuolinen osa: MRL 9 :n vastainen (28 3 mom, 24 2 mom), ei riittäviä keskustatoimintojen laajentumisaluetta perustelevia selvityksiä; Iso-Hailuksen ja Kirstan tuulivoimatuotannon alueet (en 004, en 005): ministeriö hyväksyy valituksen 7, MRL 9 / MRL 28 :n vastainen puutteellisten luonnonarvoihin ja virkistykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin osalta.

Maakuntakaavojen vahvistuspäätös 5 Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta / Loimaan seutu Niittukulman vähittäiskaupan suuryksikkömerkintä (km-1): MRL 9 :n vastainen, laaditut selvitykset eivät tue ratkaisua; (linkki päätökseen) VT2 runkotiemerkintä: MRL 28 :n vastainen, ei riittäviä perusteita poiketa LVM:n mietinnöstä; Uusi suurjännitelinja välillä Kallela-Marttila: ministeriö hyväksyy valituksen 2, MRL 9 :n vastainen, ei ratkaisua tukevia selvityksiä; Loimaan eteläinen ohitustie: MRL 25 4 mom:n vastainen, ei liikenteellisiä perusteita, kuntakaavoituskysymys.

Maakuntakaavojen vahvistuspäätös 6 Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta / kaikki kaava-alueet Inventointivelvollisuudet: (muinaisjäännöksiä koskeva määräys sekä yleismääräyksen osa), maakuntakaavassa ei voida antaa kaavamääräystä, joka koskee yksityiskohtaisempaan kaavoitukseen liittyvää selvitys- tai inventointivelvollisuutta

Maakuntakaavojen vahvistuspäätös 7 Ympäristöministeriö vahvisti seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alarajat: Kaava-alueilla voidaan yleiskaavoitukseen ja kaupan palveluverkkoselvityksiin tukeutuen toteuttaa paikallisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö tai vähittäiskaupan keskittymä, jonka yhteenlaskettu kerrosala seutukuntakeskuksissa ja toiminnallisella Turun kaupunkiseudulla on enintään 6 000 k-m 2, muissa kunnissa 3 000 k-m 2. Tämä tulee olemaan seuraavan kaavan lähtökohta ja jo nyt lisää huomattavasti kuntakaavoituksen mahdollisuuksia ja siirtää tältä osin toimivaltaa ja vastuuta maakunnan liitolta kunnille. Lisäksi vahvistuspäätökset linjasivat useita kaavaratkaisuja, joista valmistelun aikana käytiin välillä vilkastakin keskustelua Nauvo-Parainen, kulttuuriperintö, tuulivoima, erilliset t- ja tp-kohteet,

Maakuntakaavojen vahvistuspäätös 8 Vahvistuspäätös sisälsi myös jatkosuunnitteluohjeita koskien Turunmaan rakennettua kulttuuriperintöä, vahvistamattoman veneilyn runkoväylän vaikutusten arviointia, Reilan ampuma- ja harjoitusalueen tulevaa maankäyttöä sekä ekologisia yhteyksiä ja luonnonarvoja.

Vahvistettu Loimaan seudun maakuntakaava

Vahvistettu Loimaan seudun maakuntakaava 2

Vahvistettu Loimaan seudun maakuntakaava 3

Loimaan keskusta vahv. maakuntakaavassa

Tuulivoimavaihemaakuntakaava

Maakuntakaavan tarkistus Rakennemallin työohjelmassa lähtökohtana kaupunkiseudun maakuntakaavan tarkistus rakennemallin pohjalta MRL:n muutos huhtikuussa 2011 Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava koko maakunnan alueelle Kokonaismaakuntakaavaa täydentäen Painopisteet taajamien maankäyttö erityisesti rakennemallialueella vähittäiskaupan ohjaus ja mitoitus tarkistetun MRL:n mukaisesti LJS 2013 -työn tulosten siirtäminen maakuntakaavaan

Maakuntakaavan 1, liikennejärjestelmätyön ja maakuntastrategian aikataulut 2012 2013 2014 2015 2016 Keskusverkkoselvitys TKS RAKENNEMALLI HYV. (2010-2012) / MAL-AIESOPIMUS Aloitus OAS - LÄHTÖK. JA TAVOITTEET Kaupan palveluverkko MYR MV SEM 4.6. Tavoitteet Teemaryhmät Taajamien maankäyttö Muut selvitykset MYR Luonn. valm. Luonnoksen valm. VS-liikennestrategia MV MK-LUONNOS NÄHTÄVILLÄ Ehdotuksen valm. 1 Varsinais- Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava MS/MO-LUONNOS NÄHTÄVILLÄ KUNTAJAKOSELVITYKSET Turun seudun LJS Viim. UUSI KUNTALAKI MRL KAUPAN SIIRTYMÄS.AIKA PÄÄTTYY Toteutumisen seuranta MK-EHDOTUS NÄHTÄVILLÄ MAL-AIESOPIMUS PÄÄTTYY MV Vahv. MAAKUNTAKAAVOITUS LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ Aloitus MAAKUNTASTRATEGIATYÖ

Kaupan palveluverkkoselvitys 1 Selvitys palvelee käynnistettyä Varsinais-Suomen maakuntakaavan päivitystä Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaa. Selvityksen tulee toimia maakuntakaavan MRL:n ja ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisena kaupan palveluverkkoselvityksenä, ja sen tulee mahdollistaa seudullisen vähittäiskaupan mitoittaminen maakuntakaavaprosessissa riittävällä toimialakohtaisella tarkkuudella (seudullisuuden alaraja, keskustatoimintojen alueiden ja kaupan keskittymien enimmäismitoitus). Konsultiksi valittu tarjousten perusteella Ramboll Oy / Mari Pitkäaho, Tiina Kuokkanen, Eero Salminen Mukana Turun Kauppakorkeakoulu / Heli Marjanen, Meri Malmari

Kaupan palveluverkkoselvitys 2 Luoda kokonaiskuva vähittäiskaupan rakenteesta Varsinais-Suomessa, ja siinä edellisten selvitysten (2000, 2006) jälkeen tapahtuneista muutoksista. Nykytilanteen analyysi kaupan näkökulmasta Olemassa olevien ja suunniteltujen kaupan keskittymien luokittelu. Ongelmakohdat, ristiriidat. Selvittää vähittäiskaupan nykyiset vaikutusalueet toimialoittain. Arviointi kaupan eri sektoreiden (päivittäistavara, tilaa vaativa erikoistavara, muu erikoistavara) roolista kaupan keskittymien ja niiden vaikutusalueiden muodostumisessa. Seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan yksiköiden, keskittymien ja keskusten erittely sisältäen seudullisen merkityksen kuvauksen ja perusteet. Keskusten ja niiden vaikutusalueiden mm. väestö- ja työpaikkamääristä johdettava toimialakohtainen vähittäiskaupan kantokykyluokitus kaupan palveluverkon perusmitoitus. Hahmottaa vähittäiskaupan kehitysnäkymiä ja mitoitustarpeita tulevilla vuosikymmenillä vaihtoehtoisten skenaarioiden pohjalta (tiedossa olevat hankkeet, trendit, ostovoiman kehitys). kehittyvät ja taantuvat alueet toimialakehitys / -muutokset nettikauppa lähikaupan luonne ja asema muiden palveluiden kehitys / merkitys kaupan volyymikehitys (, k-m2)

KAUPAN SIDOSRYHMÄSEMINAARI 4.6.2013 VIRASTOTALON AUDITORIOSSA